Niin, miten teitä isovanhemmat on muistettu jouluna?
Minulla vielä vanhemmat työelämässä, vielä muutama vuosi olisi pinnisteltävä ennen eläkeikää ja aika väsynyt kaikkeen jouluhömppään.
Me lapset ollaan jo muutama vuosi järjestetty talkoita, siis koko sisarusparvi tehdään yhdessä piparit, karjalan piirakat, pikkuleipiä ja pullaa.
Myös laatikot tehdään ja äiti on ihan haltioissaan, kun ei näistä tartte huolehtia.
Jouluaattona ollaan kaikki lapset perheineen vanhempieni luona syömässä ja aattoa viettämässä.
Ja toki me ollaan ruokaakin laittamassa, ken ehtii ensin ja myös jälkien siivouksessa, tiskissä ym.
Äiti on sanonut, että muuta lahjaa ei tarvitsekkaan, jotain pientä kuitenkin lahjapaketista löytyy...
Mitä mummot ja ukit olisitte jos tällaisen lahjan saisitte?
Ja nuoret vanhemmat, olisiko teillä aikaa tällaiseen?
Minulla vielä vanhemmat työelämässä, vielä muutama vuosi olisi pinnisteltävä ennen eläkeikää ja aika väsynyt kaikkeen jouluhömppään.
Me lapset ollaan jo muutama vuosi järjestetty talkoita, siis koko sisarusparvi tehdään yhdessä piparit, karjalan piirakat, pikkuleipiä ja pullaa.
Myös laatikot tehdään ja äiti on ihan haltioissaan, kun ei näistä tartte huolehtia.
Jouluaattona ollaan kaikki lapset perheineen vanhempieni luona syömässä ja aattoa viettämässä.
Ja toki me ollaan ruokaakin laittamassa, ken ehtii ensin ja myös jälkien siivouksessa, tiskissä ym.
Äiti on sanonut, että muuta lahjaa ei tarvitsekkaan, jotain pientä kuitenkin lahjapaketista löytyy...
Mitä mummot ja ukit olisitte jos tällaisen lahjan saisitte?
Ja nuoret vanhemmat, olisiko teillä aikaa tällaiseen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kauniisti tehty kun otatte huomioon äitinnekin jaksamisen ja voimat kaiken Joulu höösäämisen keskellä. :) Oikein viihtyisää Joulua teille kaikille!
Olen myös isoäiti ja lapseni sekä lapsenlapset haluavat viettää aattoa mummolassa. - Se on aivan ihanaa, kun itse paistan vaan kinkun ja tyttäret tuo ja tekee loput jouluvalmistelut.
Kotini on koristettu vanhoilla perinteisillä joulukoristeilla. Siksi meidän joulu kait tuntuukin oikealta joululta. - Ja, kun on tuttua porukkaa, niin ei tarvitse viimeisen päälle siivota ('joulusiivousta' voi sitten tehdä joulun jälkeen).
Emme stressaa jouluamme, emmekä tuhlaa liiallisiin joululahjoihin. Kivaa pientä se joulupukki aina muistaa tuoda ja kaikilla on hauskaa. (Viime joulunakin innostuimme 'uutuuspelinä' pelaamaan pokeria).
Vanhempani eivät paljon joulusta ja sen vuoksi hössöttämisestä välitä. Me lapset perheinemme rakastamme joulua ja olemme joka vuosi järjestäneet koko joulun ruokineen ja koristeineen jne. Kokoonnumme aina jomman kumman lapsen perheen kotiin, niin ei tarvitse koristella mummon ja papan taloa jouluisaksi.
Kun vielä asuimme kotona, teimme siskon kanssa kaikki jouluhommat jo silloin ilman vanhempia, ainakin teineinä. Sitä ennen oli vanhemmilla "velvollisuus"järjestää tunnelmallinen joulu lapsilleen.
Lahjoja ostamme koko suku vain vähän. Isovanhemmat aina kysyvät, että mitä lapsenlapset tahtovat. Saatuaan meiltä selvät vinkit on heidän helppo ostaa lahjat. Joskus toki ostavat jotain ihan yllätykseksi.
Muutenkin enemmän tapaamme toisiamme meillä tai siskon perheen luona. Näin vanhempien ei tarvitse tehdä isolle porukalle ruokaa, vaan he voivat ottaa rennommin. Toki käymme heilläkin, ja tuntuvat olevan aina tyytyväisiä vierailuihimme.
Vielä toisten auttamisesta sanon sen verran, että jokainen oman kykynsä mukaan auttaa toisia: pappa tuli remonttiavuksi ja -neuvojaksi meille, ja me lapset mm. teimme juuri suursiivouksen mummolassa.
Itselleni olisi aivan upeaa kokea tällaista yhteishenkeä. Olen eläkkeellä oleva isoäiti.
Eivät lapseni tule jouluna edes valmiiseen pöytään.
Olen lasteni perheissä se mummi, joka ymmärtää. Toisen mummit eivät ymmärrä, syntyy riitaa jos eivät muista.
Onhan se monesti ollut paha mieli, mutta olen yrittänyt välttää katkeroitumista.
Olen ajatellut sitä aikaa, kun en enää ole elossa. Säälin lapsiani, jos he silloin katuvat. Niin ei tarvitsisi käydä, ymmärrän oikeasti.
Iselläni oli anoppi, jonka pillin mukaan oli mentävä,ei sekään ollut hyvä. Onneksi omatkin vanhempani asuivat samalla paikkakunnalla, näin oli mahdollista muistaa kaikkia.
Järjestimme yhteisiä "jouluja" vuoroin lasten perheissä, vuoroin vanhempien luona. Kultaisilta nuo ajat muistaa.
Nykyisin asumme niin hajallaan ettei tällainen ole mahdollistakaan.
Olemme pyrkineet järjestämään muutamien sukulaisten kanssa yhteisen jouluillan, ihan torttukahvin merkeissä. Näin ei kuluteta liikaa kenenkään kukkaroa ja voimia. Juhlan tuntu tulee yhdessäolosta, siihen ei tarvita 15 kg:n kinkkua.
Surettaa ne vanhukset, jotka joutuvat asumaan pienissä kopperoissa, joihin ei mahdu vierailulle edes yhden lapsen perhe kerrallaan.
Näitä vanhuksia toivoisin lasten ottavan jouluksi kotiinsa, edes aattona joulukahville.
Hyvää joulumieltä kaikille, muistakaa heitä jotka ovat yksin. Pieni lämmin muistaminen on iso asia.
ja rakastan joulun järjestelyä.Lapsilla on vielä pikkuiset lapset,joten tunnen jaksavani ja ehtiväni tätä touhua paremmin kuin lapseni.Meille ovat kaikki sukulaiset tervetulleita,jotka muuten joutuisivat olemaan yksikseen.Osa lapsistani tulee lapsineen,vanhempani ja avomiehen lapsistakin osa.Myös kummilapseni perheineen,ehkä.Kattamis- ja tiskiapua löytyy aina,muuta ei tarvitakaan.Olenkin sanonut,että sitten kun en enää jaksa,hyppään sitten jonkun nuoremman joulupöytään,nyt vielä joulun valmistelu on vain suuri ilo.