Pääoma mitä kumaa seon...

Raha ja pääoma


Minä tarkastelen pääomaa kapitalistisena kasaumana, sinä arvona joka koko kapitalistista tuotantotapaa pyörittää. Sillä vain sellaisella pääomalla on todellista merkitystä, koska se samalla määrää tuotantotavan päälle muodostuvan päällysrakenteen.
Itseasiassa vain tälläinen pääoma ansaitsee nimityksensä, sillä muilla pääomilla kuin itseään
lisääntymään kykynevillä ei ole yhteiskunnallisesti määräävää merkitystä.
Pääoman lisääntyminen mitataan rahalla, ei sen tunnearvoilla tai muilla kuvitelluilla suureilla.
Raha on tavaraa ja itsensä tavaran vastine, joka vastaa tavaran arvoa, joka tavaran arvo on siinä olevan työn arvo ja siihen liitettyjen muiden arvojen ja tavaroiden summa.
Tavaroiden kiertokulussa raha suorittaa tavaroiden välittäjän tehtävää, ollen siis itse tavaroiden vaihtoarvoa välittävä tavara.!
Pääoma on kylmää kuin metalliraha ja sen tehtävä on yhtä kylmä, osallistua vain itsensä lisääntymiseen uusintamisprosessissa jota työläinen pyörittää kapitalistin johtaessa ja kasatessa päoman ja sen kasvun itselleen uuden uusintamis kierron aikaansaamiseksi ja siitä samalla oman osuutensa ottaakseen.

Tälläinen pääoma näyttäytyy arvona, jolle on välttämätöntä laittaa liikeelle itseään lisääviä prosesseja, muussa tapauksessa se kuluu ja vähenee. Tässä ilmenee pääoman määräävä rooli itseään varten, lisääntyä ja kasvattaa omistajansa rikkautta.
Rikkauden mittaammme rahalla, tällä yleisvastineella joka kuvaa meille rikkautemme suuruutta, sillä silloin voimme puhua rikkaudesta yhteismitallisin käsittein. Maalauksenkin arvo tulee ilmaista
rahanmuodossa, jotta se voidaan arvoittaa ja jotta sille voidaan määritellä vakuutusarvo ja sen arvonkasvua kuvaava mitattava kehitys. Maalaus sinänsä on siinä olevien arvojensa summa, joka muodostuu maalauksen sisällöstä, taiteilijan nimestä, ajan tuomasta arvonnoususta ja muista fetisseistä arvoista kuten omistajan itsensä saamasta arvostuksesta yhteiskunnassa.

Arvopaperi pääomana edustaa siinä olevan arvon, todellisen tai kuvitellun arvon osuutta, kuten odotusarvon. Se on kuitenkin pääomana ilmaistavissa ja mitattavissa myös vain rahassa.
Sitten on arvoja, jotka ovat puhtaasti immateriaalisia, kuten joku toiminto jossakin laitteessa, joka muodostuu toiminnon keskinäisistä suhteista tai immateriaalisia arvoja kuten patenteissa. Patenttikin on kuitenkin arvopaperi ja edustaa sitä konkreettista kohdetta ja sen arvoa, jolle se on myönnetty tarkaan eritellysti ja saa pääomana esiintyvän arvonsa odotusarvoista joita on laskennallisesti sille esitetty, mutta jotka arvot todellisuudessa realisoituvat vasta vaihdossa. Joko myydessä patentti
jolloin se ei tässä omistajakierrossa ole osallistunut arvonluontiprosessiin tai sitten se realisoituu osallistumalla arvonluontiin ja omaa itseään lisäävän pääoman ominaisuuden, kyvyn lisätä arvoaan työn seurauksena.

Nyt sitten oleelliseen!!!!!

Kaikki tämä arvo, pääoma josta puhutaan arvona on mitattavissa vain yhdellä yhteisellä nimittäjällä ja se on siihen käytetty työaika, silloin saadaan pääoman arvon todellinen arvo esiin ja saadaan se riisuttua sitä ympäröivästä sädekehästä ja kuplasta. Ilman työtä, ei ole mitään yhteistä mittaajaa joka ei ole muutettavissa, kuten on laita rahanarvon joka mittaakin vain muuttuvia vaihtoarvoja ollen itsekin tavara.
Pääoma on siis työllä itseään lisäävä arvokasauma ja se joka omistaa työn omistaa tämän arvokasauman ja sen kaiken kasvun. Siksi pääoma on halutuin asia kapitalismissa ja siksi se määrää kaikesta, myös päällysrakenteesta.
Kuten sisäministeriön poliisiosastosta, oikeusministeriöstä, työvoimahallinnosta ja puolustushallinnosta. Siksi mainitsen juuri nämä hallinnonalat, koska niiden yhteiskunnallinen keskeinen tehtävä on olla juuri pääomien ja niiden omistajien suojelija.

Luokkajaossa pääomat muodostuvat toiselle luokalle toisen jäädessä niitä tuottamaan. Tämä on sellainen tosiasia, josta voi päätellä, että asia ei voi olla näin, jos asiaan liitetään inhimillisiä arvoja. Jos sensijaan asiaa tarkastellaan puhtaan loogisesti, niin Humen giljotiini pitää tietysti paikkansa. Silloin on kyse kuitenkin todellisuudesta irroitetusta muodollisesta logiikasta, ja näin ollen sen antama kuva ei vastaa todellisuutta oikein, vaikka juuri sitä se väittää tekevänsä.

Nyt toivottavasti olen onnistunut kuvaamaan yksinkertaistettuna, että pääoma on lisäarvoa tuottava arvo! sekä sen yhteiskunnallisen merkityksen ja pääoman kasvuprosessin yleisen olemuksen. Sekä lisäksi, että pääomien omistamisen tulee olla yhteiskunnallista, koska pääomien lisääntymistä ei voi irroittaa yhteiskunnallisesta olemuksestaan. Koska pääoman lisääntymisen suorittaa työ jota tehdään tavarantuottamiseksi ja tämän tavaran
vaihtamiseksi toisiin, toisten tuottajien tavaroihin.

Hannu Rainesto
1103
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Rainestolla pahasti kesken. Pääomat voivat
olla jopa negatiiviset!

Pääoma voi olla vierasta.

Voit tarkastella pääomia ihan minä lystäät, sillä
ei ole mitään merkitystä oikean elämän kannalta.

Ilman pääomaa ei ole tuottavaa työtä. Ilman
tuottavaa työtä työläinen on kusessa taloudelli-
sesti.

Ilman tuottavaa työtä ei ole lisäarvoa. Ilman
lisäarvoa ei ole verotuloja. Ilman lisäarvoa
ei ole eläketurvaa.

Ilman verotuloja ei ole yhteiskuntaa.

Ilman yhteiskuntaa ei ole sivistystä.

Ilman sivistystä on mahdollista olla luontais-
taloudessa elävä kommari.

Pääoma voi myös kadota.

Toisiin käsiin.

Raineston satumaailmassa työ luo aina rikkautta
eikä konkkia ole olemassakaan.

No, tämä tästä.

Eiköhän tälle viikolle riitä se että sosialismiin
siirtyminen olisi työläiselle katastrofi
taloudellisesti.

Puhumattakaan Kustaankartanon vanhuksista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_8746763 kirjoitti:

Raha ja pääoma


Minä tarkastelen pääomaa kapitalistisena kasaumana, sinä arvona joka koko kapitalistista tuotantotapaa pyörittää. Sillä vain sellaisella pääomalla on todellista merkitystä, koska se samalla määrää tuotantotavan päälle muodostuvan päällysrakenteen.
Itseasiassa vain tälläinen pääoma ansaitsee nimityksensä, sillä muilla pääomilla kuin itseään
lisääntymään kykynevillä ei ole yhteiskunnallisesti määräävää merkitystä.
Pääoman lisääntyminen mitataan rahalla, ei sen tunnearvoilla tai muilla kuvitelluilla suureilla.
Raha on tavaraa ja itsensä tavaran vastine, joka vastaa tavaran arvoa, joka tavaran arvo on siinä olevan työn arvo ja siihen liitettyjen muiden arvojen ja tavaroiden summa.
Tavaroiden kiertokulussa raha suorittaa tavaroiden välittäjän tehtävää, ollen siis itse tavaroiden vaihtoarvoa välittävä tavara.!
Pääoma on kylmää kuin metalliraha ja sen tehtävä on yhtä kylmä, osallistua vain itsensä lisääntymiseen uusintamisprosessissa jota työläinen pyörittää kapitalistin johtaessa ja kasatessa päoman ja sen kasvun itselleen uuden uusintamis kierron aikaansaamiseksi ja siitä samalla oman osuutensa ottaakseen.

Tälläinen pääoma näyttäytyy arvona, jolle on välttämätöntä laittaa liikeelle itseään lisääviä prosesseja, muussa tapauksessa se kuluu ja vähenee. Tässä ilmenee pääoman määräävä rooli itseään varten, lisääntyä ja kasvattaa omistajansa rikkautta.
Rikkauden mittaammme rahalla, tällä yleisvastineella joka kuvaa meille rikkautemme suuruutta, sillä silloin voimme puhua rikkaudesta yhteismitallisin käsittein. Maalauksenkin arvo tulee ilmaista
rahanmuodossa, jotta se voidaan arvoittaa ja jotta sille voidaan määritellä vakuutusarvo ja sen arvonkasvua kuvaava mitattava kehitys. Maalaus sinänsä on siinä olevien arvojensa summa, joka muodostuu maalauksen sisällöstä, taiteilijan nimestä, ajan tuomasta arvonnoususta ja muista fetisseistä arvoista kuten omistajan itsensä saamasta arvostuksesta yhteiskunnassa.

Arvopaperi pääomana edustaa siinä olevan arvon, todellisen tai kuvitellun arvon osuutta, kuten odotusarvon. Se on kuitenkin pääomana ilmaistavissa ja mitattavissa myös vain rahassa.
Sitten on arvoja, jotka ovat puhtaasti immateriaalisia, kuten joku toiminto jossakin laitteessa, joka muodostuu toiminnon keskinäisistä suhteista tai immateriaalisia arvoja kuten patenteissa. Patenttikin on kuitenkin arvopaperi ja edustaa sitä konkreettista kohdetta ja sen arvoa, jolle se on myönnetty tarkaan eritellysti ja saa pääomana esiintyvän arvonsa odotusarvoista joita on laskennallisesti sille esitetty, mutta jotka arvot todellisuudessa realisoituvat vasta vaihdossa. Joko myydessä patentti
jolloin se ei tässä omistajakierrossa ole osallistunut arvonluontiprosessiin tai sitten se realisoituu osallistumalla arvonluontiin ja omaa itseään lisäävän pääoman ominaisuuden, kyvyn lisätä arvoaan työn seurauksena.

Nyt sitten oleelliseen!!!!!

Kaikki tämä arvo, pääoma josta puhutaan arvona on mitattavissa vain yhdellä yhteisellä nimittäjällä ja se on siihen käytetty työaika, silloin saadaan pääoman arvon todellinen arvo esiin ja saadaan se riisuttua sitä ympäröivästä sädekehästä ja kuplasta. Ilman työtä, ei ole mitään yhteistä mittaajaa joka ei ole muutettavissa, kuten on laita rahanarvon joka mittaakin vain muuttuvia vaihtoarvoja ollen itsekin tavara.
Pääoma on siis työllä itseään lisäävä arvokasauma ja se joka omistaa työn omistaa tämän arvokasauman ja sen kaiken kasvun. Siksi pääoma on halutuin asia kapitalismissa ja siksi se määrää kaikesta, myös päällysrakenteesta.
Kuten sisäministeriön poliisiosastosta, oikeusministeriöstä, työvoimahallinnosta ja puolustushallinnosta. Siksi mainitsen juuri nämä hallinnonalat, koska niiden yhteiskunnallinen keskeinen tehtävä on olla juuri pääomien ja niiden omistajien suojelija.

Luokkajaossa pääomat muodostuvat toiselle luokalle toisen jäädessä niitä tuottamaan. Tämä on sellainen tosiasia, josta voi päätellä, että asia ei voi olla näin, jos asiaan liitetään inhimillisiä arvoja. Jos sensijaan asiaa tarkastellaan puhtaan loogisesti, niin Humen giljotiini pitää tietysti paikkansa. Silloin on kyse kuitenkin todellisuudesta irroitetusta muodollisesta logiikasta, ja näin ollen sen antama kuva ei vastaa todellisuutta oikein, vaikka juuri sitä se väittää tekevänsä.

Nyt toivottavasti olen onnistunut kuvaamaan yksinkertaistettuna, että pääoma on lisäarvoa tuottava arvo! sekä sen yhteiskunnallisen merkityksen ja pääoman kasvuprosessin yleisen olemuksen. Sekä lisäksi, että pääomien omistamisen tulee olla yhteiskunnallista, koska pääomien lisääntymistä ei voi irroittaa yhteiskunnallisesta olemuksestaan. Koska pääoman lisääntymisen suorittaa työ jota tehdään tavarantuottamiseksi ja tämän tavaran
vaihtamiseksi toisiin, toisten tuottajien tavaroihin.

Hannu Rainesto

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu