Keskustan sisäistä kärhämöintiä seurattuani ja huomattuani, miten keskusta aplodeeraa aina, kun joku ministeri, viimeksi Pekkarinen, ryhtyy näkyvästi politikoimaan hallituksen yksimielisiä päätöksiä vastaan, alan olla vakuuttunut, että seuraava hallituksemme 2011 eduskuntavaalin jälkeen on sinipuna.
Kokoomuksen pitkään jatkunut, tasaisen vahva kasvu ja tämänhetkinen n. 2%-yksikön etumatka kahteen seuraavaan antaa selvän viitteen siitä, että kokoomus myös voittaa 2011 eduskuntavaalin.
Jos, huom. JOS - näin käy, niin siniounan mahdollisuus on todennäköisempi kuin nykyisen hallituspohjan jatko. Syitäkin on monia:
Miksi kokoomus yrittäisi jatkaa yhteistyötä puolueen kanssa, joka pelaa koko ajan kahdella pakalla, kun toinen puoli puolueesta nykii mattoa paitsi oman puoluejohtonsa, myös hallituksen yhteistyömahdollisuuksien alta.
En näe mitään syytä, että kokoomus valitsisi hallitukskumppanikseen puolueen, joka on vain puoliksi yhteistyöhön sitoutunut.
Toinen asia on palvelu- ja kuntarakenteen uudistus. kuntia on yhdistynyt onneksi jo melkoinen määrä ja sillä saralla on päästy terveellä tavalla eteenpäin. Vielä on kuitenkin kymmeniä änkyräkuntia, joille vapaaehtoisuus ei ole kelvannut. Seuraava eduskunta ja hallitus joutuu panemaan näkä kunnat ojennukseen. Epäilen, ettei kaksinaamainen kepu sellaiseen pysty, kun se on jo nht keskeltä hajonnut asenteissaan kuntaliitoksiin.
Kolmas asia on sosiaaliturvan tarpeellisistakin tarpeellisin kokonaisrempontti, jota SATA-komiteassa on pitkään valmisteltu. Se sisöltää niin paljon työelämään liittyviä kysymyksiä, että SDP on saatava mukaan niistä päättämään, jotta sen populsitsiselta, kaikkea vastustavalta oppositiopolitiikalta viedään mahdollisuus, ja SDP palautetaan mukaan hyvinvointiyhteiskunnan uudostus- ja jälleenrakennustyöhön.
Paljon toki riippuu siitä pystyvätkö keskusta ja SDP nykyaikaistumaan uudistushakuisten ja hyvinvoinnin kannalta välttämättämien reformien toteuttajiksi, eli painamaan kumpikin oman konservatiivisen ukkolaumansa ääntelyn taustalle ja nostamaan puheidensa retoriikkaan koko kansasta vastuulliset äänenpainot.
Tämä jää nähtääksi, mutta kokoomus valitsee jomman kumman - se on näillä näkymin aika selvää.
Kokoomuksen pitkään jatkunut, tasaisen vahva kasvu ja tämänhetkinen n. 2%-yksikön etumatka kahteen seuraavaan antaa selvän viitteen siitä, että kokoomus myös voittaa 2011 eduskuntavaalin.
Jos, huom. JOS - näin käy, niin siniounan mahdollisuus on todennäköisempi kuin nykyisen hallituspohjan jatko. Syitäkin on monia:
Miksi kokoomus yrittäisi jatkaa yhteistyötä puolueen kanssa, joka pelaa koko ajan kahdella pakalla, kun toinen puoli puolueesta nykii mattoa paitsi oman puoluejohtonsa, myös hallituksen yhteistyömahdollisuuksien alta.
En näe mitään syytä, että kokoomus valitsisi hallitukskumppanikseen puolueen, joka on vain puoliksi yhteistyöhön sitoutunut.
Toinen asia on palvelu- ja kuntarakenteen uudistus. kuntia on yhdistynyt onneksi jo melkoinen määrä ja sillä saralla on päästy terveellä tavalla eteenpäin. Vielä on kuitenkin kymmeniä änkyräkuntia, joille vapaaehtoisuus ei ole kelvannut. Seuraava eduskunta ja hallitus joutuu panemaan näkä kunnat ojennukseen. Epäilen, ettei kaksinaamainen kepu sellaiseen pysty, kun se on jo nht keskeltä hajonnut asenteissaan kuntaliitoksiin.
Kolmas asia on sosiaaliturvan tarpeellisistakin tarpeellisin kokonaisrempontti, jota SATA-komiteassa on pitkään valmisteltu. Se sisöltää niin paljon työelämään liittyviä kysymyksiä, että SDP on saatava mukaan niistä päättämään, jotta sen populsitsiselta, kaikkea vastustavalta oppositiopolitiikalta viedään mahdollisuus, ja SDP palautetaan mukaan hyvinvointiyhteiskunnan uudostus- ja jälleenrakennustyöhön.
Paljon toki riippuu siitä pystyvätkö keskusta ja SDP nykyaikaistumaan uudistushakuisten ja hyvinvoinnin kannalta välttämättämien reformien toteuttajiksi, eli painamaan kumpikin oman konservatiivisen ukkolaumansa ääntelyn taustalle ja nostamaan puheidensa retoriikkaan koko kansasta vastuulliset äänenpainot.
Tämä jää nähtääksi, mutta kokoomus valitsee jomman kumman - se on näillä näkymin aika selvää.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Pankaa mainosmaakarin ennustus talteen, niin saadaan nauraa, kun kokoomus on oppositiossa 2011.
hyppivät kuin keväiset oriit. Jokainen vetää omaan pussiin.
on kokoomusministereiden mielipide, mutta minkäs voit kun tuli hallituskiimassa kepulle luvattua. Nyt pitää vain yrittää jarruttaa asian etenemistä. Ja ihan hyvinhän se rahaministerin paikalta onnistuukin.
Kokoomusta on vaikea sivuuttaa hallituksesta, jos ja kun puolueen suosio säilyy hyvänä ja siitä tulee suurin puolue. Demarit tuskin lähtevät pelkäksi aisankannattajaksi mihinkään hallitukseen, vaikka Urpilainen on kyllä vielä kovin kokematon näissä asioissa.
Jos Vanhanen syrjäytetään Kepussa ennen vaaleja, Kepu saattaa myös tähdätä radikaaliin politiikan muutokseen ja ilmoittaa ainakin rivien välistä pyrkivänsä punamultahallitukseen. Jotkut kuten Laatikainen ovat tämän tavoitteen jo asettaneet ilman kommenvenkkejä. Se tarkoittaisi Kepussa selvää irtiottoa Vanhasen politiikasta ja siirtymistä perinteisemmille kepulinjoille. Jotakinhan Kepun pitää yrittää tehdä oikaistakseen syöksykierteensä ja siltä suunnalta voidaan vielä kokea yllätyksiä, ellei homma mene sitten ihan riitelyksi puolueen sisällä. Sekin on kyllä mahdollista ja silloin sinipuna on selviö jo ennen vaaleja.
Paljon riippuu siitä, millaiseksi sisäiseksi köydenvedoksi kepun touhu alkaa muuttua. Jos sisäinen riitely syä edelleen kepun uskottavuutta ja enenkin luotettavuutta hallituskumppanina, niin oppositioonhan se joutuu, kun ei kaksinaamaisuus kelpaa demareillekaan.
SDP on hieman kepua pidemmällä rakentaessaan sisäistä uudistustaan. Urpilainen on toki kysymysmerkki, mutta olettaisin hänen saavan vähitellen ympärilleen sen varran hyvän ja kokeneen takapirujen joukon, että tähän asti kuultu tyhjä retoriikka alkaa saada myös asiasisältöä.
Punamultahalujahan keoussa on edelleen. Kun MTV3 kauan sitten tutki tilanteen, niin keskust jakaantui 4:1 punamullan hyväksi, kun kokoomuksessa taas oli haluja porvarihallitukseen 3/2 suhteessa.
Minusta vaan tuntuu, että palvelu- ja kuntarakenneuudistus sekä sosiaaliturvan tilkkutäkin täysremontti ovat sen verran isoja tehtäviä, että niiden läpivieminen ei onnistu, ellei demareita oteta hallitukseen.
Epäilen siis vahvasti, että keoun aloittama, oman hautansa kaivuu Korhosen myyräntyöllä on 2011 siinä määrin syvä, että kepu lankeaa itse kaivamaansa uoppaan ja löytää edestään opposition.
Minusta henkilökohtaisesti se on sääli, sillä Vanhasen tapainen keskusta on ollut erittäin hyvä hallituspuolue ja yhteistyö kokoomuksen kanssa on tuottanut aikaan hyviä budjetteja ja tasapainoista taloudenhoitoa, mistä Katainen niitti palkinnon, vaikka ansuio on toki myös ainakin kolmella tätä edellisellä hallituksella, niin kuin Katainen itsekin kunniansa jakoi edeltäjilleen.
Vanhana sinipunan kannattajana se olisi kieltämättä minullekin mieluisa seuraavaksi hallituspohjaksi.
Mutta...
Se mutta on SDP. Puolue on Kepuakin enemmän tuuliajolla, suuntaa vailla. Suunnan lisäksi sanoma puuttuu kokonaan. Ei pelkkä hallituksen arvostelu vailla omaa linjaa ja omaa vaihtoehtoa vie pitkälle, ei vaikka lama tästä pahenisi. Ihmiset ymmärtävät että lama olisi meillekin tullut olipa meillä minkälainen hallitus hyvänsä, joten hallituksen leimaaminen lamaan syylliseksi tai laman pahentajaksi vain vie uskottavuutta demareilta. Etenkään kun ei ole esittää vaihtoehtoja. Uskottavia vaihtoehtoja.
Ennen teollisuudessa äänestettiin demareita ja vasemmistoa. Lähes automaattisesti. Tänään samassa työopaikassa valitaan kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä. Menestyvät duunarit äänestää Kokoomusta, huonommassa asemassa olevat protestiksi Soinia.
Demareilla on politiikan retoriikassa edelleen vastakkainasettelu duunari vs. porvari, vaikka jo edellisen laman jälkeen vastakkainasettelu on ollut duunarin ja toisen duunarin välillä, nuoret pätkätyöläiset tappelevat rahasta ja työajasta toisia työntekijöitä vastaan, silti vanhat suurten ikäluokkien ay-jäärät jaksavat paasata perinteistä vastakkainasettelua
Ja SDP menee mukaan näiden ukkoutuneiden touhuihin.
SDP saattaa siis hyvinkin olla 2011 edelleen se kolmas, pahimmillaan jopa neljäs jos vihreät saa oikein kovan draivin päälle. Silloin jatkaisi nykyinen pohja, tai mikäpä tietää vaikka Kepukin kutistuisi niin, että saamme punamultaopposition.
SDP:n suhteen uskon - syytä en osaa perustella - siihen, että linja löytyy, koska aika moni sdp:n keulahahmo ja vaikuttaja on jo näyttänyt julkisuudessa sanoneen, että työväenretoriikka ei kannatusta kasvata.
Nyt demareiden pitäisi vain löytää tästä markkinoiden ehdoilla toimivasta globaalista yhteiskunnasta sellaiset asiateemat, joita se voisi kutsua sosialidemokraattisiksi tavoitteiksi, mikä taitaa olla hyvin vaikeaa, kun porvarihallitus on jo niitä tavoitteita ollut puolitoista vuotta toteuttamassa.
Minä taas luotan - enkä syytä osaa minäkään perustella - että SDP on se joka jatkaa laskuaan lujempaa.
Jotenkin Urpilainen on jättänyt niin epävarman kuvan etten jaksa uskoa demarien lähtevän nousuun. Vai pelastaisiko lama sittenkin SDP:n? Heinäluoma pitäisi ainakin pitää poissa julkisuudessa, luin juuri Suomen Kuvalehden haastattelum jossa mies taas suorastaan valehtelee hallituksen toimista ja muut (toimittaja mukaanlukien) oikovat. Ei tee tuollainen uskottavuudelle hyvää
Kun demarivene vuotaa niin perustuslaillisten suuntaan kuin Kokoomukseenkin, niin johto ei oikein osaa hakea korjausta. Soini kalastelee perinteisten demarikannattajien piirissä mm. ulkomaalaisvastaisuudella (vaikka ei itse sitä suoraan myönnä), keräten niiden ääniä jotka pelkäävät ulkomaalaisten vievän meiltä työpaikat. Kokoomus taas kerää ne palkansaajat joille perinteinen vasemmistolainen vastakkainasettelu on vierasta, koulutettua toimihenkilöväkeä. Kun vihreät vielä poimii nuoria muuallakin kuin isoissa kaupungeissa niin demareilla on vaikea rako selviytyä. Kepulla on jotenkin kuitenkin peruskannattajakunta hanskassa.
Nythän vasemmisto sai kunnallisvaaleissa yhteensä 30%. Jos tuo vielä vähän tippuu ja kepu niinikään niin ei se kaukana ole että oppositiossa olisivat SDP, vasemmistoliitto, Kepu ja Persut. Siinä ja siinä. Kokoomus voi hyvinkin vetäistä 25% kannatuksen, jopa yli, Vihreille voisi tulla 15 % jos Anni Sinnemäki vetää kannatuksen yöös, ja siihen RKP ja Kristilliset yhteensä noin 10 % niin siinä sitä oltaisiin.
No, spekulaatiota kaikki, eiköhän kolmesta suuresta kaksi löydy sueraavastakin hallituksesta
En osaa perustella, mutta minulla on sellainen hytinä, että sdp:n sisällä on vahvempi uudistumisen tahtotila kuin keskustan sisällä ja vähemmän ristikkäinvetoa eri kuppikuntien kesken.
Uskon, että Urpilainen saa ajan mittaan taustatiimikseen riittävän hyvän porukan, jonka back-upin turvin hän alkaa saada fraseologiaansa asiasisältöä ja uskottavuuttakin.
Kepun sisällä ei näytä olevan mitään tahtotilaa - onko koskaan ollutkaan - pelkkää sisäistä valtataistelua raaimmillaan, mistä kärsii eniten Vanhanen, kaikki ministerit ja kansanedustajat. Panikoituminen tulee nimittäin lisääntymään, kun kohta voi galluppien kannatusosuuksista laskea kuinka monta tuolia kepu enää seuraavaan eduskuntaan saa.
Seuraava hallitus muodostetaan niistä puolueista, jotka pystyvät viemään läpi sosiaaliturvauudistuksen sekä kuntien palvelurakenneuudistuksen, eli kuntien lukumäärän vähentämisen alle 200:n
Kokoomus on itsestään selvästi tässä hallituksessa, koska se vaatii talousosaamista, jota kepulla ei ole ja SDP on siinä myös, koska hallituksessa tarvitaan sosiaalipolitiikan osaamista, jota kepulla ei ole.
Kepu joutuu oppositioon, missä se saa riidella kannatuksensa painumaan alle 15%:n etsiessään keskuudestaan syyllisiä sille, miksi kannatus ei nouse.
minustakin alkaa näyttää, että kepu on menossa sisäisesti niin hajalle, ettei siitä ole enää jatkamaan hallituspuolueena 2011 vaalin jälkeen, vaikka osaamistakin löytyisi.
Elinkeinoministeriö on kuitenkin nykyisessä taloustilanteessa niin tärkeä ministeriö, että sitä ei missään nimessä saisi jättää sellaisten pelureiden nappulaksi, millainen takinkääntelijä tämä ammattitaidoton politikoija, Mauri Pekkarinen on.
Hänelle pitäisi jo löytää kohtuupalkkainen suojavirka jostain kaukaa, mistä käsin hän ei enää sotke asioita, vaan voi rauhassa valmistautua eläkepäiviensä viettoon ja muistelmiensa runoilemiseen.
Pekkarinen on ammattitaitoisimpia politikoijiamme, siis nimenomaan politikoija, jolle asiat ovat sivuseikka kunhan saa politikoida irtopisteitä itselleen ja puolueelleen, tässä järjestyksessä vieläpä.
Pekkarinen on niitä harvoja aitoja perinnekepulaisia, joka on edelleen ministeritasoa, Väyrynenkin tuntuu menettäneen parhaan teränsä, ja muut ovat lähinnä kiintiöministereitä, Vanhanenkin.
Pekkarinen on yhteistyötaidoton. Osaa vain politikoinnin omaksi edukseen niin kuin itsekin sanoit.
Asioiden hoitamisessa hän on mielestäni ammattitaidoton aivan asiasta riippumatta, koska hän ei ole koskaan hallinnut kuin pelkän politikoinnin ja irtopisteiden keruun sekä takin jatkuvan kääntelyn.
Juuri noin.
Oli vaan mukava tarttua tuohon sanontaasi
Alat pikkuhiljaa heräillä uskostasi kepun kyvykkyydestä ja luotettavuudesta hoitaa maamme asioita tasapuolisesti.
Keskustan ja kokoomuksen kannatus mitataan seuraavaksi EU-vaaleissa. Kokoomus pärjää niissä aina, oli Eu kriisissä tai ei. Uskoisin Vanhasen kärsivän kuudennen perättäisen vaalitappion keskustan puheenjohtajana. Sekin on Voitto suomalaisille, joten voisit jo palata vastuunkantajien riveihin. Keskustan pönkittäminen nimittäin on epäisänmaallista toimintaa.
Keskustaa oi pönkittää vain keskusta itse, jos se on siinä yksimielinen.
Minusta ei pönkittäjäksi ole millekään puolueelle, kunhan kirjoittelen omia havaintojani ja mielipiteitäni.
Sen verran toki olen isänmaallinen, että Heinäluoman johtaman sdp:n kanssa en olisi kataisena lähtenyt mihinkään yhteistyöhän, koska sen tasoista vittuilua, mitä Heinäluoma jatkuvasti harrasti, en ole koskaan suostunut kuuntelemaan.
Onneksi olin omassa työelämässäni sellaisessa asemassa, että saatoin heittää vittuilijat ulos tai kävellä itse ulos, tilanteesta rippuen, sillä öykkäreitä en ole koskaan sietänyt
Minusta keskustan kenttään ja puoluerakenteeseen on sisäänrakennettuna mahdottomuus toimia linjakkaasti kahden erilaisen hallituskumppanin kanssa.
Heinäluoma oli sinänsä ihan hyvä puoluejohtaja. Hänhän jopa sovitteli keskustan sisäistä ja Kallin näkyvää tuskaa näiden ryhmähuoneessa. Heinäluoman suurin virhe viime hallituskaudella oli lähinnä se, ettei hän havainnut luokkatietoisuuden hiipumista äänestäjien keskuudessa. Kaikki olivatkin voittajia. Sehän oli Kataisen suurin havainto.
Onneksi heitit vittuilijat ulos Oikeuden pesästä. Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki äänet kuuluisivat?
Arvostin heinäluoman asiantuntemusta SAK:n (ja SDP:n) viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajana. Siinä virassa hän oli ammattimies ja hallitsi yleisen mielipiteen manipuloinnin inottavan ammattimaisesti.
Puoluejohtajana hänen koleerinen ärtyisyytensä tuotti kyllä sellaista vittuilun tyyliä, että minulta meni maku koko mieheen ja niin meni muutamalta prosentilta kansastakin, kun kannatus alkoi hiipua. Ei puoluejohtaja saa olla koko ajan sen näköinen kuin verenpaine kiehuisi täysillä ja suuttumuksen kiukku näkyy kaikessa läpi, kun pitää joka asiassa vittuilla niin kuin ay-pomo työnantajalle sopimusneuvottelussa.
Otan sen verran takaisin, että harvoin taisin ketään ulos heittää, mutta usein kävelin itse ulos, jos neuvotteluosapuoli veti vittuilupykälän päälle. Onneksi olin sellaisissa tilanteissa, joissa oli varaa näyttää, että voin valita tyylin, jolla palaverit käydään, jos toinen osapuoli haluaa niitä käydä.