Uskontoa ja politiikkaa ei oikeastaan mielestäni pitäisi sotkea keskenään. Hengen asiat olkoot erillään. E-R Korhola sen jo sanoi.
uskonto ja politiikka
ruth
11327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Totta!
Kirkko- ja seurakuntien tehtävä on harjoittaa uskontoa ja julistaa evankeliumia ja se niille suotakoon.
Uskovat ihmiset, jotka toimivat politiikassa ovat sitten toinen asia, koska he ovat esivallan asettajan alamaisia ja Jumalan palvelijoita yhteiskunnallisissa tehtävisään.
Jumala on esivallan asettaja ja ylläpitäjä, joten varmaan moni on luullut, että KD:ssa sekoitetaan nämä asiat keskenään, mutta ei asia ole niin.
Minä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä ja Jumalan Sana myös osoittaa, että Jumala on Kaikkivaltias taivaan ja maan Herra.
Hän on kaiken hallituksen ja vallan yläpuolella ja ylläpitäjä.
Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on.
Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.
Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.
Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on, ja sinä saat siltä kiitoksen; sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi.
Mutta jos pahaa teet, niin pelkää; sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.
Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.
Sen tähdenhän te verojakin maksatte.
Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä, ahkeroiden virassansa juuri sitä varten.
Antakaa kaikille, mitä annettava on; kenelle vero, sille vero, kenelle tulli, sille tulli, kenelle pelko, sille pelko, kenelle kunnia, sille kunnia.
Paavalin kirje roomalaisille 13 luku jakeet 1-7.
Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin, kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt pahaa tekeville rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville kiitokseksi.
Pietarin 1 kirje 2 luku jakeet 13 ja 14.
Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit, etteivät ketään herjaa, eivät riitele, vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan. Paavalin kirje Tiitukselle jakeet 1 ja 2.
Jumala kehoittaa rukoilemaan ja kiittämään myös esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
Paavalin 1 kirje Timotekselle 2 luku jakeet 1-5.
Hallitseminen on jumalallinen hyve. Raamattu puhuukin esivallasta jumalina, ei luomisen tähden vaan hallitsemisen tähden.
Johanneksen evankeliumi 10 luku jakeet 31-42 ja Psalmi 82.
http://www.credo.fi/raamattu/1933/Dan.2.html
"Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima.
Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.
Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä.
Sinua, minun isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman ja että nyt annoit minun tietää, mitä me sinulta rukoilimme.
Sillä sinä annoit meidän tietää kuninkaan asian."
DANIEL 2
Kirjoitit hyvin, mutta kannattaa myös muistaa
että maailmassa on ollut ja on sellaisia hallituksia joiden juuret ovat jossain ihan muualla kuin kristillisyydessä (esim. natsi-Saksa,
Saddamin Irak, Pohjois-Korea,...)
On kyseenalaista miten pitkälle esivaltaa pitää
totella tuon kaltaisissa hallinnoissa. On
kirjoitettu "antakaa keisarille mikä keisarin
on" (ei siis enempää) ja "kumpaa meidän on
toteltava, Jumalaa vai ihmisiä?"
Hyvä esivalta on alamaisilleen siunaukseksi, paha
kiroukseksi.
Varmaan on niin, että ei kaikki esivalta ole toiminut tehtävässään niinkuin me ajattelemme, hyvin ja viisaasti kansalaisiaan ja maataan sekä muita maita kohtaan.
Olen ajatellut asian myös niin, että koska Jumala on Kaikkivaltias, niin Hän oikeudenmukaisuudessaan antaa tapahtua sen, minkä ihmiset ansaitsevat ja ovat omilla teoillaan -jumalattomilla tai vanhurskailla - saaneet aikaan eli ns. kylvön ja niiton laki.
Esimerkiksi Israelia väärin kohtelevat niittävät kirousta ja sitä siunaavat siunausta.
Sillä lähellä on Herran päivä kaikkia pakanakansoja:
Niinkuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään; kosto sinun teostasi kohtaa sinun omaa päätäsi.
Seuraava Danielin kirjan kertomus kuvaa hyvin Jumalan kaikkivaltiutta ja uskovan asemaa esivallassa:
Nebukadnessarin toisena hallitusvuotena näki Nebukadnessar unia, ja hänen mielensä oli levoton eikä hän enää saanut unta.
Silloin kuningas käski kutsua tietäjät ja noidat, velhot ja kaldealaiset ilmoittamaan kuninkaalle hänen unensa; ja he tulivat ja astuivat kuninkaan eteen.
Ja kuningas sanoi heille:
"Minä olen nähnyt unen, ja mieleni on levoton, kunnes saan tietää sen unen.
Silloin kaldealaiset puhuivat kuninkaalle araminkielellä:
"Eläköön kuningas iankaikkisesti!
Sano uni palvelijoillesi, niin me ilmoitamme sen selityksen."
Kuningas vastasi ja sanoi kaldealaisille:
"Tämä minun sanani on peruuttamaton:
Ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä, niin teidät hakataan kappaleiksi ja teidän talonne tehdään soraläjiksi.
Mutta jos te ilmoitatte minulle unen ja sen selityksen, niin te saatte minulta lahjoja ja antimia ja suuren kunnian.
Sentähden ilmoittakaa minulle uni ja sen selitys."
He vastasivat toistamiseen ja sanoivat:
"Kuningas sanokoon unen palvelijoilleen, niin me ilmoitamme sen selityksen".
Kuningas vastasi ja sanoi:
"Minä huomaan selvästi, että te vain koetatte voittaa aikaa, koska näette peruuttamattomaksi tämän minun sanani, että ellette ilmoita minulle unta, on teillä edessä vain yksi tuomio.
Sillä te olette sopineet keskenänne, että puhutte minun edessäni valheellista ja turmiollista puhetta toivoen, että aika muuttuu.
Sentähden sanokaa minulle uni; silloin minä tiedän, että te osaatte ilmoittaa minulle selityksen siihen."
Kaldealaiset vastasivat kuninkaan edessä ja sanoivat:
"Ei ole maan päällä ihmistä, joka kykenisi selittämään sen, mitä kuningas sanoi.
Eikä yksikään suuri ja voimallinen kuningas ole koskaan vaatinut tämänkaltaista asiaa keneltäkään tietäjältä, noidalta tai kaldealaiselta.
Sillä asia, jota kuningas vaatii, on vaikea, eikä ole ketään, joka voisi sen kuninkaalle selittää, paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten tykönä."
Tästä kuningas suuttui ja julmistui kovin ja käski tappaa kaikki Baabelin viisaat.
Kun tästä oli käsky annettu ja viisaat piti tapettaman, etsittiin Danielia ja hänen tovereitaan tapettaviksi.
Silloin Daniel antoi viisaan ja taitavan vastauksen Arjokille, kuninkaan henkivartioväen päällikölle, joka oli lähtenyt tappamaan Baabelin viisaita.
Hän vastasi ja sanoi Arjokille, kuninkaan päällikölle:
"Miksi on kuningas antanut niin ankaran käskyn?" Silloin Arjok kertoi Danielille asian.
Niin Daniel meni palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa, että hän saisi ilmoittaa kuninkaalle selityksen.
Sitten Daniel meni kotiinsa ja kertoi asian tovereillensa Hananjalle, Miisaelille ja Asarjalle kehoittaen heitä rukoilemaan armoa taivaan Jumalalta tämän salatun asian tähden, ettei Danielia ja hänen tovereitansa tapettaisi muiden Baabelin viisaitten kanssa.
Silloin salaisuus ilmoitettiin Danielille yöllisessä näyssä.
Niin Daniel kiitti taivaan Jumalaa.
Daniel lausui ja sanoi:
"Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima.
Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.
Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä.
Sinua, minun isieni Jumala, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman ja että nyt annoit minun tietää, mitä me sinulta rukoilimme.
Sillä sinä annoit meidän tietää kuninkaan asian."
Tavallaan aina poliittisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä otamme aina kantaa Jumalaan ja Hänen säätämyksiinsä ja sanamme ja tekomme tulevat ennemmin tai myöhemmin punnittaviksi Jumalan edessä ja se näkyy myös elämässämme:
Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit; vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: hänen huoneensa astiat on tuotu sinun eteesi, ja sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä.
Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut.
Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu.
Ja tämä on kirjoitus, joka on tuonne
kirjoitettu: 'Mene, mene, tekel, ufarsin'.
Ja tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.
Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.
Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille."
Seuraava kuvaa hyvin niin Israelin kuin muidenkin kansojen kohtaloa ja johdatusta Jumalan näkökulmsta:
Ettekö te, israelilaiset, ole minulle niinkuin etiopialaisetkin? sanoo Herra.
Enkö minä johdattanut israelilaisia Egyptin maasta ja filistealaisia Kaftorista ja aramilaisia Kiiristä?
Katso, Herran, Herran silmät ovat syntistä valtakuntaa vastaan, ja minä hävitän sen maan pinnalta; kuitenkaan en minä Jaakobin heimoa kokonaan hävitä, sanoo Herra.
Sillä katso, minä käsken seuloa Israelin heimoa kaikkien kansain seassa, niinkuin seulalla seulotaan: ei jyvääkään putoa maahan.
Miekkaan kuolevat kaikki minun kansani syntiset, jotka sanovat:
"Ei saavuta, ei kohtaa meitä onnettomuus".
Sinä päivänä minä pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan ja korjaan sen repeämät ja pystytän sen luhistumat, ja rakennan sen sellaiseksi, kuin se oli muinaisina päivinä,
niin että he saavat omiksensa Edomin jäännöksen ja kaikki pakanakansat, jotka minun nimiini otetaan, sanoo Herra, joka tämän tekee.
Tietyllä tavalla vainot ja kansanmurhat ovat olleet myöskin synnin tuomitsemista historian aikana niin Israelin kuin muidenkin maiden kohdalla.
Jumalan oikeudenmukaisuus ja vanhurskaus on tullut esiin kansojen kohtaloissa, kun Hän on antanut nousta esiin hirmuhallitsijoita, jotka tavallaan ovat toimineet Hänen tuomioidensa toteuttajina.
Seitsemänkymmentä viikkoa on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.
Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja.
Ja kuudenkymmenen kahden vuosiviikon mentyä tuhotaan voideltu, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.
Ja hän tekee liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi, ja puoleksi vuosiviikoksi hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin; ja hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä.
Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän ylitse.
Mutta näin sanoo Herra, Herra: Mitä sitten, kun minä lähetän Jerusalemin yli neljä kovaa tuomiotani: miekan, nälän, pahat petoeläimet ja ruton hävittämään siitä ihmiset ja eläimet!
Mutta katso, sinne on jäävä jäljelle pelastuneita, poikia ja tyttäriä, jotka viedään pois.
Katso, ne tulevat teidän luoksenne, ja te näette heidän vaelluksensa ja tekonsa ja tulette lohdutetuiksi siitä onnettomuudesta, jonka minä olen tuottanut Jerusalemille, kaikesta, minkä olen sille tuottanut.
He lohduttavat teitä, kun näette heidän vaelluksensa ja tekonsa.
Ja te tulette tietämään, etten minä syyttä ole tehnyt sitä kaikkea, minkä olen sille tehnyt; sanoo Herra, Herra.
Ennakoiko tämäkin teksti juutalaisten vainoja esimerkiksi natsien ja kirkon taholta vuosisatojen aikana:
Sillä Herra, sinun Jumalasi, on kuluttava tuli, kiivas Jumala.
Kun sitten sinulle on syntynyt lapsia ja lasten lapsia ja te olette vanhentuneet maassa, ja jos te silloin menettelette kelvottomasti ja teette itsellenne jumalankuvan, minkämuotoisen kuvan hyvänsä, ja siten teette sitä, mikä on pahaa Herran, sinun Jumalasi, silmissä, ja vihoitatte hänet, niin minä otan tänä päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että teidät äkkiä hävitetään siitä maasta, johon te menette Jordanin yli ottamaan sen omaksenne; te ette saa kauan elää siellä, vaan teidät tuhotaan kokonaan.
Ja Herra hajottaa teidät kansojen sekaan, ja ainoastaan vähäinen joukko teitä on jäävä niiden pakanakansojen keskelle, joiden tykö Herra teidät kuljettaa.
Ja siellä te palvelette jumalia, jotka ovat ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, jotka eivät näe eivätkä kuule, eivät syö eivätkä hajua tunne.
Mutta sitten sinä siellä etsit Herraa, sinun Jumalaasi, ja sinä löydät hänet, kun kysyt häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi.
Kun olet ahdistuksessa ja kaikki tämä kohtaa sinua aikojen lopussa, niin sinä palajat Herran, sinun Jumalasi, tykö ja kuulet hänen ääntänsä.
Sillä Herra, sinun Jumalasi, on laupias Jumala. Hän ei jätä sinua eikä hukuta sinua; hän ei unhota sinun isiesi kanssa tekemäänsä liittoa, jonka hän on heille valalla vahvistanut.
Sillä kysy menneiltä ajoilta, jotka ovat olleet ennen sinua, alkaen siitä päivästä, jona Jumala loi ihmiset maan päälle, kysy taivaan äärestä toiseen: onko koskaan mitään näin suurta tapahtunut, tai onko mitään tällaista ikinä kuultu?
Onko mikään kansa kuullut Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niinkuin sinä olet kuullut, ja kuitenkin jäänyt elämään?
Tahi onko mikään jumala koettanut mennä ottamaan itsellensä kansaa toisen kansan keskuudesta koettelemuksilla, tunnusteoilla ja ihmeillä, sodalla, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella ja suurilla, peljättävillä teoilla, minkä kaiken Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt teille Egyptissä, sinun silmiesi edessä?
Sinun on annettu se nähdä, tietääksesi, että Herra on Jumala, eikä muuta jumalaa ole kuin hän.
Suomessa,Demokraattisessa kansan TASAVALLASSA,(perustuslain mikaan)korkeinta valtaa ja vastuuta kantaa kansa. Kansa yksimielisyydessää on siis yhtäkuin, Kunigas, tässä valtakunnassa. Jonka tehtävä on valita keskuudestaan asiantuntevia vanhurskaita, palvelijoita, kansan yhteiseksi ja tasapuoliseksi hyväksi ja hyvinvoinniksi, myös turvallisuudeksi.
Mutta sitten, kansan luovuttua tästä kuninkaallisesta asemastaan, siten ettei halunnut kantaa vastuuta omista asioistaan, valitsikin palvelijoiden sijasta itselleen hallitsijoita, ja Jumalattomuutensa tähden Jumala nosti ehdolle sellaisia, joita kansa oli pahoilla Jumalaa kauhistuttavilla ja kieltävillä teoillaan ansainnut. Voiko tässä tapauksesa syyttää hallitsijoita jos tekevät niin kuin Herra Jumala on tarkoittanut. Muistuttaakseen ja kurittaakseen tottelemattomuudensa eläviä rikollisia, rikollisia Jumalaa ja lähimmäisiään vastaan. Harrastaen kaikkea sellaista joka on pahaksi, tuottaen kärsimystä ja onnettomuutta.
Tässä tapauksessa on siis paras totella esivaltaa vaikka omaksi tuskakseenkin.
Jumala on kuitenkin antanut mahdollisuuden katumukseen ja osoittanut vaihtoehdon katuville ja parannuksen tekijöille, Kristuksen Jeesuksen kautta. Ilmoittanut ehdot ja viitoittanut tien ulos tästä, laittomuuden vallan alaisuudesta.
Kaikki tarvittavat opit ja ohjeet, sekä ehdot, löytyy Raamatun uudestatestamentista.
Raamatun mukaan seurakunnassa vallitsee yksimielisyys. Mutta yksimielisyyttä ei voi olla olemassa ilman poliittista yksimielisyyttä. Itseasiassa, seurakunta on Jeesuksen poliittinen ruumis (Room.12:5, 1Kor.12:27). Ruumissa on monta eri ruumiinjäsentä joilla kullakin on oma tehtävänsä. Ja juuri poliittinen katsantokanta paljastaa sen mihin ihminen uskoo ja sen mikä on hänen todellinen arvomaailmansa.
Teologit ja valtiokirkon papit (sanhedrin) väittävät etteivät kristinusko ja politiikka kuulu yhteen. Silti nämä samat ihmiset itse varomattomuuttaan sekoittavat uskontoa ja politiikkaa. Eikä tämä ole ihmekään, sillä todellisuudessa usko (maailmankuva, ihmiskäsitys, tiede) ja filosofiset maailmanselitykset (teologia, filosofia) kattavat kaikki elämän osa-alueet. Uskonnon ja politiikan erottaminen merkitsee siten uskonnon ja elämän erottamista. Vain kuolleesta uskosta puuttuu teot, pyrkimys oikeudenmukaisuuteen.
Pelastus ei ole sielujen pelastamista helvetin tulesta. Pelastus on pelastumista maailman hirmuhallitsijoiden käsistä. Sen tähden pelastussanoma johon ei liity sodanjulistusta, pyrkimystä kumota väärintekijöiden hallitusvalta ei ole pelastussanoma laisinkaan. Kristityt käsittivät sen kokonaan väärin: ei Evankeliumia levitetä Evankeliumin levittämisen tähden, vaan Jumalan valtakunnan tulemuksen tähden. Lähimmäisenrakkaus velvoittaa meidät oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen.
"tulkoon sinun valtakuntasi" (Matt.6:9-10)
"etsikää ensin Jumalan valtakuntaa" (Matt.6:33)
"Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata" (Hebr.11:14)
Starczewski kommentoi!
Jumalan valtakunta
Kirjoittanut: vain oikeistolaisille, 5.11.2003 klo 06.40
Raamatun mukaan seurakunnassa vallitsee yksimielisyys.
Jos seurakunta on hengellinen niin silloin, mutta jos se on lihallinen niin tuo lauseesi tuntuu koomiselta.
Ei lause Raamatussa vielä takaa asian todellisuutta täällä ajassa.
Voihan lihallinenkin seurakunta olla samaa mieltä, mutta ei silloin ole samaa mieltä asettajansa kanssa.
Mutta yksimielisyyttä ei voi olla olemassa ilman poliittista yksimielisyyttä. Itseasiassa, seurakunta on Jeesuksen poliittinen ruumis (Room.12:5, 1Kor.12:27).
Näinkin voi ajatella!
Ruumissa on monta eri ruumiinjäsentä joilla kullakin on oma tehtävänsä. Ja juuri poliittinen katsantokanta paljastaa sen mihin ihminen uskoo ja sen mikä on hänen todellinen arvomaailmansa.
Tosi on!
Teologit ja valtiokirkon papit (sanhedrin) väittävät etteivät kristinusko ja politiikka kuulu yhteen. Silti nämä samat ihmiset itse varomattomuuttaan sekoittavat uskontoa ja politiikkaa. Eikä tämä ole ihmekään, sillä todellisuudessa usko (maailmankuva, ihmiskäsitys, tiede) ja filosofiset maailmanselitykset (teologia, filosofia) kattavat kaikki elämän osa-alueet. Uskonnon ja politiikan erottaminen merkitsee siten uskonnon ja elämän erottamista. Vain kuolleesta uskosta puuttuu teot, pyrkimys oikeudenmukaisuuteen.
Kysymys on pohjimmiltaan pahimman laatuisesta ateismista, kun Jumala pyritää eristämään poliittisen elämän ulkopuolelle.
Mm. Korhola mainitsee, että Jumala on niin pyhä, ettei Häntä voi sekoittaa likaiseen politiikkaan, kuinka väärässä hän onkaan ja paljastaa oman todellisen uskonsa - uskontonsa, jossa Jumala on joku kiillotettu pyhäpäivän kuvitus, joka on eristetty elävästä elämästä joksikin kummajaiseksi eli mainitsit kuollut usko ja kuolleet teot.
Pelastus ei ole sielujen pelastamista helvetin tulesta. Pelastus on pelastumista maailman hirmuhallitsijoiden käsistä. Sen tähden pelastussanoma johon ei liity sodanjulistusta, pyrkimystä kumota väärintekijöiden hallitusvalta ei ole pelastussanoma laisinkaan. Kristityt käsittivät sen kokonaan väärin: ei Evankeliumia levitetä Evankeliumin levittämisen tähden, vaan Jumalan valtakunnan tulemuksen tähden. Lähimmäisenrakkaus velvoittaa meidät oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen.
Ihmiset saavat sellaisen esivallan kuin ansaitsevat, siitä Jumala pitää huolen.
Hirmuhallitsijat tulevat juuri siitä, kun Jumalan Kaikkivaltius on kielletty ja toimitaan Hänen Sanans ja Tahtonsa vastaisesti, kuten esimerkiksi parisuhdelain kohdalla (Roomalaiskirje 1:18-31) tai EU:iin liittymisen kohdalla (5 Moos 32:6-9).
Kyllä minusta valtiovallalle pitäisi antaa oikeus pyytää kansakunnalle Jumalan tai Jumalien siunausta.
Starczewski kommentoi!
Oikeus pyytää
Kirjoittanut: Jallu, 5.11.2003 klo 07.58
Kyllä minusta valtiovallalle pitäisi antaa oikeus pyytää kansakunnalle Jumalan tai Jumalien siunausta.
Ei ole yksi lysti ketä ja mitä pyytää siunaamaan kansakuntaa, varsinkin kun puhut tuossa jumalista!
Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat.
Veisatkaa Herralle, kaikki maa, julistakaa päivästä päivään hänen pelastustekojansa.
Ilmoittakaa pakanain seassa hänen kunniaansa, hänen ihmeitänsä kaikkien kansojen seassa.
Sillä Herra on suuri ja sangen ylistettävä, hän on peljättävä yli kaikkien jumalain.
Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat.
Kirkkaus ja kunnia on hänen kasvojensa edessä, väkevyys ja riemu hänen asuinsijassaan.
Antakaa Herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.
Antakaa Herralle hänen nimensä kunnia, tuokaa lahjoja ja tulkaa hänen kasvojensa eteen, kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa.
Vaviskaa hänen kasvojensa edessä, kaikki maa. Maan piiri pysyy lujana, se ei horju.
Iloitkoot taivaat, ja riemuitkoon maa; ja sanottakoon pakanain seassa:
'Herra on kuningas!'
Kuningas vastasi Danielille ja sanoi:
"Totisesti on teidän Jumalanne jumalien Jumala ja kuningasten herra ja se, joka paljastaa salaisuudet; sillä sinä olet voinut paljastaa tämän salaisuuden".
Sitten kuningas korotti Danielin ja antoi hänelle paljon suuria lahjoja ja asetti hänet koko Baabelin maakunnan herraksi ja kaikkien Baabelin viisaitten ylimmäiseksi päämieheksi.
Silloin Nebukadnessar lausui ja sanoi:
"Kiitetty olkoon Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumala, joka lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, jotka häneen turvasivat eivätkä totelleet kuninkaan käskyä, vaan antoivat ruumiinsa alttiiksi, ennemmin kuin palvelivat kumartaen rukoilivat muuta jumalaa kuin omaa Jumalaansa.
Ja minä annan käskyn, että jokainen, olkoon hän mitä kansaa, kansakuntaa ja kieltä tahansa, joka puhuu pilkaten Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumalasta, hakattakoon kappaleiksi, ja hänen talonsa tehtäköön soraläjäksi; sillä ei ole muuta jumalaa, joka niin voi pelastaa kuin tämä."
Sitten kuningas asetti Sadrakin, Meesakin ja Abednegon suureen valtaan Baabelin maakunnassa.
"Kuningas Nebukadnessar kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, jotka asuvat kaiken maan päällä: suuri olkoon teidän rauhanne!
Minä olen nähnyt hyväksi ilmoittaa ne tunnusteot ja ihmeet, jotka korkein Jumala on minulle tehnyt.
Kuinka suuret ovat hänen tunnustekonsa ja kuinka voimalliset hänen ihmeensä!
Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta ja hänen valtansa pysyy suvusta sukuun.
Eiköhän se velvollisuus kuulu Kristukseen Jeesukseen kastetuille uskoville ja nimenomaan vanhurskaille uskoville, jota ei likikään kaikki ole.
Kuitenkin sitäkin ennen tulisi varoittaa noita Jumalattomia,(Jumalan kieltäviä) valtiovallan edustajia ja heidän valitsijoitaan / valtuuttajiaan, niistä pahoista asioista joita harrastavat, ja jonka tähden saavat, ansionsa mukaan näitä pahoja ja Jumalattomia hallitsijoita, valtakuntansa johtajiksi = valtakunnan edustajiksi / hallitsijoiksi.
Koska ihmisiä ei tule vaattimalla pakottaa kääntymään Kristuksen omaksi ja puoleensa. Siksi Jumala näki hyväksi tarjota vaihtoehtona toista tietä hyvinvointiin ja turvattuun tulevaisuuteen.
Kehoitti siis etsimään, ei tämän pahan vallassa olevien maailman valtakuntia, vaan etsimään Jumalan valtakuntaa, sitä joka ei ole osa tätä maailmaa, eikä ole kenenkään rahalla ostettavissa. Eikä pelkästään ihmisten hallittavissa, vaan Jumalan rakkaus ja totuus joka on Kristuksessa, saa olla se joka hallitsee.
Ainoastaan Kristuksen armon ja sovintoveren ja Pyhän Hengen kautta ja avulla sisälle päästävissä.
Kaikki tarvittavat opit, ohjeet ja ehdot ilmenee Raamatun uudestatestamentista
kuin vesi autiomaahan: kyllä huomaa, että tällä hetkellä se sieltä puuttuu. On valtakunnassa vähän niin kuin jumalaton meininki, etten sanos!
Maa on hirtetty oikein "mallioppilaaksi" antikristuksen Unioniin.
Kristuksen oppi kuuluu, 85%:sesti Jumalaan uskovan ja Kristillisyyttä sanoin ja hiukan teoinkin tunnustavan Evlut. seurakuntaan lukeutuvan kansan yhteisten asioiden hoitoon. Eikä missään tapauksessa tulisi edes hyväksyä kansan palvelijoiksi ja edustajiksi, elämällään, teoillaan ja sanoillaankin Jumalan kieltäviä, edes ehdokkaiksi. Kyllä vanhurskaat Jumalan palvelijat tietää mitä kukin kansan keskuudessa tarvitsee ja ansaitsee. Ja saa ja voi tehdä.
Jeesuksen Kristuksen nimessä, Esko H. Aamen !