Työpaikka menee

Mutta nyt jos koskaan olen todella onnellinen ettei meillä ole penniäkään velkaa mihinkään. Tiukallehan se talous menee 4 henkisessä perheessä kun ei töitä ole, mutta usko huomiseen on edelleen kun ei tarvitse ylivoimaisten lainojen kanssa taistella!

Onneksi emme ole lähteneet tähän elintaso kilpaan vaan olemme aina tyytyneet säästämään ja hankkimaan asunnon ja muut vehkeet vasta kun niihin oli varaa.

Tietysti tässä auttoi paljon se että nuorena parina saimme asua appivanhempieni nurkissa jolloin oli mahdollista kerätä rahaa säästöön...

Siihen aikaan moni ystäväni sanoi että miksi ette muuta omaan asuntoon vaan asutte toisten kytättävänä ja komenneltavana? Ja olihan se välillä aika rankkaa mutta nyt kun sitä aikaa funtsii niin kyllä kannatti ottaa vastaan mitä he tarjosivat.

Tämä tämmöisenä terapeuttisena ääneen pohdiskeluna. On se työpaikan menetys melkoinen shokki kumminkin 25 vuoden uran jälkeen....
1466
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

aivan asiaa puhut,

kun lainan ottaa, pitää suunnitella sen 10v maksamista, koskaan ennen ei ainakaan ole talous pyörinyt yskimättä 25vuotta, eikä nytkään.

sanotaanhan raamatussakin, on 7 lihavaa ja 7 laihaa vuotta, näin se on ollut suunnilleen, ei ole 14 lihavaa vuotta ollut koskaan peräkkäin.

moni ei huomaa että se on lainaksi ostamista ja lainaksi elämistä, kun 4-5 % asuntolaina painaa päälle ja uusia huonekaluja ostetaan yms.

mutta kyllä yleensä huomaavat kun aika kuluu,
se "onneton tila" tulee useille kuin salama.
.....ja sitten heillä alkaa uudet selitykset.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Niin kävi kirjoitti:

Mutta nyt jos koskaan olen todella onnellinen ettei meillä ole penniäkään velkaa mihinkään. Tiukallehan se talous menee 4 henkisessä perheessä kun ei töitä ole, mutta usko huomiseen on edelleen kun ei tarvitse ylivoimaisten lainojen kanssa taistella!

Onneksi emme ole lähteneet tähän elintaso kilpaan vaan olemme aina tyytyneet säästämään ja hankkimaan asunnon ja muut vehkeet vasta kun niihin oli varaa.

Tietysti tässä auttoi paljon se että nuorena parina saimme asua appivanhempieni nurkissa jolloin oli mahdollista kerätä rahaa säästöön...

Siihen aikaan moni ystäväni sanoi että miksi ette muuta omaan asuntoon vaan asutte toisten kytättävänä ja komenneltavana? Ja olihan se välillä aika rankkaa mutta nyt kun sitä aikaa funtsii niin kyllä kannatti ottaa vastaan mitä he tarjosivat.

Tämä tämmöisenä terapeuttisena ääneen pohdiskeluna. On se työpaikan menetys melkoinen shokki kumminkin 25 vuoden uran jälkeen....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu