Jep olis nyt pian sitten sen päätöksen aika et meenkö inttiin vai en....
Mä haluaisin sinne niin paljon. Mä oon pienestä pitäen kulkenu reserviläisissä, ollu kiinnostunut maanpuolustuksesta (harrastanut pitkään ammuntaakin).
Mulla on vaan pieni ongelma...
Mä pelkään kuollakseni että kaadun sodassa jos sellainen syttyy... Mitä mä teen???
HUOM! Ei vittuilijoille. Te voitte pitää mölyt mahassanne ihan niinkuin tää ei mua yhtään hävettäis...
Mä oon aina armeijaan halunnu ja haluan ennemmin sodan syttyessä olla rintamalla kuin kotona tai evakuoituna jossai... mut sitte ku ajattelee et mulla on suuremmat mahkut selviytyä hengissä jos en käy varusmiespalvelusta... MUTTA SILTI HALUAN ARMEIJAAN! Mut mitä jos mä saan tosipaikan tullessa jonkin paniikkikohtauksen entä sitten?
Hieman ristiriitaista.... Olen tätä varmaan kolmetoista vuotiaasta miettiny... Auttakaa vähän... vinkkejä?
Mä haluaisin sinne niin paljon. Mä oon pienestä pitäen kulkenu reserviläisissä, ollu kiinnostunut maanpuolustuksesta (harrastanut pitkään ammuntaakin).
Mulla on vaan pieni ongelma...
Mä pelkään kuollakseni että kaadun sodassa jos sellainen syttyy... Mitä mä teen???
HUOM! Ei vittuilijoille. Te voitte pitää mölyt mahassanne ihan niinkuin tää ei mua yhtään hävettäis...
Mä oon aina armeijaan halunnu ja haluan ennemmin sodan syttyessä olla rintamalla kuin kotona tai evakuoituna jossai... mut sitte ku ajattelee et mulla on suuremmat mahkut selviytyä hengissä jos en käy varusmiespalvelusta... MUTTA SILTI HALUAN ARMEIJAAN! Mut mitä jos mä saan tosipaikan tullessa jonkin paniikkikohtauksen entä sitten?
Hieman ristiriitaista.... Olen tätä varmaan kolmetoista vuotiaasta miettiny... Auttakaa vähän... vinkkejä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kukaan meistä ei voi tietää miten käyttäytyisi tosipaikan tullen. Moni sellainenkin joka ei koskaan ole epäillyt pärjäämistään voi mennä lukkoon pelosta. Sinänsä todella hyvä että asiaa mietit, jokaisen asepalveluksen suorittavan (vapaaehtoinen tai ei) soisi uhraavan tälle ajatuksiaan.
Valitettavasti en osaa kovin paljoa auttaa, vaikka samalla asialla olen itsekin päätäni vaivannut. Itseksesi sinun on tuollainen asia ratkaistava ja selvitettävä missä määrin uskot pärjääväsi. Tietysti myös tehtäväsi ja sijoituksesi armeijassa vaikuttaisi luultavasti osaltaan asiaan, mutta niitähän et voi ennen intin käymistä tietää. Niihin voi tosin pyrkiä itse vaikuttamaan sitten jos sinne päättää mennä.
En tiedä minkä ikäinen olet, mutta mikäli et vielä kolmeakymppiä lähesty niin onhan tässä edelleen aikaa pohtia asiaa. Armeijaan ei tarvitse mennä heti 19-20-vuotiaana, monille voisi olla hyväksikin odottaa joitakin vuosia koska vähän vanhempana ehkä tuntee itsensä paremmin ja osaa asennoitua asioihin eri tavalla.
Asiallista juttuseuraa voisi löytyä osoitteesta www.aamukampa.net. Hyvä foorumi muuhunkin inttiaiheiseen keskusteluun.
Ensinäkin... Paniikkikohtaukset on varsin tavallisia oireita kansankeskuudessa..
Niitä oppii hallitsemaan ja jos ei onnistu niin ehkä sitten lääkkeillä.. Jos niitä ei halua niin sitten tekee jotain muuta.. Eihän siinä mitään.
Sota on nykypäivänä vähän semmonen homma, että
jos se kunnolla syttyy niin siinä kuolee kaikki.
mutta armeijastahan toki saa taikaviitan joka pelastaa. (ei vielä vittuilua vaan sulle eihän?)
Noihin on tiedätkö olemassa ihan lääkityksiä jotka vähän auttaa oireisiin.. Mutta pää paino nyt sulla ois kuitenkin siinä, että edes menet kattomaan ja pidät ittes kunnossa.
Jos oot reserviläisissä kulkenu pienestälähtien niin se on varmaan vaan kasvattanu sitä "painetta"...
Oletko uinut tai polkenu polkupyörällä ensimmäistä kertaa? Kyllähän se aina jännittää.
ja sillon varsinkin kun joku "puhaltaa niskaan."
Ois varmaan parempi jos vaan unohtaisit sen jonkun, ja menisit sinne sillä tatsilla että
se on vähän niinku kesäleiri... Joka vaan saattaa vituttaa itteäs aika perhanasti johonki väliin.
Tai sitten ei edes vituta... Kuka tietää :)
Mitä sinä haluat?