Ei voi kuin ihmetellä itseään, yksi vuorokausi pisti pasmat täysin sekaisin ja olen kirjaimellisesti sekaisin kuin seinäkello. Tapasin minua hiukan nuoremman miehen, joka olemuksellaan, kypsyydellään ja käytöksellään kolahti ja syvälle. On todella miehekäs, mutta myös suloisen poikamainen. Minä, joka vannoin ystävilleni etten koskaan voisi kuvitellakkaan olevani nuoremman kuin kolmekymppisen kanssa missään tekemisissä, kaipaan niin ihmisestä kypsyyttä - JA PASKAT. Taas kohtalo ilkkuu päin naamaa.
Suurin ongelma tässä koko jutussa on se, ettei siinä ole mitään järkeä. Kaksi intohimoista yötä/aamuyötä vietettiin yhdessä sen seurauksena, että toiset olivat vain lähteneet ulos syömään ja minä ystäväni kanssa rentoutumaan ja viettämään tyttöjen kesken pikkujoulua... Kuinkas sitten kävikään. Toinen on varattu ja tavallaan olen minäkin, kaukosuhde aluillaan... Tapailua, mutta silti toinen tosissaan.
Ja nyt me molemmat sekaisin kuin seinäkellot. Fyysinen vetovoima on jotain uskomatonta, koko vartalo huutaa sen toisen perään ja missä ajassa tämä kaikki tapahtui. YKSI VUOROKAUSI. Mitä ihmettä tässä nyt pitäisi tehdä, mitä ajatella.
Kiroan itseäni siitä, etten pystynyt vastustamaan tätä miestä. On niin kunnollinen kaikella tapaa ja kihloissa. Yritin kovasti lähteä, mutta samaan taksiin päädyttiin... Vaikka kumpikin tiedosti riskin heti ensimmäisen yön jälkeen, niin oli vain pakko tavata heti uudestaan ja tuhoisin seurauksin mielenrauhan kannalta.
On todella paha mieli niiden puolesta, jotka luottavat ja rakastavat, kaipaavat ja odottavat. Ja me toinen toistemme mielissä, vahvoina mielikuvina , tuoksuna ja katseina... Rauhaton, levoton sydän. Miten on mahdollista, en ymmärrä en.
Suurin ongelma tässä koko jutussa on se, ettei siinä ole mitään järkeä. Kaksi intohimoista yötä/aamuyötä vietettiin yhdessä sen seurauksena, että toiset olivat vain lähteneet ulos syömään ja minä ystäväni kanssa rentoutumaan ja viettämään tyttöjen kesken pikkujoulua... Kuinkas sitten kävikään. Toinen on varattu ja tavallaan olen minäkin, kaukosuhde aluillaan... Tapailua, mutta silti toinen tosissaan.
Ja nyt me molemmat sekaisin kuin seinäkellot. Fyysinen vetovoima on jotain uskomatonta, koko vartalo huutaa sen toisen perään ja missä ajassa tämä kaikki tapahtui. YKSI VUOROKAUSI. Mitä ihmettä tässä nyt pitäisi tehdä, mitä ajatella.
Kiroan itseäni siitä, etten pystynyt vastustamaan tätä miestä. On niin kunnollinen kaikella tapaa ja kihloissa. Yritin kovasti lähteä, mutta samaan taksiin päädyttiin... Vaikka kumpikin tiedosti riskin heti ensimmäisen yön jälkeen, niin oli vain pakko tavata heti uudestaan ja tuhoisin seurauksin mielenrauhan kannalta.
On todella paha mieli niiden puolesta, jotka luottavat ja rakastavat, kaipaavat ja odottavat. Ja me toinen toistemme mielissä, vahvoina mielikuvina , tuoksuna ja katseina... Rauhaton, levoton sydän. Miten on mahdollista, en ymmärrä en.
Vastaukset 2
Vanhimmat
itsekuri, moraali, empatiakyky ja järki.Miehet käyttävät hyväkseen kaikki heille annetut tilaisuudet mitä eteen tulee.
Silloin kun on nuori, kannattaa suhtautua miehiin kuin seisovan pöydän antimiin. Ihan turha diettailla.
Pakkopullasta ja samasta mätöstä saa aivan yllin kyllin kokemusta vanhempanakin.
Pitää toimia niin, kuin itse tuntee oikeaksi. Elää omien arvojen ja tuntemusten mukaan. Itse sitä joutuu myös kantamaan seuraukset, hyvässä ja pahassa.