Saapuipa joulu Metsänrannan mökkiin. Akka touhusi minkä kerkesi ja ukkokin oli puuhassa mukana ja koki auttaa parhaansa mukaan. Tonttu istui uuninpankolla ja katseli sieltä silmät sirissä isäntäväen puuhia.
"Mitähän minä tekisin" mietti tonttu, "jotta lisäisin heidän jouluiloansa. Jospa, jospa leipoisin ukolle ja akalle rusinakaakun..." Ja tontulle kihosi aivan vesi suuhun, kun hän ajatteli kullankeltaista, rusinoilla täytettyä kaakkua.
Kun ukko ja akka olivat menneet levolle, alkoi tonttu leipoa. Yks kaks hän pyöräytti kelpo taikinan, sotki siihen rusinat ja pani sitten kaakun paistumaan. Vähän väliä hän raotti uuninluukkua ja oivallinen kaakku siitä näkyi tulevankin.
Lopuksi se oli kypsä, tonttu nosti sen paistinpellille ja vei sen uuninpankolle, sillä huomenna, jouluaattona, hän aikoi asettaa sen yllätyksenä keskelle isäntäväen joulupöytää.
Mutta kuinka ollakkaan, kun tonttu siinä istui pimeässä ja tunsi nenässään herkullisen tuoksun, alkoi hänen hirveästi tehdä mieli yhtä rusinaa.
"Minä murran kaakun kulmasta vain yhden ainoan rusinan", hän ajatteli ja söikin yhden rusinan.
"Ei kaakku siitä tärvelly vaikka söisin parikin rusinaa", hän mietti ja söi toisen ja kolmannenkin rusinan.
Ja niin hän murensi kaakusta edelleen neljännen, viidennen, kuudennen, seitsemännen rusinan ja kun kello löi kaksitoista, oli puoli kaakkua syöty.
"Voi, voi! Mitä minä teinkään, tärvelin kauniin kaakkuni!" päivitteli tonttu ja söi toisenkin puoliskon kaakusta.
Tuli sitten aattoilta. Ukko ja akka hyräilivät jouluvirren, puhalsivat kynttilät sammuksiin ja kömpivät vuoteeseen. Mutta tonttu istui yhtenä pienenä mykkyränä uuninpankolla, siveli peukalolla nenäänsä ja mietiskeli tähän tapaan:
"Minun olisi pitänyt osoittaa luonteenlujuutta, minun olisi pitänyt kieltäytyä. Minun olisi pitänyt osata säästää. Oi, tuota kaikkea minun olisi pitänyt osata, voidakseni olla onnellinen ja tehdä lähimmäisenikin onnellisiksi..."
Näihin ajatuksiin tonttu nukahti.
(Lyhennelmä Rauli Roisen vuoden 1946 sadusta "Rusinakaakku")
Pieni Joulutarina Sinulle
ilokalori
2
956
Vastaukset
- joo...
Ostin just ystäville joululahjoina konvehtirasioita ja paketoinnista huolimatta ahmin ne illassa ahdistukseeni.
- samaistua
Tuohon satuun.... ikävä kyllä tuo otampa yhden ei se haittaa ja sitten otankin kaiken, on aivan liian tuttua =/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1059533
- 494681
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle
Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘1021976Taas ryssittiin oikein kunnolla
r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html421951- 241650
Vanha Suola janottaa Iivarilla
Vanha suola janottaa Siikalatvan kunnanjohtaja Pekka Iivaria. Mies kiertää Kemijärven kyläjuhlia ja kulttuuritapahtumia131401Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin
Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,401319Rakastuminenhan on psykoosi
Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk54927Känniläiset veneessä?
Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v30913Olisinko mä voinut käsittää sut väärin
Nyt mä kelaan päässäni kaikkea meidän välillä tapahtunutta. Jos mä sit kuitenkin tulkitsin sut väärin? Se, miten sä käyt31912