Täällä taas ollaan, luulin että olin jo päässyt tästä masennuskierteestä mutta ei niin ei..kaikki kaas tuntuu kaatuvan päälle ja mikään ei tunnu auttavan. valvon ja itken yöt, en jaksa mennä minnekkään ja kaveritkin ovat kaionneet.syömistä en jaksa ajatellakkaan, keksin vain tekosyitä että miksi en mene ruokailuun,kaikki tuntuu niin välinpitämättömältä ja en jaksa välittää mistään että mitä muut ajattelee!
mulla on ollut masennuksesta kovia kokemuksia. masennus alkoi 14v ja olin ensimmäisen kerran sairaalassa 16( on ollut viiltelyä ja syömishäiriötä) ja seuraavan kerran 17v kun yritin itsemurhaa..sitten alkoi näyttää valoisammalta ja jaksoin taas. Mutta nyt on kaikki alkaunut mennä päin mäkeä (21)
koulussa ja töissä käyn mutta raskasta tämä on. mutta en oikein jaksaisi mennä juttelemaan, kun en haluaisi joutua takaisin sairaalaan...olisi kiva jos täältä löytyisi joku jonka kanssa voisin jutella jotka ovat kokeneet samaa, se auttaisi mukavasti!
kiitos!
mulla on ollut masennuksesta kovia kokemuksia. masennus alkoi 14v ja olin ensimmäisen kerran sairaalassa 16( on ollut viiltelyä ja syömishäiriötä) ja seuraavan kerran 17v kun yritin itsemurhaa..sitten alkoi näyttää valoisammalta ja jaksoin taas. Mutta nyt on kaikki alkaunut mennä päin mäkeä (21)
koulussa ja töissä käyn mutta raskasta tämä on. mutta en oikein jaksaisi mennä juttelemaan, kun en haluaisi joutua takaisin sairaalaan...olisi kiva jos täältä löytyisi joku jonka kanssa voisin jutella jotka ovat kokeneet samaa, se auttaisi mukavasti!
kiitos!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen omakohtaisten kokemusten perusteella tullut vihdoin siihen lopputulokseen, että ei pidä yrittää väkisin venyä oman terveytensä kustannuksella joka paikkaan tai sietää yhteiskunnan tai muiden ihmisten painostuksia. Onko sinulla hoitosuhdetta mihinkän tahoon? Masennus on siitä ikävä sairaus, että se saattaa palata hyvin herkästi takaisin esimerkiksi elämän kriisien yhteydessa, tai joskus ilman mitään syytäkään. Hienoa, että jaksat käydä koulussa ja töissä, mutta muista, että jos se alkaa verottaa liikaa voimiasi, niin sinulla on oikeus sairaslomaan. Sairasloman aikana voisit suunnata kaikki voimavarasi itsesi hoitamiseen. Sanoit, että et haluaisi mennä juttelemaan, ettet joudu sairaalaan. Jos olet jo yli 18 vuotias, tarvitaan erittäin painavat perusteet pakkohoitoon laittamiselle, niinpä en usko, että sinua väkisin laitetaan minnekään. Onko sinulla visiota siitä millaista apua toivoisit saavasi? On mahdollisuus esimerkiksi keskustella vertaisryhmissä. Olet varmasti myös kuullut kriisipuhelimista joihin voi soittaa. Toivon sinulle voimia
Itse sairastuin masennukseen 13-vuotiaana, avohoitoon mut otettiin 14-vuotiaana ja 15-vuotiaana olin lyhyen jakson osastolla. Nykyään tilanne on vähän parempi hyvien ihmissuhteiden ansiosta, mutta viiltelen edelleen ja kontrolloin syömistäni ja itken joka päivä.
En jaksaisi opiskella jollen saisi käydä iltalukiossa, töissäkäymisestä puhumattakaan :S
Järjestä ihmeessä itsellesi psykologi jonka luona voit käydä juttusilla!
Ja mun kanssa voit myös jutella jos haluat. Rekisteröidyin vasta joten en ihan tiedä tätä systeemiä, mutta ilmeisesti mulle voi laittaa viestiä mun profiilin kautta. Eli jos uskot että mä olisin sellainen henkilö jonka kanssa juttelemisesta olisi apua, voit laittaa mulle meseosoitteesi :)
olen itse kärsinyt psykoosioireilun kautta skitsoaffektiivisen mielialahäiriön kautta jonkinasteista masennusta, mutta kukaan ei sitä tiedä mikä mulla nyt on... Olen 22v ja kärsinyt armeijasta asti,kun jouduin sen jättämään kesken... olen yksinäinen ja onneton joka asiassa.. pitäs taas olla kuntouttavassa työtoiminnassa ens vuoden alusta,että pelottaa miten siinä menee.. koulunpenkille ei ole mulla ainakaan nyt asiaa... ja peruskoulupohjalla mennään.... että tämmöstä.......
masennuksesi syy on.Masennukseen auttaa masennuslääke,kun se on oikein valittu.Ihmettelen suuresti,jos olet ollut sairaalassakin,niin miksei sinua ole saatu kuntoon.Toistuuko sinun masennuksesi pimeänä vuodenaikana.Onko sinulle puhuttu kaamosmasennuksesta.
en usko et tää johtuu kaamosmasennuksesta, koska kun masennun,niin se voi tulla minä vuodenaikana tahansa..viimeksi olin sairaalassa neljä vuotta sitten ja silloin oli kesä..
en tiedä pitäisi mennä juttelemaan mutta en haluaisi sitä samaa ruljanssia mitä viimeksi ja sitten taas tumpattaisiin täyteen lääkkeitä..pitää kärsiä yksin niin on parempi, ettei turhaa huolehduta muita ja kokomuksella voin sanoa että parempi olla vaan yksin...
Älä jää nyt yksin,vaan mene juttelemaan.Sano,että sinut hoidetaan avohoidon puolella.Ei sairaalaan sisälle ole pakko mennä,jos ei halua.On uusia hyviä lääkkeitä jo olemassa.No tota,..yksin oleminen ei kai oo ihan paras vaihtoehto,jos voi huonosti.Kantsis sun kuitenkin mennä jutustelemaan.