Arviot liikkuvat jo nyt luvuissa joka lähentelee edellisen laman aikaista velkataakan kasvua. Silloin puhuttiin varmaankin 50 mrd markasta. Nyt tarkoitus on upottaa elvytykseen noin 30 mrd markkaa, jos olisimme markka ajassa.
Katainen tuo Siilinjärven pöytäkirjaote kaunispoika kertoili kesällä satuja siitä, että menojen pitää olla tulojen tasolla, kuten perheet hoitavat kotitalouksiaan. Suuri osa tekeekin varmaan näin. Ei oteta velkaa tai juuri ehkä sen verran ettei tarvitse suuremmin hätäillä.
Katainen tarkoitti kesällä ettei veroja, tulo- ja ruokaveroa, alenneta uusilla lainoilla. Nyt kuitenkin niin tehdään.
Kansa maksaa jatkossa Kataisen velanoton verotuksen kiristymisenä tai palveluluiden vähentämisenä tai niiden kallistumisena. Maksaa jokatapauksessa.
Olisi pitänyt olla rehellinen ja uskoa mm. oman puolueen miehiä, Niinistöä ja kumppaneita, jotka varhain havaitsivat, että pää tulee vetävän käteen.
Tulevilta hallituksilta on viety nyt eväät pitkiksi ajoiksi. Yhden prosentin kansantulon vuosikasvu ei anna mahdollisuuksia juuri muuhun kuin velanmaksuun ja vöiden kiristämiseen.
Katainen tuo Siilinjärven pöytäkirjaote kaunispoika kertoili kesällä satuja siitä, että menojen pitää olla tulojen tasolla, kuten perheet hoitavat kotitalouksiaan. Suuri osa tekeekin varmaan näin. Ei oteta velkaa tai juuri ehkä sen verran ettei tarvitse suuremmin hätäillä.
Katainen tarkoitti kesällä ettei veroja, tulo- ja ruokaveroa, alenneta uusilla lainoilla. Nyt kuitenkin niin tehdään.
Kansa maksaa jatkossa Kataisen velanoton verotuksen kiristymisenä tai palveluluiden vähentämisenä tai niiden kallistumisena. Maksaa jokatapauksessa.
Olisi pitänyt olla rehellinen ja uskoa mm. oman puolueen miehiä, Niinistöä ja kumppaneita, jotka varhain havaitsivat, että pää tulee vetävän käteen.
Tulevilta hallituksilta on viety nyt eväät pitkiksi ajoiksi. Yhden prosentin kansantulon vuosikasvu ei anna mahdollisuuksia juuri muuhun kuin velanmaksuun ja vöiden kiristämiseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nyt puhutaan vain yhden vuoden elvytyksestä. Tulevat vuoden upottavat Suomi laivaa velkataakkaan, jota ei kyetä maksamaan hitaan kasvun aikana.
Edellisen laman velka syntyi useana vuotena.
Heti vallankahvaan päästyään hallitus päätti keventää perintö- ja lahjaveroa 165 miljoonalla eurolla - hyötyjinä hallituksen omat intressiryhmät. Varallisuusvero oli jo Kokoomuksen vaatimuksesta edellisen hallituksen aikana poistettukin kokonaan. Näiden verojen poistaminen merkitsee vuosittain yli 300 miljoonan euron verokertymän vähennystä.
Alkoholi- ja energiaveroja hallitus päätti korottaa 330 miljoonalla eurolla. Mikä merkitsi pienyrittäjien konkurssiaallon käynnistymistä.
Tilastokeskuksen julkistus: Konkurssit tammi-lokakuussa 2008
Tammi-lokakuussa pantiin vireille 2 180 konkurssia, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 411, mikä on lähes 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden toimialalla. Toimialalla pantiin vireille 49 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös kaupan ja rakentamisen toimialoilla konkurssien määrät kasvoivat selvästi. Kaupan toimialalla pantiin vireille 48 konkurssia ja rakentamisen toimialalla 37 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Hallitus päätti vähentää kuntien työllistämistukea 20 miljoonaa eurora. Pienentäen näin kuntien mahdollisuutta työllistää ja lisätä suomalaisten ostovoimaa.
Terveydenhuollon asiakasmaksuja sekä lasten päivähoitomaksuja hallitus päätti korottaa 60 miljoonalla eurolla.
Kataisen verovähennykset:
Työssä käyvät (ne joilla on vielä töitä)
saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 216 euroa
35.000 euron vuosituloilla 540 euroa
50.000 euron vuosituloilla 744 euroa
Eläkeläiset saavat vuodessa lisää:
15.000 euron vuosituloilla 219 euroa
35.000 euron vuosituloilla 662 euroa
Suomalaisilla on vanhoihin EU-maihin verrattuna heikko ostovoima johtuen pienitä palkoista, korkeita veroista ja suunnattoman suurista asumiskustannuksista, joita ei valtio tule. Aravajärjestelmästä käytännöllisesti katsoen luovuttu.
Poistaessaan kaikkein veronmaksukykyisimpien vuomalaisten veroja, hallitus on joutunut keräämään veroja veronmaksukyvyttömiltä ja vähentämään sosiaaliturvaa. Suomessa sosiaalietuudet ovat verotettuja, mutta niitä ei ole sidottu elinkustannusindeksiin. Näinollen sosiaalietuuksien ostovoima hupenee ja leipäjonot sekä asunnottomuus lisääntyy.
Kun hallitus elvyttää, on pelättävissä, että taataan rikkaiden (hallituksen omien intressiryhmien edut) ja samanaikaisesti laman varjolla sosiaaliturvaa ajetaan alas.
Pieni- ja keskituloisten heikkoa ostovoimaa ei korjata palkansaajien vaatimattomilla veronkevennyksillä inflaation laukatessa ja asumiskustannusten noustessa.
***
On pelättävissä, että -90 luvun lama toistaa itseään nykyisen hallituksen toimiessa "lamamestarina".
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston asiantuntijoiden mukaan eri väestöryhmien tuloerojen kehitys on vaihdellut. Tuloerot supistuivat merkittävästi 1960-luvulta 1970-luvun puoliväliin saakka, minkä jälkeen ne pysyivät jonkin aikaa suhteellisen tasaisina.
Vuonna 1995 tuloerot alkoivat kasvaa. Kasvu taittui tämän vuosituhannen alussa, mutta vuonna 2003 tuloerohaitari näytti taas venyneen.
Tuloerot ovat kasvaneet niin maakuntien välillä kuin niiden sisälläkin.
Tuloerojen kasvun kiistattomin piirre on kaikkein suurituloisimman väestön tulo-osuuden kasvu. Yli puolet heidän bruttotuloistaan oli omaisuus- ja optiotuloja vuonna 2002.
Kun nykyään osa ökypalkkojen saajista (tuomarit, lääkärit...) voivat ottaa palkkansa verottomana pääomatulona, johtajat ottavat miljoonaoptionsa ja sijoitustuottojen verotusta on pienennetty jne. suurituloisimman väestön tulo-osuuden kasvu on entistä voimakkaampaa ja entistä alhaisemmin verottettua.
Suomessa pienituloisten määrä on kaksinkertaistunut. Syyksi sanotaan laman jälkeistä elvytystä... miksi leipäjonot ja pienituloisten määrä ovat kasvaneet myös nykyistä lamaa edeltäneen korkeasuhdanteen aikana?
Hallitus päätti rikkaita suosivasta "rikkauspaketista" heti valtaan päästyään.
Suomeen alettiin järjestää verottomia rässitiloja. Maataloustukiaisia korotettiin ja uusia tukimuotoja kehiteltiin. Perintö- ja lahjaveroja ryhdyttiin poistamaan yritysten omistajilta. Mutta lasten päivähoitomaksuja ja terveyskeskusmaksuja päätettiin korottaa.
Sama meno näyttää jatkuvan. Rikkaiden sijoitusriskit poistetaan vaikka velkarahalla - mutta köyhien tai köyhyysrajalla elävien, lähes miljoonana suomalaisen, toimeentulosta ja terveydenhuollosta ei ole niin väliä.
Isänmaan Toivo -talkoot jatkuvat, kun EU-ruokaa ja kauppojen vanhentunutta ruokaa jaetaan joka kunnassa suomalaisille kerjäläisille ja jonot kasvavat...
Iltasanomat: Lama tuli ja meni, mutta 1990-luvun alussa syntyneet, väliaikaisiksi luullut leipäjonot jäivät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Leipäjonot eivät ole lyhentyneet, vaikka Suomen talouden syvimmän taantuman tuottaneet talousongelmat ovat olleet jo vuosia ohi. Suomi on rikkaampi kuin koskaan, mutta silti tuhannet ihmiset jonottavat ilmaista ruokaa joka viikko.
Elintarvikkeiden ilmaisjakelupisteisiin kertyviä jonoja on julkisuudessa pidetty merkkeinä epätasaisesta tulonjaosta, sosiaaliturvan heikkoudesta ja huono-osaisuudesta, mutta selitys voi olla myös toinen."
Lamat tulevat menevät.
Korkeasuhdanteet tulevat ja menevät.
Suomessa köyhyys tulee eikä poistu (lähes miljoona köyhää) ja leipäjonot kasvavat.
Rikkailla menee aina hyvin. Sijoitusriskit hoidetaan elvytysvaroin, veroja vähennetään, maataloustukiaiset nousevat - oli lama tai ei.
elvytetty, vaan työnnettiin rahat pankeille, niiden taseisiin. Silloin Korkman ja Aho olivat sitä mieltä,että elvytys ei kuulu markkinatalouteen. Antaa kansan kärsiä, mennään työttömyyden kautta. Nyt Sixten Korkman tuntuu muuttaneen kantaansa. Hän on oppinut tehdyistä virheistä.