Mitä ne "kiinnikkeet" on?

Kiinnikkeet tarkoittaa sitä että esimerkiksi kaksi mahan kerrosta jotka normaalisti ovat irti toisistaan päällekkäin tarttuvat haavan kohdalta vahingossa yhteen. Seuraavissa raskauksissa ja urheillessa sitten haittaavat ikävästi.

alapäästä revennyt sankariäiti kirjoittaa!! :D

Mulle tehtiin sektio, ei kipuja tms, eikä mistään kiinnikkeistä tietoakaan. Hieno ja siisti oli myös itse tapahtuma, ei ainakaan traumoja jäänyt, toisin kuin näemmä eräille "normisynnyttäjille". ;)

Yksi vain kirjoitti:

Kiinnikkeet tarkoittaa sitä että esimerkiksi kaksi mahan kerrosta jotka normaalisti ovat irti toisistaan päällekkäin tarttuvat haavan kohdalta vahingossa yhteen. Seuraavissa raskauksissa ja urheillessa sitten haittaavat ikävästi.

Lue lisää

Ai tuota se on, kiitos kovasti selvennyksestä. Eipä tosiaan ole missään ennen tullut esiin selostusta asialle. Hyvä homma, taas viisastui :)

katkeroitunut ja kirjoitti:

alapäästä revennyt sankariäiti kirjoittaa!! :D

Mulle tehtiin sektio, ei kipuja tms, eikä mistään kiinnikkeistä tietoakaan. Hieno ja siisti oli myös itse tapahtuma, ei ainakaan traumoja jäänyt, toisin kuin näemmä eräille "normisynnyttäjille". ;)

Lue lisää

Mulla itellä oli eka alatiesynnytys tosi paha ja toipuminen vei kuukausia. Nyt tokana sektio ja pystyssä parissa päivässä, eroa toimenpiteillä tosiaan enemmän ku yöllä ja päivällä, ekasta jäi traumat. Olin ekan kohdalla tosi sektiota vastaan ja nyt jälkiviisaana... kunpa voisinkin kääntää kelloa taaksepäin ja välttää ne alatiesynnytyksestä tulleet vauriot. Kaikki aina sanoo, kuinka sektiosta toipuminen vie kauan, olen ollut ihan äimänkäkenä, että olin viikossa pystyssä ja pystynyt vauvastakin jotenkin nauttimaan enemmän nyt, kun en kilju kivusta joka käänteessä niinku ekan kohdalla. Mutta jokainen toki tekee minkä milloinkin parhaaksi näkee eikä etukäteen valitettavasti voi tietää, miten juttu tulee menemään, niin alatiesynnytyksen tai sektion kohdalla. Itselleni sektio tosiaan oli miljoona kertaa parempi kokemus.

alkup. kirjoitti:

Mulla itellä oli eka alatiesynnytys tosi paha ja toipuminen vei kuukausia. Nyt tokana sektio ja pystyssä parissa päivässä, eroa toimenpiteillä tosiaan enemmän ku yöllä ja päivällä, ekasta jäi traumat. Olin ekan kohdalla tosi sektiota vastaan ja nyt jälkiviisaana... kunpa voisinkin kääntää kelloa taaksepäin ja välttää ne alatiesynnytyksestä tulleet vauriot. Kaikki aina sanoo, kuinka sektiosta toipuminen vie kauan, olen ollut ihan äimänkäkenä, että olin viikossa pystyssä ja pystynyt vauvastakin jotenkin nauttimaan enemmän nyt, kun en kilju kivusta joka käänteessä niinku ekan kohdalla. Mutta jokainen toki tekee minkä milloinkin parhaaksi näkee eikä etukäteen valitettavasti voi tietää, miten juttu tulee menemään, niin alatiesynnytyksen tai sektion kohdalla. Itselleni sektio tosiaan oli miljoona kertaa parempi kokemus.

Lue lisää

Minulla on ollut tuuri saada vaivakseni kiinnikkeet, jotka haittaavat jokapäiväistä elämää. Ovat välillä niin kipeät, etten pysty kävelemään, ja ärtyvät toisinaan. Mutta minulla menikin asiat aika pahasti pieleen synnytyksen ja sektion aikana, joten seuraukset ovat sen vuoksi. Kirurginen poisto olisi ainoa tapa (tottumisen lisäksi), mutta siihen en ole lähtenyt, koska jokaisessa kirurgisessa operaatiossa on sama riski, eli niitä voisi tulla lisää. Eli yritän vain välttää niitä asioita, joista huomaan kipuiluja tulevan. Nyt olen elänyt noiden kiinnikkeiden kanssa jo viisi ja puoli vuotta, ja kokenut yhden raskaudenkin niiden kanssa. Voin kertoa, että nimenomaan tuo viimeinen raskaus oli todella tuskallinen, ja jo aikaisessa vaiheessa jouduin jäämään pois töistä kotiin makoilemaan. Minulla on kiinnikkeitä myöskin virtsarakon lähellä, ja joudun juoksemaan jatkuvasti vessassa. Pidättäminen ja täysi rakko aiheuttaa tosi pahoja kipuja. Siksipä olen kehittynyt aika asiantuntijaksi mm. kotikaupunkini vessatiheydessä ;) Osittain suunnittelen mm. ostosreissuni vessojen mukaan.

Eli, sektion jälkeen, jos vain suinkin pystyy, kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman nopeasti ja normaalisti. Kannattaa ottaa tarpeeksi kipulääkkeitä jo osastolla, koska kipujen kanssa toipuminen on hidasta, ja tosiaan kiinnikkeistä voi saada tosi ikävän ja pitkäaikaisen vaivan. Eikä tuo kiinnikeriski ole ainoa syy miksi liikkeell patistellaan.

kolmesti sektioitu kirjoitti:

Minulla on ollut tuuri saada vaivakseni kiinnikkeet, jotka haittaavat jokapäiväistä elämää. Ovat välillä niin kipeät, etten pysty kävelemään, ja ärtyvät toisinaan. Mutta minulla menikin asiat aika pahasti pieleen synnytyksen ja sektion aikana, joten seuraukset ovat sen vuoksi. Kirurginen poisto olisi ainoa tapa (tottumisen lisäksi), mutta siihen en ole lähtenyt, koska jokaisessa kirurgisessa operaatiossa on sama riski, eli niitä voisi tulla lisää. Eli yritän vain välttää niitä asioita, joista huomaan kipuiluja tulevan. Nyt olen elänyt noiden kiinnikkeiden kanssa jo viisi ja puoli vuotta, ja kokenut yhden raskaudenkin niiden kanssa. Voin kertoa, että nimenomaan tuo viimeinen raskaus oli todella tuskallinen, ja jo aikaisessa vaiheessa jouduin jäämään pois töistä kotiin makoilemaan. Minulla on kiinnikkeitä myöskin virtsarakon lähellä, ja joudun juoksemaan jatkuvasti vessassa. Pidättäminen ja täysi rakko aiheuttaa tosi pahoja kipuja. Siksipä olen kehittynyt aika asiantuntijaksi mm. kotikaupunkini vessatiheydessä ;) Osittain suunnittelen mm. ostosreissuni vessojen mukaan.

Eli, sektion jälkeen, jos vain suinkin pystyy, kannattaa lähteä liikkeelle mahdollisimman nopeasti ja normaalisti. Kannattaa ottaa tarpeeksi kipulääkkeitä jo osastolla, koska kipujen kanssa toipuminen on hidasta, ja tosiaan kiinnikkeistä voi saada tosi ikävän ja pitkäaikaisen vaivan. Eikä tuo kiinnikeriski ole ainoa syy miksi liikkeell patistellaan.

Lue lisää

Tosi harvoin kuulee juuri tällaisista riskeistä, vaikka selvästi aiheellista olisi! Itse olen tässä ollut hieman varovainen liikkumaan, etten repisi tikkejä - mutta ilmeisesti se ei sitten ole niin kovin todennäköistä kuitenkaan ja parempi liikkua juuri tuon kiinnikevaaran takia. Onpa tässä taas ollut mulle tietoiskua... varmaan muillekin.

alkup. kirjoitti:

Tosi harvoin kuulee juuri tällaisista riskeistä, vaikka selvästi aiheellista olisi! Itse olen tässä ollut hieman varovainen liikkumaan, etten repisi tikkejä - mutta ilmeisesti se ei sitten ole niin kovin todennäköistä kuitenkaan ja parempi liikkua juuri tuon kiinnikevaaran takia. Onpa tässä taas ollut mulle tietoiskua... varmaan muillekin.

Lue lisää

Sen liikkumisen ei tarvitse olla kovin kummoista, eli älä nyt ala niitä haavoja repimään ;) Kiinnikkeitä estääkseen ei tarvitse käydä jumpalla, sekin riittää, että kävelee, vaikka miten hitaastikin, mutta niin, että tekee sen mahdollisimman suorassa. Valtaosa pystyy ihan varmasti tuon tekemäänkin, itselläni vaan oli tilanne se, että kiinnikkeet tulivat monien onnettomien sattumusten summana... En sitten tiedä, miten tarkoituksenmukaista niistä olisi erikseen kovin pelotella... Ehkäpä vaan sen verran, että sellainen riskin on olemassa... Ja tosiaan sama riski on missä tahansa kirurgisessa operaatiossa, eli ei vain sektiossa. Sektion aiheuttamat kiinnikkeet vaan osaavat hankaloittaa elämää niiden sijainnin vuoksi, mutta toisaalta, eihän nykyään tarttekaan pystyä moppaamaan lattioita ;) Itse en voi tehdä tuollaisia vartalon kiertoa vaativia juttuja, mutta mieheni on muodostunut loistavaksi lattian pesijäksi vuosien mittaan...