Noniin lueskelin näitä muitten kokemuksia ja kaikilla "parantunut" finnit joillain helvetin kaupan litkuilla tai jollain. :D meikäläinen on syöny kaikenmoista pilleriä ja käyttänyt läpi basironit ja kaikki vahvat voiteet mitä vaan lääkäri myöntää pahaan akneen mutta tulosta ei näy penninvertaa. nyt oon sit hommannu ton pro activin ku isosiskolla naama parani jonkun verran. ja tässä tarina miten näitä on meikäläiselle tullu. huomasin ala-asteella 5 luokalla että naamassa jotain häikkää pieniä mustapäitä leuan ja poskien kohalla, en siitä sillon viel välittäny ku en oikeen ymmärtäny mut 6 luokalla rupesin ihmetteleen "näkymättömiä" kipeitä pallukoita ihn alla josta ne sit muodostu finneiks.. jolloin ekan kerran äippä vei lääkärille ja sain jotain voiteita ja mömmöjä niitä söin ja käytin siinä puolisen vuotta ja mitään apua ei ollut, hiukan parani mut pahempana tuli aina takasin, missään vaiheessa en luistanu näitten aineitten/pillereitten käytöstä mut ei vaan prkl parantunu. ja siitä asti oon käynyt eri lääkäreillä kyselemässä ja muuta, käynyt kosmetologilla juttelemassa ja ollaan mietitty kaikenlaisia vaihtoehtoja mut mitään ei näytä olevan. jostain syystä mulle ei myönnetä tota roaa luultavasti joku allergia tai jokin kun eivät sitä anna. mua on haukuttu 6 luokalta asti pizzafeissiks ja on aika ajoin paha olla näitten takia, väliä masennus aika paha koska luulen että kaikki vaan kattoo mun kasvoja. sit kun taas hyvä fiilis joskus kun vähän paremmassa hapessa iho niin ei perkele kun kattelen peilistä ennen vaikka illanviettoon lähtöö tai jotain niin lähtee kaikki fiilikset ja oma itsetunto laskee nolliin, esimerkiks baarissa istun hiljaa nurkkapöydässä ja kattelen ikkunoista ulos. ihmissuhteet kaikonnu näitten takia mut kyllä muutamia ystäviä on jotka eivät näistä välitä... jos vaan joku vois kertoo jotain omia kokemuksiaan tai jotain jolla ei ole "koskaan" kaikki finnit lähteny et miten on vaikuttanu omaan elämään ja muuta ja miettiikö niitä sit enään kun ns tottuu niihin. mut toivon et tästä pro activista olis jotain hyötyä, tässä nyt viikon pari tätä käyttäny ja mitään suurehkoo muutosta ei oo viel näkynyt. kiitoksia vastauksista. =)
finnejä useita vuosia
tuskistunut
6965
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sulla voi olla esim. PCOS tai joku muu hormonaalinen häiriö. Olis hyvä jos kävisit gynellä, ja pyytäisit verestä hormoniarvot ja varmuuden vuoksi myös munasarjojen ultraäänitutkimuksen.
PCOS on tosi yleinen, jopa 5-10% naisista on, useimmat eivät ole tietoisia siitä. Se aiheuttaa mm. aknea.
En ole aloitaja, mutta haluaisin kysyä, sattuisitko tietämään, mitkä muut hormonihäiriöt voivat aiheuttaa murrosiän ylittäneelle naispuoliselle aknea kuin PCOS?
Itse olen kärsinyt finneistä jo noin yhdeksän vuotta. Välillä on ollut parempia ja välillä huonompia aikoja, mutta ei iho ole koskaan kunnolla parantunut. Epäilin, että minulla voisi olla tuo PCOS, mutta ei gynekologi loytänyt mitään siihen viittaavaa. Haluaisin kuitenkin tietää, mistä akneni johtuu. Helpompi sitä olisi sitten hoitaakin.
Olen pahoillani tuosta tuskasta, itsekin siitä kärsin monta vuotta ja häpesin itseäni.
Minulla on ollut aknea noin 7.lk:lta lähtien. Lievänä alussa, ja lievänä se olisi pysynytkin jos olisin saanut kunnon hoitoa ajoissa. Minulla oli se käsitys, että se kuuluu nuoruuteen, antaapa olla, kyllä se siitä menee pois. Vanhemmillakin oli ollut akne, varsinkin äidillä melko pahana, pitkälle aikuisuuteen asti, joten ihmettelen suuresti näin jälkikäteen miksi hän ei halunnut auttaa asiassa ja estää lapsiltaan samaa kohtaloa. Toisaalta hän ei ehkä tiennyt parannuskeinoista vanhanaikaisena ihmisenä...
Hirveästi tietoa ei itsellänikään ollut parannuskeinoista, ja tein sen virheen että puristelin ja kaivelin ihoani ihan sairaan paljon, ja kohtelin sitä epähygieenisesti ja hoidin epäsäännöllisesti. Ihme ettei ole suurempia arpia jäänyt, luojan kiitos! Akne levisi aika nopeasti selkään ja rinnan alueelle. Siinä vaiheessa hakeuduin itse lääkäriin, ja sain apocyclin-kuurin. Se vähäsen auttoi lievään/keskivaikeaan akneeni. Tuli kokeiltua kaupan aineita, mm. clerasilia ym epäpuhtaalle iholle tarkoitettuja tuotteita, joita en kyllä suosittele kenellekään. Varsinkaan vähänkään vaikeammasta aknesta kärsiville. Apteekin hyllylle mieluummin.
Vähitellen itsetuntoni alkoi murentua. Syitä oli monia herkkänä teininä identiteettikriisin kourissa, mutta yksi suurista oli akne. Se oli sinnikkäästi päällä heti lääkkeet lopetettuani, eikä se apocyclin vienyt käytettäessä kaikkea pois. Ihossani oli arpia, suurentuneita ihohuokosia ja paljon punoitusta. Myöskin niitä finnejä tietysti. Kaikenkaikkiaan iho näytti epäterveeltä. Olin masentunut kokoajan enemmän ja eristäydyin jonkinverran. En jaksanut tehdä iholleni mitään, luovutin kaiken suhteen ja odottelin ihmettä tai kuolemaa. Huomautan, että ihoni ei ollut niin erityisen paha. Tämä kaikki oli pahanlaatuista masennusta mikä johtui monista jutuista.
Pahinta kärsimystä ihon puolesta minulle tuotti akne muualla kropassa kuin kasvoissa. Selkä täynnä, kokoajan levisi enemmän, rinnassa samoin, lisäksi levisi myös olkapäihin ja käsivarsiin. Kesät olivat helvettiä... Piilottelua ja tukaluutta peittävissä paidoissa. Vaateostokset olivat helvettiä. Piti näet riisua peilin edessä ja nähdä akne pahimmassa valossa, enkä voinut kuvitella voivani ostaa muita kuin pitkähihaisia paitoja. Oli masentavaa kun ei voinut edes pukeutua niinkuin olisin halunnut, ja kesällä tietysti häpesin kun kaikki ihmettelivät miksi en pidä toppeja helteellä tai halua uimarannalle. Yökylät olivat myös aina helvettiä. Oli kauheaa salassa tehdä suunnitelmia miten saisin vaihdettua vaatteita ja pestyä naaman ja meikattua uudelleen niin ettei kaverit näe akneani. Saunaankaan en seurassa voinut tietenkään mennä. En voinut olla ikinä rennosti. Halusin piiloutua kaikilta. Poikaystävää en voinut ajatellakaan. En uskonut että ikinä paranisin. Aknen takia(no, oikeastaan oman häpeäni sekä masennuksen takia) meni teinielämästä isohko osa elämättä. En saanut olla se ihailtu, iloinen nätti nuori tyttö puhkeamassa kukkaan. Tätä surin. Surin niin katkerasti...
Sisu pakotti pikkuhiljaa nousemaan siitä itseinhon ja eristyksen montusta ja pakotin itseni elämään taas, ja ajattelemaan positiivisesti. Onneksi oli ystäviä tukena. Kellekään muulle en tosin kertonut ongelmani ytimestä kuin siskolleni. Häpesin sitä niin. Häpesin että minulla oli akne. Aloin mennä rohkeammin ihmisten ilmoille ja päätin taistella onnellisesta elämästä. Ulkonäköön panostin pitkästä aikaa, ja huomasin ettei se akne vaikuta ulkonäköön niin paljon kuin kuvittelin ennen. Kaikki muu, vaatteet, tukka, meikki, ym., ja positiivinen, elämänmyönteinen asenne eritoten, merkitsee enemmän, itsellekin. Sain tajuttoman itsetunnon kohotuksen eräässä työpaikassa, jossa olin tekemisissä paljon erilaisten ihmisten kanssa. Huomasin suureksi yllätyksekseni, että ihmisten mielestä olinkin hyvin kaunis ilmestys! Maailmani meni ylösalaisin. Voi sitä alkavan uuden elämän riemua! Silti akne yhä masensi. Edelleenkään en uskaltanut näyttäytyä hihattomissa paidoissa, tai ilman meikkiä. Oli inhottavaa iltaisin pestä meikit pois ja nähdä itseni peilistä, tai käydä suihkussa. Inhosin ja pelkäsin myös heräämisiä aamun kirkkaudessa ilman vaatteita miehien vierestä, saati seksiä valossa.
Vihdoin aloitin taas lääkekuurin, oricyclinin ja basironin. Ne auttoivat vähitellen. Basironia en tosin jatkanut, sillä se kuivatti ihoa niin paljon, ja oli kauhean näköistä laittaa välttämätöntä meikkiä super-hilseilevälle iholle. Vähitellen akne helpotti, arpiin sitten laitoin arbutinia, joka tehosi pikkuhiljaa. Aikakin ja ikä varmaan alkoi auttaa, vaikka aikuisvuosinakin akne oli päällä. Kesällä päätin ottaa aurinkoa rohkeasti, ja jo parin helteisen ja aurinkoisen päivän jälkeen ihme oli tapahtunut! Arvet näkyivät enää hennosti. Voi sitä outoa ja uutta fiilistä, kun kävelin kaupungilla ensimmäistä kertaa vuosiin toppi päällä... Sinä kesänä vartalon akne ja arvet jäivät historiaan, ja ovat pysyneet siellä muutaman vuoden tähänkin asti. En olisi uskonut kuinka nopeasti se lopulta kävi. Elämäni muuttui. Naamassa nyt oli vielä aknea ja arpia, mutta paljon lievempänä kuin ennen. Vartaloni iho sensijaan todellakin oli täydellinen, siis kirjaimellisesti virheetön ja täydellinen! Ja muistutan että se oli ollut karmea ja erittäin näkyvästi akneinen ja arpinen vielä keväällä. Ei mennyt kuukausia ja vuosia TÄYDELLISEEN paranemiseen. Huh huh sitä intoa ostaa kauniita toppeja ja bikinejä.
10 vuotta olen aknesta kärsinyt, kausittain enemmän tai vähemmän. Nyt vasta tuntuu että tilanne on huomattavasti parantunut naamassa. Aloitin vuosi sitten diane nova- ehkäisypillerit, ja se on parantanut ihoni melkein täysin finnittömäksi. Nyt on vielä muutamat arvet ja muut epäpuhtaudet työn alla.
Aloitin proactive solutionin n. kuukausi sitten, ja se on puhdistanut huokosia melko tehokkaasti. En oikein usko että se olisi kovin tehokasta vaikeampaan akneen, ainakaan tuo salisyylihappoa vaikuttavana aineena sisältävä suomessa myytävä "gentle"-versio. Alkuperäinen proactive sisältää samaa ainetta kuin basironissa(benzoyl peroxid), joten ehkä se ei sinulla toimisi jos olet havainnut basironin hyödyttömäksi, vaikka useimmat ovat sitä mieltä että bp on tehokkaampaa ainetta akneen. Kannattaa silti kokeilla tätä missä on salisyylihappoa, iho on ainakin todella puhtaan tuntuinen kun sitä käyttää. Diane novaa suosittelen myös, ellet ole kokeillut. Se vaatii aikaa, mutta toi ainakin minulle tuloksia, ja monelle muulle.
Aion mennä kosmetologille kokeilemaan mikrohiontaa mataliin ja hieman vielä punoittaviin arpiini, nähdään sitten koheneeko ihoni laatu.
Olisinpa ajoissa pahimpina aikoinani uskaltanut puhua aknestani niin olisin voinut saada neuvoja, ja hakea kunnon apua. Jos olisi ollut netti, olisin saanut paljon enemmän tietoa hoidoista ja saanut vertaistukea turvallisesti. En olisi ollut niin epätoivoinen.
Rohkeutta toivotan ja sinnikkyyttä. Apua on! Ihossasi voi tapahtua ihme aivan yllättäen oikean hoidon myötä, niinkuin minullekin tapahtui. Kun on taas ruvennut elämään elämää, niin huomio siirtyy omasta navasta ja aknen tuijottamisesta muihin tärkeämpiin asioihin. Harvan iho on täydellinen. Akne ei sitäpaitsi tee ihmistä rumaksi. Rumaksi tekee se itsensä piilottelu ja itseinho, sekä negatiivinen asenne elämään. Kun henkisesti voit paremmin, se vaikuttaa koko ruumiiseen! Ulkoile että veri kiertää kasvoissa kunnolla ja saa happea. Ole onnellinen ja käytä suomalaista sisuasi. Kyllä sinä sen aknen peittoat. Kaikkea hyvää toivotan!
olipas pitkä tarina, en jaksanu lukea. Mutta jos ei roaa voi syödä niin suosittelen suolahoitoa (joko tavallinen tai merisuola tai sitten kosmetologilta hankittu, itse kokeillu kahta ensimmäistä) ja Astavitaa, joka kuulemma auttaa hyvin akneen . Toinen vaihtoehto on vähähiilihydraattinen ruokavalio. Diane Novat pitää aknea poissa, vaan sen aikaa kun niitä syö ja voi aiheuttaa pahoja sivuvaikutuksia..
joo elikkäst itelläkin vähän tota aknea tossa poskissa eikä missään muualla ja muuten melkein niinkun perfecto urheilijan keho mutta aina kun naamaa katon niin itseluottamus putoaa nolliin ja se näkyy harkoissa ja peleissä aina ja kun lähden uloskin. En ole edes naisiin oikein jaksanu lähteä ja ei ole viittiny tavata yhtä hyvää nais ystävää oikein usein niinkuin aina :(
Ens viikolla olisi sitten eka lääkäri kuurin (roa) aloittamisesta ja finnejä ei tullu kuin sen ekan viikon aikana ja sen jälkeen tasan kaksi (2), elikkäst toivottavasti saan jotain jälkihoitoa että arvet lähtee helvettiin eikä palaa sieltä ja voisin jatkaa siihen mihin kesällä jäin ;D
Kaikkea hyvää ja hyvää joulun odotusta kaikille aknesta tai sen arvista kärsiville toivotaan että joulu toisi kaikille meille sellaisen hyvän lahjan että finnit pois sun muut paskat...
Joo tosiaan itsekin kärsin melko vaikeasta aknesta noin puoli vuotta. Ekaksi tuli käytettyä kaiken maailman markettiaineita, tuloksetta (luonnollisesti). Seuraavaksi kaksi peräkkäistä antibioottikuuria ilman tulosta, sekä jotain aknevoidetta reseptillä ja ilman apteekista. Lopulta kävin elämäni ensimmäistä kertaa kosmetologilla ihan peruspuhdistuksessa ilman minkäännäköisiä odotuksia. Eka kerta oli hyvä kokemus, iho huomattavasti parempi jo parin viikon jälkeen käsittelystä. Toinen kerta oli ihan loistava ja olin todella yllättynyt. Vaikea uskoa että yhden tunnin käsittely kertaa kaksi on voinut tehdä niin suuren muutoksen. Nyt aion vielä mennä kolmannen kerran mahd. pian ja luultavasti se riittää. Iho lähes täydellinen, uusia finnejä/mustapäitä ei ole tullut ainoastaan hävinneet, iho on tasainen, eikä rasvoitu. Vielä näkyy lieviä aknearpia, joista toivon pääseväni eroon ihan kuorinnalla ja ajan kanssa.