Ostin uuden rullagenuan.
Voiko ylijääneestä genuasta tehdä fokan?
Kannattaako ja toimiiko?
Toki voin soittaa tai meilata lähimpään purjeneulomoon, mutta omakohtaiset kokemukset olisivat paljon mukavampi kuulla.
Voiko ylijääneestä genuasta tehdä fokan?
Kannattaako ja toimiiko?
Toki voin soittaa tai meilata lähimpään purjeneulomoon, mutta omakohtaiset kokemukset olisivat paljon mukavampi kuulla.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Itselläni on käytössä aina rullagenua ja käyttämätön rullofokka ei milloinkaan. Milloin ja miksi pitäisi vaihtaa tuo fokka käyttöön? Mitkä ovat sen käytön hyödyt verrattuna genuaan? Itselläni siis tuo fokka on veneessä mukana vain varalla, enkä koskaan ole ottanut sitä käyttöön koska syytä sille en ole keksinyt.
Jos purjehdin kovassa tuulessa vastaiseen, niin otan isoon kakkosreivin ja rullaan genuan pieneksi.
Iso pitää muotonsa reivattunakin, mutta genuasta tulee vaan muodoton kangaskolmio.
Kuvittelen, että fokkaa voi pitää pidempää kokonaisena auki, koska pitää muotonsa. Samoin fokkaa muutama kierros rullaamalla saa pienemmän purjeen, mutta sillä olisi edelleen purjeen muoto verrattuna siihen genuan kolmikulmaiseen kangaspalaan.
Juuri näin se menee, mutta käytännössä rullagenuan vaihtaminen merellä pienempään keulapurjeeseen on aika vaivalloista.
Omasta mielestäni hyvä ratkaisu on ollut irroitettavan välistaagin asentaminen kovan tuulen purjetta varten. Itse pidän kryssi- tai myrsyfokkaa välistaagin kiinnitettynä (pistoolihakaset) ja nostovalmiina, jos tuulen yltyminen on todennäköistä. Aika helppo on sitten rullata genua kokonaan sisään ja nostaa fokka ylös. Silloin, kun välistaagi ei ole käytössä pidän sitä sivuvantin rustiin kiinnitettynä, jolloin se ei ole tiellä eikä hakkaa mastoon.
Sitä, kannattaako vanhasta genuasta tehdä kovan tuulen keulapurje, kannattaa varmaankin kysellä purjemaakarilta. Jos genuasi on kovin ohutta/heikkoa materiaalia, kuvittelisin ettei muutostyö kannata.
skuuttikulma on yleensä erilainen. Isossa genuassa kulma on aika pieni, terävä. Kovan tuulen fokassa yleensä paljon suurempi, loiva.
Rullagenuan etureunaan voi ommella foam-täytteen tai sitten kapena taskun, johon pujotetaan esim muutaman metrin mittainen 10 mm köysi. Näin genuan keskikohta rullattaessa menee enemmän sisään ja purje pysyy paremmin muodossaan.
Purjekeskustelua on käyty aikaisemmin ainakin Avomeripurjehtijat ry:n foorumilla, ehkä täälläkin.
http://www.avomeripurjehtijat.fi/forumi/index.php?action=vthread&forum=7&topic=211
Rullajenuoita on erilaisia. Hyvä rullajenua toimii erinomaisesti myös "myrskyfokkana". Hyvä jenua = riittävän painavaa dacronia, radiaalileikkaus ja kunnon foami etuliikissä. Itselläni on rullajenua 30 neliötä ja vuotuinen
mailimääräni on 4 - 5000 mailia avoimilla vesillä = Atlanti, Biscaja, Välimeri. En ole kertaakaan tarvinnut purjeen johdosta kääntyä "pakoon". Suomeksi, jos hankitte rullajenuan, niin älkää säästäkö euroja.
On liioittelua väittää pieneksi rullatun genuan toimivan "erinomaisesti" myrskyfokkana. Oikeampi adjektiivi olisi välttävä tai korkeintaan kohtalainen.
Perusteluina vaikkapa:
1. rullagenuan materiaali ei ole suunniteltu käytettäväksi myrskyssä (>21 m/s)
2. rullagenuan etuliikin toppaukset vähentävät pussikkuutta rullataessa, mutta purjeen muoto pieneksi reivattuna on silti surkea verrattuna oikeaan myrskyfokkaan. Pussikkuudesta johtuva heikentynyt luovikyky voi rannikon lähreisyydessä johtaa ongelmiin.
3. myrskyfokka välistaagissa on purjebalanssin kannalta huomattavasti edullisempi kuin pieneksi rullattu genua keulastaagissa. Myös skuuttipiste voi pieneksi rullatussa genuassa olla väärä (riippuu tietenkin skuuttikiskosta).
Ääriolosuhteissa kysymys on hengissä selviämisestä. Myrskyfokka kuuluu turvallisuusvarusteisiin. Sitä ei ehkä osaa arvostaa niin kauan kun olosuhteet pysyvät kohtuullisina ja rullapurjeellakin pärjää....
vielä yhden pointin:
4. rullagenua paljon sisäänreivattuna myrskyssä on huono, koska silloin pieni purje on puolivälissä maston korkeutta. Oikea puuskainen myrskytuuli kallistelee pahasti venettä ja rulla voi lähteä rajuun pumppausliikkeeseen, mikä saattaa rikkoa paikkoja. Veneen hallittavuus on huonoa.
seilanneena olen kanssasi samaa mieltä. Myrskyfoa on tarpeeton. Kunnon genuan takaliikki on paksua kangasta ja toimii aivan kuten myrskyfokkakin. Totuushan on ettei meidän 30-36 jalkaiset veneet nouse 20 ms tuulessa pätkän vertaa. Hyvä kun korkeuden pystytään säilyttämään.Kovassa tuulessa 18ms ja yli on sama mitä purjeita on ylhäällä liikaa kuitenkin. Paras seilata edestakas ja odottaa se 12 tuntia minkä myrä kestää ja jatkaa sit taas matkaa. 35 jalkanen vene kun ei nouse 20 ms tuuleen avomerellä yhtään. Käykää kokeilemassa joskus.
Vanhasta venyneestä genuasta ei juuri kannata tehdä fokkaa. Paras teettää kokonaan uusi fokka jos sitä nyt tarvitsee.Nykyään pystytään tekemään tosi hyviä joka kelin genuoita. Ne vaan eivät ole 150 % vaan jotain 120% jotta ne toimii myös reivattuina. Takaliikki on vahvempaa kangasta joka kestää kovaa tuulta kun purje on reivattu. Jos aikomus on valtamerelle kannattaa jättää vanha genua pasaatipurjeeksi jota polttaa auringossa atlantilla myötätuulilla länteen mennessä. Siellä kun on ihan sama mitä lakanoita ylhäällä on.
Vähän isoja vesiä seilannut,
Vaikken ole kiertänyt kuin Itämerta, rohkenisin olla hiukan eri mieltä. Oma kokemukseni on Gotlannin pohjoispuolelta, jossa nousi pohjoistuuli suoraan nokkaan - säätiedotuksen mukaan 22 m/s, todellisuudessa tietysti vähemmän. Otin loivan, noin 60 asteen nousukulman, iso ykkösreivissä ja rullagenoa aika pienenä. Puolen vuorokauden aikana nousimme hitaasti mutta varmasti kohti Utön sisääntuloa.
Vene oli Rasmus 35, jonka tuuleennousukyky ei tunnetusti ole maailman parhaita.
Toisaalta, tuttavani kertoi reissustaan Tradewind-raakapurjealuksella: Biskajan lahdella vuorokauden kryssin jälkeen oli edetty kohti pohjoista tasan yhden meripeninkulman verran.
En ryhdy kinaamaan, oliko ero alusten vain aallokon erilaisissa ominaisuuksissa. Molemmat tapaukset kuitenkin perustuvat kirjattuihin faktoihin.
minäkään kinamaan näistä asioista. Jos alla on Swan 65 niin johan nousee tuuleen kovallakin kelillä. Omalla 33 jalkasella en ole ikinä pystynyt yli 15 ms tuulessa juurikaan nousemaan tuuleen.Huom! Avomerellä. Aika samaan paikkaan on tultu halsseilla mistä on lähdettykin. Sipoonselällä pienikin vene nousee paremmin kun ei ole avomeren isoa aallokkoa, mutta silloinkin se on aika turhanpäistä räpellystä ja käsi hakeutuu aika herkästi virta-avaimelle. Tarkoitan ihan oikeaa yli 15ms keskituulen aikaansaamaa aallokkoa.
En ole isoja vesiä seilannut, mutta kohtalaisen paljon ristiin rastiin tätä omaa pientä.
Allekirjoitan tuon väitteesi sataprosenttisesti.
Kokemusta ei ole kuin sillä rullagenualla purjehtimisesta, mutta ei oma 34 jalkainen ainakaan avomerellä kovalla tuulella mihinkään nouse.
Ajattelin yhtenä syynä juuri olevan sen muodottomaksi rullatun genuan ja että fokka toisi juuri tuohon ongelmaan ratkaisun. Voipi olla toiveajattelua.
"Paras seilata edestakas ja odottaa se 12 tuntia minkä myrä kestää ja jatkaa sit taas matkaa."
Näin minäkin joskus tein, ennenkuin opin lisää. Ja se oppi tuli juuri myrskyfokan myötä:
1. nousukorkeus on myrskyfokalla parempi kuin pieneksi rullatulla genualla - myös korkeassa aallokossa. Ehkä riippuu veneestä, mutta näin oli edellisessä ja on myös nykyisessä veneessäni.
2. edestakaisin seilaaminen myrskyisessä kelissä on paitsi äärimmäisen väsyttävää, myös tarpeetonta. Paljon parempi taktiikka on panna vene piihin ja levätä. Oma veneeni pysyy piissä pelkän myrskyfokan avulla isopurje laskettuna, koska myrskyfokka on välistaagissa ja siten kauempana keulasta kuin pieneksi rullattu genua (jolla vene ei pysy piissä, vaan keula pyrkii kääntymään myötäiseen). Tämä ei ole ns. kirjoituspöytäajattelua, vaan rankasti tosielämässä koettua.
Myös "isoja vesiä seilanneena", pidän myrskyfokkaa korvaamattomana ja isoille vesille lähtijälle ehdottaisin lisäksi trysailin hankkimista. Jokainen tietysti tekee niinkuin tykkää, mutta tosipaikan tullen on sitten myöhäistä ruveta haikailemaan puuttuvia varusteita.
Siis eikös tuo rullajenni ole sisään rullattuna aivan mahdoton trimmattua oikeaoppisesti: Elikkä skuuttikulma/alaliikki nousevat ylöspäin, kun taas jaluskisko pysyy paikallaan kannen tasossa. Silloin kait skuuttauskulma muuttuu purjeen tasossa ja on mahdoton saadaa enää jennin alaliikkiä kireäksi, kuten pitäisi ylikuormitustilaneessa olla. Siis myös jennin takaliikkin yläosa "päästäväksi". Johtopäätös: rullajenni siis huono kompromissi.
vain väärillä perusteilla. Skuutikulman säätöä varten kannella on se skuutikisko. Ja nimenomaan rullagenualla skuutipisteen säädön pitäisi olla säätököydellä, ei lukitsemalla ratsastaja johonkin paikkaan kiskolla.
Mutta vaikka skuutipiste olisi oikeakin, on sisäänrullattu genua vain kehnonpuoleinen kompromissi. Purjeen säilytykseen rulla on aivan oivallinen keksintö.
Otas vielä uudestaan tuo siis kohta "Ja nimenomaan rullagenualla skuutipisteen säädön pitäisi olla säätököydellä, ei lukitsemalla ratsastaja johonkin paikkaan kiskolla". Elikkä mikä on tuo "säätököysi" Siis jotenkin viritetty barberi? Meneekö kuitenkin hankalaksi. Miten siis saadaan rullassa alaliikki kireäksi, takaliikki löysäksi. Jenni rullattu siis sisään jo jonkin matkaa.
Genuan skuuttikisko on aika usein sivukannella. Pieneksi rullatulle genualle skuuttipiste saisi ehkä olla vähän sisempänä. Riippuu tietysti veneestä.
Se onko genuaratsastajassa lukitus vai narusäätö ei muuta asiaa.
Siinä olet täysin oikeassa, että rulla on oivallinen keksintö purjeen säilytykseen. Purje on parhaimmillaan, kun se on kokonaan aukirullattu. Mitä isompi rullagenua, sen huonompi se on pieneksi reivattuna.
Siis ainakaan tuo edellinen ei nyt kyllä vastaa (jos ei ehkä ollut tarkoituskaan vastata) minun kysymkseen/olettamaan tuosat jennin tirmmauksesta. ok, skuuttikisko kannella jne., mutta oli se missä tahansa kannella, se ei muuta siis sitä tosiasiaa, että rullajennin trimmausmahdollisuus poistuu/vähenee olemattomiin sisään rullattaessa. Olennainen syy siis tähän on tuo skuuttikulman muutos purjeen tasossa - EI kohtisuoraa purjetta vasten. Suomeksi vielä, kun lähdetää seuraamaan sisään rullatun jennin alaliikkiä, skuuttauskulmassa tapahtuu kulmanmuutos alaspäin. Tämä johtuu siis ylösnousseesta alaliikistä, kun taas skuuttauspiste kannella edelleen samassa tasossa (toki edessä tai taaempaa riippuen kiskosta). No siis kuitenkin, eikö näin ollen meidän ole mahdoton saada jenniä yläosaltaan päästäväksi, alhaalta levymäiseksi, kun skuutköysien "ajateltu jatke" onkin jossain puolivälissä etustaagia eikä alaliikin suuntainen. Eikö vaan?
Sellainen säätököysi löytyy vakiona kaikista asiallisesti varustetuista veneistä. Yläviistoon kannesta lähtevänä skuuti vetää ratsastajaa aina taaksepäin, joten köydellä vedetään vain ratsatajaa eteenpäin, eikä siinä erillisiä barbereita tarvita. Kaikilla helavamistajilla on myös valikoimissa säätököyden taljan vaatimalla plokilla varustetut ratsastajat ilman lukitustappia. Niitä käyttävät myös kilpapurjehtijat saadakseen portaattoman säädön skuutipisteelle.
Skuutin taas ei koskaan pidä olla läheskään alaliikin suuntainen. Perusasento on skuutikulman kulman puolittajalla. Käytännössä siitä hiukan eteenpäin, koska takaliikki tarvitsee enemmän kiristystä silloinkin, kun halutaan yläosasta hiukan vetoa päästellä. Ei siis mene hankalaksi, jos vain heloitus on oikea ja skuutikiskossakin riittää pituutta.
Olkoon nyt tuo säätököysi vaikka ok, en kyllä päässyt siitä ihan perille. Minusta tuo sinun näkemys jennin trimmistä ei kyllä ole aivan oikea. Pitää kyllä paikkansa, että perussäätö kulmanpuolittajalla, kun ei tarvitse vähnetää voimaa. Tällä palstallahan on keskusteltu rullajennistä ja sen käytöstä. Jenniä kait rullataan kun tulee voimaa liikaa. Okei siis, ainavaan voimaa ollessa liikaa taas rullataan ja pidetään skuttikulma pulittajalla. Lähestymistapa rullajennillä siis hieman eri. No kuitenkin lopputulos on että painopiste helvetin korkealla, vene kallistuu ja voimaa tulee vain lisää. Voimaa ei siis oikeaoppisilla trimmauskeinoilla saada rullajennistä pois. PISTE.
Käsitystäni trimmistä en suostu muuttamaan. Käsitykseni siitä, että osittain rullalle vedetty jenny on pussikas ja sen painopiste korkealla taas on täysin yhteneväinen. Ja kumpaakaan edellämainittua ongelmaa ei millään trimmillä voi korjata, siinäkin vallitsee syvä yksimielisyys.
Tätä tarkoitin:
http://www.harken.com/rigtips/genoa.php
ok, näin oletinkin. Kiitos hyvästä kuvasta. Kuitenkaan tällä ei paranneta purjeen muotoa, et kuitenkaan varmaan tarkoittanut lopussa ollutta barberia. Vain apuväline skuuttipisteen säädölle. Barberikin vain siis pienentää solaa.
Kuten edelläkin sanottu, ajatus fokasta on hyvä. Joku sanoi hyvän rullagenuan toimivan hyvin fokkakokoon reivattuna, mutta unohti mainita, että vain avotuulissa, jossa muodolla ei ole niin väliä. Kovassa tuulessa erityisen vähän kaipaa pussikasta purjetta, jonka pinta-ala on lisäksi korkealla. Rullapurjeen vaihto merellä on vaikea operaatio, mutta saaristopurjehduksessa vaihdon voi käytännöllisesti katsoen aina tehdä satamassa ennen lähtöä, kun tuulee enemmän, tai sitä on odotettavissa.
Muuttaminen on sitten toinen juttu. Genua on tehty aina kevyemmälle tuulialueelle kuin fokka. Siis se on myös kevyempää kangasta, vaikka kulmavahvikkeet voisivat olla riittävätkin. Lisäksi alkuperäinen leikattu muoto häipyy noin merkittävässä pienennyksessä. Numeroa pienempään genuaan muutosta voisi suositella, mutta ei fokan nimikkeellä menevään.
"Rullapurjeen vaihto merellä on vaikea operaatio, mutta saaristopurjehduksessa vaihdon voi käytännöllisesti katsoen aina tehdä satamassa ennen lähtöä, kun tuulee enemmän, tai sitä on odotettavissa. "
Miten ihmeessä rulla(keula)purjeen vaihto on vaikeampi operaatio kuin tavallisen samankokoisen keulapurjeen? En nyt oikein mitenkään tajua missä siinä on ero.
"Rullapurjeen vaihto merellä on vaikea operaatio, mutta saaristopurjehduksessa vaihdon voi käytännöllisesti katsoen aina tehdä satamassa ennen lähtöä, kun tuulee enemmän, tai sitä on odotettavissa."
Omien kokemusteni mukaan asia on juuri päinvastoin. Merellä voidaan ajaa keulan tuuleen, jolloin rullapurjeen - tai profiiliin kiinnitetyn tavallisen purjeen - saa lasketuksi kannelle ja sidotuksi, minkä jälkeen toinen purje voidaan nostaa.
Sen sijaan satamassa (siis laiturissa tai rannassa, ei poijussa tai ankkurissa) tuulen suunta on useimmiten sellainen, että niin purjeen laskeminen kuin nostaminenkin on kutakuinkin mahdotonta, jos puhaltaa kovaa.
Hakakiinnitteisellä keulapurjeella operaatio käy kummassakin tapauksessa paljon helpommin.
Tavallinen keulapurje on koko matkaltaan hakasilla kiinni etuharuksessa. Rullagenoa on taas kiinni rullaprofiilissa olevassa urassa.
Tavallisesta keulapurjetta nostettaessa laitetaan ensin kaikki hakaset kiinnin etuharukseen ja sitten vasta nostetaan. Purje pysyy paremmin hallinnassa kun koko etuliesma on kiinni vaijerissa, myös se osa jota ei vielä ole nostettu.
Rullagenoa nostettaessa purjetta pitää syöttää uran alkuun, purje usein takertelee tässä. Purjeen alaosa, joka ei vielä ole profiilissa nostettuna ei ole kiinni missään ja pyörii jaloissa tiellä.
"Tavallisesta keulapurjetta nostettaessa laitetaan ensin kaikki hakaset kiinnin etuharukseen ja sitten vasta nostetaan. Purje pysyy paremmin hallinnassa kun koko etuliesma on kiinni vaijerissa, myös se osa jota ei vielä ole nostettu."
Tuota. Kyllä foilia käytetään ihan ilman rullalaitettakin. Itse typeryyksissäni ajattelin vain niitä köliveneitä joilla itse olen purjehtinut viime vuosinna. Neljässä on rullalaite ja kolmessa ei mutta kaikissa on foili keulastaagissa eli missään ei ole hakasia purjeessa joten pistoolihaat eivät minulle ole enää tavallinen ratkaisu.
Mutta voin melkein ostaa tuon selityksen jos verrataan foili versus pistoolihaat (joka on siis mielestäni eri asia kuin rullalaite vs ei rullalaite), vaikka uskoisin että keulassaoloaika on suhteellisen sama foilillisella staagilla kuin pistoolihakapurjeillakin jos vain tietää mitä tekee ja on kunnolliset ohjurit.
Tosin on kyllä tullut tehtyä sitäkin, että fokka on nostettu toiseen foiliin ja sitten vasta genua laskettu toisesta mutta siihen on kyllä ollut ihan eri syyt.
t. mie
Selityksiä on jo tullut, osa ihan asiaakin. Sitä vain kukaan ei ole kertonut, mikä homman hankalaksi tekee. Hyvin usein rullapurjetta vedetään vähän sisään tuulen noustessa ja kukaties vielä lisää tuulen jatkaessa nousuaan. Kun sitten fokan kokoinen repulla oleva purje pitäisi vaihtaa oikeaan fokkaan, joka tosiaan niissä oloissa pelittäisi, pitäisi vaiihtoa varten genua ensin levittää kokonaan auki. Silloin ollaankin tilanteessa, jossa ison purjeen voima todella iso, vaikka siinä ei olisi vetoakaan. Lepattavan genuan hallinta yli 15 m/s tuulessa on todella p...maista puuhaa, puhumattakaan siitä, mitä se tekee pieninäkin annoksina purjeelle. Ei siis kyse ole siitä, että kyseessä on rullapurje, vain purjeen koosta.
Rullakin tuo oman lisänsä. Nostettavan purjeen ohjaaminen rullan ohi foiliin on nimittäin paljon enemmän käsityötä vaativaa kuin sama ilman rullaa tehtyyn foiliin. Siitä kuitenkin selviää kastuneella keulagastilla ja kärsivällisyydellä. Useimmiten helpompi ratkaisu näyttäisi olevan lopunkin genuan rullaaminen sisään ja rautagenuan käyttöönotto.
ei kyllä ole käynyt ollenkaan noin helposti kuin Hakro kuvasi.
Kun tuulta on vaikkapa "vain" 12 m/s avomerellä, on keulan kääntäminen vastatuuleen ja purjehommat keulakannella aika märkää hommaa. Aallokossa keula tuntuu putoavan alta ja pärskeet lyövät yli. Siinä sitten turvavaljainesi likomärkänä vedät tuulessa riuhtovaa rullagenuaa foilista ja kamppailet sen kokoon. Joo helpostihan sen sidot kannelle, irroitat skuutit ja ryömit uuden keulapurjeen kanssa takaisin etukannelle.... Helppoahan se on varsinkin yksin tai kahden hengen miehistöllä.
Entä se toinen vaihtoehto? Vedät rullagenuan kokonaan sisään. Sitten menet kannelle ja poistat välistaagissa valmiina olevan myrskyfokan päältä suojapussin. Nostat myrskyfokan, vinssaat kireälle. Skuutit olet kiinnittänyt jo etukäteen. Mitään purjeita ei jää kannelle aaltojen huudeltavaksi eikä missään vaiheessa ole edes tarvetta kääntää keulaa vasta-aallokkoon. Voit tehdä homman vaikka myötiksessä, jolloin ehkä säilyt kuivanakin.
Voit tietysti tehdä homman toisessa järjetyksessä. Nostat myrskyfokan ensin ja vasta sitten rullailet genuaa tarpeen mukaan pienemmäksi. Yötä vastaan olen toisinaan tehnyt näin. Jos tuuli yöllä yltyy myrskyiseksi, vedän genuan kokonaan sisään. Pimeässä ei tarvitse kannelle mennä ollenkaan, kun myrskyfokka on valmiiksi ylhäällä ja siinä on veto päällä.
Nimimerkki "avomerellä ...":
Jos viitsit lukea kirjoitukseni uudelleen, saatat ymmärtää, etten väittänyt purjeen vaihtoa helpoksi, ainoastaan helpommaksi (tai ylipäätään mahdolliseksi) verrattuna purjeen vaihtoon satamassa. Vain näistä kahdesta vaihtoehdosta oli kyse.
Purjeen vaihdon yksityiskohtia ja hankaluuksia en katsonut aiheelliseksi ryhtyä tuossa yhteydessä selostamaan. Sen verran olen minäkin kastunut keulakannella, että tiedän hyvin, millaista se on.
Esittämäsi "toinen vaihtoehto" edellyttää varustusta, jollainen on vain harvassa veneessä, joten se ei kuulu edellisen keskustelun piiriin. Nykyisessä kutteritakiloidussa veneessäni tämäkin mahdollisuus on, eikä minun tarvitse edes mennä kannelle avaamaan myrskyfokkaa.
on se irrotettava välistaagi? Investointi ei ole kovin iso, jos veneessä ei ole sitä valmiina.
Ymmärsin kyllä aikaisemman viestisi, ei ole uudelleen lukemisen tarvetta. "Sen verran olen minänkin" purjeita vaihtanut, että pidän keulapurjeen vaihtoa sataman suojassa ehdottomasti helpompana kuin merenkäynnissä. Kyllä satamassakin voi kääntää veneen keulan tuuleen, jos riittävää tuulensuojaa ei ole. Saat olla vapaasti eri mieltä.
Nimimerkki "harvassa matkapurressa...":
Olen eri mieltä. Esimerkiksi juuri menneenä syksynä purjeita riisuessani jouduin odottelemaan useamman päivän, ennen kuin sain otetuksi genoan alas. Koko ajan puhalsi sivulta tai takaviistosta ja kovaa. Kerhosatamassamme ei ole paikkaa, jossa veneen voisi kääntää mihin asentoon tahansa - ja tämä koskee nähdäkseni useimpia kerho- ja kaupunkisatamia. Olisi siis pitänyt ajaa ulos satamasta eli "avomerelle"...
Ja kuten sanoin, välistaagi ei kuulunut tämän keskustelun piiriin. Sellaista on paha hankkia kesken matkan avomerellä.
Miksiköhän niin harva tämän palstan kirjoittajista osaa käyttää koko ajan samaa nimimerkkiä, niin että naapurikin tietäisi, keskusteleeko saman vai eri henkilön kanssa? Ei vaadi investointia, vain vähän ajatusta.
voi ja ei voi.mistään vanhasta ei tule uutta.ainut hyvä purje on uusi ja vanhoja ei kannata enää muutella koska niitä ei ole leikattu sellaista varten eikä materiaali ole enää mistään kotoisin.monet kuljettaa vanhoja purjeita mukanaan siltä varalta jos.itse jättäisin kotiin ellen menisi todella kauas.vanha purje on jätettä mutta jos katsot ettei ole niin myy se mieluummin jollekin tarvitsevalle kuin että alkaisit sitä tuunaamaan.
Jos lähdet pitkälle reissulle, veneessä tahtoo olla säilytystilan puutetta muutenkin. Uudet myrskypurjeet vie vähemmän tilaa kuin joku vanha genua. Mieluummin ne mukaan.
Omalla 40.000 mailin pituisella retkellä käytin rullagenuaa, isopurjetta (johon jouduin teettämään yhden reivin lisää), spinnua ja m-fokkaa. Yksi vanha genua3 oli mukana, mutta ei tarvittu.
Saumojen ompelu, isopurjeen ratsastajien ja lattataskujen korjailu ja spinnun paikkailu kuluivat ohjelmaan muutaman kerran.
Tämä on ollut vaihteeksi aivan hyvä keskustelu. Itsellänikin on vireillä keulaosaston uusiminen ja olen päätynyt hankkimaan vihdoin viimein rullagenuan. Saaristokeleissä toimii varmasti vanhassa toppirikatussa matkaveneessäni ihan passelisti.
Kiinnostaisi kuitenkin viritellä kovempia tuulia varten erillinen irrotettava etustaagi ja siihen korkeaksi leikattu, tukeva kryssifokka. Kysymykseni kuuluu, miten olette em. staagin kiinnittäneet. Onko kiinnityspiste maston huipussa samalla kohdin kuin tavallisen etustaagin? Ja miten kanteen tulevan kiinnityksen kiristys kannattaisi hoitaa?
Itse mietin lähinnä tuota mastonhuipun kiinnitystä. Jos ylimääräinen staagi on aivan kiinni vakiostaagissa, systeemi ei varmasti pelaa. Siinä pitää olla vähän rakoa, jotta litsattu fokka suostuu nousemaan kunnolla. Eli kannen kiinnityksen pitää vähintään olla jonkun kymmenen senttiä varsinaisen etustaagin kiinnityksestä taaksepäin.
Jos jollakin olisi kuvaa tai linkkiä toimivaan systeemin, olisin kiitollinen.
Mastohela kannattaa asentaa 20-30 cm alemmaksi kuin etustaagin kiinnitys. Jos kuitenkin laitat mastohelan kovin paljon alemmaksi, tarvitaan lisäksi barduunat samoille kohdille.
Jos veneessäsi on ylimääräinen genuafalli topissa, voit kiinnittää ohjaintrissan uuden mastohelan alapuolelle.
Kansihelan voi asentaa vaikkapa välilaipion kohdalle. Useinhan keulassa on boksi ja sen takareunan kohdalla laipio.
Staagin alapäähän kannattaa hankkia kiristin tai vanttiruuvi. Räikällä varustettu kiristin on helppokäyttöinen.
Tässä se linkki:
http://yachtvalhalla.net/articles/forestay/forestay.html