huomenna olisi taas käynti psykologilla...Keskustelutuokio... En tiedä uskallanko/haluanko kertoa hänelle mitä mielessäni liikkuu( oloni on pahempi kuin koskaan, en saa nukutuksi, itsetuhoisuus on joka hetki mielessäni eli siis oloni on aika paska).
Tuntuu että lääke ei todellakaan auta, syön cipralexia... Pelottaa jos taas joutuu sairaslomalle( vaikka en kyllä jaksaisi töitä tehdä, väsyttää niin paljon ettei jaksa nukkua, mutta kun saan unta, tahtoisin sen olevan ikuista) Ja se pelottaa jos ehdottavat jotain sairaala hoitoa, vaikka itsekkin sitä olen miettinyt.... mutta mitä muut ajattelevat siitä, siis vaimo, lapset, vanhemmat ja muut sukulaiset....
Ehkä olisi helpompi vain nukkua pois...mutta sekin kai vain omalta kannaltani...
Olisi niin paljon asiaa mitä purkaa, mutta tuskin ketään se kiinnostaa??? ei ainakaan omaa perhettäni. Tuskin he edes uskovat minulla olevan paha olo....Mutta kyllä ne sen ehkä sitten huomaa kun olen poissa...
Tuntuu että lääke ei todellakaan auta, syön cipralexia... Pelottaa jos taas joutuu sairaslomalle( vaikka en kyllä jaksaisi töitä tehdä, väsyttää niin paljon ettei jaksa nukkua, mutta kun saan unta, tahtoisin sen olevan ikuista) Ja se pelottaa jos ehdottavat jotain sairaala hoitoa, vaikka itsekkin sitä olen miettinyt.... mutta mitä muut ajattelevat siitä, siis vaimo, lapset, vanhemmat ja muut sukulaiset....
Ehkä olisi helpompi vain nukkua pois...mutta sekin kai vain omalta kannaltani...
Olisi niin paljon asiaa mitä purkaa, mutta tuskin ketään se kiinnostaa??? ei ainakaan omaa perhettäni. Tuskin he edes uskovat minulla olevan paha olo....Mutta kyllä ne sen ehkä sitten huomaa kun olen poissa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Masennus on sairaus eikä sille itse voi mitään. Ajattele näin, se auttaa. Sairauden tarvitsee parantaa, eikä se kuolema mikään parannuskeino ole. Kerro sille psykologille että ne lääkkeet ei auta niin kyllä se järjestää ajan lääkärille. Sairaalaan ei ole pakko mennä ellet halua. Lääkitys nyt vain kuntoon niin eiköhän olo kohennu.
olisi aika kertoa vaimolle ja psykologille miltä todella tuntuu,mitä siinä voit menettää? Päinvastoin se on ensinmäinen askel parempaan. Etene pienin askelin, minuutti minuutilta koeta voida paremmin, päätä niin, älä anna periksi. Älä pelkää sairaalahoitoa, se parantaa, usko pois, vaikkei niin tuntuisikaan nyt tällähetkellä. Älä välitä mitä muut ajattelevat, ajattele itseäsi. Ole itsellesi hyvä. Mieti kaikkia,pieniäkin saavutuksia jossa olet ollut hyvä. Mieti hyviä asioita, elä niitä uudelleen. Katkaise kierre ja avaudu sinua hoitavalle lääkärille.
Koeta, vaikka tuntuu kornilta, hymyillä. Aluksi se voi olla irvistys mutta ajankanssa leveä iloinen hymy.
Koeta nähdä koko touhussa humoristinen puoli. Täällä ollaan vain kerran, ota oma osasi, älä anna periksi. Tee juuri nyt niitä asioita joita olet aina halunnut: ALA ELÄMÄÄN UNELMAASI, sinä olet sen ansainnut ja pistä muutkin se huomaamaan. Sinä olet tarpeeksi hyvä juuri sellaisena kun olet, muista aina se.
Voi hyvin ja voimia.
kuvittelisin aikanaan että siitä pääsisi eroonkin?Olet varmaan selvittänyt mitkä asiat käsityksesi mukaan olisisivat ehkä aiheuttanut pahan olosi ja miettinyt myös mitä elämästäsi on puuttunut?Ihmisessä tapahtuu myös muutoksia ehkä hyväänkin suuntaan ilman kulmikkaita ikäporrastuksiakin,riippuen myös paljon ympäristötetekijöistä ja niiden muutoksista ympärilläsi.Jos olet liian itsekkriitinen elämässäsi toiminnoissasi,huomaat varmaan maailman muuttuneen vapaakasvatuksin ympärilläsi? Silloin ei voi yksin vastata kaikkien muidenkin edessottamuksista?Maailma on syösty siihen suuntaan kuin viime vuosikymmenten päättäjät ovqat halunneet.Ellei muulla ole ollut merkitystä kuin helpolla rahalla,niin pahaa oloa on monella muullakin kuin sinulla ja myös moni muukin on ajkatellut ilmeisesti samoja vaihtoehtoja kuin sinäkin?Voihan täällä kuitenkin elää vaikka piruuttaankin jotta voisi samalla seurata mihin Maatamme ja maailmaa lopulta suunnataan,sekä ketkä jäävät tänne ja ketkä lentävät muualle täältä korkean elintason maasta.
Saitko kerrottua psykologille? Ilman muuta hoidat itsesi kuntoon! Ei perhettä tarvitse pelätä, aina ei toisen mietteitä osaa eikä huomaakaan tulkita. Ihmiset osaa niin hyvin peitelläkin pahan olonsa. Rohkeasti vaan hoitamaan itsesi kuntoon.
[email protected]
Minä uskon, että Sinä nouset masennuksesta vielä. Yritä nyt katsoa positiivisia asioita elämässäsi. Ajattele niitä hienoja hetkiä ja ala käymään säännöllisesti lenkillä. Ensin voi olla sekin vaikeaa, mutta etsi kaunista maisemaa ja lähde tosissaan lenkille tai käy uimassa. Piristä itseäsi terveellisellä ruualla ja nauti berocca vitamiinitabletti joka aamu.
Tee jollekin läheiselle tai vaikkapa tuntemattomalle jokin hyvä teko. Siitä saa itsekin voimaa.
Tsemppiä ja oooooiiiiikeiiin hyväääääää joulua.