Surun hiljaiset lammet

Olen vaeltanut
hiljaisten lampien rannoilla

tuhansia sanoja

veteen tummaan
kirjoittanut

itkenyt vasten
sammalta kosteaa

kuiskaten nimeäsi puille
rantojen kiville
niin rakkaille

olen laulanut laulua
kanssa yön varjojen
tanssivien

olen kuollut mukana
lehtien syksyisten

olen muistojen
sirpaleet
hankiin pohjoisen
haudannut

kevätauringon loisteessa
taas surun
sydämeeni nostanut

et palaa sä rakas
takaisin

et koskaan kanssani
istu
näillä rannoilla
hiljaisten lampien..
9406
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

IHANA RUNO! Aivan kuin minun sielunmaisemastani. Minun on aivan pakko kopioida tämä jonnekin. Tietysti kirjoittajan nimimerkillä varustettuna. Kai niin saa tehdä? Nämähän ovat julkisia kirjoituksia. kerppunen

Äänestä
  • kiva jos kelpaa ajatukseni....

    Äänestä

  • hariari kirjoitti:

    kiva jos kelpaa ajatukseni....

    Runosi on kaunis, Hariari. Jaksele! Tulee vielä uusi kevät kaamoksen jälkeen. tv: Kerppulintu

    Äänestä

Syvät tunnot menneestä tämän
päivän mieleen,jossa on
varmasti paljon risteileviä
muistoja...tai sitten "vain"
runo,johon on tehnyt matkaa.

Jotenkin minua on aina kiehtonut
tämän tyyppiset runot....
ja todella hyvin olet kirjoittanut.

Otsikko tosi
nasta.

Äänestä
  • ja ajankohtainen juuri nyt...

    Äänestä

  • hariari kirjoitti:

    ja ajankohtainen juuri nyt...

    ja juuri nyt maa näyttää jo
    hivenen valoisammalta
    pohjattomalta
    tummuudelta - eroittuen.

    Toivorikkaampaa
    huomista Sinulle.

    Äänestä

niin mahottoman koskettavaa,
niin herkkää ja kaunista,
herkin sulan vedoin,
kiitos,mutta kuinka voit?
tigrun lämpöinen hali~~

Äänestä
  • elämä jatkuu...

    Äänestä

tämän runon sisältö, suru koskettaa lukijaa -
minua.

Tämä taitaa olla muistokirjoitus rakkaalleesi.
Jos näin on, otan sydämestäni osaa.

Kaunista, todella kaunista.
Valoa ja lämpöä sydämeesi toivottaa lintsi.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


hariari kirjoitti:

Olen vaeltanut
hiljaisten lampien rannoilla

tuhansia sanoja

veteen tummaan
kirjoittanut

itkenyt vasten
sammalta kosteaa

kuiskaten nimeäsi puille
rantojen kiville
niin rakkaille

olen laulanut laulua
kanssa yön varjojen
tanssivien

olen kuollut mukana
lehtien syksyisten

olen muistojen
sirpaleet
hankiin pohjoisen
haudannut

kevätauringon loisteessa
taas surun
sydämeeni nostanut

et palaa sä rakas
takaisin

et koskaan kanssani
istu
näillä rannoilla
hiljaisten lampien..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu