Eli olen periaatteessa hyvin kiinnostunut kansantaloustieteestä, kysymykseni onkin, että millaista sen opiskelu on valtiotieteellisessä?
Eli unohdetaanko käsitteet BKT, inflaatio kansantulo, finanssipolitiikka etc heti, vai onko aine edelleen samantyylistä kuin esim lukion hy 7 kurssilla..siis tottakai vaikeampana ja pidemmälle vietynä..
Entä kuinka suuri on matematiikan osuus, ja ovat kurssit pitkän matematiikan käyneille melko helposti omaksuttavissa (kirjoitan n. C-M)
kiitoksia vastauksista jo etukäteen..
Eli unohdetaanko käsitteet BKT, inflaatio kansantulo, finanssipolitiikka etc heti, vai onko aine edelleen samantyylistä kuin esim lukion hy 7 kurssilla..siis tottakai vaikeampana ja pidemmälle vietynä..
Entä kuinka suuri on matematiikan osuus, ja ovat kurssit pitkän matematiikan käyneille melko helposti omaksuttavissa (kirjoitan n. C-M)
kiitoksia vastauksista jo etukäteen..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kansantaloustiede on analyyttinen ja matematiikalla jäsennettävä oppiaine. Peruskursseilta lähtien otetaan yhtälöt käyttöön ja jäsennetään talouden toimintaa analyyttisesti. Jatkokursseilla matematiikan vaatimustaso nousee, vaikka käsiteltävät asiat pysyvät jokseenkin samoina. Lukiolaisena voit ajatella, että kansiksen opiskelu on vähän kuin lukiofysiikkaa: kyse ei ole matematiikasta, mutta matemaattisia apuvälineitä tarvitaan ongelmien ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen. Toki on olemassa joitain erikoiskursseja, joissa sisältö on ei-matemaattinen.
Matematiikan tasosi on ok, mutta joudut tekemään jo alussa töitä asioiden ymmärtämisen eteen. Kansantaloustieteessä ei tarvitse osata kaikkia mahdollisia matematiikan osa-alueita, joten kriittisimmät menetelmät oppii kyllä, kun pääsee opinnoissaan eteenpäin.
Jos olet kiinnostunut kansiksen opinnoista, suosittelen lainaamaan/ostamaan kirjan Pekkarinen&Sutela: Kansantaloustiede. Se on kompakti ja selkeä johdatus kansiksen peruskäsitteisiin ja saat siitä erittäin hyvän kuvan siitä, mitä kansiksen opiskelu on. Lisäksi kirja on käytössä useassa yliopistossa pääsykoekirjana, joten lukeminen toimii myös pääsykoetta edesauttavana tekijänä.
Sen verran lisäisin vielä edelliseen kommenttiin, että kansantaloustieteen opetus ja kurssien painotukset ovat teoreettisemmalla ja osittain myös abstraktimmalla tasolla kuin esim. kauppakorkeassa. Tämän vuoksi kestääkin melko kauan ennen kuin päästään käsiksi realistisiin malleihin, mikä on hyvä pitää mielessä myös Pekkarinen-Sutelaa lukiessa.
Itse tulin aikoinaan kansiksen laitokselle lyhyt matikka pohjanani ja voin sanoa, että ensimmäinen vuosi vaati lisätyötä esim. tukikurssin muodossa pitkän matikan asioiden kiinni ottamisessa. Huomattavaa on kuitenkin se, että lukio antaa varsin suppean kuvan matematiikan todellisesta luonteesta. Tämän vuoksi pitkänkin käynyt joutuu aloittamaan matikan opiskelun osittain aivan alusta.
Jos käymäsi yhteiskuntaoppiin kuuluva talouskurssi (?) oli yhtään samanlainen kuin itselläni oli, niin voin kyllä sanoa, että sen tapa esitellä asioita on varsin erilainen verrattuna kansantaloustieteeseen. Ja kuten arvata saattaa kansantaloustieteen tarkoitus on tutkia taloutta, eli mainitsemasi käsitteet (inflaatio jne.) tulevat takuulla usein vastaan!
onko matematiikan opinnot kauppakorkeakoulussa pakollisia?
Tämä on kai aivan hullu ajatus. Olen tämän vuoden abi, enkä matikkaa ole ajatellut kirjoittavani (tulisi luultavasti i :)
Silti minua kiinnostaisi hurjasti Kansainvälinen liiketoiminta. Täytyykö silti esim lukea kansantaloustiedettä?