hehkulampun tyhjiö

adfjlkaj

wikin mukaan tavallisen hehkulampun tyhjiö on noin 1-10 Pa.

Miten ison hehkulampun voisi tehdä samanpaksuista lasista samanlaisella tyhjiöllä ennenkuin ulkopuolinen paine rikkoisi lampun?

8

874

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tyhjiö....

      Ensinnäkään tyhjiön hyvyys ei sanottavastikkaan vaikuta lampun lasin kuormitukseen, koska siitä vastaa ulkoinen ylipaine, joka ei nouse, vaikka tyhjiö olisi täydellinen. Elikkä n. 1 barin paine vaikuttaa siis lasin ulkopintaan.

      Sen sijaan tyhjiön laatu vaikuttaa hehkulangan elin-ikään. Muistaakseni Edisonilla, hehkulampun keksijällä, oli nimenomaa ongelmia saada kunnon tyhjiö lampun sisälle ja sen puuttumisen johdosta langat paloivat aluksi nopeasti.

      Hehkulampun lasin paksuutta tuskin on koskaan suunniteltu laskemalla sitä kuormituksista ja lujuuksista. Luulen, että lasin paksuutena käytetään jotain sellaista arvoa, joka on tilastollisesti ja empiirisesti osoittautunut käyttökelpoiseksi. Esimerkiksi sellainen, että se kestää riittävässä määrässä kuljetusta ja huolimatonta käsittelyä, sekä myös lasin epätasaisuuksia ja valuvirheitä.

      Edellä esityistä seikoista johtuen kysymyksesi on varsin teoreettinen ja siihen vastaaminen on vaikeaa. Mutta tyhjiön laatu ei siihen vaikuta ja jos lasi olisi laadultaan ideaalisen tasaista ja sen käsittely absoluuttisen huolellista, niin varmaankin voisi tehdä varsin ison lampun varsin ohuella seinämällä. Vertaa vaikkapa kumisen ilmapallon paksuutta ja kun lisäksi muistaa, että lasi on hyvin luja matertiaali, vertaa edelleen lasikuitu.

    • lasimateriaalin

      puristuslujuus.

      Tarkastellaan ideaalista onttoa lasipalloa, jonka sisäsäde on r ja ulkosäde R.

      Merkitään painetta pallon sisällä p ja ulkopuolella P

      Tarkastellaan lasipallon poikkileikkausta 'ekvaattorin' kohdalla

      Sisäpaineen pallon ylä- ja alapuoliskoihin kohdistama voima on
      p*pii*r^2

      Ulkoinen paine painaa ylä- ja alapuoliskoa yhteen voimalla
      P*pii*R^2

      Näiden voimien erotus painaa ylä- ja alapuoliskoa yhteen. Tämä voima on siis
      pii*(P*R^2-p*r^2)

      Lasinpinta-ala poikkileikkauksen kohdalla on
      pii*(R^2-r^2)

      Lasin pinta-alayksikköä kohti saadaan siis paine

      (pii*(P*R^2-p*r^2)) / (pii*(R^2-r^2))
      =(P*R^2-p*r^2) / (R^2-r^2)

      Teoreettinen maksimipaine-ero saadaan laskettua, kun asetetaan tämä yhtä suureksi, kuin on ko. lasimateriaalinen puristuslujuus.

      • Jos oletetaan pallokuori ohutseinämäiseksi, niin ko. tasapanoyhtälöksi saadaan

        p⋅π⋅D²/4 = σ⋅π⋅D⋅t,

        missä p on paine, D pallokuoren halkaisija, t kuoren paksuus ja σ kuoren jännitys.

        Kun lasin puristusmurtojännitys σ = 200 MPa ja ilmanpaine 0,1 MPa, niin yhtälöksi halkaisijan D ja kuoren paksuuden t välille saadaan D = 8000⋅t.

        Käytännössä lasin mikrosäröjen takia saattaa pallon todellinen halkaisija olla dekadia pienempi. Mutta melko pallukka saadaan silloinkin millin seinämällä.


      • sisäinen paine

        häviävän pieneksi ulkoiseen paineeseen verrattuna (p on likimain nolla) ja lasiseinämän vahvuus merk. d = R-r pieneksi verrattuna ulkosäteeseen R, saamme kaavan muotoon PR/(2d).

        Jos merkitsemme lasin puristuslujuutta vaikkapa kirjaimella q, saamme lasiseinämän minimivahvuudeksi

        d=PR/(2q)

        Lasin puristuslujuus (compression resistance, compressive strength) näyttäisi olevan noin 10^9 Pa. Siitä sitten vain laskemaan.


      • naapurin noita-akan
        sisäinen paine kirjoitti:

        häviävän pieneksi ulkoiseen paineeseen verrattuna (p on likimain nolla) ja lasiseinämän vahvuus merk. d = R-r pieneksi verrattuna ulkosäteeseen R, saamme kaavan muotoon PR/(2d).

        Jos merkitsemme lasin puristuslujuutta vaikkapa kirjaimella q, saamme lasiseinämän minimivahvuudeksi

        d=PR/(2q)

        Lasin puristuslujuus (compression resistance, compressive strength) näyttäisi olevan noin 10^9 Pa. Siitä sitten vain laskemaan.

        kristallipallon Mariaanien hautaan, niin miten kävisi?

        Kristallipallon ulkohalkaisija on noin 20 cm, sisähalkaisijaa tai seinämien vahvuutta en tiedä.

        Mariaanien hauta on noin 11 km syvä.

        Kristallipallon materiaalia en tiedä, mutta käytetään ikkunalasin puristuslujuutta 10^9 Pa

        Paine syvyydessä saadaan kertomalla veden tiheys 1000 kg/m^3, gravitaatiokiihtyvyys 9.81 m/s^2 ja vesipatsaan korkeus 11km keskenään.

        Seinämien paksuuden raja-arvoksi saadaan näin

        (1000 kg/m^3) * (9.81 m/s^2) * 11000 m * 0.1 m
        / (2* 10^9 Pa) = 0.0054 m.

        Temppu onnistuisi siis, jos seinämien vahvuus olisi korkeintaan puolen sentin luokkaa, mikä taitaa olla todennäköistäkin.

        Siispä toimeksi?


      • lommahdus ja kömmähdys...

        Puristuspallossa tulee eteen vielä lommahdustapaus, joka riippunee seinämän "rajahoikkuudesta". Yleensä lommahdus tuhoaa kappaleen (varsinkin hoikan tai ohuen) ennen kuin se saavuttaa puristuslujuutensa ylärajaa. Tarkassa matemaattisessa tarkastelussa pitäisi ensin sulkea lommahdus pois ja vasta sitten pitää puristuslujuuden ylärajaa rajana.


      • lommahdus ja kömmähdys... kirjoitti:

        Puristuspallossa tulee eteen vielä lommahdustapaus, joka riippunee seinämän "rajahoikkuudesta". Yleensä lommahdus tuhoaa kappaleen (varsinkin hoikan tai ohuen) ennen kuin se saavuttaa puristuslujuutensa ylärajaa. Tarkassa matemaattisessa tarkastelussa pitäisi ensin sulkea lommahdus pois ja vasta sitten pitää puristuslujuuden ylärajaa rajana.

        Tarkistin ohutseinäisen pallon ulkopuolisen lommahduspaineen yhtälön ja se on

        q = 8E⋅t²/(D²⋅√(3(1-ν²))),

        missä q on lommahduspaine, E materiaalin kimmomoduuli, ν sen suppeumakerroin sekä muut termit kuten aiemmassa viestissäni.

        Wikin antamilla lasin materiaaliarvoilla eli E = 75000 MPa ja ν = 0,2 saadaan merkitsemällä q = 0,1 MPa ja ratkaisemalla D t:n ollessa parametrina

        D = 1900⋅t.

        Tämä on pienempi kuin aiemmin esittämäni arvo. Tosin Wikin mukaan lasin puristusmyötöjännitys on 50 MPa, minkä mukaan mitoitettuna saadaan yhteys

        D = 2000⋅t.

        Näin näyttää, että teoreettisesti suurin pallomainen, 1 mm:n seinämällä varustettu kupu voisi olla halkaisijaltaan lähes 2 metriä. Tosin epäilen, että maan pinnalla kuvun oma paino tai sen käsittelyyn tarvittavat voimat rikkoisivat kuvun aiemmin.


    • lisäksi.....

      lampun muoto vaikuttaa asiaan. Jos se on täydellinen pallo, niin se kestää painetta eniten.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Eroa Orpo! Orpo eroa!

      Suomen kansa vaatii viimein ottamaan meidät huomioon, eikä vain ulkomaalaisia pääomasijoittajia. Koska täällä Suomessa
      Maailman menoa
      133
      2856
    2. SDP esti Suomen luisumisen kohti 1984 Orwell -yhteiskuntaa

      Äärioikeistohallitus olisi halunnut Stasin tapaan mikrofonit jokaisen kansalaisen kotiin, mutta SDP esti tuon siirtymän
      Maailman menoa
      57
      1868
    3. Odottavan aika on pitkä, Lindtmanin hallitusta tule jo!

      Eilisen perusteella nykyinen hallitus epäonnistui kaikissa vaalilupauksissaan, joten olemme ansainneet uudet eduskuntava
      Maailman menoa
      95
      1832
    4. Naiset ei halua kilttejä miehiä

      Näin se vaan on..jos olet ilman tatskoja, et rähjää, sinulla ei ole rikosrekisteriä, olet liian kiltti, et sano pahasti,
      Ikävä
      302
      1781
    5. Wille Rydman (ps) osoitti olevansa kommunisti

      Hän toistaa Neuvostoliiton virhettä. Haluaa pitää palveula yllä maksoi mitä maksoi, vaikkei ole maksavia asiakkaita. --
      Maailman menoa
      20
      1634
    6. Seiska: Helmi Loukasmäki paljastaa - Näin Danny ja Helmi tapasivat

      Helmi Loukasmäki, 25, ja Ilkka Danny Lipsanen, 83, ovat seurattuja julkkiksia. Mutta tiesitkö, miten he tapasivat? Lue
      Viihde ja kulttuuri
      29
      1332
    7. Ainoastaan 10 aloitusta ekasivulla yhdeltä henkilöltä

      Kovasti on vaivaa, ei oo muuta tekemistä tällä henkilöllä päivisin ja öisin... Taas märehtimistä ja samaa jankutusta.
      Joensuu
      29
      1299
    8. Menettämisestä

      Ajatteletko, että olet menettänyt mahdollisuutesi häneen? Osaatko sanoa miksi niin tapahtui?
      Ikävä
      117
      1215
    9. Kiinteistökauppoja

      Onko totta ettö haapaveden kaupunki on ostanut vanhan kesoilin kiinteistön? Kuulemma siihen muuttaa autokorjaamo vanhan
      Haapavesi
      41
      1102
    10. RAAMATULLINEN KASTE ON SAPATTI-LAUANTAI, EI SUNNUNTAI

      Aihe, josta ehkä on eniten kiistaa kristillisten seurakuntien piirissä, on kysymys oikeasta raamatullisesta pyhäpäivästä
      Kaste
      404
      1052
    Aihe