Aihe

Yleisradion lakko 1988

Muistelua

Keskiviikkona 30.11.1988 klo 12.15 alkoi Yleisradion lakko joka kesti kolme viikkoa. Radiosta ei tullut muuta kuin "pimpampullaa" ja merisää. TV:n puolella näkyivat MTV:n ja Kolmoskanavan lähetykset, tosin ilman tekstityksiä koska tekstitystä, koska teksittäjät olivat myös mukana lakossa. Lakko päättyi 21.12. klo 18.30 ja ensimmäisenä ohjelmana kuultiin suora lähetys, johon kuulijat saivat soittaa mielipiteitään lakosta.

Lakon suurimpana voittajana olivat paikallisradiot, jotka lisäsivät ohjelmatarjontaansa lakon ajaksi ja kasvattivat kuulijakuntaansa ja sitä myötä saivat myös lisää mainostajia. Itse asuin siihen aikaan sellaisella alueella jossa ei ollut edes paikallisradioita, eikä Kolmoskanava silloin näkynyt, joten ainoa media oli MTV:n lähetykset, joita oli muutaman tunnin verran illassa.

Radion puolelta kuunneltiin Moskovan ja Karjalan radion suomenkielisiä lähetyksiä. Ylen lyhyt- ja keski- ja pitkäaaltolähetykset eivät soittaneet "pimpampullaa" vaan koko lakkoajan pyöri n. 20:en musiikkikappaleen nauha, jossa soi menneiden vuosien (30-50-luvuilta) iskelmät.

21

2092

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Porinaa Porist

      Yle Pori, Lahti ja Helsinki lähettivät musiikkia ja merisäätietoja pitääkseen taajuudet hallussaan. Pelättiin että Pohjanmerellä toimineet merirosvoradiot Caroline ja Monique valtaavat aallot. Carolinen taajuus oli 558 kHz ja Moniquen 963. Lisäksi Caroline lähetti lyhytaalloilla 6205 kHz. Pelättiin myös suomalaisia piraatteja, joita noihin aikoihin vielä toimi.

    • nota.real

      Silloin piti kehitellä kaikkia muita harrastuksia, kun ei radiosta mitään kuulunut. Kasetti ja levykokoelmat tuli kuunneltua monta kertaa läpi. Mtv:n ja Kolmoskanavan ohjelmatarjonta oli mitä oli varsinkin kun ulkomaisia ohjelmia ei tekstitetty. Videovuokraamot hyötyivät lakosta myös, vaikka videoita ei vielä kovinkaan monessa taloudessa ollut. Suuri jännityksen aihe oli, loppuuko lakko ennen joulua.

      Nyt noin pitkä lakko aiheuttaisi Ylelle niin suuria vaurioita katsoja ja kuulijakilpailussa, ettei noin pitkää lakkoa päästettäisi syntymään. 1988 Ylellä oli vielä lähes monopoli sähköisessä mediassa, joten silloin se oli mahdollinen.

      • niinikään

        Yleisradion toimittajalakon aikana radioaalloilla kuului myös ainakin Helsingissä Ylen toimittajien oma tilapäinen "Lakkoradio", joka lähetti lakossa olleiden yleläisten toimittamaa ohjelmaa ma-pe tunnin päivässä oliko nyt klo 12-13 välillä. "Ohjelmisto" koostui tervehdyksistä - tavanomaisimmin vasemmistolaisten taiteilijapiirien sellaisista tuenosoituksineen ja lakkorahasto-kannatusmaksuineen ja radion uutistoimittajien tekemine "feikki"uutisineen, joissa rahvaan annettiin myös ymmärtää, kuinka ylimaallisen kyvykkäästä uutisvälityksestä kansa jää nyt lakon aikana paitsi, koska missään muualla ei osata yhtään mitään. Resurssitkin paikallisradioissa STT:n uutisliuskoineen olivat varmasti myös toiset, mutta mitäpä tämä toimittajaeliitti näistä. Itsekehu kieppui välillä jo kuvottavuuden rajamailla. Huomattavaa oli, ettei kritiikkiä esitetty itse työnantajaa kohtaan, koska jossain vaiheessa oli kuitenkin palaaminen työpaikalle, ja mitäpä johtokunta/hallintoneuvosto-poliitikot olisivat moisesta välittäneetkään, Ylehän säästi melkoisen summan rahaa, kun kolmelta viikolta ei tarvinnut maksaa palkkoja. Mieleen jäi lähtemättömästi myös toimituskunnan oma "Lakko-räp"-biisi, joka oli noin minuutin mittainen alkeellisen rytmikoneen päälle kuorohuudettua sanaa "lak-ko". Perään tiedonanto seuraavista lakkotanssiaisista.

        Käytännössä YLEn toimittajista koostunut Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto (RTTL) oli 80-luvulla korvamerkinnyt jo etukäteen osan jäsenmaksuista mahdollista lakkoa varten ja uhosi aina sopimuskausien päättyessä hoitavansa nyt viimeistään palkkojen jälkeenjääneisyyden muiden firmojen, lähimpänä vertailukohteena Mainos-TV:n toimittajien palkkojen tasolle. YLEn toimittajat eivät vain koskaan maininneet, että terveydenhoito hammas- ja silmälääkäreineen olivat yleläisille tuolloin maksuttomia, verottomia luontaisetuja, kuten myös ilmaiset lääkkeet. Näin tuskin kaupallisella puolella. Palkallista lomaoikeuttakin oli yksityiseen sektoriin verraten pidennyspäiväjärjestelyin 4 viikkoa kesällä 3 viikkoa talvella, siinä missä yksityispuolella päästiin enimmillään viiteen viikkoon.

        Lakkoradion toimittajat tekivät myös ensin alkuun kenttähaastatteluja pohjalta "miltäs nyt tuntuu kun ei radiosta ja TV:stä tule ohjelmaa". Eihän se tietenkään mukavaa ollut, mutta kuullessaan toimittajien hakevan korjausta senhetkisiin palkkoihinsa, jotkut totesivat "meillä ei sellaisia rahoja nähdä edes kahdessa kuukaudessa". Myötätunto rakoili siis jonkin verran. Sen sijaan videovuokraamofirmat viettivät kissanpäiviä - antoihan silloinen Videovuokraajien liitto tms. tarinan mukaan 10.000mk lakkoavustusta RTTL:lle joka viikosta jonka lakossa olisivat. Kaupallisen radion puolelta on jäänyt mieleen kasku "montako Yleisradion toimittajaa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? - Ei yhtään, kaupalliset hoitavat homman".

        Yleisradion sisällä toimittajalakon aikana oli myös leppoisaa. Tekniikan henkilökunta ammattiyhdistyksensä kautta julkisti lakon alettua välittömästi, että he eivät rikkurien kanssa töitä tee. Tämä rajasi myös lakon ulkopuoliset, RTTL:oon "kelpaamattomat" freelancerit pois töistään ja heistä monien joulu 1988 olikin sitten varsin niukka, koskapa he eivät lakkoavustuksia saaneet tai jäivät joissain tapauksissa hyvinkin pieniksi, kun heidän liittonsa ei käytännössä lakossa ollut, eikä palkkioita tullut ohjelmista, joita ei voitu lähettää, vaikka ne tehty olisi ollutkin.

        Kolmen viikon kuluttua lakon alkamisesta sopimus solmittin 21.12.88. Julkisuudessa töihin palanneet toimittajat antoivat ymmärtää, etteivät hennoneet jättää kansaa joulun ajaksi ilman Ylen radio- ja TV-lähetyksiä. Osansa oli ehkä myös sillä, että joulun- ja uudenvuodenaikaiset pyhätyökorvaukset eivät olleet aivan vähäisiä nekään, ja miksikäs sitä lakkoilemaan siinä välissä, kun päivärahojakaan ei luvassa olisi.

        Lopputuloksena Ylen toimittajat saivat jonkin verran alkuperäistä tarjousta suuremman korotuksen kuukausipalkkaansa, joka tietysti kompensoitiin seuraavassa lupamaksukorotuksessa tarvinneeko sanoa keiltä perittyinä. Maksajiksihan tämä taho joutui muutenkin. Kolmeen viikkoon eivät lupamaksajat saaneet vastinetta rahoilleen, ja mielipidekirjoituksissa kysyttiinkin, voisiko näitä "turhaan" maksettuja rahoja saada takaisin. Luonnollisesti lakko oli "force majeure"-tyypinen este tai sitten lakko ei kestänyt jotain tiettyä ajanjaksoa, esim. kuukautta, joka olisi antanut aiheen palautuksiin/hyvityksiin.


      • lakon aikana
        niinikään kirjoitti:

        Yleisradion toimittajalakon aikana radioaalloilla kuului myös ainakin Helsingissä Ylen toimittajien oma tilapäinen "Lakkoradio", joka lähetti lakossa olleiden yleläisten toimittamaa ohjelmaa ma-pe tunnin päivässä oliko nyt klo 12-13 välillä. "Ohjelmisto" koostui tervehdyksistä - tavanomaisimmin vasemmistolaisten taiteilijapiirien sellaisista tuenosoituksineen ja lakkorahasto-kannatusmaksuineen ja radion uutistoimittajien tekemine "feikki"uutisineen, joissa rahvaan annettiin myös ymmärtää, kuinka ylimaallisen kyvykkäästä uutisvälityksestä kansa jää nyt lakon aikana paitsi, koska missään muualla ei osata yhtään mitään. Resurssitkin paikallisradioissa STT:n uutisliuskoineen olivat varmasti myös toiset, mutta mitäpä tämä toimittajaeliitti näistä. Itsekehu kieppui välillä jo kuvottavuuden rajamailla. Huomattavaa oli, ettei kritiikkiä esitetty itse työnantajaa kohtaan, koska jossain vaiheessa oli kuitenkin palaaminen työpaikalle, ja mitäpä johtokunta/hallintoneuvosto-poliitikot olisivat moisesta välittäneetkään, Ylehän säästi melkoisen summan rahaa, kun kolmelta viikolta ei tarvinnut maksaa palkkoja. Mieleen jäi lähtemättömästi myös toimituskunnan oma "Lakko-räp"-biisi, joka oli noin minuutin mittainen alkeellisen rytmikoneen päälle kuorohuudettua sanaa "lak-ko". Perään tiedonanto seuraavista lakkotanssiaisista.

        Käytännössä YLEn toimittajista koostunut Radio- ja Televisiotoimittajien Liitto (RTTL) oli 80-luvulla korvamerkinnyt jo etukäteen osan jäsenmaksuista mahdollista lakkoa varten ja uhosi aina sopimuskausien päättyessä hoitavansa nyt viimeistään palkkojen jälkeenjääneisyyden muiden firmojen, lähimpänä vertailukohteena Mainos-TV:n toimittajien palkkojen tasolle. YLEn toimittajat eivät vain koskaan maininneet, että terveydenhoito hammas- ja silmälääkäreineen olivat yleläisille tuolloin maksuttomia, verottomia luontaisetuja, kuten myös ilmaiset lääkkeet. Näin tuskin kaupallisella puolella. Palkallista lomaoikeuttakin oli yksityiseen sektoriin verraten pidennyspäiväjärjestelyin 4 viikkoa kesällä 3 viikkoa talvella, siinä missä yksityispuolella päästiin enimmillään viiteen viikkoon.

        Lakkoradion toimittajat tekivät myös ensin alkuun kenttähaastatteluja pohjalta "miltäs nyt tuntuu kun ei radiosta ja TV:stä tule ohjelmaa". Eihän se tietenkään mukavaa ollut, mutta kuullessaan toimittajien hakevan korjausta senhetkisiin palkkoihinsa, jotkut totesivat "meillä ei sellaisia rahoja nähdä edes kahdessa kuukaudessa". Myötätunto rakoili siis jonkin verran. Sen sijaan videovuokraamofirmat viettivät kissanpäiviä - antoihan silloinen Videovuokraajien liitto tms. tarinan mukaan 10.000mk lakkoavustusta RTTL:lle joka viikosta jonka lakossa olisivat. Kaupallisen radion puolelta on jäänyt mieleen kasku "montako Yleisradion toimittajaa tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? - Ei yhtään, kaupalliset hoitavat homman".

        Yleisradion sisällä toimittajalakon aikana oli myös leppoisaa. Tekniikan henkilökunta ammattiyhdistyksensä kautta julkisti lakon alettua välittömästi, että he eivät rikkurien kanssa töitä tee. Tämä rajasi myös lakon ulkopuoliset, RTTL:oon "kelpaamattomat" freelancerit pois töistään ja heistä monien joulu 1988 olikin sitten varsin niukka, koskapa he eivät lakkoavustuksia saaneet tai jäivät joissain tapauksissa hyvinkin pieniksi, kun heidän liittonsa ei käytännössä lakossa ollut, eikä palkkioita tullut ohjelmista, joita ei voitu lähettää, vaikka ne tehty olisi ollutkin.

        Kolmen viikon kuluttua lakon alkamisesta sopimus solmittin 21.12.88. Julkisuudessa töihin palanneet toimittajat antoivat ymmärtää, etteivät hennoneet jättää kansaa joulun ajaksi ilman Ylen radio- ja TV-lähetyksiä. Osansa oli ehkä myös sillä, että joulun- ja uudenvuodenaikaiset pyhätyökorvaukset eivät olleet aivan vähäisiä nekään, ja miksikäs sitä lakkoilemaan siinä välissä, kun päivärahojakaan ei luvassa olisi.

        Lopputuloksena Ylen toimittajat saivat jonkin verran alkuperäistä tarjousta suuremman korotuksen kuukausipalkkaansa, joka tietysti kompensoitiin seuraavassa lupamaksukorotuksessa tarvinneeko sanoa keiltä perittyinä. Maksajiksihan tämä taho joutui muutenkin. Kolmeen viikkoon eivät lupamaksajat saaneet vastinetta rahoilleen, ja mielipidekirjoituksissa kysyttiinkin, voisiko näitä "turhaan" maksettuja rahoja saada takaisin. Luonnollisesti lakko oli "force majeure"-tyypinen este tai sitten lakko ei kestänyt jotain tiettyä ajanjaksoa, esim. kuukautta, joka olisi antanut aiheen palautuksiin/hyvityksiin.

        Nyt onkin mielenkiintoista luettavaa palstalla!

        Ja ilmeisesti ympäri Suomen kaikki kaupalliset paikallisradiot saivat todella mukavan aloituspotkun toiminnalleen tuosta lakosta - vastahan ensimmäiset kaupalliset aloittelivat edellisenä vuonna (1987). Kun kerran YLE ei juurikaan lähettänyt radio-ohjelmaa, niin radionkuuntelijat tietysti käänsivät vastaanottimensa paikallisradion taajuudelle ja saattoipa siinä joku kuuntelija tottua kaupallisen aseman kuunteluun pysyvämminkin.

        Nyt kun YLE:n tilannetta on jo valotettu, niin olisi mielenkiintoista kuulla lakosta ja sen vaikutuksista myös paikallisradioiden kannalta - mahtaisikohan palstan lukijoiden keskuudesta löytyä sellainen näkijä ja kokija, joka voisi kirjoitella muutaman sanasen tuosta näkökulmasta?


      • mutta toisaalta
        lakon aikana kirjoitti:

        Nyt onkin mielenkiintoista luettavaa palstalla!

        Ja ilmeisesti ympäri Suomen kaikki kaupalliset paikallisradiot saivat todella mukavan aloituspotkun toiminnalleen tuosta lakosta - vastahan ensimmäiset kaupalliset aloittelivat edellisenä vuonna (1987). Kun kerran YLE ei juurikaan lähettänyt radio-ohjelmaa, niin radionkuuntelijat tietysti käänsivät vastaanottimensa paikallisradion taajuudelle ja saattoipa siinä joku kuuntelija tottua kaupallisen aseman kuunteluun pysyvämminkin.

        Nyt kun YLE:n tilannetta on jo valotettu, niin olisi mielenkiintoista kuulla lakosta ja sen vaikutuksista myös paikallisradioiden kannalta - mahtaisikohan palstan lukijoiden keskuudesta löytyä sellainen näkijä ja kokija, joka voisi kirjoitella muutaman sanasen tuosta näkökulmasta?

        Ensimmäiset kaupalliset aloittivat v. 1985


      • turiset
        mutta toisaalta kirjoitti:

        Ensimmäiset kaupalliset aloittivat v. 1985

        No mutta niinhän olikin, muistin väärin! Niinkuin näkyy, niin lisätiedot radiotoiminnan historiasta olisivat tarpeen! :)


    • Taanila-

      Hannu Taanila varustautui lakkovahdin hommaan kunnon punaartilaisasussa. Kokonaisuuden kruunasi olalla ollut aito kivääri, josta Taanilalle tuli sakot ampuma-aseen hallussapidosta julkisella paikalla.

    • Osa 1

      http://www.rttl.fi/fi/index.php/historia/

      PEKKA LAINE
      Olen ollut melkein koko työikäni mukana ammattiliittoharrastuksissa, joten on melko vaikeaa hahmottaa, mitä merkkitapahtumia osui kauteeni RTTL:n puheenjohtajana 1986-1988. Kun jotain tulee mieleen, sopii heti epäillä, onko kyseessä sittenkin aika varapuheenjohtajana vai Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden pääluottamusmiehenä.

      Siksi sopineekin ottaa esille tapahtumasarja, jonka muistan varmasti - ja lopun ikääni. En ollut silloin mitenkään merkittävä RTTL:n toimihenkilö. Itse asiassa vain rivijäsen SSL:n (nyk. SJL) liittovaltuustossa. Syksyllä 1988 sain kutsun RTTL:n keskuslakkotoimikunnan puheenjohtajaksi. Oli alettu varautua siihen, ettei työehtosopimus tällä kertaa syntyisi hyvällä.

      Lakko-organisaation ensimmäinen kokous löytyy kalenterista marraskuun 8. päivän aamusta. Pasilassa pidetyn kokouksen jälkeen oli sovittu oikein lounaspalaveri liiton (SSL) miehen kanssa. Kyseessä oli liiton tuore RTV-sihteeri Matti Santajärvi, jonka kanssa olimme olleet työtovereita jo liki 20 vuotta aiemmin nuorina ripeinä uutistoimittajina. Nyt emme olleet enää nuoria, mutta seuraavien viikkojen aikana jonkin verran ripeyttä kyllä vaadittiin.

      Työtaistelu on vähän kuin sota: kun liikekannallepano on tehty, alkaa sodan todennäköisyys kasvaa päivä päivältä. Marraskuun kolmannella viikolla neuvottelutilanteeseen liittyviä kokouksia oli melkein päivittäin ja keskuslakkotoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran. Kirjallisia töitä riitti, tosin hiukan yksipuolisia: ylimääräinen kolumni neuvottelutilanteesta Sanomalehtimieheen, informaatiokirjoitus samaan lehteen lakkotilanteen varalta, lakkotiedote, piirilakkotoimikuntien aapinen ja lakkovahdin ohjeet.

      Nyt alkoi olla leikki kaukana, kun keskuslakkotoimikunta piti kokouksia suunnilleen joka toinen päivä. Oli myös lakkotoimitsijoiden kokous ja marraskuun viimeisenä lauantaina RTTL:n ylimääräinen yleiskokous.

      • Osa 2

        Keskiviikkona 30.11.1988 klo 12.15 alkoi Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden lakko. SSL Yrjönkadun toimiston suuri kokoushuone, jossa lakkopäätös hetkeä ennen tehtiin, oli varattu tästä eteenpäin keskuslakkotoimikunnalle. Emme silloin tietenkään voineet arvata, että se oli melkein kotimme kolme seuraavaa viikkoa. "Perheeseen" kuuluivat kanssani Heinon Timo-Erkki, Kommosen Ingmar, Niemelän Jari, Ruohorannan Pekka ja Turtsa. Kovin oli miehisen porukan RTTL valinnut; liekö haluttu estää mahdolliset työpaikkaromanssit? Lakkotoimikunnan sihteeriksi kuria ja järjestystä pitämään oli toki määrätty Hellmanin Arja. Tosiasiassa keskuslakkotoimikuntaan kuuluivat lisäksi Veli-Jorma Juusela MTV:n lakkoyhdyshenkilönä sekä lakkovaliokuntien puheenjohtajat Jaakko Kyläsalo (viihde), Ilpo Ropponen (talous) ja Riikka Uosukainen (tiedotus).

        Vaikka toimistomme oli kaikelta hälinältä visusti rauhoitettu, siellä nähtiin hyvinkin säännöllisiä vieraita. Tärkeimpinä varmasti pidimme lakon aatteellisia johtajia SSL:n puheenjohtajaa Antero Lainetta ja RTTL:n Juha Kulmasta. Juha oli joutunut puheenjohtajapestinsä ensi vuonna kovaan tulikokeeseen, josta hän selvisi kunnialla ja tyylikkäästi.

        Lakkoesikunta aloitti työnsä päivittäin klo 9 ja päivystystä jatkettiin puolille öin. Ensimmäisen lakkoviikon jälkeen jaoimme pitkän päivän jo kahteen vuoroon niin, että kaikki olivat iltapäivällä läsnä samanaikaisesti. Toisella lakkoviikolla päätettiin jo siitäkin - ammattiyhdistysväkeä kun olimme - että yksi vapaapäivä viikossa yritetään jokaiselle järjestää. Siinä tapahtui kyllä joustoa, omalle kohdalleni tuli kolmen viikon aikana yksi päivä, jota en viettänyt lakkotoimistossa.

        Pari viikkoa kului asemasodassa. Vedeltiin lakkorajoja, annettiin ohjeita ja tulkintoja piirilakkotoimikunnille. Jouduimme lähettämään muutaman uhkauskirjeen faxina työssä oleville lakkoa ymmärtämättömille päälliköille ja kävimme jatkuvaa neuvottelua muiden ammattiliittojen ja Yleisradiolle töitä tekevien yritysten kanssa. Vierailimme asiantuntijoina ja propagandisteina Lakkoradiossa, jota päävastustajamme pääjohtaja Sakari Kiuru ihaili ainutlaatuisena oivalluksena myöhemmin ilmestyneissä muistelmissaan.

        Joulun lähestyminen laittoi säpinää Yleisradioon ja työmarkkinoille. Kolmannella lakkoviikolla alkoi ilmetä ylimääräistä liikettä, johon minäkin jouduin jonkin verran osalliseksi. Lakon lopettamissopimusta valmisteltiin eri tahoilla: A.Laine, Kulmanen ja Santajärvi sukkuloivat asemansa puolesta pitkin ja poikin. Minäkin jouduin määrättynä salaa neuvottelemaan YLE:n Pauli Nopan kanssa keskellä yötä SSL:ssä lakimies Lauri Kerosuon huoneessa ja keskuslakkotoimikunnan luvalla vihdoin lakon viimeisenä lauantaina myös Kesäkadulla.

        Hiukan aiemmin RTTL oli järjestänyt juhlallisen itsenäisyyspäivän vastaanoton Ostrobotnialla, missä Juha Kulmanen ja Kirsti Kurkela kättelivät sisään tulijat niin kuin toisissakin itsenäisyysjuhlissa tehdään. Minulta oli pyydetty juhlapuhe tilaisuuteen, mutta en ehtinyt sitä tehdä. Viime tingassa laadin paperilapulle pienen runon, faabelin, jossa kuvainnollisesti esiintyivät lakon päähenkilöt Antero Laine (sd) ja Sakari Kiuru (sd).

        Pikku-Antero ja Kiuru

        Kulki Pikku-Antero niitun laitaa
        ja katseli taivaalle tieltä
        pienen linnun silmiinsä kohta sai
        kuuli kiurun laulua sieltä

        Siitä Antero aivan innostui
        toveriksensa lintua luullut
        mutta leivonen lenteli tohkeissaan
        eikä Anteron huutoja kuullut

        Pani kätensä nyrkkiin Antero
        vielä poika osaansa tyytyi
        mutta voiton korjasi Antero
        kiuru ennen joulua hyytyi

        Runo osoittautui myöhemmin oikeaan osuneeksi. Lakko päättyi kolme viikkoa kestettyään keskiviikkona 21.12.1988 klo 18.30.


    • weke

      Mistäköhän saisi tuon soittolistan kaivettua esiin? Jäi silloin eräs kappale mieleen, vaan esittäjiä ei mainittu.

      • hukkapala

        Ei nauhoja ole enää tallessa.


    • Midsommarvaka

      Yksi kappale tällä AM-puolen lakonaikaisella soittolistalla oli Midsommarvaka. Olin koko kappaleen jo unohtanut, enkä silloin edes tiennyt mikä kappale oli kyseessä.

      Pari vuotta sitten kanavia selatessa kuulin tutun kuuloisen kappaleen ja heti tuli mieleen, että tämä soi lakon aikana pyörineellä nauhalla. Muita kappaleita en muista.

      https://www.youtube.com/watch?v=vac9kL8qCEA

      • Juhani Niinistö

        JUHANI NIINISTÖ

        Lakkomusiikki oli tallessa nauhastossa vielä 2004, joten tuskin sitä on enää hävitetty. Minulla on siitä myös cdkopio.

        Musiikista pääosa oli vuoden 1974 teknisten lakon aikana Turun Vasaramäeltä soitettuja levyjä. Niillä pyrin varmistamaan sen, että musiikin soitto tullaan sallimaan. Vasaramäen musiikki oli kulkenut nimellä "Velanderin nauhat" (TKJAK:n yli-insinöörejä). Alun perin kyse oli ollut Cay Idströmin kokoamasta maanantai-illan tauottomasta, sellaisia meni rinnakkaisohjelmassa maanantaisin kuunnelman vaihtoehtona 60-luvun lopulla.

        Loput olivat sitten omia levyjäni, siitä johtui erilaisten berliinilaulujen suuri osuus.

        Lakon jälkeen kysyttiin eniten kappaleesta Heut ist der schönste Tag in meinem Leben, esittäjä Josef Schmidt. Sen olin bongannut itse asiassa jostain Stig Framåtin perjantaiohjelmasta ja hankkinut levyn Kudammin Electrolasta. Paljon kysyttiin myös Ilse Wernerin Wir machen Musik -laulusta. Nauhalla meni saksalainen kaupallinen äänitys, eikä Wernerin Messuhalli-äänitys vuodelta 1942. Sitä joku osasi epäillä lakon aikana.

        Kaikki olivat tietenkin Gramex-vapaata tavaraa.

        Lakkotoimistosta soitettiin aika pian lakon alkamisen jälkeen ja hieman tivattiin musiikista, mutta ei tilanteeseen puututtu.

        Nauhan viimeiset kymmenen minuuttia olivat summamutikalla valittuja, kun koostamisessa tuli kiire.

        Yksi nauhalla olleista oli nykyisin Kaffekvarnenin tunnuksena pyörivä Zara Leanderin kappale.

        Ja todettava, että olin radion ulkomaanlähetysten päällikkönä - ja siksi järjestämässä musiikkipeittoa taajuuksiemme suojaksi. Uhka taajuuksien menettämisestä oli todellinen. Eihän niistä ollut mitään kansainvälisiä sopimuksia ja käyttö perustui senioriteettiin eli aiempaan käyttämiseen. Kahden kuukauden tauko olisi ihan varmasti niissä oloissa vienyt esim taajuuden 11755 kHz, josta tuli sitten 90-luvulla matkailijakuuntelun hitti Lounais-Euroopassa. Taajuudet jaettiin aina kahdesti vuodessa, insinöörien kokoontuessa jonnekin lomakeskukseen.


      • Lakkomuistelmia
        Juhani Niinistö kirjoitti:

        JUHANI NIINISTÖ

        Lakkomusiikki oli tallessa nauhastossa vielä 2004, joten tuskin sitä on enää hävitetty. Minulla on siitä myös cdkopio.

        Musiikista pääosa oli vuoden 1974 teknisten lakon aikana Turun Vasaramäeltä soitettuja levyjä. Niillä pyrin varmistamaan sen, että musiikin soitto tullaan sallimaan. Vasaramäen musiikki oli kulkenut nimellä "Velanderin nauhat" (TKJAK:n yli-insinöörejä). Alun perin kyse oli ollut Cay Idströmin kokoamasta maanantai-illan tauottomasta, sellaisia meni rinnakkaisohjelmassa maanantaisin kuunnelman vaihtoehtona 60-luvun lopulla.

        Loput olivat sitten omia levyjäni, siitä johtui erilaisten berliinilaulujen suuri osuus.

        Lakon jälkeen kysyttiin eniten kappaleesta Heut ist der schönste Tag in meinem Leben, esittäjä Josef Schmidt. Sen olin bongannut itse asiassa jostain Stig Framåtin perjantaiohjelmasta ja hankkinut levyn Kudammin Electrolasta. Paljon kysyttiin myös Ilse Wernerin Wir machen Musik -laulusta. Nauhalla meni saksalainen kaupallinen äänitys, eikä Wernerin Messuhalli-äänitys vuodelta 1942. Sitä joku osasi epäillä lakon aikana.

        Kaikki olivat tietenkin Gramex-vapaata tavaraa.

        Lakkotoimistosta soitettiin aika pian lakon alkamisen jälkeen ja hieman tivattiin musiikista, mutta ei tilanteeseen puututtu.

        Nauhan viimeiset kymmenen minuuttia olivat summamutikalla valittuja, kun koostamisessa tuli kiire.

        Yksi nauhalla olleista oli nykyisin Kaffekvarnenin tunnuksena pyörivä Zara Leanderin kappale.

        Ja todettava, että olin radion ulkomaanlähetysten päällikkönä - ja siksi järjestämässä musiikkipeittoa taajuuksiemme suojaksi. Uhka taajuuksien menettämisestä oli todellinen. Eihän niistä ollut mitään kansainvälisiä sopimuksia ja käyttö perustui senioriteettiin eli aiempaan käyttämiseen. Kahden kuukauden tauko olisi ihan varmasti niissä oloissa vienyt esim taajuuden 11755 kHz, josta tuli sitten 90-luvulla matkailijakuuntelun hitti Lounais-Euroopassa. Taajuudet jaettiin aina kahdesti vuodessa, insinöörien kokoontuessa jonnekin lomakeskukseen.

        Pystyisitkö listaamaan lisää kappaleita, jotka "lakkonauhalla" soivat? Nuo esimerkkisi olivat ainakin vielä mielessä, vaikka en ole niitä lakon jälkeen kuullut, sen verran monta kertaa nauha tuli lakon aikana kuunneltua läpi paremman puutteessa.

        Tuohon aikaan oli AM-kuuntelu muutenkin vielä suhteellisen yleistä ainakin omalla asuinseudullani, jossa ei ollut paikallisradioita. Tavallista oli, että jos ei Ylen kahdelta kanavalta tullut mitään kuunneltavaa käännettiin keskiaalloille. Monet sellaisetkin, jotka eivät normaalisti AM kuuntelua harrastaneet, tekivät kaikenlaisia antenniviritelmiä kuuluvuuden parantamiseksi.


      • Juhani Niinistö
        Lakkomuistelmia kirjoitti:

        Pystyisitkö listaamaan lisää kappaleita, jotka "lakkonauhalla" soivat? Nuo esimerkkisi olivat ainakin vielä mielessä, vaikka en ole niitä lakon jälkeen kuullut, sen verran monta kertaa nauha tuli lakon aikana kuunneltua läpi paremman puutteessa.

        Tuohon aikaan oli AM-kuuntelu muutenkin vielä suhteellisen yleistä ainakin omalla asuinseudullani, jossa ei ollut paikallisradioita. Tavallista oli, että jos ei Ylen kahdelta kanavalta tullut mitään kuunneltavaa käännettiin keskiaalloille. Monet sellaisetkin, jotka eivät normaalisti AM kuuntelua harrastaneet, tekivät kaikenlaisia antenniviritelmiä kuuluvuuden parantamiseksi.

        Nauha alkaa Olavi Virran esityksillä Sinitaivas ja Yön kulkija. Sit oli jotain Metrotytöiltä. Orkesteri esittää G de G:n Pussijärven polkan (Säkkijärven polkan muunnelma). Zarah Leander laulaa, kuinka vanhana menee paremmin. Berliinilauluja ainakin: Das ist Berlin (Rosy Singers, RIASin estradiviihteestä), Unten Linden -marssi (Länsi-Berliinin poliisiorkesteri 50luvulta Domagallan johdolla), Kleine Cornelia "Pack die Badehose ein", Das war in Schöneberg im Monat Mai (orkesteri). Schönebergin poikakuoro Berliner Jungs sind richtig.. Oli muitakin BLN-lauluja, mutten nyt muista.

        Josef Schmidt ja Heut ist der schönste Tag in meinem Leben, Tea for Two viihdeorksteriesityksenä, saman tuntemattoman orkesterin esitys Autumn leaves, samaa tyyppiä Stranger on the Shore. Ilse Werner Wir machen Musik. Lizzy Waldmuellerin joku laulu saattoi olla myös. Laulu Inarinjärvestä Kauko Käyhkö....

        Arkistoni ovat hajallaan neljässä asunnossa, mutta cd:n kyllä löydän, ainakin kun kohdalle osuu.. Sen voisi uploadata jollekin oikeuksien puolesta ei niin turhantarkalle saitille, You Tube -kriteereitä se ei täytä.

        Musiikki oli kahden levyn jaksoissa ja välillä vm vm. Kansainvälinen radio-ohjesääntö kielsi pelkän vm:n soittamisen,

        Täydellinen lista julkaistiin lakon aikana Helsingin Sanomissa.


    • "paniikkinauha"

      Nykyään esimerkiksi kun YleX:llä tulee jokin "fataali" tilanne, eli studion koneet tilttaa eikä saada cd:ltäkään mitään soimaan, niin lähtee jokin "paniikkinauha" soimaan ohi YleX:n studion suoraan lähetysyksikköön.

      Kyseisellä "paniikkinauhalla" on n. 1-2h verran biisejä jotka pyörivät luuppia. Tilanteet ovat kohtalaisen harvinaisia kun tuohon joudutaan turvautumaan, ainoastaan 1-2x vuodessa, jos sitäkään. Biisit ovat silti kohtalaisen ajankohtaisia, joten "paniikkinauhan" biisejä joudutaan pitämään yllä, vaikka tarve on hyvin teoreettinen.

      Tämän vuoden aikana muistan yhden kerran, kun YleX:n studio meni niin jumiin kesken iltapäivälähetyksen, että muutaman minuutin hiljaisuuden - ehtipä välissä "pimpampulla"kin pimpahtaa pariin kertaan (on käytössä siis edelleen!) - lähti kyseinen "paniikkinauha" soimaan.

      Edellinen kerta oli vuosi-pari sitten, kun lähetys tuli viikonloppuna jostain toiselta paikkakunnalta, ja juontaja ei saanut biisin biisiä soimaan niin koneelta kuin levyltäkään, niin joutui pistämään mikrofonin kiinni ja soittamaan apua, jonka jälkeen lähti "paniikkinauha" soimaan.

    • yle on pum pum

      Nykyään yle:ssä tehdään töitä voimakkaassa pum pum hengessä mainokset on yhtä pum pum...radio suomi... sitten kaikenlaista koputtelevaa ja pumputtelevaa musiikkia. Soitellen sotaan kun ne lähtee aina.

      • JNii

        Lakkoon liittyy sellainen anekdootti, että presidentti Koiviston joulupuhe (vain ulkomaille suunnattu, sotilaille maailmalla) oli äänitetty PE:n toimesta sotilasvoimin siinä toivossa, että lakko loppuisi. Yleensä äänityksen teki Ylen UT. Lähetysaika aattona aamulla. Kun sitten lakko loppuikin, sovin esikunnan kanssa, että tapaamme yhdellä parkkipaikalla Haagassa ja saan nauhan. Ajoin sinne taksilla ja PE:n mies tuli paikalle toisella. Nauha vaihtoi omistajaa ja palasimme suunnillemme. Meni ulos ohjelman mukaisesti.


    • JNii

      Lakkomusiikki-CD löytyi Jyväskylästä. Muistini oli aika lailla pettänyt, kun olin unohtanut heti Olavi Virran jälkeen soineen Sportpalast-valssin (tunnetaan myös nimellä Wiener Praterleben), Otto Kermbachin orkesteri ilmeisesti. Sportpalast jäi lännen puolelle, mutta purettiin pois, olisiko ollut 60-luvulla.

      • TimoJR_

        Terve Jnii!

        Olen pitkälti toistakymmentä vuotta yrittänyt etsiä tuon vuoden 1988 -lakkomusiikin luetteloa. Onpa hienoa että CD on löytynyt! Olisin siitä erittäin kiinnostunut näin radiohistorian harrastajana. Yhteyden saat sivustoni kautta: timonradiosivut.com


    • TimoJR_

      Terve Jnii!

      Olen pitkälti toistakymmentä vuotta yrittänyt etsiä tuon vuoden 1988 -lakkomusiikin luetteloa. Onpa hienoa että CD on löytynyt! Olisin siitä erittäin kiinnostunut näin radiohistorian harrastajana. Yhteyden saat sivustoni kautta: timonradiosivut.com

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa Torpan raskausuutisesta...

      Maisa Torppa ilmoitti olevansa raskaana. Yksi asia ihmetyttää ja on ihmetyttänyt aikaisemminkin: Maisa Torpan Instagramissa tykkääjissä/kommentoijiss
      Kotimaiset julkkisjuorut
      271
      18144
    2. Stefun Sofialle tarjoamat luxuskyydit maksamatta, velkaa niistä jo yli 17 000 euroa.

      Seiskan mukaan limusiinikyyteihin erikoistunut yritys hakee Stefun yritykseltä oikeusteitse yli 17 000 € maksamattomista kyydeistä. Useat ajoista ova
      Kotimaiset julkkisjuorut
      308
      5170
    3. Maisa otti raskauskirtin esille

      Viimeinen oljenkorsi.... Miten "yllättävää".. .. :D
      Kotimaiset julkkisjuorut
      160
      2833
    4. Miksei työ kelpaa suomalaisille?

      Rakennus-, siivous-, ja hoiva-alakin täynnä ulkomaista työvoimaa ja kotimaiset vuosis kortistossa. Mistä moinen oikein johtuu. Ovatko korvaukset liia
      Maailman menoa
      206
      2441