Kiikarissa on vanha, 30-luvulla rakennettu kivitalo, jonka lämmityskustannukset ovat korkeat.
Mikä tapa olisi helpoin uudelleen eristämiseen?
Kuinka kallista ja hyödyllistä moinen olisi?
Paljonko ikkunoiden uusiminen vaikuttaa lämpökuluihin. Olisiko fiksumpaa tehdä kunnon ikkunaremppa kuin eristää koko talo. Ikkunoita on talossa paljon.
Kysymykset ovat tietysti yleisellä tasolla, joten tyhjentäviä vastauksia en odota. Mutta jos suuntaa antavaa yleistietoa saisi..
Kiitos.
Mikä tapa olisi helpoin uudelleen eristämiseen?
Kuinka kallista ja hyödyllistä moinen olisi?
Paljonko ikkunoiden uusiminen vaikuttaa lämpökuluihin. Olisiko fiksumpaa tehdä kunnon ikkunaremppa kuin eristää koko talo. Ikkunoita on talossa paljon.
Kysymykset ovat tietysti yleisellä tasolla, joten tyhjentäviä vastauksia en odota. Mutta jos suuntaa antavaa yleistietoa saisi..
Kiitos.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rakentajan suorakanavalla on just juttua vanhan kivitalon eristerappauksesta.
Ulkopuolinen lisäeristys muuttaa talon mittasuhteita, ja tekee harmonisen näköisestä vanhasta kivitalosta "möhkäleen". Ikkunoiden siirtäminen vastaavasti ulommas vanhaan syvyysasemaansa, sokkelin paksuntaminen, räystäiden jatkaminen ym. mahdottoman kallista. Yleensäkään seinien lisäristäminen todella harvoin kannattaa. Jos lämmityskustannukset vuodessa 3000e, ja seinien kautta lämmönhukka kokonaiskulutuksesta 15%, niin seinien osuus kulutuksesta 450e/v. Jos seinien lisäeristyksellä kehutaan säästettävän 30% vuodessa, niin kysehän on vain seinistä! Eli säästöä tulee 135e/v. Kannattaako?
Sama ajattelumalli pätee ikkunoihin. Vanhat kaksikerrosikkunat korjattuina maksaa murto-osan uusien kustannuksista, ja uusien tusinaikkunoiden laatu todennäköisesti sellainen, ettei niihin sijoitettua summaa uusien ikkunoiden elinaikana saa säästöön energiakuluina... Vanhat kunnon ikkunat korjattuina ja huollettuina todennäköisesti olisivat silloinkin kunnossa!
Rakenteiden ilmavuotojen tukkiminen, saumat, lattianrajat, katonrajat ym., ikkunoiden korjaaminen ja huolellinen tiivistys ja yläpohjan lisäeristys ovat helppoja ja aina kannattavia vaihtoehtoja vanhassa talossa. Jos energian kulutus suurempi kuin uudella talolla, kannattaa remontin yhteydessä panostaa mieluummin massiivisen lisäeristyksen ja ikkunoiden uusimisremontin sijaan hankintahinnaltaan kalliimpaan, mutta käytössä edullisempaan lämmitysmuotoon, esim. maalämpö.
Vanha rakennus kuluttaa enemmän energiaa kuin uusi. Ja jos kulutuksen haluaa samaan kuin uudella, kannattaa ennemmin rakentaa uusi talo! Jokapuolisella lisäerityksellä pilaa vanhan talon hengen ja kauniit yksitysikohdat aivan varmasti... Vanhassa talossa on paljon muita arvoja kuin energiataloudellisuus, ja niitä kannattaa vaalia. Vanhan talon henkeä et uuteen saa rahallakaan.
Olen onnellinen puolestasi jos löydät tuollaisen kohteen. Edellinen kirjoittaja on täysin oikeassa että vain pilaamalla vanhan perinnetalon saadaan siitä täysin energiaystävällinen. Tiedän kuitenkin ammattilaisena että nykyisillä ikkunoilla saadaan tehtyä aika paljon lämmityskustannuksiin. Uskoakseni tuon ikäinen kivitalo ei tartte, eikä siihen saakaan, tehdä ainakaan ulkopuolisia lämpöeristyksiä. Sisäpuolellehan niitä voi tehdä, mutta siinä on aina omat juttunsa, mitä rautakaupoista ei löydä. Mikäli teet kyseisen homman, niin vaali vanhoja perointeitä. On ne ihmiset aikoinaan siinä asuneet kovemmissakin oloissa. Puuta on käytetty minkä voit sinäkin tehdä. Yläpohja ja ikkunat kuntoon ensin ja sitten sisäpuolta laitettaessa varovaisesti lisää eristystä harkiten.
Oletus 15 prosentin osuudesta ulkoseinille voi päteä normaalitapauksessa, mutta jos seinien eristävyys on tavallista heikompi, osuus voi olla paljon suurempikin. Silloin kannattavuuslaskelmakin muuttuu hieman toisen näköiseksi.
Saavutettavaa säästöä voi arvioida myös seinän pinta-alan, u-arvon ja lämpötilaeron perusteella ilman että prosenttiosuuksia edes tarvitsee arvailla. Sen mukaan voi sitten yrittää arvioida harkinnassa olevan toimenpiteen kannattavuutta.
Tuon aikakauden taloissa lienevät ainakin paikat ja hormit tulisijoille. Palauta ennalleen. Puuta käyttämällä energian kulutus ei muutu miksikään mutta euroja kuluu paljon vähemmän. Ilmanvaihtokin paranee.
Puu on edullisin lämmönlähde. Maalämpö kallein. Investointikulut huomioon ottaen.
Yläpohjan lisäeristysmahdollisuudet on syytä tutkia ensi tilassa.
Kiitos asiantuntevista viesteistä!
Noin juuri ajattelin (ja toivoin) asian olevan. Vanhaa kunnioittaen sitä vanhassa talossa pitääkin asua!
Ainut mitä tekisin on ikkunoiden vaihto uusiin tuloilmaikkunoihin. Se ratkaiseen samalla korvausilmaongelman ja lisää pikkuisen lämmöneristävyyttä osaltaan. Muilta osin toimivan rungon eristäminen saattaa johtaa kosteuden tiivistymiseen väärään paikkaan.
Ottamatta kantaa siihen mikä ylipäätään on kannattava tai perusteltua, olisi rakenteista hyvä olla edes joitakin perustietoja. Muuten menee hakuammunnaksi, vaikka rakentamisajankohdasta voikin jotakin yrittää päätellä. Lämpörappausta on turha tarjota, jos uloimpana on tiiliverhous ja tuuletusrako, joskaan tällainen rakenne ei vielä 1930-luvulla ollutkaan käytössä.
Kaikkitietäjä Panu Kaila on talotohtoripalstallaan todennut umpitiiliseinän olevan "riittävän lämmin". Saahan sen kyllä lämpimäksi, mutta lämmityslaskukin voi olla tavallista suurempi. Miten tässä kohteessa, millaiset ovat lämmityskulut? Voitko paljastaa jotain numerotietoja?