Onko kellään tietoa pakonomaisesta onanioinnista pitkäaikaisen trauman seurauksena .
Itse olin pitkään sairas ja aloin pelätä terveitä ihmisiä .
Jos piti mennään jonnekin ryhmään , se onnistui vain ottamalla sitä ennen orkut hieromasauvalla .
Muutenkin olin silloin aivan turta ja sekaisin .
Jos oli kylmä luulin että oli nälkä ,jos jano että panettaa , kuuma että on ahdistuskohtaus jne..
Oli kuin pää ja aistit olisivat olleet puhelinkeskus ,josta piuhat oli osin irti osin kytketty sinne tänne vääriin paikkoihin .
Sitä kesti pari vuotta .Yritin itse kiinnitellä pikkuhiljaa piuhoja oikeisiin paikkoihin , edes tarkeimpiä .
Onko tämä tuttua kellekään ?
Itse olin pitkään sairas ja aloin pelätä terveitä ihmisiä .
Jos piti mennään jonnekin ryhmään , se onnistui vain ottamalla sitä ennen orkut hieromasauvalla .
Muutenkin olin silloin aivan turta ja sekaisin .
Jos oli kylmä luulin että oli nälkä ,jos jano että panettaa , kuuma että on ahdistuskohtaus jne..
Oli kuin pää ja aistit olisivat olleet puhelinkeskus ,josta piuhat oli osin irti osin kytketty sinne tänne vääriin paikkoihin .
Sitä kesti pari vuotta .Yritin itse kiinnitellä pikkuhiljaa piuhoja oikeisiin paikkoihin , edes tarkeimpiä .
Onko tämä tuttua kellekään ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Arvelen vain, että masturboiminen on ollut sinulle hetkellinen pakotie traumastasi. Viehän se tunteet ja ajatukset väkisinkin pois ahdistavista muistoista. Sitten tämä keino on tullut sinulle pakotieksi muihinkin ei niin mielyttäviin fiiliksiin keten nälkä, vilu ym. Samoin se on toiminut eräänlaisena vapautumisrituaalina poistaa sosiaalisen pelon jännitys. Ihminen on kumma olio ja syyke yrittää keksiä monenlaisia selviytymismekanismeja.
Sitten jos on paljon pois toisten parista, alkaa toimimaan yhä enemmän mielikuvitusmaailmansa kautta. Vuorovaikutus toisten kanssa pitää meidän ajatteleumme terveellä pohjalla. Toiset ovat kuin peili: he antavat palautetta myös ajatteluumme ja sen vuoksikin ei ole terveellistä kokonaan mökkiintyä. Taitaapa tuo olla nyt pois päiväjärjestyksestäsi.