Ilomantsin kunnan tulisi irrottaa turhista projekteista rahaa kylien yksityisteiden hoitamiseen.
Nyt eivät kohta pirssit pääse hakemaan vanhuksia kauppareissuille.
Kaivinkoneet voisi laittaa myös töihin kaivamaan tienraveja, jotta mummot ja papat voisivat asua kodeissaan.
Vai onko tarkoitus häätää jätevesihössäkän myötä kylät tyhjilleen.
Nyt eivät kohta pirssit pääse hakemaan vanhuksia kauppareissuille.
Kaivinkoneet voisi laittaa myös töihin kaivamaan tienraveja, jotta mummot ja papat voisivat asua kodeissaan.
Vai onko tarkoitus häätää jätevesihössäkän myötä kylät tyhjilleen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Venäläisiä moititaan, mutta kyllä tuolla karjalankylillä rajantakana vanhoille ihmisille tuodaan puut, vedet ja ruokatavat kotiin.
Meillä isotellaan, että muuttakaa kirkonkylään. Ja kohta täältä tullaan mutta ei kirkonkylään vaan kaapuntiin.
100.000 ekua kun olisi käytettävissä saataisiin kaikki yksityistiet kuntoon ja aurattua.
Eihän se ole kuin 5 osa mitä ikuisuusikonoon parppeille laitetaan.
on menemässä siihen pisteeseen, että vakinaisten asukkaiden taakka kasvaa sietämättömäksi sitä mukaa kun porukkaa muuttaa kirkonkylälle ja yhä pienemmän väen tulisi maksaa pitkienkin yksityisteiden hoidosta. Huvila-asukkaiden tariffiosuutta tulisi korottaa suhteessa ja sitä kautta helpottaa kylien elävänä pysymistä. Nyt monillakin on päähuusholli kirkonkylällä ja vanhaa kotia pidetään kesäpaikkana. Nämä tällaiset voivat keplotella ja maksavat vain kenties kolmasosan jos sitäkään siitä, mitä vakinaiset maksavat. Onko kohtuullista köyhillä maksattaa monta sataa euroa, että pääsevät kerran, kaksi viikossa kirkonkylälle kauppoihin, kun taas "huvilaporukka" jyristää teillä joka päivä?
että kyllähän ilomantsissa kunta avustaa yksityisteiden kunnostuksessa.Monessa kunnassa ei näin ole,mut tietysti tuo avustustus vaatii paperityötä ja hanketta.. Mutta kieltämättä sitä rahaa jostain niille teille pitäisi löytyä. olihan niillä intiaani reservaateissakin hevospolut...
itse ymmärrän näistä yksityisteiden hoidosta: Ilomantsissakin eri yksityistiet ovat aika erilaisessa tilanteessa, joissakin yksikkömaksut ovat suht kohillaan, toisissa väen vähenemisen myötä vakiasukkaille saattaa siunaantua kohtuuttomasti yksiköitä. Tuntuu siltä, että järjestelmä on jäänyt joissakin paikoin pahasti jälkeen ja tiekunnat ovat tukalassa tilanteessa yrittäessään keskenään ratkaista nykyisten määräysten mukaan kullekin kuuluvaa taakkaa maksuista. Varsinkin vakiasukkailta joudutaan perimään jo nyt suuria summia että joku kerta vuodessa voitaisiin lanata ja hoitaa talviset auraukset. Peruskunnostukset tahtovat jäädä tai niitä tehdään pitkällä aikavälillä ripotellusti. Valitetaan kunnosta, valitetaan maksuista: se on niin, että mikäli mahdollisimman suuri osa maatamme halutaan pitää asuttuna, on hyväksyttävä se tosiasia, että syrjäkylän mummoon on valtion panostettava enemmän rahaa kuin ison kaupungin kyljessä asuvalle vanhukselle, tässä mielessä suomalaiset eivät ole tasavertaisessa asemassa. Tiuekuntien ratkaistavaksi voidaan jättää yksityisteiden hoito, mutta on hyväksyttävä tosiasia, että välttämättä joka soppeen ei sitten levitetäkään asfalttia ja tiet voivat olla todella huonossakin kunnossa sen takia, että kohtuuttomia panostuksia ei voida harvoilta asukkailta odottaa.
Ei niitä syrjäkylien joka teitä tarvitse aurata suotta.
Hommatkaa sukset ja kulkekaa niillä päätien varteen, pysyisitte silloin terveempänäkin.
Ei paljon kannata aurata kilometritolkulla jos tien päässä on vain yksi savu josta ei kuljeta keskutaan hyvä jos kerran viikossa.
Autoillakaan ette siellä korvessa mitää tee. Ostakaa SIIS sukset tai vaikka talveksi moottorikelkat niin ei tarvitse valittaa aurauksista!
Kesällä pääsettä jalan vaikka kinttupolkuja pitkin
Kun on aurattu pääset sinäkin kalaan ja niitä roippeitasi tänne kaupalle.
Raharosvot puhuu juuri noin kuin sinä.
Joskus tekisi mieli sanoa, että annetaan noiden kirkonkylän nirppanokkien tulla omin lapioin toimeen. Eiköhän suu menisi itkuun jos itse joutuisi tiensä auraamaan kuten me joudumme.
On se kumma, että syrjässä asuva köyhä on kateen ja pilkan kohteena.
Turpaansa vain soittavat ja vaativat, että liruttelupaikan pääsymaksu tulisi kirkonkylän hyvälistöltä poistaa.
On se kumma kun pyrkiytyvät marja-aikaan ja vaalien edellä kylien köyhälistön pikkuteille.
Ei kyllä maksua tule vaan sanovat, että heillä on oikeus ajaa kun kunta avustaa.
Panemma puomin tielle ja lopetamme vähäisen avustuksen vastaanoton. Katsotaan sitten miten naamavärkit pannaan.
kumma, että kunnantalon piha aurataan niin, että pikkukengissä voi talvellakin kulkea. Kyläläiset taas saavat kahlata lumessa pershaarojaan myöten.
annettava tieto siitä kuinka paljon rahaa on kunakin vuonna kerätty osakkailta yhteensä?
Ja siitä onko kunta avustanut ja jos on, niin millä summalla?
Tai olisiko lain mukaan kerrottava sitä mihin rahat on käytetty?
Ja ketkä käyttävät rahaa?
Entä onko tieto siitä kuinka monta osakasta kaikkiaan on, kaikille kuuluvaa tietoa vai ei?
http://www.metsakeskus.fi/NR/rdonlyres/CBECDB85-F986-44C7-85A2-155E9A05B9E0/0/Yksityistielaki.ppt
Noin yleisenä periaatteena ajattelisin, että tiekunnan osakkaalla on oikeus saada tietää, mihin osakkaan ja samalla tiekunnan varoja on käytetty. Laissa yksityisistä teistä (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358) on tarkkaan määritelty tiekunnan toiminnasta - erityisesti kannatta katsoa pykälät 64-70. Esimerkiksi pykälässä 70 puhutaan tieosakkaan oikeudesta valittaa tiekunnan tekemästä päätöksestä kolmenkymmenen päivän sisällä päätöksen syntymisestä tielautakunnalle. Mitenpä valitat päätöksestä, jollet ole päätöksestä tietoinen eli periaatteessa kaikki on oltava avointa.
Toimitsijamiehen tai hoitokunnan tehtävänä on mm.
"valmistaa tiekunnan kokouksen vahvistettavaksi maksuunpanoluettelo, joka osoittaa tieyksikköä vastaavan tiemaksun suuruuden, kunkin tieosakkaan suoritettavaksi tieyksikköjen perusteella lasketun tiemaksun määrän, koottavien tiemaksujen yhteismäärän ja niiden suorittamisajan, sekä samoin valmistaa, jos on perittävä 23, 25 ja 26 §:ssä mainittuja käyttömaksuja, niistä maksuunpanoluettelo"
Tiekunnan kokoukseen on kaikilla tiosakkailla oikeus osallistua ja osakkaille on toimitsijamiehen tai hoitokunnan toimitettava hyvissä ajoin kokouskutsu.
Lomakiinteistön painoluku perustuu vuotuisten käyntikertojen mukaan ja jaetaan kolmeen luokkaan siten, että a) käydään harvoin, 150 tonnia/lomakiinteistö, b) käydään normaalisti, 300 tonnia/lomakiinteistö ja
c) käydään usein, 500-700 tonnia/lomakiinteistö. Tämä onkin varsinainen tulkintakysymys monessa tapauksessa. Mökkiläinen, jonka pääpaikka sijaitsee kaukana kesämökistä, voidaan kaiketi suoraan katsoa harvakseltaan mökkiä käyttäväksi, vaikka olisikin eläkeläinen ja aikaa asua vaikka ympäri vuoden mökillään. Mutta b- ja c-vaihtoehdot ovatkin sitten jo kikkisempiä juttuja – onko ehdotuksia normaalista kesämökillä käyjästä, kuka tunnustaa käyttävänsä kesämökkiä usein? Kysytäänkö mökkiläisiltä ylipäänsä käyntikertoja vai päätetäänkö ihan vain mututuntumalta kullekin käyttö ja samalla maksu?!
lienee se, että kaikki kesämökkiläiset katsotaan alkujaan normaaleiksi kesämökillä kävijöiksi. Kesämökithän eivät ole tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön ja toisaalta on kuitenkin kysymys sellaisesta hyödykkeestä, joka ei ole luonteeltaan kertakäyttöistä eikä vain muutamaksi päiväksi käytettäväksi tarkoitettua. Joku mökkiläinen voi kokea, että hänen tienkäyttö yksityistiellä on niin vähäistä, että laskettu tiemaksu ei ole oikeudenmukainen suhteessa käyttöön ja voi muun muassa vedota esimerkiksi pitkään etäisyyteen pääpaikan ja kesämökin välillä maksun huojentamiseksi. C-vaihtoehto vaatii suurta sydäntä tai hyviä perusteluja. Nämä ovat pelkkiä omia arvailujani ja voin olla pahastikin väärässä. Jos jollakulla on tietoa, miten kesänmökin käyttö määritellään, olisin utelias tietämään. En siksi, että ryhtyisin kenenkään kanssa käräjöimään vaan tosiaankin pelkän uteliaisuuteni pohjalta.
saivartelijat höpöttämällä kesämökeistä ja niiden käytöstä.
Rahasta tässä on kysymys.
Kirkonkylässä 100.000 euroa, ja kylillä vain 1.000 euroa. Siinä suhde.
Jos kunnassa ei arvosteta kaikkia asukkaita ei ihme, että monet muuttamat kaupunkiin.
TASA-ARVOA, tasa-arvoa, TASA-ARVOA
Ketjun aloittaja perää lisää rahaa yksityisteiden hoitoon, koska yksityistiet ovat kirjoittajan mielestä niin surkeassa kunnossa, että vanhusten kauppareissut uhkaavat tyssätä siihe, ettei pirssit uskalla lähteä heikkokuntoisille teille asiakkaita hakemaan. Kenties asiat eivät nyt vielä noin surkeassa jamassa ole. Mutta tosiasia monilla yksityisteillä on se, että ympärivuotisten asukkaiden määrä on vähentynyt siinä määrin, että se alkaa jo näkyä teiden hoidossa. Monien yksityisteiden pelastuksena on kuitenkin tiheä kesämökkiasutus ja juuri kesämökkiläisten lisäpanostusta kaivattaisiin, että teistä voitaisiin huolehtia ympärivuotisesti eikä vain parhaimpana loma-aikana. Yksityisteille on saatavana myös valtion avustusta ja kuntakin omalla panostuksella osallistuu hoitoon, näitä avustuksia vaan on haettava.
Omassa tiekunnassa on nyt parina vuotena mietitty säästöjen saamiseksi sellaista vaihtoehtoa, että aurataan talvisin vain sitä osaa tiestä, jolla on pysyvää asutusta ja noin puolet tiepätkästä jätettäisiin auraamatta kun peräosassa on vain kesämökkiasutusta ja monia kesämökkejä ei käytetä talvisaikaan. Kuitenkin muutama kesämökkiläinen ilmoitti käyvänsä mökillään jonkin kerran myöskin talviaikaan ja siksi koko yksityistie on aurattu säännöllisesti. Tulevaisuudessa en näkisi mahdottomana sitä mahdollisuutta, että mökkiläinen maksaisi auraukset mökilleen kokonaan itse siitä osasta tietä, joka muuten pidetään auki talvisin. Viimekeväisiä lanauksia rajoitettiin peräosasta yksityistietä ja järeämpi kunnostus tehtiin vasta kesällä lähempänä lomakautta. Rajoituksien suuntaan ollaan menossa ja säästöistä mietitään tiekuntien sisällä. Keskustelu kuuluukin tiekuntien sisällä käytäväksi eikä kaikkiin soveltuvaa yleistä säännöstöä välttämättä ole
Kaikkia tiekunnan osakkaita tulee kohdella samalla tavoin. Älä ryhdy lakia rikkomaan ja älä siihen ketään yllytä.
Jos rikot lakia huomaat, että pussisi tyhjenee riitoihin ja auraukseen. Kunnostusta ei voi myöskään tehdä noin.
Taidat olla aikamoinen rasisti.
aikamoinen rasisti sitä ollaan ja rasisti on reppana kuten haukuttaan. Tiekunnan kokouksissa pelataan tonnistoilla: se, jollon eniten yksiköitä, se on melekomoinen rasisti. Käy heleposti niinnii, että vallanmaku kihahtaa piähä ja sitten on talviset mökkiläisen mukana vilu ja kylymä. Eipä silti, kesämökkiläinen kylä ymmärtää raha piälle ja tuuvvaan kukat ja kiitokset hyvistä päätöksistä ku on kokoksissa järki mukana. Raha se on mitä herrattii ymmärtää ja pelin ratkassoo.
Loppuu jurinat ja kokovuotisten ylivalta, että ei aurata mökkiläisille.
Jos maksavat yksiköt kuuluu tie pitää samanlaisessa kunnossa kaikille.
Ei siinä yksiköt määrää, vaan laki se on joka pitää kurissa niin isännät, mökkiläiset jne.
Jos joku hyppii aisanyli hän kohta huomaa, että laki koskee häntäkin.
Kannattaa lopettaa heti alkuunsa turhat puheet.
kaupungit ja kuntakeskukset rohmuavat rahat. kyläteille pitää saada valtion talousarvioon kunnon määräraha, tai pannaan tiet lukkojen taakse.
kunnan rahoilla tie mökille. Eipäs ole tullut edes mieleen. Onhan se minullakin mökki ja kävisin toki autolla siellä. Nyt olen vain laittanut sukset jalkaan ja lapioinut vielä autolle paikan tien viereen.
Vähämpä tiedät mutta osaat kuitenkin olla kateellinen.
Minäkin maksan 300 ekua vuodessa, joten kyllä sillä jo auraakin kun tie on sorakankaalla.
vaan tietämätön. Olen kyllä tieosakas ja maksan siitä mökkiläisen osan.
Monet tiekunnat heittävät mökkiläiset syrjään, jopa koko tiekunnasta ettei tarvitse aurata talvella.
Kun asiat hoidetaan hyvin pääsee mökkiläinen mökilleen myös talvella - aurattua tietä.
Rahaa kuluu hiukan enemmän mutta jos tiellä on esimerkiksi 10 taloutta, joista puolet mökkiläisiä asia onnistuu varsin kohtuullisin kuluin kunhan asioista päätetään sovussa ja yhdessä.
Tiet menevät huonoon kuntoon puukuormien alla. Valtion kannattaisi antaa reilusti rahaa yksityisteiden kunnostamiseen.
Teitä tarvitaan myös puunajossa. Ja nyt voitaisiin laman aikaan tiet laittaa kuntoon, jotta korkeasuhdanteen tullessa ja tehtaiden huutaessa puuta voisivat autot surutta ajaa isoillakin kuormilla myös pikkuteillä.
Ne kovin huolissaan ovat nuo lääninkään herrat. Niillähjän on kaikki hyvin kun niille on kustannettu kivitalot ja kadut.
Meillä kylillä ei ole mitään.
Jätevesiasioilla uhkaillaan ja lähetellään kirjeitä, että pitäs suostua rahastettavaksi. Pitävät meitä hölmöinä ja lypsettävinä.
Herrat, ministeriä myöten, uhkailevat saatumisilla.
Laitoin ulkohuussin joten siihen loppuivat kirjeet kun ilmoitin kuntaan paskovani huussiin.
Emme ole saaneet ropoakaan tiellemme. Panemma puomin, niin loppuu isottelu. Lain mukaan emme ole velvollisia pitämään tietä auki muille kuin meille viidelle talolle kun olemme tienkin kustantaneet.
Onneksi kukaan ei ole myynyt takajärvelle tontteja, joten nyt jäävät ajot lakkasoille tekemättä.
Älä puomia rakenna, se on helppo rikkoa ja jos teet kuivasta puusta saa siitä hyvät saunahalot.
Tee panssarieste ja varusta se tykeillä. Korsunkin voit rakentaa ja kaminan nurkkaan. Sitten vain joulukinkun kanssa kyttäämään etteivät mökkiläiset vai tule Sinua häiritsemään.
Ja voithan ottaa myös jonkun yhtä höhlän mukaasi sinne korsuun, vaikka naisen.
Kun teet oman tien ja laitat teräspuomin ei tietäsi käytä kukaan jolla ei ole avainta.
>
>
>
PS: älä unohda avainta, äläkä porttia auki.
Kylillä olevat useamman käyttäjän tiet ovat menneet heikkoon kuntoon kun soraa ei juuri laiteta lisää tai ojat ovat heikossa kunnossa.
Änkyrät rakentakoot polkunsa omin varoin.