Tällä kertaa oli Viron Nordea Pankin johtajan, entisen Viron keskuspankin johtajan, Vahur Kraftin vuoro pitää katsaus Viron taloudesta suomalaisille yrittäjille Suomalais-eestiläisen kauppakamarin FECC:n kokouksessa 26.11.2008. Naapuripankki tiivistää Viron talouden ongelmat neljäksi peruskysymykseksi. Näitä kysymyksiä on viime aikoina käsitelty lehdistössä ja näilläkin sivuilla monelta kantilta, mutta annetaan naapuripankille palstatilaa ja kerrataan vielä dilemmat.
Kraftin mukaan nyt on aika panna asiat tärkeysjärjestykseen ja ensimmäisenä prioriteettina tulee olla Viron saattaminen eurokuntoiseksi. Tästä ovat kaikki talouden toimijat yhtä mieltä. Kuten muistatte, samalla kannalla ovat myös valtiovarainministeri Ivari Padar ja Mart Laar.
Valtiotalouden budjetin alijäämä vai talouskriisi?
Viron valtion budjetti toteutuu suurella todennäköisyydellä alijäämäisenä, koska budjetti valmisteltiin BKT-kasvuodotusten ollessa vielä positiivisia. Maastrichtin kriteerit budjetin alijäämäisyydelle ovat enintään kolme prosenttia ja uhkana on, että toteutuva budjetin alijäämäisyys kolkuttelee Maatrichtin kriteerien maksimirajoja. Toisaalta valtion pitäisi lieventää talouden taantumaa investoimalla, mutta toisaalta se syventäisi entisestään alijäämää.
Pitäisikö valtion ottaa lainaa vai ei?
Taantuman lieventäminen valtion taholta voisi tapahtua lainaamalla
. Kraftin mukaan valtion velka voisi olla perusteltu, jos velan käyttötarkoitus olisi tiukasti määritelty ja suunnattu struktuurirahojen omarahoituksen kattamiseen.
Reaalipalkkojen laskeminen vai korkea työttömyys?
Vuoden 2008 kolmannella puoliskolla palkkojen kasvu oli vielä 14,8 prosenttia. Virolainen keskikuupalkka on jo käynyt yli 13.000 kruunussa. Työvoiman tuottavuus ei ole kasvanut samaa tahtia palkkojen nousun kanssa. Kraftin mukaan odotettavissa on työttömyyden merkittävä kasvu, joka voitaisiin välttää palkkoja alentamalla.
Pitäisikö pankkien antaa lainaa vai ei?
Kovimmillaan pankkien lainananto kasvoi Virossa vuositasolla 60-70 prosenttia. Nyt tilastojen mukaan pankkien lainanannon kasvu on pysähtynyt. Taantumasta selviämiseen tarvitaan pankkien rahoitushanojen pysymistä auki.
Kraftin mukaan Virossa ollaan vasta kriisin alussa ja pahin on vielä edessä. Tästäkin talouden toimijat ovat samaa mieltä, tosin ensi vuoden sukelluksen kulmakertoimesta on eri näkemyksiä. Viron valtiovarainministeriö (Rahandusministerium) julkistaa talousnäkemyksensä tänään ja on mielenkiintoista nähdä, mikä on ministeriön kanta Viron talouden haasteisiin.
Edellä mainitut dilemmat ovat olleet jo pidempään ilmassa ja niitä pyöritellään ja käännellään virolaisessa mediassa päivittäin puolelta toiselle.
Kraftin mukaan nyt on aika panna asiat tärkeysjärjestykseen ja ensimmäisenä prioriteettina tulee olla Viron saattaminen eurokuntoiseksi. Tästä ovat kaikki talouden toimijat yhtä mieltä. Kuten muistatte, samalla kannalla ovat myös valtiovarainministeri Ivari Padar ja Mart Laar.
Valtiotalouden budjetin alijäämä vai talouskriisi?
Viron valtion budjetti toteutuu suurella todennäköisyydellä alijäämäisenä, koska budjetti valmisteltiin BKT-kasvuodotusten ollessa vielä positiivisia. Maastrichtin kriteerit budjetin alijäämäisyydelle ovat enintään kolme prosenttia ja uhkana on, että toteutuva budjetin alijäämäisyys kolkuttelee Maatrichtin kriteerien maksimirajoja. Toisaalta valtion pitäisi lieventää talouden taantumaa investoimalla, mutta toisaalta se syventäisi entisestään alijäämää.
Pitäisikö valtion ottaa lainaa vai ei?
Taantuman lieventäminen valtion taholta voisi tapahtua lainaamalla
. Kraftin mukaan valtion velka voisi olla perusteltu, jos velan käyttötarkoitus olisi tiukasti määritelty ja suunnattu struktuurirahojen omarahoituksen kattamiseen.
Reaalipalkkojen laskeminen vai korkea työttömyys?
Vuoden 2008 kolmannella puoliskolla palkkojen kasvu oli vielä 14,8 prosenttia. Virolainen keskikuupalkka on jo käynyt yli 13.000 kruunussa. Työvoiman tuottavuus ei ole kasvanut samaa tahtia palkkojen nousun kanssa. Kraftin mukaan odotettavissa on työttömyyden merkittävä kasvu, joka voitaisiin välttää palkkoja alentamalla.
Pitäisikö pankkien antaa lainaa vai ei?
Kovimmillaan pankkien lainananto kasvoi Virossa vuositasolla 60-70 prosenttia. Nyt tilastojen mukaan pankkien lainanannon kasvu on pysähtynyt. Taantumasta selviämiseen tarvitaan pankkien rahoitushanojen pysymistä auki.
Kraftin mukaan Virossa ollaan vasta kriisin alussa ja pahin on vielä edessä. Tästäkin talouden toimijat ovat samaa mieltä, tosin ensi vuoden sukelluksen kulmakertoimesta on eri näkemyksiä. Viron valtiovarainministeriö (Rahandusministerium) julkistaa talousnäkemyksensä tänään ja on mielenkiintoista nähdä, mikä on ministeriön kanta Viron talouden haasteisiin.
Edellä mainitut dilemmat ovat olleet jo pidempään ilmassa ja niitä pyöritellään ja käännellään virolaisessa mediassa päivittäin puolelta toiselle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.