Miten pitäisi toimia kun haikailee ja ikävöi menetetyn ihmisen perään. On todella vaikeaa elää tämän tunteen kanssa kun ikävöin toisen ihmisen perään näin paljon.
En olisi uskonut että tämä näin vaikeaa on! Kysymys onkin mitä minun pitäisi tehdä? Voinko kertoa hänelle tunteistani? Miten lähestyisin..kasvotusten, kirjeellä, tekstiviestillä..vai miten? Vai annanko olla?
Onko muilla samanlaista ongelmaa? Olisi kiva kuulla myös muilta miten toimitte ja miten kävi!
Toivoisin että joku auttaisi! Kiitos jo etukäteen!
En olisi uskonut että tämä näin vaikeaa on! Kysymys onkin mitä minun pitäisi tehdä? Voinko kertoa hänelle tunteistani? Miten lähestyisin..kasvotusten, kirjeellä, tekstiviestillä..vai miten? Vai annanko olla?
Onko muilla samanlaista ongelmaa? Olisi kiva kuulla myös muilta miten toimitte ja miten kävi!
Toivoisin että joku auttaisi! Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miten menetit? Kerro edes vähän, vastauksiakin tulisi helpommin, luulen.
Se vaan lopahti...alkusyksystä...en tiedä teinkö mitä väärin..ei oikein pystytty kunnolla juttelemaan..haluaisin pitää yhteyttä edes jollain tavalla tähän ihmiseen..kumminkin nähdään aina silloin tällöin..jotain jäi kesken!
Etpä paljoa paljastanut tilanteesta, mutta vastaus piilee omassa tekstissäsi. Haluat pitää yhteyttä, mietit tapoja siihen. Tarvitset siis rohkaisua. Hyvä.
Tunnet kyseisen henkilön meistä parhaiten ;)
Mikset pystynyt juttelemaan? Kehottaisin sinua kuitenkin sitä yrittämään, vielä. Niin ne asiat helpoiten ratkeavat.
Sama tilanne mulla, päivittäin haikailen exän perään. Varmaan näin vaikeeta siksi, koska mut jätettiin. Oli sitten syytä tai ei.
Olen yrittänyt kaikki yhteysmuodot, tekstarit, mailit, puhelut, kirjeet yms. mutta toinen ei enää halua olla missään yhteyksissä. Se on julmaa, mutta kai siihen jokaisella on oikeus... :/
on minun antaa sinulle neuvoja.
Vieläkin itken jokaisena päivänä,
tulevaisuutta ei oikeastaan edes ole.
Itse olen ajatellut ihan rehellisest kirjoittaa
ja ketoa, miltä tuntuu, hänelle on ollut ennenkin helppo kirjoittaa, ja tiedän että tuo viestintämuoto on tehonnut...
Aika näyttää miten hän suhtautuu, häntä kun en voi edes mistään syyttää (onneton ajoitus) , en vihata, vain rakastaa!
Elämä jatkuu.. Löytyy uusia ihmisiä, tää on ehkä vaan harmitusta että jäi yksin. Kyllä sen huomaa kun toinen ei ole kiinnostunut, ei silloin kannata tyrkyttää itseään. Minä sanon, että anna olla!
Ihminen on ihminen jos se tuntee =)
En tiedä systeemisi taustoja,
mutta mie tein sen,
että soitin ja sit perään
kirjoitin textarin ex:älle.
Sain haistatukset ja tappoukhauksen,
mutta joo ainakin homma tuli
selväksi, eikä jäänyt kaduittaamaan.
Tein sen senkin takia,
että vielä oli aikaa.
Siun kannattaa koittaa,
jos käy niinkust miulle,
niin sit vaan hyväksyt,
että niin on =)
Älä haikaile perään, anna olla. Tietysti riippuu siitä kuinka kauan olitte yhdessä. Mutta aika tekee tehtävänsä, koeta vain jaksaa!
Itse yritin kaipaamaani ihmistä takaisin kasvotusten, kirjeitse, puhelimitse, tekstiviestein... Ei auttanut.
Mutta kerronpa mikä auttaa! Unohda se tyyppi (tiedän, että se on TODELLA vaikeaa) ja keskity johonkin muuhun. Itse olen löytänyt uuden, josta välitän enemmän kuin tuosta kenen perään joskus haikailin. Kyllä se sieltä tulee.
Tiedän, siinä kestää aikaa, mutta ei kannata tyrkyttää, jos ei kelpaa. Ehkä se on jonkinnäköinen merkki siitä, ettei teitä ole yhteen tarkoitettu, jos kerran ei homma skulannut...
Kirjoita vaikka kirje, jossa kerrot miltä sinusta tuntuu.
eikä tekstiviestejä eikä yhtään mitään!! Annat olla ja myöhemmin oot vaan ilonen ettet turhaan tyrkyttäny itseäs. Ryhdistäydy nainen!!
Se on kyllä totta et myöhemmin saa hävetä kun antanut itsestään tyrkyn kuvan.
Vaikeeta se tosin on olla tyrkyttämättä kun on ihmisen ikävä...