Asun kauppakiinteistössä joka lämpenee joko sähköllä tai sitten Arimax 35 kattilalla. Varaaja on 4 kuutiota ja se sisältää sähkövastuksia 40kW. Tuntuu isolta vastusmäärältä. Pääsulakekkin on kahvakokoa ja perusmaksu on todella suuri.
Asia kuitenkin koskee kattilaa. Joudun nollan pintaan lämmittämään koko päivän aamusta iltaan pannua ja illalla varaaja on n. 100 astetta. Aamulla se on 70 astetta ja taas vaan pannuun tuli.
Kattilasta varaajaan vesi kiertää vain jos lämpötila on yli 95 astetta. Eli kerrostuma varaajassa on jo menossa "ohi" kun mittari näyttää 70 ja latausvesi on n. 100 astetta. ÄLKÄÄKÄ SANOKO MITÄÄN SIITÄ ETTÄ LATAUSVESI PITÄISI OLLA ALLE 90 ASTETTA! Ei varaajaa saa millään täyteen jollei latasuvesi ole vähintään 95 astetta.
no nythän on niin että kovalla pakkasela joudun avustamaan sähköllä aika lailla.
Eli kysymys: Onko näihin alapalopannuihin olemassa sellaisia lisäpesiä millä sinne mahtuisi kolmin-nelinkertainen määrä puuta?
Asia kuitenkin koskee kattilaa. Joudun nollan pintaan lämmittämään koko päivän aamusta iltaan pannua ja illalla varaaja on n. 100 astetta. Aamulla se on 70 astetta ja taas vaan pannuun tuli.
Kattilasta varaajaan vesi kiertää vain jos lämpötila on yli 95 astetta. Eli kerrostuma varaajassa on jo menossa "ohi" kun mittari näyttää 70 ja latausvesi on n. 100 astetta. ÄLKÄÄKÄ SANOKO MITÄÄN SIITÄ ETTÄ LATAUSVESI PITÄISI OLLA ALLE 90 ASTETTA! Ei varaajaa saa millään täyteen jollei latasuvesi ole vähintään 95 astetta.
no nythän on niin että kovalla pakkasela joudun avustamaan sähköllä aika lailla.
Eli kysymys: Onko näihin alapalopannuihin olemassa sellaisia lisäpesiä millä sinne mahtuisi kolmin-nelinkertainen määrä puuta?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kiineistösi lienee melko suuri ja ehkä huonosti eristetty, joskapa pa´nnun teho ei riitä. Nyrkkisääntöhän on, että pannun tehon pitää olla 4 kertaa talon lämmitykseen menevä huipputeho. Yksi asuinkuutio saattaa ottaa 25 wattia, joten tuosta voit laskea tehontarpeen.Mielestäni kattilasi on noin puolitehoinen verrattuna kiinteistöön, pitäsi olla minimissään 60-70 kW:a.
Mutta asiaan. Kyllä tuohon kattilaan voi siiloa jatkaa ylöspäin, kunhan hoituu täyttö.Joku on tehnyt kattoon reiän ja täyttö jopa ylemmästä kerroksesta. Täyttökorkeus tulee ongelmaksi, koska vakionakin pienemmälle ihmiselle 35:n täyttö on siinä ja siinä.
Tehotomuus varajavassa systemissä on tuossa surin ongelma. Täysi latinki 50 asteen lämmönnousulla varaajassa on noin 230 kWh. Jos on kova pakkanen, kiinteistö ottaa lämmitystehoa helposti 15 kW:a, silloin lataamiseen enee aikaa 12 tuntia. Kertomusestasi päätellen lämmitykseen menee vielä paljon enemmän, joten aika menee päälle 15 tunnin. Ehkä hakepolttimen viritäminen kattilaan on helpompi vaihtoehto ja valvonta huomatavasti helpompaa.
toimii toi lataus. Latauspakettina termovar 72c. Lataus alkaa 72 asteen lämpötilassa jolloin varautuu ensin varaajan yläosa. Varaajan ylä osan lämmettyä, kiertoon sekoittuu varaajan alaosan viilempää vettä. Tämän jälkeen alkaa kattilan lämpötila nousta. Viimeisen pesällisen heitän kun kattila on 80-85 astetta. Lämpö nousee kattilassa noin 95:teen. Tällöin varaajan lämpö on sama 95 astetta. Tässä vaihessa kattilassa on vielä lämpöä antava hiillos. Lataus paketin sammutan kun hiillos alkaa hiipua ja savupelti minimiin. Tämä helpottaa seuraavan päivän lämmityksen aloitusta kun kattila ei jäähdy kuin 60 asteeseen.
Ja sit kun et käy sitä latauspakettiasi sulkemasa vesi kiertää varaajassa kunnes se on 72c, Itse pidän myös säädettävällä venttiilillä kattilan lämpöä tuolla 100c pinnassa.
Kattila jäähtyy yön aikana hyvinkin nopeasti kun en vaan kertakaikkiaan viitsi käydä lämpökeskuksessa sulkemassa mitään peltejä.
Toinen vaihtoehto on nostaa kattilan lämpöjä säätämällä menoputken pinta termostaatin asteita säätö alue on 30-95 astetta. Pinta termostaatti myös sulkee pumpun kun kattila jäähtyy alle säädetyn asteen. Tämä on vähän kuitenkin sellanen jatkuva oravan pyörä noitten säätöjen kanssa. Yhteen pitäs saada sovitettua latauspaketin pyörintä nopeus, menoputken termostaatti ja vedonsäätölevy. Pari kertaa kun kattila on kiehunut ja terminen varoventtiili ruvennut jäähdyttämään olen laittanut pinta termarin 70 asteeseen.
Tällä hetkellä latauspaketti on lovessa 2. Puulaatuna kuusi. Vedon säätö levy menee täysin kiinni vasta kun kattila kiehuu. Lataus alkaa 70 asteessa. Latauksen alussa kattilan lämpö putoaa viisi astetta noin 65 asteeseen, jonka jälkeen nousee tasaisesti. Kolmella pesällisellä varaajassa 90 astetta. Varaaja 1,5 kuutioo, varalla 6kw vastus ja puita säästämässä/apuna ilppi joka ei ole ollut lämmitys käytössä kuin kokeilu mielessä. Vinkkiä/parannus ehdotuksia otetaan vastaa. Toi rajoitin venttili vaatii varmaan myös jatkuvaa seurantaa ettei kiehu?
Joo eli se termari siellä täytyy pitää minun kattilalla ainakin alle 40 astetta. Sillä EI säädetä katilanlämpöjä.
Vetolevy pitää mennä täysin kiiinni viimeistään 115 asteessa! Kattila kiehuu 120 asteessa. Pieni sihinä ja pulputus ei ole kiehumista, vaan sitten jos lämpömittari on tapissa, kattila ryskää ja varo hönkii höyryä pihalle niin sitten se keittää. Jollei se mene, täytyy vedonsäädin kalibroida.
Latauspumppua käytetään aina nopeudella 3. Tommosella latauspaketilla nyt ei ole mitään tehtävissä lämmöille.
Meikäläisellä homma menee niin, että kattilasta lähtee putki varaajaan ja siinä on venttiili Danfoss AVTA. Sen tunnustelija on kattilavedessä. Siinä on numerot 1-5 joista sitä voi säätää milloin avautuu. Ennen tuota venttiiliä haarautuu putki jossa on linjasäätöventtiili ja se putki liittyy varaajasta kattilaan tulevaan putkeen enne latauspumppua. Linjasäätö asenoosa 1.
Nyt sitten voin säätää tuosta venttiilistä milloin haluan latauksen alkavan. Esim:
2 = 60 astetta
3 = 70 astetta
4 = 80 astetta
5 = 100 astetta.
Tapissa = 130 astetta.
Asennossa 5 makailee tällä hetkellä. Yksi pesällinen nostaa lämmön varaajan mittariisa 95-100 asteeseen jolloin lisään puoli pesää ja sitten kun ne on palanut katson miten kuumaa vettä varaajasta tulee kattilaan. Jos varaajsta tulee alle 60 asteista, lisään vielä puoli pesää. Jos tulee yli 70 asteista en lisää.
Varaaja mulla 2 kuutioita ja täytyy 1,5 pesällä. Silloin pohjaan asti on 90-110 astetta. Apuna sähkövastukset 12kW.
Erinomainen systeemi! Koko ajan kattilaan tuleva vettä lämmitetään linjasäätöventtiilin kautta kulkevalla vedellä ja kun kattilavesi saavuttaa säädetyn arvon, lähtee kierto varaajaan liikkeelle.
Pidin tuota yhden talven 80 asteessa mutta varaaja kylmeni nopeammin ja meni enemmän puita kuin nyt.
ton termostaatin. Siis termari on kattilalta varaajalle lähtevässä putkessa ja ohjaa latauspaketin eli termovarin käynnistymis lämpötilaa. Sijaitsee kattilan päällä ja on putkessa kiinni pannalla. Käännettävä säätöpyörä asteikolla. Tutun sähkärin kytkemä. Kun tulet kattilassa hiipu ja putki jäähtyy se myös sulkee pumpun. Tällä termarilla voin vaikuttaa kattilan lämpötilaan.
type at.
No eipä sillä nyt sitä kattilan lämpöä säädellä. Sitä säädellään latauspaketissa olevalla termostaatilla. Kun tuo termostaatti on jossain 80 asteessa kyllä ryskää kunnolla ennenkuin se saa pumpun pyörimään.
Sammutukseen tuo kävisi mutta käynnistäminen on probleema. Ei vapaakierto riitä lämmittämään tota niin nopeasti. Ja lisäksi jos sammuu latauspumppu itselläni 20 sekunniksi, niin kyllä varmaan kiehuu ja kunnolla.
Eli kyseinen termari starttauttaa pumpun jo ennen kuin kattila on kunnolla lämmin. Sitten kuin katila lämpenee, lähtee kierto varaajaan täysillä.
Tällä hetkellä säädetty just toi mainitsemasi 80 astetta. Ei kerkee kiehahtaa viel ennen kuin pumppu jo jäähdyttää. Kriittinen piste oli muistaakseni 87 astetta sillon alkoi varoventtiilin vesi syöksyy kaivoon. Sijoituksella on varmaan oma merkityksensä kattilan yhteestä tällä hetkellä matkaa 20 cm. Kattilana vanha yläpaloinen jämä 1k junior, pitäs päivittää. Kovilla pakkasilla joudun toden näköisesti laittaa vastuksen päälle. Niinhän täs käy et jos toi termari on säädetty 70 asteeseen ei kattilan lämpö ole silloin kuin 80 astetta ja notkahtaa nopeasti 70 asteeseen lämmityksen alussa. Lämpö nousee kattilassa näillä keleillä tasaisesti noin 5 tunnin lämmityksen jälkeen 90 asteeseen ja varaajassa on silloin sama 90 astetta. Kun varaajan ylä ja alalämpö on ollut toi 90 astetta niin olen lopettanut lämmityksen. Varaa olisi vielä nostaa varaajan lämpöä vai kuinka? Ongelmana mun kohdalla on toi terminen varoventtiili sähkökatkon varalta joka ottaa jäähdytys veden kuuman käyttövesikieurukan kautta. Käyttövesikieurukka on varaajassa. Jos varaajassa on 100 astetta ja kattila kiehuu niin on pattitilanne. Ainoa vaihtoehto taitaa olla kuuman veden laskeminen kaikista hanoista viemäriin.
Eihän nyt kattilan jäähdytyskierukkaan saa ottaa kuumaa vettä !?! Kannattaa pyytää putkimies vaihtamaan se ottamaan kylmää käyttövettä.
Jos systemmissä on kalvopaisuntasäiliö, lämmön voi nostaa tonne 100-110 asteeseen kevyesti. Älä kuitenkaa lisää puita enää 100 asteen jälkeen jos lämpö nousee tasaisesti. Jos avopaisunta, 95 astetta riittää.
Latauspumpulle kannattaa laitta sitäpaitsi akku ja invertteri ja automaattinen vaihto. Minulla on sellainen. Eli jios sähkö menee poikki, rele napsahtaa ja latauspumppu imee invertterisähköä.
No haittaako se mitään että kattilan lämpö notkahtaa? Jos siellä on termovar-latauspaketti niin sen termarin voi huoletta laittaa alemmaksikin. Jos taas ei, sillä säädetään kattilan lämpö.
Sinulla on yläpalokattila. Ne eivät yleensä ole kovin tehokkaita, joten tuolla termarillakin voi pumppua ohjata. Vesi ei kerkeä kiehua. Itselläni on 40kW alapalokattila ja siinä vesi alkaa pistekiehua jollei pumppu käynnisty 60 asteessa.
Pumppuhan ei tuossa vaiheessa tee muuta kun sekoittaa kattilan vettä jotta lämpö tasaantuu eikä vesi pääse pistekiehumaan. Sitten kun lämpö savuttaa 100 astetta, lähtee vesi varaajaan. Näin pääsen mahdollisimman vähillä puilla.
Ja jos kattila kiehuu niin voi sen tulen sammuttaa vedelläkin.
Sitten yksi asia millä voi kattilan lämpöjä hillitä mutta varovasti:
Katso minne menee putki josta täyttövesi tulee kattilaan. Jos menee yläosaan, älä tee tätä. Jos alaosaan, tee varovasti.
Päästä kattilaan kylmää vettä kraanasta ja laske varosta samalla kuumaa pois. Mutta älä päästä painetta alle 0,5bar pahimmassa tapauksessa koko kattilan vesi kiehahtaa kerralla ja kattila lähtee kuin ohjus paikaltaan.
Itselläni ei ole termistä varoa, joten sinällään ei syytä huoleen. Tuntuu muutenkin että uudet hienot automatiikkakattilat pelkää lämpöä. Jostain luin että automatiikka sammuttaa puhaltimen 95 asteessa!?! Siitähän voidaan vielä 10 astetta nostaa kevyesti. Sitten jos mennään yli 110 astetta, voi pysäyttää puhaltimen. Mutta 95 astetta?
Eihän 95 astetta varorajana riitä mihinkään. Itselläni täytyy nostaa koko varaaja tonne 100-110 asteeseen jotta se riittää pariksi päiväksi.
Muista että pistekiehuminen hajottaa kattilan! Rauta ohenee siitä kohdalta jossa se vesi kiehuu. Vaikka koko kattila ei kiehuisi.
kaiken tosta järjestelmästäni mutta näköjään en tiennytkään. Pari päivää sitten kiuhutin tota kattilaa taas kerran kun unohdin laittaa latauspumpun pääkytkimen päälle. Kylmä vesi sitä jäähdyttää entisen kuumavesikierukan kautta ja johdetaan putkea pitkin lattiakaivoon. Putkimiehen kanssa oli silloin puhetta siitä jäähdytyksestä ja sain jotenkin väärän kuvan siitä hommasta. Kertoi tarinan jostain emännästä joka oli kattilan kiehuessa lisännyt kylmää vettä kiertoon ja kattila oli siirtynyt tiiliseinän läpi noin 5 metriä.
Termovar on ja kalvopaisunta tilavuudeltaa 200 litraa. Juttelin putkimiehen kanssa silloin myös siitä että kuinka ylös varaajan lämmön uskaltaa vetää. Kommentti oli että kalvopaisunta-astian teoreettinen lämmön kesto on 99 astetta. Näyttää lukevan ton elbin käyttöohjeessakin. Toinen rajoittava tekiä on toi terminen turvaventtiili, Avautumislämpötila on 97 astetta ja maximi avautumislämpötila manuaalissa on 110 astetta.
Eli joo, jäähdytys on tehty OK.
Mistä kalvopaisunta-astiaan menee vesi? Jos se menee varaajan alaosasta, voi sitä huoletta lämmittää yli 100 astetta. Jos yläosasta, maksimi lämpö on 95.
Säädä vaan maksimiin se terminen turvaventtiili jos kalvopaisunta, ei se vielä silloinkaan kiehu.
Tuohan oli alavudella vuonna 2004 kun se kattila räjähti.
Kattilan kiehuttaminen ei ole sille hyväksi, kannattaa nyt yrittää muistaa kytkeä se latauspumppu ym. päälle.
"katolta" menee putki paisuntasäiliöön putki. Eli ei parhaalta paikalta. Sivuyhteet ovat termovarin käytössä ja toisella sivulla vastuksen termostaatti ja keskellä vastus. Pohja yhteessä on pallohana ja tulppa. Putkimies ajatteli pohja yhteen mahdollista tyhjennystä varten. Toi on akvatermin varaaja ja alempaan luukkuun ajattelin jossain vaiheessa tota ultin pumppua kuumakaasukierukalla. Ylemmässä luukussa on käyttövesikierukka. Paisuntasäiliölle olis kyllä vapaana alempanakin varaajassa paikka mutta jostain luin että paisuntasäiliön putken pitäs olla nouseva. Ilmanpoistaja on siellä korkeimmassa kohdassa ton paisuntasäiliön putkessa.
Puulämmityksessä pitäs sinun siirtyä stokerin käyttäjäksi ja hoitaa lämmitys hakkeella. Halkolämmiyksessä on tuo automaattisyöttö vähän turhan hankalaa. Sinänsä neliöihin nähden taitaa tuo Arimax 35 olla vain liian pieni kattila ja varaajakapasiteettiä liian vähän.
Jos haloissa tahdot pitäytyä niin varaajakapasiteettiä enemmän ja joku iso Vedan kattila käyttöön minne saa metrisiä halkoja mättää puol mottia kerrallaan.
Tuo on tarkotettu lämmitettäväksi suoralla sähköllä ja vastuksia nyt on se 40kW. Ei niissä mitään vitun yösähöjä oo ku suoraan nasahtaa päälle kun termari käskee.
Arimaksi on laitettu vaan ilmeisesti jätepuiden polttoo varten tms. mutta kun sähkö on kallista niin olen ajatellut sillä lämmittää. Tarkotan juuri niitä millä se pannu palaa tarvittaessa vaikka yön yli kun sinne saa monikertaisen määrän puuta.
Vintiltä sitä vois täyttää kun sinne mahtuu kevyesti. Niin sitten yöllä ei menisis sähkö päälle.
Vedan kattilat näköjää täytetään edestä. Kyllähän tuo pannu on vielä kunnossa että sikäli sitäkin voisi polttaa. Kannattaako se nyt sitten vaihtaa?
Ai ettäyöksi jättäisit tulet kattilaan? Mitäs sittetn kun yöllä tulee sähkökatko ja latauspumppu lakkaa kierrättämästä vettä varaajaan. Kattilahan ylikuumenee ja lentää kuuhun???
Vaikuttaa siltä,ettet viisaudestasi huolimatta ole perehtynyt puukattiloiden toimintaan ja niihin kuuluviin säätö- sekä varolaitteisiin.
Jos kelit pysyy tämmösinä "eurotalvina" niin käytä Arimaxia niin kauan kun kestää. Kattilana se on ihan ok, hakettakin siinä vois polttaa mutta en tiedä saisko rakennettua stokerimalliseksi jolloin tulta kyllä piisais pitempään jos olisi oma etupesä minkä vois täyttää yöksi.
Laitteisto on vaan liian pieni lämmitettävään tarpeeseen nähden, kun remontin aika tulee joskus niin harkitse vaihtona sitten haketta ja automaattisyöttöä mikäli omasta takaa saa polttopuut. Vaikka hake pitäisi ostaakin niin ainahan se pellettiä halvempaa on.
http://www.puuenergia.fi/koneet/stokerit_08.pdf
Sähkölasku taitaa olla kunnioitettava noilla vastuksilla?
Tuollasessa vanhassa kattilassa ei ole nk. jäähdytyskierukkaa ja jos täysiltä tulilta latauspumppu sammahtaa, niin voi siinä kiehumista tapahtua ennenkuin vetoluukku menee kiinni.
Oletko kuullut sellaisesta kuin "varoventtiili". Tai kenties "vapaakierto". Ei se kattila kuuhun mene, mutta voi se kiehua. Entäs sitten? Aamulla lisää vettä verkkoon ja tuli pesään.
Vapaakierto on aika hidasta ainakin silloin, kun varaajan lataus on lähes täynnä, kun lataus on alkuaviheessa, niin kiertää ehkä rittävällänopeudella. Jossain laddomaatissa on jopa ohitusventiili, joka sähkön katketessa aukeaa ja nopeuttaa vapaakiertoa. Mutta jos lämpötilaero on pieni, niin tulee kyllä ongelmia.
Yläpalokattiloilla onjelma ehkä pahempi, kun koko puusatsi hehkuu yhtäaikaa.
Ja kyllä se pannu kuulemma alkaa hyppimään, kun se alkaa kiehua. Että vahinkojen estämiseksi parasta on samuttaa tuli vedellä, jos sähköt katkeavat. Joissain yläpalokattiloissa on lämminvesiieruukka, joten kuumavesihana vain auki, niin yllättävän nopeasti pannu rauhoittuu,koska hanasta saa helposti irti sellasen 50-60 kW:n tehon.
Onhan noita jatkopesiä alapalokattiloissa käytetty, mutta monesti sen takia että kattilaa käytetään ilman varaajaa, jolloin energiamäärä varastoidaan varastopesässä olevaan polttoaineeseen ja kattilassa palaa liekki sitten tarpeen mukaan.
Perinteisessä varaajakattilassa on tuo kiehumisvaara kun esim. sähkökatkon sattuessa kattilassa palaa vielä liekki ainakin jonkunaikaa.
Sähköisellä vedonsäädöllä tai puhaltimella toimivassa suoralämmitteisessä kattilassa tuota vaaraa ei ole, koska palaminen lakkaa kun ilmansyöttö kattilaan katkeaa.