Olen 36-vuotias mies, ja käyttänyt liikaa alkoholia noin 15 vuotta. Tarkoittaa 1-2 kertaa viikossa, totuus lähempänä kahta kertaa viikossa, jos keskiarvo tarkastellaan selkeä känni. Joskus useammin, yleensä ei edes saunakaljoja.
Nyt kuitenkin on juominen tökkinyt jo pitempään. En aio toistaiseksi hakeutua ammattiavun piiriin. Minkä ohjeen tai neuvon antaisit, kun se juomisen halu hiipii. Yleensä se tulee minulle joka kolmas päivä. varsinainen himo on harvemmin, useammin "vois", "haluis" tai "miksei" -tyyppistä itsepetosta.
Syynä miksen hakeudu ulkopuolisen avun ääreen on se, että haluan vielä yrittää omin voimin. Toiseksi, minulla on vankka käsitykseni, että sen jälkeen olet kirjoissa ja kansissa juoppo, vaikka tosiasiassa olet myös yhtä paljon itsestäsi huolehtimaan pyrkivä ja vastuullinen ihminen.
Samalla joku toinen jatkaa omaa suurkulutustaan, eikä hänellä katsota olevan yhtä pahaa ongelmaa, koska sitä ei ole "vahvistettu", kun hän ei ole hakeutunut avun piiriin. Syy miksi toinen tyyppi ei hae apua, on joko ei tajua, ei välitä tai ei huvita. Jostain käsittämättömästä syystä jälkimmäinen voi olla vaan "maistuu hyvin" tapaus muiden silmissä.
AA:N maine on myös liian uskonnollinen. A-klinikka voisi olla seuraava askel, mutta nesin tämä omakokeilu, jonka tarkoitus siis on vähentää runsaasti alkutauon jälkeen.
Nyt kuitenkin on juominen tökkinyt jo pitempään. En aio toistaiseksi hakeutua ammattiavun piiriin. Minkä ohjeen tai neuvon antaisit, kun se juomisen halu hiipii. Yleensä se tulee minulle joka kolmas päivä. varsinainen himo on harvemmin, useammin "vois", "haluis" tai "miksei" -tyyppistä itsepetosta.
Syynä miksen hakeudu ulkopuolisen avun ääreen on se, että haluan vielä yrittää omin voimin. Toiseksi, minulla on vankka käsitykseni, että sen jälkeen olet kirjoissa ja kansissa juoppo, vaikka tosiasiassa olet myös yhtä paljon itsestäsi huolehtimaan pyrkivä ja vastuullinen ihminen.
Samalla joku toinen jatkaa omaa suurkulutustaan, eikä hänellä katsota olevan yhtä pahaa ongelmaa, koska sitä ei ole "vahvistettu", kun hän ei ole hakeutunut avun piiriin. Syy miksi toinen tyyppi ei hae apua, on joko ei tajua, ei välitä tai ei huvita. Jostain käsittämättömästä syystä jälkimmäinen voi olla vaan "maistuu hyvin" tapaus muiden silmissä.
AA:N maine on myös liian uskonnollinen. A-klinikka voisi olla seuraava askel, mutta nesin tämä omakokeilu, jonka tarkoitus siis on vähentää runsaasti alkutauon jälkeen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suunnilleen samaan tahtiin tullut vedettyä viinaa yli 35 vuotta ja tietysti monina viimeisinä vuosina aivan hillitömästi. Putkat, kuulustelut, käräjät, sairaalat, klinikat ja katkot kierretty moneen kertaan, ja kaikenlaista vahinkoa ja harmia tullut hankittua itselleen pelkällä viinalla aivot narikassa.
Putkijuominen meni aina niin pitkäksi, että ei enää mikään pysynyt käsissä, ei elämä eikä vesilasi.
Aina on kuitenkin kytenyt mielessä, että ihmisarvo säilytetään, vaikka olisi piru merrassa.
Hyvin pysynyt mielessä myös se, että itse hankittua kaikki tyynni, kaikki viinan tuomat fyysiset ja psyykkiset haitat.
Kylmästi olen juomisen aina lyönyt poikki, kun mikään ulkopuolinen apu ei ole ratkaiseva, vaan se, mitä omien korvien välissä liikkuu.
Kärsimällä kärsitty, joten kuiskaukset ovat tuttuja.
Useamman kuukauden juomattomuuden jälkeen pari viikkoa sitten kiskaisin Leijonaa sillä mielellä, että seuraavana päivänä ei jatketa. Eikä jatkettu, vaikka mieli lähti tuttua vuoristorataa, ja viinaa olisi ollut tarjolla runsain mitoin.
Pari päivää kivesti se yhden illan ottaminen.
Itse olen vakuuttunut siitä, että alkoholisti pystyy hallinnoimaan juomistaan, mutta se ei ole pysyvä saavutettu tila, vaan loppuelämän jatkuva tiputuspeli, jossa sinä tiputat viinan joka kerta erikseen tai viina tiputtaa sinut.
Yleisessä terveydenhuollossa meikälläkin kulkevat "juoppomerkinnät" niin kauan, kun henki pihisee.
Salassapitovelvollisuuksista on turha puhua mitään, se kun vuotaa kuin seula, ja kaikkein vuotavin seula on työterveyshuolto. Sama kuin menisi valittamaan omaa juoppouttaan suoraan omalle pomolleen.
A-klinikka, kuten yksityislääkärit ovat poikkeus siinä mielessä, että sieltä tiedot eivät kulje muualle.
Levottomuudet, rauhattomuudet ja kireytensä kun tunnistaa viinaseireenien lauluksi, niin niitä pystyy myös käsittelemään, ja ensiapuna auttaa liikunta.
Tärkeintä on tietoisuus siitä, että juomattomuudessa päivä päivältä riippuvuuden vaikutus heikkenee, mutta ensimmäisistä paukuista se laukeaa aivan entisellään.
Juomisensa on sovitettava siihen kaavaan.
Kyllähän juomisen pystyy poikki laittamaan, mutta sen raittiuden säilyttäminen onkin sitten vaikeampaa. Miksei voisi myöntää olemassa olevaa ongelmaa. Miksi yrittää salata sitä muilta koska sen kuitankin hyvin herkästi vaistoaa lähipiiri, ellei jo selvästi näy päällepäin, tai käytöksestä.
Mitä väliä muiden mielipiteistä, jos kyseessä on oma terveys ja hyvinvointi. Raittina on helpompi pysyä toisten ihmisten tuella ja välittämisellä. Asia onkin tehtävä selväksi itselle ja motivaatio löydyttävä lopettamiseen tai kohtuuteen jos siihen kykenee.
Mitään taikatemppua ei ole juomisen hillitsemiseen. On vain konkreettisesti voitettava aikaa, keksittävä muuta tekemistä, muuta mistä nauttii. Vältettävä pahoja tilanteita alkuun.
Ei sen kuiskaajan kanssa tarvitse tapella jatkossa niin kovasti kun pääsee pahimman yli, mikä se pahin itsekullakin onkaan. Eräänä päivänä huomaa, ettei ole alkoholi tullut mieleenkään ja jos tuleekin, sen voi pian sivuuttaa kirvelemättä ja asiasta voi puhua ilman häpeän tunnetta.
Tuon kirjoissa ja kansissa jutun voisit unohtaa kokonaan koska vastuullinen aikuinen olet silloin kun teet asialle jotakin. Lopeta ajamasta itsesi vastuuttomaan känniin.
Alkoholin nauttiminen seurustelujuomana. Mitähän sekin tarkoittaa. Itse olen sen huomannut olevan monesti itkuviinin litkimistä ja sen mukanaan tuoman, joskus holtittomankin käyttäytymisen ja krapulan jälkeistä masennusta ja häpeää.
En käy missään kerhoissa koska en tykkää kuunnella toisten juoppotarinoita. Mielekästä tekemistä keksii kyllä muutenkin. Varsinkin jos on ollut aiemmin sellaisia asioita joista nauttii. En kuitenkaan vastusta niitä, koska joillekin se sopii. Vain kokeilemalla tietää mikä itsellä toimii. Uskon, että myös yksin yrittämällä voi onnistua, alku saattaa olla hankalampaa, en tiedä. Itse tarvitsin apua alkuun.
Toivon sinulle onnistumista ja sen mukanaan tuomaa mielihyvää joka korvaa kyllä aikanaan monin verroin Kuiskaajan supinat.
"Kirjoihin ja kansiin" olen minäkin päässyt. Ja kokenut myös työterveyshuollon vaitiolovelvollisuuden aukot!
Ja siksi toisekseen onhan olemassa muitakin itseaiheitettuja sairauksia, mm. liikalihavuus, verenpaine, sydänsairaudet, keuhkosyöpä yms. yms.
Käy vaikka katsomassa muutama palaveri. Sinnehän ei ole pakko jäädä jos ei huvita.
Jos epäilet, käy katsastamassa. Jo tänään.
Mitäs ne nämä AA:n perusaskeleet toiminnassa sitten ovat, ellei uskontoa Jumalineen?
3. Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme Jumalan huomaan -sellaisena kuin Hänet käsitimme.
5. Myönsimme väärien tekojemme todellisen luonteen Jumalalle, itsellemme ja jollekin toiselle ihmiselle.
6. Olimme täysin valmiit antamaan Jumalan poistaa kaikki nämä luonteemme heikkoudet.
7. Nöyrästi pyysimme Häntä poistamaan vajavuutemme.
11. Pyrimme rukouksen ja mietiskelyn avulla kehittämään tietoista yhteyttämme Jumalaan, sellaisena kuin Hänet käsitimme, rukoillen ainoastaan tietoa Hänen tahdostaan meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen.
ja kyllä siinä kolmanessa askeleessa se selvästi
sanotaan.Se väittely mitä käydään uskonollisuudesta ja hengellisyydestä on hiustenhalkomista.
Ja monissa kokouksissa on uskonnollisia tapoja kynttilän sytyttämisiä,hiljentymisiä,virren veisuuta.yhteenääneen lausuttuja rukouksia.
vaikka mitä.ja tietysti ryhmä paine edellyttää
osallistumista.
Korjatkaa ihmeessä jos puhun omiani
Kyse on uskonnollisista opinkappaleista, mutta relativistisesti tulkittuna, "sellaisena kuin Hänet käsitimme".
Tämä ei vähennän näiden tekstin- ja opinkappaleiden uskonnollista luonnetta vähääkään, mutta antavat ainakin teoriassa henkilölle itselleen mahdollisuuden määritellä uskonsa ylimmän kohteen.
Mutta, ne eivät anna mahdollisuutta olla uskomatta johonkin jumalaan, kerran oppi nojaa jumalaan. Itse asiassa se on jumalan varassa.
Ja jos kokoukset pidetään seurakuntasalissa, niin eipä tuosta jumalastakaan jää epäilystä. Minä olen lähinnä agnostikko, mutta kaikki seurakuntiin ja usontoihin liittyvät yhteisöt kuvottavat minua, koska se on mielikuvituksen ja tunteiden varassa tapahtuvaa nurkkakuntaista vallankäyttöä asioiden piirissa, joista kukaan ei voi tietää mitään.
Ymmärrän, että "ulkopuolinen voima" voi antaa uksoa ja voimaa parantumiseen, mutta se siirtää vastuuta toipumisesta ja taistelusta Sen harteille.
En siis voi kääntyä AA-kerhon puoleen, jos kokeiluni epäonnistuu, ellen vajoa niin syvälle, että hurahdan uskoon. AA-kerhossa olisi ollut hyvää läheinen sijainti ja se, ettei joudu kirjoihin ja kansiin. A-klinikka, jos sellainen jossain on, on suoraan kirjoihin ja kansiin. Minulle riittää jo se, että olen vuosia sitten pahan masennuksen takia kirjoissa ja kansissa, enkä pois pääse. Hyvä, että työhön edes enää kelpaa.
"En siis voi kääntyä AA-kerhon puoleen, jos kokeiluni epäonnistuu, ellen vajoa niin syvälle, että hurahdan uskoon."
Osuit asian ytimeen. "...ellen vajoa niin syvälle..."
Aika näyttää vajoamisesi. Jos näin tapahtuu, tiedät näemmä jo hyvin paikan, missä voi raitistua ja elää mielekästä elämää... ;-)
kerro meille missä on aa-ryhmä missä veisataan virsiä.
Vai puhutko tässä kohdassa omiasi?
Tyyneysrukoksen olen lukenut usein.
"Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat
joita en voi muuttaa
Rohkeutta muuttaa mitkä voin
ja viisauttaa erottaa nämä toisistaan."
Luen tämän itselleni ihan joka päivä, joka AINOA päivä olematta uskonnollinen...
Luetaanko tyyneysrukousta kirkoissa?
niin miksi se pitäisi salata ?
kerropa hetken asiaa mietittyäsi.
jos aikanaan kuolet haimatuhdukseen ja potilaskansiossa ei juurikaan ole merkintöjä sinun aiemmasta juomisesta, niin oletko sitten onnellinen vainaa ?
jos ja kun potilaskansiossa on merkintöjä sinun juoppoudesta niin tosiasioitahan ne ovat.
tuossa joku toinenkin alkoholisti metakoi "saatuaan juopon leiman" eli asiallista tietoa potilaskansioonsa.
ne on tulleet olemalla juoppo.
sitä vaan juova juoppo ei halua uskoa tai edes ajatella. hän kun vaan ottaa "sen normaalin pari saunakaljaa eli kohtuukäyttää".
ja muuta paskapuhetta.
Minulla on ongelma alkoholin kanssa, sillä juon liian usein ja liikaa kerralla, mutta en ole mikään juoppo siinä merkityksessä
kuin ihmiset sen käsitykseni mukaan ymmärtävät, eli noin joka päivä on saatava viinaa, muuten kädet tutisevat. En kuitenkaan kiellä ongelmaa, en kai muuten edes kirjoittaisi tänne!
Näkisin asian pikemminkin niin päin, ettei minulla ole tarvetta eikä halua toitotella asiaa ympäristölle, jolle se ei edes kuulu. Paskaisia juoruja siitä vaan syntyisi ihmisten huviksi. Siinä vaiheessa, kun juon niin kuin juopon tuleekin, eli käytännössä joka päivä kännit, niin sitten olen valmis pilaamaan maineeni juoppoudella, en nyt, kun juomiseni vastaa monen mielestä käyttätapaa "ei sylje pulloon".
"jos ja kun potilaskansiossa on merkintöjä sinun juoppoudesta niin tosiasioitahan ne ovat."
Puhuisin kuitenkin suurkulutuksesta, mutta tästä voidaan vääntää ikuisesti. Potilaskansioon joutuvat tiedot saattavat olla tuhoisia elämäsi kannalta. Koin tämän itse, kun vuosia sitten olin pahasti masentunut (ei, en juonut silloin tätäkään). Vakuutusyhtiöt, työnantajat, kaikki saavat nuo tiedot ja vakuutuksia evätään ja työnantajat katsovat karsaasti ikään kuin olisin joku helvetin rikollinen vain siksi, että itse hain apua itselleni. Enkä ollut hullu tai harhainenkaan vaan ainoastaan pahasti masentunut. Nyt on kulunut yli 10 vuotta ja vieläkin! Jos merkintänä olisi alkoholiongelma, niin se olisi samaa tietä kadulle ja työttömään köyhyyteen.
Siksi hoidan tämän mieluiten yksin, jos mahdollista. Kun kuolen, tunteillani ja mielipiteilläni ei ole paskankaan väliä.
Hyvän kysymyksen esitit, mutta sanoisin sinulle, että ei kannata lähteä liikkeelle tuosta "misery loves company" -asenteesta, jossa muut kiskotaan syvyyksiin oman ongelman mukana, koska ei haluat olla siinä yksin. Eli kaikkien ongelma ei välttämättä ole yhtä paha kuin oma.
ihmeen Stasi Suomessa on, että potilastietoja levitellään ympäri maailmaa? Mikä ihmeen "merkintä" ja missä se on? Ja vaikka olisikin merkintä niin kuinka sitä saadaan antaa muiden tietoon?
Valistakaa tyhmää.
Sinulle elämäsi rakkaus näyttää olevan: Viinapullo.
Kirjoitit pitkän tarinan rakastetustasi, selittelit ja väänsit....
Hih, se on varmaan sen arvoista, että kannattaa selitellä??
:D :)
kyse.
siis hän kusettaa itseään ja yrittää samalla muitakin. sillä ajatuksella, ettei tässä nyt juoppo olla ja alkoholikäyttö on kohtuullista ym. löpinää ettei vaan tarvisisi lopettaa juomista tai edes ottaa asiaa puheeksi.
hän siis vaan pitää juopon illuusiota yllä ihan vaan itseään varten.
totuus olisi liian paha pala purtavaksi, on siis helpompaa valehdella aina kun totuus meinaa paljastua.
se on ihan normaalia juovan alkoholistin käytöstä, ongelmansa kieltäminen loppuun saakka.
syy juopon juomalla itseaiheutettuihin ongelmiin on aina muualla, tällä kertaa terveydenhoidossa ja sen potilastiedoissa.
näihin juovien juoppojen syyttelyihin ja valituksiin kannattaa suhtautua juuri niin kuin ne ovatkin. sontaa.
älä ikinä usko juovan juopon syyttelyä, syyllistämistä tai kertomuksia sellaisenaan.