Mie nyty ratkasen työttömyysongelman kaikkien puolesta. Palatkaamme ajassa taakkepäin sotien jälkeiseen aikaan. Maatilojen keskikoko oli pieni ja uudistiloja paljon. Itäiset sotasankarimme vaelsivat sankoin joukoin osin joutomaillekin asuttamaan niitä ja lisääntymään. Vielä tuolloin ei ollut isommin sosiaali-tai muutakaan turvaa, mutta niin vain pientilatkin elättivät kun oli sisua, kanaa, lammasta, lehmää, pottua, viljaa ja sikoja (muitakin kuin PappaManninen ja Sonnimies).
Ja nyty asiaan: Työttömien armada jalkautumaan kuni evakot ennen. Heille pauttiarallaa 20 hehtaarin tiloja ja senverran avustusta alkuun että pääsevät maatiluttamisen alkuun.
Maatilutus (uudissana, kielikeskus huom, saatte ottaa käyttöön) ei ole sampo, mutta antaa pitkäaikaistyötönperheille uudet puitteet touhuta ja nauttia kasvusta ikihonkien katveessa. Maatilutetut olisivat elintarvikeomavaraisia ja monet pian myös energiaomavaraisia. Pientä kauppaa tontin postilaatikon kupeessa niin jo toimii muukin elinhömppä.
Maatilutuksen edut: Ihmiset aktivoituvat, maaseutu elävöityy, elämänlaatu paranee, samoin sosiaalisuus. Otetaan ekaksi maatilutuskohteeksi vaikkapa Kuopion ja Kajaanin välinen periferia. Kaavoitetaan sinne 10 000 pientilaa ja raahataan joutoväki sitä asuttamaan. Annetaan niille lähtöpotku: perunansiemeniä, kuokka, kimppazetori, kanaa, kukko, lampolanveistotolppia ja sikoja (ei kuitenkaan PappaMannista eikä Sonnimiestä) ja kohta huomataan, että uudistilayhteisöt rupeavat harrastamaan jopa keskinäistä yhteistyötä.
Näin syntyy elinvoimainen ydinhyvinvointila keskelle ei mitään. Valtiokin säästää, ainakin pitkässä juoksussa.
Maatiluttaminen, lisääntyminen ja suvaitsevaisuus kunniaan. Myös muualta tulevat maatilutettavat ovat tervetyulleita, tosin omalla mammonapanoksellaan.
Hauen kudusta en paljoa tiedä, mutta kuitenkin.
Ja nyty asiaan: Työttömien armada jalkautumaan kuni evakot ennen. Heille pauttiarallaa 20 hehtaarin tiloja ja senverran avustusta alkuun että pääsevät maatiluttamisen alkuun.
Maatilutus (uudissana, kielikeskus huom, saatte ottaa käyttöön) ei ole sampo, mutta antaa pitkäaikaistyötönperheille uudet puitteet touhuta ja nauttia kasvusta ikihonkien katveessa. Maatilutetut olisivat elintarvikeomavaraisia ja monet pian myös energiaomavaraisia. Pientä kauppaa tontin postilaatikon kupeessa niin jo toimii muukin elinhömppä.
Maatilutuksen edut: Ihmiset aktivoituvat, maaseutu elävöityy, elämänlaatu paranee, samoin sosiaalisuus. Otetaan ekaksi maatilutuskohteeksi vaikkapa Kuopion ja Kajaanin välinen periferia. Kaavoitetaan sinne 10 000 pientilaa ja raahataan joutoväki sitä asuttamaan. Annetaan niille lähtöpotku: perunansiemeniä, kuokka, kimppazetori, kanaa, kukko, lampolanveistotolppia ja sikoja (ei kuitenkaan PappaMannista eikä Sonnimiestä) ja kohta huomataan, että uudistilayhteisöt rupeavat harrastamaan jopa keskinäistä yhteistyötä.
Näin syntyy elinvoimainen ydinhyvinvointila keskelle ei mitään. Valtiokin säästää, ainakin pitkässä juoksussa.
Maatiluttaminen, lisääntyminen ja suvaitsevaisuus kunniaan. Myös muualta tulevat maatilutettavat ovat tervetyulleita, tosin omalla mammonapanoksellaan.
Hauen kudusta en paljoa tiedä, mutta kuitenkin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minä haluan tehdä pätkätöitä silloin kun huvittaa ja paskatöitä en tee ollenkaan, kun yhteiskunnan velvollisuus on maksaa mulle päivärahat, asuminen ja toimeentulo, koska Suomi on hyvinvointiyhteikunta eikä mikään maatilutusjunttila.
Tämä pohjoinen maapalasemme kärsii pian väenvähyyttä kun ihmiset käyttävät joutoaikaansa väärin. Ryhdy kansantalkoisiin ja lisäänny. Siihen ei tarvita mitään erityistä, edes niitä päivärahoja.
mutta ei kai vaan kepulit lisäänny.Perkele jos kunnon kommarille annetaan maata, tuleeko siitä kepupaska, vai millä punaveri saadaan pysymään sisällä.
Paska kuin paska, siitä saadaan joko maanparannusainetta tai metaania. Kolhoosi vai sovhoosi ... kyllää, kyllä kommarista voip kepu kehittyä.
Varsin toimiva ratkaisu, toisenlaisiin olosuhteisiin.
Työttömyys, etenkin kausityöttömyys, palvelee elinkeinoelämän tarpeita. täystyöllisyys olisi kansantaloudellemme erittäin tuhoisa tilanne. Mikäli työvoimaa on riittävästi se nopeuttaa noususuhdannetta, pitää inflaation kurissa, mahdollistaa pikakoulutusten järjestämisen työnantajan tarpeisiin. Voidaan siis sanoa, että työttömyys on järjestelmän toimivuuden edellytys, ainakin jossakin mitassa. Mikäli työllisyystilanne paranee siten, että työttömiä ei ole riittävästi, turvaudutaan maahanmuuttajiin.
Hauen kudusta en tosin tiedä minäkään mitään.
hyvä idea.
mutta vaadittaisiin ettei se sada
äänestyksessä kepun-laariin
siellä lienee järvatkin niin
täysi kaloja ette kääntymään
mahdu.
Kepukunnathan vois valtionavuilla ottaa vastaan nuo työttömät ja heidän päivärahojensa kunnallisveron, koska jaloilleen ja asutustilallisiksi asetuttuaan nämä maalle työllistyneet rikastuttaisivat uuden kotikuntansa uuteen kukoistukseen.
Mistä kepu löytäisi uuden Veikko Vennamon junailemaan tämän tuottamattoman väestön asuttamisprojektin tuottavaan maaseutuelämään?
Idea jos on toteuttamiskelpoinen, niin ehkäpä näin:
Median kautta julkisuutta idealle ja kansalaiskeskustelua, esim. ajankohtaisohjelman siivittämänä. Tätä kautta suuri yleisö pääsee ideasta jyvälle. Jos sitten riittävästi innostusta riittää, saattaapi iso pyörä lähteä pyörimaan idean toteutumiseksi. Tarvitaanko edes ankkuria - yksittäistä tahoa -, asian ajamiseksi, jää nähtäväksi.
Toisaalta mikäli kansan syvät rivit - varsin ne, joita asuttaminen henkilökohtaisesti koskettaisi - eivät ole aktivoitavissa, puuttuu idealta perusta. Tai ehkä passiivisten aktivoitumiseen juuri tarvittaisiin uutta "Veikkovennamoa", mutta rakentavampaa sellaista.
Sinä "ajatusten täräjävä Tyynimeri", niin niin, juuri sinä: Rupea poliitikoksi, saat ääneni, kunhan hommaat hauille otollisia kutupaikkoja ja nuorisotaloille erityisiä kutulaatikoita asiaamme edistämään. Suomalaisuutta edistämme parhaiten lisäämällä väestöä sisäsyntyisesti, mikä parhaiten onnistuu pappien lukumäärää kasvattamalla ja pikavihkikaavan käyttöönotolla, sillä eihän kotoinen körttikansamme toki papin aamenetta naiskentele, korkeintaan tyttöilee se.
mene hoitoon homomannimen, sonnimies, martti ja jne city-keskustat pyh