Eli siis tiedustelisin, että miten muilla on mennyt toinen synnytys, varsinkin, jos esikoisen synnytys on ollut pitkä/hankala..??
Itselläni on esikoisen synnytyksestä nyt vuosi, ja toista odotellaan rv.20
Esikoisen synnytys alkoi supistuksilla, ja muutama tunti siitä alkoi tihkua vettä. Synnytys kesti yhteensä 22h. Kun synnytys oli kestänyt jo 15h, olin vasta 3cm auki, ja sain viimein epiduraalin. En muista synnytyksestä järin mitään, kaikki on jonkinlaisen sumun peitossa. Ponnistusvaihe kesti 2h, ja lopulta pienehkö tyttömme (3100g) autettiin maailmaan imukupilla...
Nyt pelkään tulevaa synnytystä. Tai lähinnä sitä, että se kestää yhtä kauan, ja ennen kaikkea, että joudun ponnistamaan yhtä pitkään...
Mielelläni kuulisin kaikenlaisia kokemuksia?!
Kiitos!! :)
Ja oikein mukavaa joulun odotusta kaikille!!
Itselläni on esikoisen synnytyksestä nyt vuosi, ja toista odotellaan rv.20
Esikoisen synnytys alkoi supistuksilla, ja muutama tunti siitä alkoi tihkua vettä. Synnytys kesti yhteensä 22h. Kun synnytys oli kestänyt jo 15h, olin vasta 3cm auki, ja sain viimein epiduraalin. En muista synnytyksestä järin mitään, kaikki on jonkinlaisen sumun peitossa. Ponnistusvaihe kesti 2h, ja lopulta pienehkö tyttömme (3100g) autettiin maailmaan imukupilla...
Nyt pelkään tulevaa synnytystä. Tai lähinnä sitä, että se kestää yhtä kauan, ja ennen kaikkea, että joudun ponnistamaan yhtä pitkään...
Mielelläni kuulisin kaikenlaisia kokemuksia?!
Kiitos!! :)
Ja oikein mukavaa joulun odotusta kaikille!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei ole juuri muuta sanottavaa, kuin se toivo siitä, että toinen synnytys olisi nopeampi :)
Itselläni olleet liian (?) helpot synnytykset... Kaiken kuulemani mukaan :D
Esikoisen aikana repesin todella pahasti, toista lähdin synnyttämään viikolla 38 .. Kaveri joka minut laitokselle vei, oli enempi huolissaan kuin minä "Voi voi kuinka mä nyt ehdin sinne sua hakemaan, ku tää on toinen synnytys jne jne.."
Hyvin ehdittiin, ja kotiinkin oltiin lähettämässä jo.. Kätilö tuumasi "No voin mielenrauhasi turvaamiseksi tarkistaa kohdunsuun tilanteen, olet kuitenkin vasta viikolla 38.... SÄ SYNNYTÄT NYT!!!"
Ei siinä voinu ku nauraa, onneksi olin vaatimalla vaatinut epiduraalin ajoissa.
Toivotaan vain hyvää =)
edessä tammikuussa ja esikoinen täyttää vuoden vasta joulukuun viimenen pvä. eli hyvin lyhyt ikäero tulee lapsille, ja minulla edellinen synnytys muistissa kuin eilinen päivä.
Synnytys siis oli pitkä kestonen, kesti 30h.
28h oli supistellut ja olin 4cm auki, joten sain viimein epiduraalin. sitten laitettiin tippa ja tunnissa aukesin loput kuus senttiä jonka jälkeen ponnistin tunnin ja lapsi oli maailmassa.
mulla jäänyt KAUHEA kammo tästä synnytyksestä, pelkopolilla olen käynyt ja tuntojani purkanut, mutta ei tätä pelkoa saa mitenkään pois....
aika lähenee ja jännitys/pelko lisääntyy.
Ois kyllä kiva kuulla miten toinen synnytys mennyt varsinkin joilla ollut pitkä ja hankala ensimäinen synnytys.???
kun oli kätilöillä kiire ja tosiaan yli tunnin ponnistelin ja pahasti repesin.
Toista odottaessa totta kai pelkäsin jo tulevaa. Synnytys käynnistettiin sitten kai loppujen lopuksi pelkoni takia, ettei vaan kasva vauva liian suureksi ja on siten helpompi synnyttää.
Niinpä sitten sain aamulla cytotecin kohdunsuulle ja iltapäivällä kielen alle. Neljän maissa alkoi ensimmäiset kunnon supistukset. Kävelin ja terapiapallon päällä heijailin itseäni ja seitsemän jälkeen kätilö tutki kohunsuun olevan neljä senttiä aukia, kohdunsuu ohuena reunana. Tarjosi kipulääkettä ja halusin kokeilla kohdunkaulan puudutetta.
Lääkäri tuli sitten kahdeksan aikaan puuduttamaan ja sanoi, että seitsemisen senttiä on auki paikat. Tarjosi spinaalipuudutusta samon tein, mutta minä en uskaltanut ottaa tarjousta vastaan. Yritettiin siis sitä PC-puudutusta.
Vajaa tunti ja kivut palasivat. Olin puolikuollut ja pyysin kätilöltä sittenkin sitä spinaalipuudutusta.
Lääkäri oli taas kiinni jossakin ja saapui laittamaan spinaalipuudutuksen n. klo 21.30. Kohdunsuun tilanne siinä 8 senttiä eli kivuiltani niin jännitin, ettei kohdunsuukaan tahtonut aueta.
Spinaali vaikutti heti. AAAAH, olisinpa ottanut sen heti.
Kymmeneltä sitten tunsin erilaista tuskaa jossakin tuolla emättimen ja lantion puolella ja voihkin kätilölle, että ei voi olla totta, nyt se spinaalin vaikutuskin lakkasi, voi itku. Kätilö tutki ja sanoi, että ei kun olet täysi auki, nyt saat alkaa ponnistamaan.
Edellinen kerta pitkine ponnistusvaiheineen sai taas kamalat muistot vyörymään ylitse. Kertasin kätilöltä, että ai niin kuin kakkaa tekisin. Kätilö naurahti, että juuri näin. Siihen sitten parahdin, että saattaa sieltä kyllä ulostetta tulla, jos alan tässä kakkaa muka työntämään, johon kätilö, että ei se mitään, sitten se vauvakin syntyy, älä huoli ollenkaan, ponnista vaan kovaa kakkaa ulos.
Tein työtä käskettyä. Spinaali siis vaikutti vielä, mutta se omituinen emättimen sivukipu oli aika karseaa, joten halusin sen kivun nopeasti pois. Niinpä täysin palkein aloin punnertamaan kakkaa eli oikeasti vauvaa ulos ja kahdella supistuksella pikkuinen syntyi ulos klo 22.10. Pari ommelta sain muistoksi, mutta ne eivät haitanneet yhtään, kun muisti sen esikoisen tuoman tuskan, kun pakettitolkulla ommeltiin alakertaa.
Eli tosi helppo oli toinen synnytys ensimmäiseen verrattuna. Ihana kokemus. Kolmas synnytys oli taas sitten jo eri juttu. ;)
Tsemppiä mammat! Yleensä toinen on helpompi ja kuunnelkaa kroppaanne ja ammattilaisia. Käykää sitten tänne(kin) kirjoittamassa miten synnytys meni. Kiinnostaa. :)