Psykososiaaliset haitat

mutta onneksi pääsin paskasta eroon. On se hirveää, että talot rakennetaan niin väärin. Rinnetalokin tasaiseen suohon, jolloin toiseen reunaan on kaivettu puolitoistametriä syvä kuoppa, joka täyttyy vedellä ja on alakerran lattiana.

hometalossa, kirjoitti:

mutta onneksi pääsin paskasta eroon. On se hirveää, että talot rakennetaan niin väärin. Rinnetalokin tasaiseen suohon, jolloin toiseen reunaan on kaivettu puolitoistametriä syvä kuoppa, joka täyttyy vedellä ja on alakerran lattiana.

kun luki tuon linkin ja tietää sivusta seuranneena kotona altistuneiden historiaa, on aivan hirvittää miten monelle elämänalueella ongelma ulottuu.

Menee koti, tavarat, rahaa, terveys ja saa vielä taistella mahdollisesti myyjänkin kanssa joka on ollut tietoinen homeista ja vaurioista.

Monelta on mennyt näiden lisäksi vielä työpaikkakin koko hässäkän vuoksi.

Kohtuuden nimissä itse työssä altistuneena olen tajunnut että minulla on ainakin koti jossa voin toipua, enkä ole menettänyt kodistani mitään. Ei tarvitse pestä pyykkiä,yrittää desinfioida ja kaikki turhaa. Tilapäiskotikin pitää hankkia ja maksaa näin kahdesta asunnosta joista toinen on asuinkelvoton. Kaikki taistelu viranomaisten ja myyjän kanssa uskottavuuden suhteen sekä palkata asianajaja hoitamaan ehkä vuosia kestävää riitaa.

Nostan ihan hattua niille kotona altistuneille jotka vielä kaiken jälkeen jaksavat jotenkin tarttua elämään kiinni eivätkä luovuta.

On vaikea edes kuvitella mitä kaikkea he oikeasti joutuvat kokemaan.

Minulla on koti jota en menettänyt, vaikka työpaikka muuttuikin ja altistuminen on herkässä homeissa paikoissa.

kotona sairastuneilla kirjoitti:

kun luki tuon linkin ja tietää sivusta seuranneena kotona altistuneiden historiaa, on aivan hirvittää miten monelle elämänalueella ongelma ulottuu.

Menee koti, tavarat, rahaa, terveys ja saa vielä taistella mahdollisesti myyjänkin kanssa joka on ollut tietoinen homeista ja vaurioista.

Monelta on mennyt näiden lisäksi vielä työpaikkakin koko hässäkän vuoksi.

Kohtuuden nimissä itse työssä altistuneena olen tajunnut että minulla on ainakin koti jossa voin toipua, enkä ole menettänyt kodistani mitään. Ei tarvitse pestä pyykkiä,yrittää desinfioida ja kaikki turhaa. Tilapäiskotikin pitää hankkia ja maksaa näin kahdesta asunnosta joista toinen on asuinkelvoton. Kaikki taistelu viranomaisten ja myyjän kanssa uskottavuuden suhteen sekä palkata asianajaja hoitamaan ehkä vuosia kestävää riitaa.

Nostan ihan hattua niille kotona altistuneille jotka vielä kaiken jälkeen jaksavat jotenkin tarttua elämään kiinni eivätkä luovuta.

On vaikea edes kuvitella mitä kaikkea he oikeasti joutuvat kokemaan.

Minulla on koti jota en menettänyt, vaikka työpaikka muuttuikin ja altistuminen on herkässä homeissa paikoissa.

hirviä tilanne, jota ei voi kuvitella ennen kuin sen on läpi käynyt. Onneksi monet toipuvat, eikä kaikilta mene perhe, avioliitto tai työpaikkakin siinä samassa. Mutta useille niin varmasti käy.
Mikä näiden itsemurhien, perhemurhien taustalla oikein on? Ainakin yhdessä tilanteessa tuli ilmi kosteusvauriot, peruuntunut talokauppa ja liian vaikea tilanne, josta olisivat omin avuin selvinneet, eikä sitä apua ole missään.
Mitä tekee kirkko, seurakunta ylipäätään?

äippä1+3 kirjoitti:

hirviä tilanne, jota ei voi kuvitella ennen kuin sen on läpi käynyt. Onneksi monet toipuvat, eikä kaikilta mene perhe, avioliitto tai työpaikkakin siinä samassa. Mutta useille niin varmasti käy.
Mikä näiden itsemurhien, perhemurhien taustalla oikein on? Ainakin yhdessä tilanteessa tuli ilmi kosteusvauriot, peruuntunut talokauppa ja liian vaikea tilanne, josta olisivat omin avuin selvinneet, eikä sitä apua ole missään.
Mitä tekee kirkko, seurakunta ylipäätään?

tiedän että kirkko on auttanut hometalokatastrofissa olevia, kunhan tajuavat hakea sieltä apua.

Vierestä seurasin kun diakonissa kävi paikalla ja perhe sai näin henkistä tukea ja pientä tukea saivat myös taloudellisesti.

Kirkko ei nosta meteliä tai hae mainosta tälle
vaatimattomalle mutta erittäin tärkeälle avulle, kun muualta tulee kenkää.