Yön Ritari (The Dark Knight, 2008)

Tärkein asia ensin: Yön ritari on erinomainen elokuva.

On helppo ymmärtää miksi tämä elokuva kerää täysiä tähtiä ja glooriaa sieltä täältä. Yön Ritari nimittäin tekee kaksi asiaa täysin oikein. Se ensinnäkin ottaa aiheensa vakavissaan ja toisekseen se ottaa katsojansa vakavissaan. Eli periaatteessa Christopher Nolan tekee saman mitä hän tekee kaikissa elokuvissaan.

Hienoa on se että Yön Ritaria katsoessa sitä ei vertaa muihin sarjakuvaelokuviin, eikä oikeastaan juuri edes muihin Batmaneihin, vaan sellaisiin kuten Matt Damonin Bournet ja Daniel Craigin Bondit. Yön Ritari on on sarjakuvaelokuva joka vakuuttaa katsojansa siitä miten tämänkaltainen todellisuus voisi toteutua realistisesti. Tottakai realistinen on suht' huono sana kuvaamaan jotain Batmania, mutta tämä elokuva on tarpeeksi todenmukaisen oloinen jotta katsoja voi ajatella jotain sellaista kuten ”joo-o, noin se varmaan meniskin.”
Mukana ei siis ole hassunhauskoja cameoita ja vastaavia perinteisiä sarjakuvaelokuvien helmasyntejä. Jos tämä olisi Marvelin tuotos, niin Adam West olisi jossain kohtauksessa lukemasssa lehteä, tms.

Tarinasta en kerro sen enempää kuin että Batman hakkaa pahiksia, Batman hakkaa pahiksia ja Batman hakkaa pahiksia.
Joten tarinan suhteen kannattaa seurata Batmania enemmän Harvey Dentia, sillä Yön Ritari on enimmäkseen hänen tarinansa, ei Batmanin tai Jokerin.

Yön Ritariin on helpompi päästä sisään kuin Batman Beginsiin, sillä tämä on tarinansa puolesta enemmän perinteistä Batmania. Eli elokuvan alkaessa Batman on jo Batman ja sen jälkeen voikin alkaa pahisten hakkaaminen. Joten juonensa perusteella Begins oli jokseekin mielenkiintoisempi, koska se kertoi Bruce Waynen muutoksesta Batmaniksi ja elokuva kun mielletään Batmanin kautta, niin hän on ensimmäinen jota Yön Ritarin kohdallakin ajattelee. Begins kuitenkin oli enemmän Bruce Wayne-elokuva kuin Batman, joten se saattoi saada jotkut ihmiset hieman pettymään. Yön Ritari kuitenkin on jo täysiverinen Batman-elokuva, joten se miellyttänee sekä Beginsiin pettyneitä ja siitä innostuneita. Niin ja Batman Begins oli erinomainen myöskin.
Yön Ritaria ei kannata verrata Burtonin Batmaneihin, sillä se olisi sama kuin vertaisi sitä Adam Westin Batmaniin. Nyt ollaan niin eri maailmassa, että vertailu on epäedullista molemmille.

Heath Ledger oli ihan hyvä Jokerin roolissa. En nyt tiedä että ihanko Oscarin arvoinen. Hyvähän Ledger oli, mutta aika perinteinen vinksinvonksinsekopäähahmo. Mitä nyt oli hieman groteskimman näköinen ja kenties siksi hieman ”uskottavamman” oloinen kuin millaisina sarjakuvapahikset yleensä kuvataan
Paitsi...
Vaikka Ledgerin Jokeri ei ole hahmostaan huolimatta kovinkaan vertailukelpoinen esimerkiksi Jack Nicholsonin Jokeriin, niin ihmeen paljon Ledger roolissaan muistuttaa Danny DeViton Pingviiniä.

Huomattavasti Jokeria mielenkiintoisempi hahmo Yön Ritarissa on Aaron Eckhartin Harvey Dent.
Kun näemme Jokerin, niin hän on jo Jokeri sellaisena kuin hänet odottaakin tässä elokuvassa näkevänsä. Mutta Harvey Dentin kohdalla näemme miten hahmo kasvaa ja millaiseksi se lopulta muovautuu. Joten Eckhartin roolissa on Ledgeriä enemmän tarinaa käytettävissä tämän elokuvan osalta.

Näyttelijät tekevät kuitenkin kauttaaltaan hyvää työtä, eikä mitään oikeaa valitettavaa löydy.

Ainoa oikeasti huono seikka elokuvassa oli Christian Balen Batman-ääntely. Onhan se ihan ymmärrettävää että hänen tulee olla pelottavan oloinen, mutta hitto vie kun se örmynkörmynmurina sai välillä luulemaan että soimaan lähti jokin Cannibal Corpsen levy.

Yön Ritari on myös väkivaltaisimpia sarjakuvaelokuvia kenties koskaan. Väkivalta on kyllä sitä Terence Hill-meininkiä jossa on paljon mäiskettä, mutta veri ei pulppua. Väkivalta on kuitenkin Yön Ritarissa kuvattu hyvin agressiivisesti ja vaikka elokuvan ikäraja on vain 13 vuotta, niin ei tämä ole ihan suositeltava kaikille pikkuduudsoneille.

Joistakin juonellisista epäloogisuuksistaan huolimatta Yön Ritari on kokonaisuutena erinomainen toimintaelokuva ja ehdottomasti katsomisen arvoinen.
Se ei kuitenkaan ole kuten IMDB:n käyttäjät antoivat viikkotolkulla ymmärtää, kaikkien aikojen paras elokuva. Yön Ritari sijoittuu helposti sarjakuvaelokuvien toppilistoille, mutta ei se nyt sentään mikään Jeesuksen toinen tuleminen ole.

**** / *****
91027
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

selväksi, että itse Batman on tarinan keskipiste.

Äänestä

Luin joskus 90-luvulla sarjakuva-albumeita jossa Batman oli muuttunut vampyyriksi. Olivat muuten hyviä tarinoita. Näitä olisi kiva nähdä joskus valkokankaalla, K-18 Batmaniä kiitos eikä K13 "pikkuduudsoneille".

Äänestä
  • itse olen aina toivonut Tappava Pila-albumia leffamuodossa, mutta toisaalta Yön Ritari toi mieleen jo muistumia siitä, että kai se riittää.

    silloin muinoin joskus vuonna '83 ja sinnepäin, Teräsmiehessä julkaistiin myös Batmania ja siellä tuli Gerry Conwayn/Gene Colanin tarina jossa Leppakomiehestä tuli vampyyri.
    sen ajan (pääosin siis 70-luvun alkuperäistarinat) olivat aika synkkiä, että kyllä Batman on murheessa rypenyt jo kauan ennen Burtonia tai Nolania.
    ei tämä nyt kukkia ja mehiläisiä syki:
    "Hänen ilmeensä ja kasvonsa kuvastivat silkkaa painajaista.
    Hän näki alapuolellaan jotain, mikä täytti hänet kauhulla.
    Jostain syvältä hänen sisimmästään kumpusi huuto, jossa oli tuskaa ja epätoivoa."
    go for it bätsi!

    kyllä minä katsoisin sen elokuvanakin.

    Äänestä

  • Olet varmaan lukenut sarjakuvatarinan Punainen sade, joka on varsinaisista Batman-tarinoista irrallinen tarina (eräänlainen mitä-jos-seikkailu), jossa Batman kohtasi Draculan.

    Samanlainen vaihtoehtoseikkailu on Mike Mignolan upeasti kuvittama Gotham by Gaslight, joka sijoittaa Batmanin 1880-luvun Gothamiin, jonne saapuu Lontoosta eräs Viiltäjä-Jackiksi itseään tituleeraava sarjamurhaaja...

    Ja tosiaan, 80-luvun alun Teräsmies-lehdissä oli myös vampyyriaiheinen Batman-tarina.

    Äänestä

  • old_profile_34364 kirjoitti:

    itse olen aina toivonut Tappava Pila-albumia leffamuodossa, mutta toisaalta Yön Ritari toi mieleen jo muistumia siitä, että kai se riittää.

    silloin muinoin joskus vuonna '83 ja sinnepäin, Teräsmiehessä julkaistiin myös Batmania ja siellä tuli Gerry Conwayn/Gene Colanin tarina jossa Leppakomiehestä tuli vampyyri.
    sen ajan (pääosin siis 70-luvun alkuperäistarinat) olivat aika synkkiä, että kyllä Batman on murheessa rypenyt jo kauan ennen Burtonia tai Nolania.
    ei tämä nyt kukkia ja mehiläisiä syki:
    "Hänen ilmeensä ja kasvonsa kuvastivat silkkaa painajaista.
    Hän näki alapuolellaan jotain, mikä täytti hänet kauhulla.
    Jostain syvältä hänen sisimmästään kumpusi huuto, jossa oli tuskaa ja epätoivoa."
    go for it bätsi!

    kyllä minä katsoisin sen elokuvanakin.

    Killing joke on yksi parhaista Batman-tarinoista mitä olen lukenut.

    Batman Beginsiin oli lainattu henkilöitä ja juonenkäänteitä Frank Millerin Ensimmäinen vuosi-tarinasta... Tosin poliisipäällikkö Loeb ei leffoissa ollut samanlainen korruptoitunut jepari kuin sarjakuvassa.

    Toivottavasti uutta Jokeri-aiheista Batman-leffaa ei ihan heti filmata, sillä olisi vaikea kuvitella rooliin ketään Ledgerin jälkeen.

    Äänestä

tätä yön ritari-buumia. Mielestäni tämä oli ihan perusbätmän actionpläjäys.
Jokeri oli Ihan hyvä, mutta muuten ei kummoinen leffa.

Äänestä

"Heath Ledger oli ihan hyvä Jokerin roolissa. En nyt tiedä että ihanko Oscarin arvoinen. Hyvähän Ledger oli, mutta aika perinteinen vinksinvonksinsekopäähahmo. Mitä nyt oli hieman groteskimman näköinen ja kenties siksi hieman ”uskottavamman” oloinen kuin millaisina sarjakuvapahikset yleensä kuvataan
Paitsi...
Vaikka Ledgerin Jokeri ei ole hahmostaan huolimatta kovinkaan vertailukelpoinen esimerkiksi Jack Nicholsonin Jokeriin, niin ihmeen paljon Ledger roolissaan muistuttaa Danny DeViton Pingviiniä."

Ottaen nyt kumminkin huomioon sen että Heath Ledger on Austraalialainen ja huomasitko aksentista laisinkaan että se olisi aussi ???
Ja se että pystyy noin hyvin poistaan äidinkielensä juurteet puheestaan on temppu aikaslailla...

Äänestä
  • mutta nyt en oikein ymmärtänyt pointtiasi. mitä väliä sillä on vaikka Jokeri olisi puhunut aussiaksentilla.
    kuulostiko Bale britiltä?
    tai Oldman?
    Jokerin ääni oli niin tyylitelty, että sellaiseen puhetapaan on varmasti helppo hukuttaa aksenttinsa. joten vaikka vahvan aksentin hävitys voi olla välillä erinomaisesti hoidettu, niin kyllä Ledger on aksenttiaan peitellyt paremmin elokuvissa, joissa puhetapa ei ole yhtä voimakkaasti tuotu esille kuin esimerkiksi Jokerina.

    en nyt tahdo yhtään vähätellä Ledgerin aksentinmuutosta, mutta en edelleenkän ymmärrä miten se liittyy Jokerin hahmon muokkaamiseen. ei Ledger kuitenkaan ainoa näyttelijä ole joka pystyi onnistuneesti puheenpartensa piilottamaan.

    erikoista että olit ottanut noinkin pitkän sitaatin kirjoituksestani ja et silti mitenkään yhdistänyt omaa kirjoitustasi siihen. mitä nyt molemmissa sattui esiintymään Ledgerin nimi.

    eli joo, kyllä tiesin että hän oli australialainen, mutta ei, en kuullut sitä puheesta.

    Äänestä

  • old_profile_34364 kirjoitti:

    mutta nyt en oikein ymmärtänyt pointtiasi. mitä väliä sillä on vaikka Jokeri olisi puhunut aussiaksentilla.
    kuulostiko Bale britiltä?
    tai Oldman?
    Jokerin ääni oli niin tyylitelty, että sellaiseen puhetapaan on varmasti helppo hukuttaa aksenttinsa. joten vaikka vahvan aksentin hävitys voi olla välillä erinomaisesti hoidettu, niin kyllä Ledger on aksenttiaan peitellyt paremmin elokuvissa, joissa puhetapa ei ole yhtä voimakkaasti tuotu esille kuin esimerkiksi Jokerina.

    en nyt tahdo yhtään vähätellä Ledgerin aksentinmuutosta, mutta en edelleenkän ymmärrä miten se liittyy Jokerin hahmon muokkaamiseen. ei Ledger kuitenkaan ainoa näyttelijä ole joka pystyi onnistuneesti puheenpartensa piilottamaan.

    erikoista että olit ottanut noinkin pitkän sitaatin kirjoituksestani ja et silti mitenkään yhdistänyt omaa kirjoitustasi siihen. mitä nyt molemmissa sattui esiintymään Ledgerin nimi.

    eli joo, kyllä tiesin että hän oli australialainen, mutta ei, en kuullut sitä puheesta.

    Heath Ledger oli todellakin oscarin arvoinen! Ihmettelen miten et oo sitä huomannu. Tiesitkö että Ledger eristäytyi kaikista sen läheisistäkin 2 viikoks harjoittelemaan tätä jokerin mielipuoli roolia. Ja se onnistui täydellisesti. Kaikki eleet, ja ääni, kaikkee pitää harjoitella ja muistaa, että rooli olis uskottava. Varmasti oli raskasta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


trentonoir kirjoitti:

Tärkein asia ensin: Yön ritari on erinomainen elokuva.

On helppo ymmärtää miksi tämä elokuva kerää täysiä tähtiä ja glooriaa sieltä täältä. Yön Ritari nimittäin tekee kaksi asiaa täysin oikein. Se ensinnäkin ottaa aiheensa vakavissaan ja toisekseen se ottaa katsojansa vakavissaan. Eli periaatteessa Christopher Nolan tekee saman mitä hän tekee kaikissa elokuvissaan.

Hienoa on se että Yön Ritaria katsoessa sitä ei vertaa muihin sarjakuvaelokuviin, eikä oikeastaan juuri edes muihin Batmaneihin, vaan sellaisiin kuten Matt Damonin Bournet ja Daniel Craigin Bondit. Yön Ritari on on sarjakuvaelokuva joka vakuuttaa katsojansa siitä miten tämänkaltainen todellisuus voisi toteutua realistisesti. Tottakai realistinen on suht' huono sana kuvaamaan jotain Batmania, mutta tämä elokuva on tarpeeksi todenmukaisen oloinen jotta katsoja voi ajatella jotain sellaista kuten ”joo-o, noin se varmaan meniskin.”
Mukana ei siis ole hassunhauskoja cameoita ja vastaavia perinteisiä sarjakuvaelokuvien helmasyntejä. Jos tämä olisi Marvelin tuotos, niin Adam West olisi jossain kohtauksessa lukemasssa lehteä, tms.

Tarinasta en kerro sen enempää kuin että Batman hakkaa pahiksia, Batman hakkaa pahiksia ja Batman hakkaa pahiksia.
Joten tarinan suhteen kannattaa seurata Batmania enemmän Harvey Dentia, sillä Yön Ritari on enimmäkseen hänen tarinansa, ei Batmanin tai Jokerin.

Yön Ritariin on helpompi päästä sisään kuin Batman Beginsiin, sillä tämä on tarinansa puolesta enemmän perinteistä Batmania. Eli elokuvan alkaessa Batman on jo Batman ja sen jälkeen voikin alkaa pahisten hakkaaminen. Joten juonensa perusteella Begins oli jokseekin mielenkiintoisempi, koska se kertoi Bruce Waynen muutoksesta Batmaniksi ja elokuva kun mielletään Batmanin kautta, niin hän on ensimmäinen jota Yön Ritarin kohdallakin ajattelee. Begins kuitenkin oli enemmän Bruce Wayne-elokuva kuin Batman, joten se saattoi saada jotkut ihmiset hieman pettymään. Yön Ritari kuitenkin on jo täysiverinen Batman-elokuva, joten se miellyttänee sekä Beginsiin pettyneitä ja siitä innostuneita. Niin ja Batman Begins oli erinomainen myöskin.
Yön Ritaria ei kannata verrata Burtonin Batmaneihin, sillä se olisi sama kuin vertaisi sitä Adam Westin Batmaniin. Nyt ollaan niin eri maailmassa, että vertailu on epäedullista molemmille.

Heath Ledger oli ihan hyvä Jokerin roolissa. En nyt tiedä että ihanko Oscarin arvoinen. Hyvähän Ledger oli, mutta aika perinteinen vinksinvonksinsekopäähahmo. Mitä nyt oli hieman groteskimman näköinen ja kenties siksi hieman ”uskottavamman” oloinen kuin millaisina sarjakuvapahikset yleensä kuvataan
Paitsi...
Vaikka Ledgerin Jokeri ei ole hahmostaan huolimatta kovinkaan vertailukelpoinen esimerkiksi Jack Nicholsonin Jokeriin, niin ihmeen paljon Ledger roolissaan muistuttaa Danny DeViton Pingviiniä.

Huomattavasti Jokeria mielenkiintoisempi hahmo Yön Ritarissa on Aaron Eckhartin Harvey Dent.
Kun näemme Jokerin, niin hän on jo Jokeri sellaisena kuin hänet odottaakin tässä elokuvassa näkevänsä. Mutta Harvey Dentin kohdalla näemme miten hahmo kasvaa ja millaiseksi se lopulta muovautuu. Joten Eckhartin roolissa on Ledgeriä enemmän tarinaa käytettävissä tämän elokuvan osalta.

Näyttelijät tekevät kuitenkin kauttaaltaan hyvää työtä, eikä mitään oikeaa valitettavaa löydy.

Ainoa oikeasti huono seikka elokuvassa oli Christian Balen Batman-ääntely. Onhan se ihan ymmärrettävää että hänen tulee olla pelottavan oloinen, mutta hitto vie kun se örmynkörmynmurina sai välillä luulemaan että soimaan lähti jokin Cannibal Corpsen levy.

Yön Ritari on myös väkivaltaisimpia sarjakuvaelokuvia kenties koskaan. Väkivalta on kyllä sitä Terence Hill-meininkiä jossa on paljon mäiskettä, mutta veri ei pulppua. Väkivalta on kuitenkin Yön Ritarissa kuvattu hyvin agressiivisesti ja vaikka elokuvan ikäraja on vain 13 vuotta, niin ei tämä ole ihan suositeltava kaikille pikkuduudsoneille.

Joistakin juonellisista epäloogisuuksistaan huolimatta Yön Ritari on kokonaisuutena erinomainen toimintaelokuva ja ehdottomasti katsomisen arvoinen.
Se ei kuitenkaan ole kuten IMDB:n käyttäjät antoivat viikkotolkulla ymmärtää, kaikkien aikojen paras elokuva. Yön Ritari sijoittuu helposti sarjakuvaelokuvien toppilistoille, mutta ei se nyt sentään mikään Jeesuksen toinen tuleminen ole.

**** / *****

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu