Talvi kulkee pois
niin kuin ohikiitävät hetket
mikään ei ole pysyvää
et Sinä, en minä
ei lehmusten nyt jo nukahtaneet rungot.
Ennen kuin päivä on kiertynyt iltaan
yön vaiteliaaseen reunaan
kirjoita
kirjoita nimesi minuun
kirjain kirjaimelta polttavin sormenpäin.
Naurat varmaan
mutta se on minun hupsuuttani
äänetöntä rakkautta
suruttomien päivieni kultaa
että olisit läsnä.
niin kuin ohikiitävät hetket
mikään ei ole pysyvää
et Sinä, en minä
ei lehmusten nyt jo nukahtaneet rungot.
Ennen kuin päivä on kiertynyt iltaan
yön vaiteliaaseen reunaan
kirjoita
kirjoita nimesi minuun
kirjain kirjaimelta polttavin sormenpäin.
Naurat varmaan
mutta se on minun hupsuuttani
äänetöntä rakkautta
suruttomien päivieni kultaa
että olisit läsnä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Taas Helmi, Sinulta !
Sanon kuin sanonkin,
vaikka joku älähtäisi..
" yli-ihannoinnista "
U-PE-A !!
Kiva näitä olis lukea
oikein " kansien välistäkin "!
Odotan vain, milloin ?
on oikea sana, jolla palautettasi luen.
Tämä on muutaman minuutin runo,
jota en tapani mukaisesti edes kirjoittanut
ensin paperille.
Kansien välistäkö, voi että.
Olen tehnyt yhden omakustanteen, kovasti on
uuttakin pyydelty mutta en ole saanut aikaiseksi.
Ehkä vielä jossain vaiheessa jaksan aloittaa sen
projektin. Jos niin käy, ilmoitan kyllä ja olen
enemmän kuin otettu sanoistasi.
Kiitän.
jos käännät selän
hitaasti sormenpäällä 10 piirrän
sen sait tästä
runostasi pysyvästä
(kulumaton)
käännän tuollaista toimenpidettä varten selkäni,
number 10:hän on kiitettävä. Koulussa niitä har-
vemmin totarissa näkyi, hyvä jos näin varttuneena
edes saa nauttia sellaisesta.
Rutistava kiitos Uni, Unisein.
Tämä on upeeta tekstiä, Linda!
Alusta loppuun asti hieno runo!
Kertakaikkiaan...
Olen sanatonna
et varmaan usko, mutta tätä ei ole viilattu, höy-
lätty eikä leikelty. Ja tää on kirjotettu kuules
ruudulle, oo-on - uso pois.
Mutta millä minä osaan oikein sanoin kuitata tup-
lakehujasi, uskomaton nainen runoilijattarena.
Mutta jos palautteista jaettaisiin mitaleja, Sinä
saisit silloin ehdottomasti kirkkaimman.
Minä tässä sanaton olen !
Kiitoskiitoskiitos =)
PS Otin muuten hetki sitten viimoset pullat
uunista, maistuis varmaan Sullekkin. Että jos
sattuu niinkos vielä kiinnostamaan, niin se sun-
nuntain kutsu on edelleen voimassa.
Kuinka usein, kun olen
hänessä, toivoń ajan
seisahtuvat. Hetkien
jäävän lepäämään.
Voisin nauttia niistä
tuokiosta kuin viiniä
pikarista maistellen.
Mausta ja aroimeista.
Olisi ne kulumattomat
hetket ja me niiden
sylissä. Aika olisi
paikoillaan vierellä.
Aika joka ei kulkisi,
eikä liikkuisi hellisi
ja hyväilisi. Ei ede
yhtään kuiskausta.
Vain se ajaton hiljaisuus
ja nautinto. Pysähtynyt
suuri tuntemattomuus, ilman
viisareita. Aikaa.
Ilman hetken mittaamista
toiseen. Vain yksi suuri
Rakkauden kokonaisuus.
Siinä kokonaan oleminen.
Ei tulemista, eikä
lähtemistä. Rajattua ja
rajoitettua kohtaamista.
Vain yhteinen Rakkaus.
Intohimojen tyyssija ja
kuumien ihojen kohtaaminen.
Rakastamista kaikin voimin
ilman ajan rajoitteita.
Vai inko se sittenkin
mahdollista. Rakastaa
omien hetkien puitteissa
ja pysäyttää aika itse.
On läsnä Rakkaudessaan
joka hetki.
http://www.youtube.com/watch?v=etsTNWu16Gg
Kiitos runostasi.
Ehkä Rakkaus on
irrallinen määrite
johon ei voi soveltaa
aikaa.
Se on joka hetki ja
silloin aika nukkuu.
Vuosi on hetkin ja
hetki voi tuntua vuodelta.
Rakkaudessa käy oma
ajantaju ja se on
ikuisuus.
Hyvä ja synpaattisella
tavalla hauska runo sinulta.
Hyvän tuulen runon.
Suruton runo sinulta ja tuo
palstalle hymyä.
Iloa iltaasi.
ja runotaivaiden ihme - Sinä.
Jos ojentaisinkin Mysille kommentoinnin kirkkaim-
man pokaalin, niin Sinut minä nostaisin kaikkien
runoilijoiden ylitse. Pistäisin jos voisin, kan-
sien väliin tai vaihtoehtoisesti pulloon. Pulloon
siksi, että saisin tasaisin väliajoin käydä kiu-
simassa heinällä kutittamalla. Aijai että oliskin
vallan mukavaa se.
Mut eihän se käykään niin, koska silloin jäisimme
paitsi näitä ainutlaatuisia runojasi.
Tallennan minä tämänkin, ihan varmaan. Ja joten-
kin olet mestari löytämään You Tubesta aina niin
osuvat kappaleet runoihin.
Hyvä jos kerrankin sain runooni jotain sellaista,
että sitä voi kutsua hyväntuulen runoksi. Kas kun
usein miten ne taitaa olla tummahkoja, liiankin
synkeitä.
Tuhannesti kiitoksia Sinulle runoratsu !
...surullista verrata itseään
epävakaisiin aikoihin
mutta jos rakkaus kirjottaa
sydämen herkkään vieraskirjaan
niin säilyy ikuisesti
ja kuinka toivookaan sen vieraan
uudestaan tulevan...
ompas toiveitten runo sinulta
ja toive on tässä pääosassa.
saimpas piristysruiskeeni tälle päivälle.
huippuhyvä hyvä upea linda!!!
jos sain runollani piristysruiskeen, taisit sitä
tarvitakin kun et ole ollut kunnossa.
Kovasti Sinä nytkin pohdiskelet palautteessasi,
ja siinä on oma toiveesikin selvästi mukana.
Minun henkilökohtainen toiveeni on, että
löytäisit rinnallesi hellän ja pehmoisen tytön ja
saisit kokea sen rakkauden tulivuoren
purkaukset vielä kerran elämässäsi.
Mutta kiitokseni annan, kun enempään en pysty.
Talvet, kesät,
odotetut hetket,
riisuttu, puettu.
Kiinnekohta,,"Sinä"
kirjoittaa,"ohikiität hetket"
Onnittelua
"minuun"lämpöä ohikiitävään talveen.
lindalindal1
"Kulumaton" rakkaus on
jos vie, niin tuo,hetkiin.
Kiitos elämän lehden sanomaa.
hyvää viikonloppua,,pullantuoksuista.Liisa
sitä elämän lehden sanomaahan tässä runossani
taisi olla, kauniisti muuten sanottu.
' kulumaton ' oli hänen nimensä ihollani, kun
pyysin sitä sormin kirjoittamaan siihen. Mutta
tietysti toivoisi rakkaudenkin olevan yhtä pysy-
vää. Kulumaton se tuskin on. Elämä työntää monen-
laisia koettelemuksia eteen, jotka sitä kuluttaa.
Mutta jos niistä selviää, selviääkin paljosta.
Ollaan sitten muuten molemmat tänään pullantuok-
suisia =)
Kiitos Sinulle aina yhtä lämpimistä sanoistasi
ja nautinnollista viikonloppua sinnekkin.
Kaunis kiitos jaihanaa viikonloppua sinne koskelle
kiitos, mutta ihan yhtä lailla osaat itsekkin.
Joulun odotusta, kynttilöiden tuiketta ja rakkau-
dellista aikaa toivottaa äitee.
Aika rientää
ja kaikella on aikansa
lehmusten nuukahtaa,
kukkien kuukahtaa,,,
,,,,,,,,
,,,,,,,,,,
,,mutta rakkauden hehku
hänen nimensä
tulikirjaimin,,,
,,,,,,
,,hieno runo linda,
kaikkine hupsutuksineen,
,,,,,,,elämää ei saa ottaa
liian vakavasti,,
,,,just ystävän kaa
päiväkahveella turinoitiin tästä,,,
,,,
onnittelen onnistuneesta
sieluntuotoksesta~~
kaikelle on aikansa ja paikkansa tässä elämässä.
Saa sitä tässä iässäkin vielä olla hupsu,
rakastaa ja olla rakastettu jos Luoja niin suo.
Kiitokset. Tiedä nyt siitä onnistumisesta kuiten-
kaan mutta palautteesi lämmittää.
Iho kuulemma muistaa kauimmin...
Miten lyhyitä ovatkaan hetket, kaikki vain ohikiitävät, mikään ei ole pysyvää, paitsi aika, mutta sitä ei kai lasketa...
Tuo "suruttomien päivien kultaa" on nerokasta!
Kovin on taas taitavasti sanat tässä asteltu ja kokonaisuus miellyttää kovasti. Hieno.
iho muistaa ikuisesti.
Olen itse asiassa mieltynyt samaiseen lauseeseen
johon viittaat ' suruttomien päivien kultaa '
enkä tiedä, mistä moinen putkahti mieleeni. Joku
siinä omaakin silmää miellyttää.
Kiittää hän =)
sinun runoistasi.Minuun ei uppoa.Olen pahoillani.
no ei se minua kuule häiritse lainkaan, vaikka ei
uppoakaan. On aika monta kuitenkin, jotka näihin
ovat mieltyneet.
Kiitos kuitenkin että rehellisen mielipiteesi
lausuit.
Joulun lämmintä odotusta Sinulle tuntematon.
rauhallista joulunodotusta
toivotuksesta.
Olisi se ihanaa jos saisimme valkoisen Joulun,
mutta melko toivottomalta se ainakin juuri nyt
tuntuu.