Laitanpas tämän tänne toiselta foorumilta, se ansaitsee lisää lukijoita.
Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006 (osa taulukon luvuista on prosenttimäärän perusteella laskettuja likiarvoja):
Yhteensä hakijoita..............68 100
Hyväksyttyjä....................22 145 (33 %)
Ulkomaalaisia hakijoita........7168
Hyväksyttyjä ulkomaalaisia....1434 (20 %)
Ruotsinkielisiä hakijoita........3070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1570 (51 %)
Suomenkielisiä hakijoita.......57 862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19 141 (33 %)
Lähde:
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,436,24368,50116,53699,56472
Suomenkielisistä hakijoista siis kolmannes pääsi korkeakouluihin syksyllä 2006, ruotsinkielisistä yli 50 prosenttia kuten aikaisempinakin vuosina. Tämä johtuu siitä, että ruotsinkielisiin Hankeniin, SSKH:iin ja Åbo Akademiin on helppo päästä ja lisäksi suomenkielisissä yliopistoissa on eri aineissa kiintiöitä ruotsinkielisille. Tätä kannattaa katsoa sitä taustaa vasten, että ainakin peruskoulussa ruotsinkieliset ovat kaikkien tutkimusten mukaan keskimäärin heikompia oppilaita kuin suomenkieliset.
Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006 (osa taulukon luvuista on prosenttimäärän perusteella laskettuja likiarvoja):
Yhteensä hakijoita..............68 100
Hyväksyttyjä....................22 145 (33 %)
Ulkomaalaisia hakijoita........7168
Hyväksyttyjä ulkomaalaisia....1434 (20 %)
Ruotsinkielisiä hakijoita........3070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1570 (51 %)
Suomenkielisiä hakijoita.......57 862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19 141 (33 %)
Lähde:
http://www.oph.fi/pageLast.asp?path=1,436,24368,50116,53699,56472
Suomenkielisistä hakijoista siis kolmannes pääsi korkeakouluihin syksyllä 2006, ruotsinkielisistä yli 50 prosenttia kuten aikaisempinakin vuosina. Tämä johtuu siitä, että ruotsinkielisiin Hankeniin, SSKH:iin ja Åbo Akademiin on helppo päästä ja lisäksi suomenkielisissä yliopistoissa on eri aineissa kiintiöitä ruotsinkielisille. Tätä kannattaa katsoa sitä taustaa vasten, että ainakin peruskoulussa ruotsinkieliset ovat kaikkien tutkimusten mukaan keskimäärin heikompia oppilaita kuin suomenkieliset.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pari pientä juttua vielä. Suomessa ei ole suomenkielisiä korkeakouluja. On vai kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisillä on kiintiöt korkeakouluihin ja matalemmat sisäänpääsypisteet. Suomenkielinen ei voi hakea ruotsinkieliseen korkeakouluun muuten kuin ruotsiksi, ulkomaalainen sensijaan voi hakea myös englannin kielellä. Ja kaikki tämä vain siksi että voitaisiin täyttää pakkoruotsin vaatimat korkekoulututkintoa vaativat virat virastoissa joissa on palveltava ruotsinkielistä vähemmistöämme heidän äidinkielellään!!
Ruotsinkieliset ansaitsevat keskimäärin muistaakseni useita tuhansia euroja vuodessa enemmän kuin suomenkieliset. Myös merkittäviä varallisuuseroja on ruotsinkielisten hyväksi.
Tätä on selitetty eri aikoina esimerkiksi ruotsinkielisten paremmalla kulttuurilla tai genetiikalla, mutta yksinkertaisin selitys on se, että ruotsinkielisen on yhä paljon helpompi saada koulutus tässä maassa kuin suomenkielisen. Kaksi kolmasosaa suomenkielisistä ylioppilaista joutuu yrittämään useita kertoja korkeakouluun pääsyä samalla kun enemmistö ruotsinkielisistä pääsee ensi yrittämällä.
Lisäksi ruotsinkielisten koulujen taso on helpomman sisäänpääsyn takia väistämättä heikompi kuin suomenkielisten. Kuitenkin tutkinto ruotsinkielisestä koulusta on esim. julkisen sektorin viranhaussa samanarvoinen kuin suomenkielisistä saatu objektiivisesti vaativampi tutkinto.
Nämä ovat tasa-arvo-ongelmia, joita kukaan merkittävä poliitikko tässä maassa ei näemmä halua korjata. Ruotsinkielisten etuoikeuksia pönkitetään vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen.