Hei
Olen itse nähnyt kahden ihmisen aivoverisuonen "puhkeamisen" vierestä. Molemmat heistä valittelivat etukäteen niskojaan ja huimausta. Valitettavasti kumpikaan ei selvinnyt kertomaan asiasta.
Voisiko joku tämän kauheuden kokenut kertoa oireistaan ja niiden kestosta ennen tätä tapahtumaa? Tuliko tilanne kuin salama kirkkaalta taivaalta vai oliko oireita aiemmin?
Kiitoksia vastauksista
Aivoverenvuodon kokeneet
_utelias_
40
19007
Vastaukset
- Kokenut..
Minulla alkoi päänsärkynä, joka voimistui päivän aikana. Illalla särky oli jo järkytävän kova ja kävin päivystyksessä. Lääkäri ei uskonut kipuani vaan lähetti kotiin.
Yöllä puolisoni heräsi kouristuksiini ja soitti ambulanssin vaivuin tajuttomaksi ja sama lääkärikin uskoi jo päivystyksessä, että en valittanut turhasta.
Tulin tajuihini yliopistollisessa sairaalassa ja olin täysin muistamaton ja sekaisin.
Minulla kävi mieletön tuuri, kun jäin henkiin. Jos vuoto olisi jatkunut vielä minuutteja olisin kuollut.
Minulla ei ollut niska-eikä huimausoireita. Kipu oli kyllä hirvittävää.- no huhhuh
Siis miten lääkäri ei muka voi uskoa jos potilas valittaa kipua?? Missä tuollainen lekuri on? Eikö tuossa olisi ollut jo syytteen paikka kun henkesikin meinasi mennä?
- humpsista.vaan
no huhhuh kirjoitti:
Siis miten lääkäri ei muka voi uskoa jos potilas valittaa kipua?? Missä tuollainen lekuri on? Eikö tuossa olisi ollut jo syytteen paikka kun henkesikin meinasi mennä?
Ketju on vanha, mutta silti.
- Nyt eletään vuotta 2018 ja Suomi alkaa olla enempi kuin puolillaan TUOLLAISIA lekureita. Kai nekin jotain saatanan säästöjä on saatu jahtaamaan!
- klipsi07
Omalla kohdallani armoton päänsärky alkoi aivan ilman ennakko-oireita. Päänsäryn myötä niskassa tuntui jäykkyyttä. Selvisin hengissä ja tervehdyin fyysisesti miltei entiselleen.
- --selvinnyt---
hartia kipuja pidemmän aikaa (voi oireilla niinkin)kunnes ykskaks en "tunnistanut" itseäni ja maailma valoisaksi meni toista hartiaa "repi".Tajuttomaksi menin, onneksi yleisellä paikalla jossa apu oli lähellä.Pääkipua ei ollut,ainut et oksentelin ja päässä outo tunne.Tulin tajuihini ja tarkkojen tutkimuksen jälkeen 2pvän päästä leikattiin.Kävi hyvä ONNI kun luonto hoiti tulpan joka piti leikkaukseen asti. On niin erilaisia juttuja toisilla räjähtävä pääkipu,lievällä pääkivulla , huimauksella ja tajuttomuudella. Sen kyllä tajusin et nyt ei oikein asiat ja kuolemankin ennätin hyväksyä osakseni.Näin kertoneet myös siitä selvinneet.
- _---selvinnyt---
vielä voiko auttaa ,tapahtuma niin dramaattinen ettei siinä vaiheessa voi tehdä paljon mitään.Normaali ensiapu ja 112.Jos tietää suvussa olevan "pullistuma" kuolemia ja sairauksia niin mangneettikuvauksilla voi saada tiedon onko itsellä vaaraa.
- pirun hankalaa
päästä niihin kuvauksiin kun kaikesta säästetään... missä kohtaa sitten olisi kannattanut säästää jos olisi voinut estää suunnitellulla leikkauksella tehohoidon??
- kuolemia
pirun hankalaa kirjoitti:
päästä niihin kuvauksiin kun kaikesta säästetään... missä kohtaa sitten olisi kannattanut säästää jos olisi voinut estää suunnitellulla leikkauksella tehohoidon??
ja hengissä selvinneitä niin suositellaan kuvaukseen menoa.Turhat kuolemat ja vammautumiset estettäisiin näin.Edullisempaa yhteiskunnallekkin. Omassa suvussani kuvattiin kaikki halukkaat ja nopesti tuli kuvauksiin kutsu.
- tulisi todella edullisemmaksi
kuolemia kirjoitti:
ja hengissä selvinneitä niin suositellaan kuvaukseen menoa.Turhat kuolemat ja vammautumiset estettäisiin näin.Edullisempaa yhteiskunnallekkin. Omassa suvussani kuvattiin kaikki halukkaat ja nopesti tuli kuvauksiin kutsu.
etukateen varmistus, mutta kun sinne kuvauksiin ei pääse.
syy on hinta, kuvaus kallista ja vaikeaksi on tehty pääsy. säästetään vaan ei sitenkään kuitenkaan mielestäni oikeasta paiksta. se kun tulisi halvemmaksi varautua ja suunnitella kuten jo aiemmin mainitsin.
omalta kohdaltani kyselin lasten mahiksia päästä kuvauksiin, kun äitini on kuollut hoitoonpääsyn viivyttelyn takia, syy lukinkalvon alainen vuoto. hänen isänsä samoin. itse pääsin ajoissa ja selvisin, mutta kun lasten tutkimisesta, vastaus oli ettei tartte, se on perinnöllistä !??!
niinpä juuri. mikähän kohta tuossa vastauksessa oli se, joka olisi pitänyt ymmärtää?
kahden lähiomaisen kuolema ja itse porttia jo kolkutelleena olettaisin ihan kulkevan suvussa nämä heikot suonet ja muutenkin vika päässä. ilman huumorintajua ei ei tästä selviä edes suhtkoht järjissään :-)
Sitä ja paitsi: kuvauksissakaan ei näy kaikki. kävi sitten korjausleikkaukseaa niin (jälkeenpäin löyderry pullistuma) samasta avatusta kohdasta aivolla löytyikin kaksi kappaletta pullistumia, mikä oli todella hyvä, että meni korjaus siinä samalla eikä heittänyt mahdollisesti kentis auton ratissa tms. ei-toivotussa ja vaarallisessa paikassa. - Kumma homma
tulisi todella edullisemmaksi kirjoitti:
etukateen varmistus, mutta kun sinne kuvauksiin ei pääse.
syy on hinta, kuvaus kallista ja vaikeaksi on tehty pääsy. säästetään vaan ei sitenkään kuitenkaan mielestäni oikeasta paiksta. se kun tulisi halvemmaksi varautua ja suunnitella kuten jo aiemmin mainitsin.
omalta kohdaltani kyselin lasten mahiksia päästä kuvauksiin, kun äitini on kuollut hoitoonpääsyn viivyttelyn takia, syy lukinkalvon alainen vuoto. hänen isänsä samoin. itse pääsin ajoissa ja selvisin, mutta kun lasten tutkimisesta, vastaus oli ettei tartte, se on perinnöllistä !??!
niinpä juuri. mikähän kohta tuossa vastauksessa oli se, joka olisi pitänyt ymmärtää?
kahden lähiomaisen kuolema ja itse porttia jo kolkutelleena olettaisin ihan kulkevan suvussa nämä heikot suonet ja muutenkin vika päässä. ilman huumorintajua ei ei tästä selviä edes suhtkoht järjissään :-)
Sitä ja paitsi: kuvauksissakaan ei näy kaikki. kävi sitten korjausleikkaukseaa niin (jälkeenpäin löyderry pullistuma) samasta avatusta kohdasta aivolla löytyikin kaksi kappaletta pullistumia, mikä oli todella hyvä, että meni korjaus siinä samalla eikä heittänyt mahdollisesti kentis auton ratissa tms. ei-toivotussa ja vaarallisessa paikassa.Minua ihmetyttää tuo, että kuvauksiin on vaikeaa päästä. Äitini sisaruksia on kuollut SAV:n takia. Kun siskollani oli SAV kehotti lääkäri heti minuakin kuvauksiin ja saatuani työterveyslääkäriltä lähetteen kutsu Töölöön tuli viikossa ja siitä kuvaukseen oli kaksi viikkoa. Melkein alkoi hirvittämään noin pikainen toiminta kun tietää nykyiset hoitojonot, ja kun oma lääkärikin tuppasi mittailemaan verenpainetta yms. jatkuvasti ikäänkuin olisi hetkenä minä hyvänsä saattanut päässä revetä.
No, ei revennyt ja kuvauksissakaan ei mitään löytynyt. Onneksi. Minulle lääkäri kyllä sanoi että voi varmuudella sanoa ettei ole tuollaista perinnöllistä pullistumaa. Muutenhan niitä voi tulla kelle tahansa.. - Itsemaksanut
tulisi todella edullisemmaksi kirjoitti:
etukateen varmistus, mutta kun sinne kuvauksiin ei pääse.
syy on hinta, kuvaus kallista ja vaikeaksi on tehty pääsy. säästetään vaan ei sitenkään kuitenkaan mielestäni oikeasta paiksta. se kun tulisi halvemmaksi varautua ja suunnitella kuten jo aiemmin mainitsin.
omalta kohdaltani kyselin lasten mahiksia päästä kuvauksiin, kun äitini on kuollut hoitoonpääsyn viivyttelyn takia, syy lukinkalvon alainen vuoto. hänen isänsä samoin. itse pääsin ajoissa ja selvisin, mutta kun lasten tutkimisesta, vastaus oli ettei tartte, se on perinnöllistä !??!
niinpä juuri. mikähän kohta tuossa vastauksessa oli se, joka olisi pitänyt ymmärtää?
kahden lähiomaisen kuolema ja itse porttia jo kolkutelleena olettaisin ihan kulkevan suvussa nämä heikot suonet ja muutenkin vika päässä. ilman huumorintajua ei ei tästä selviä edes suhtkoht järjissään :-)
Sitä ja paitsi: kuvauksissakaan ei näy kaikki. kävi sitten korjausleikkaukseaa niin (jälkeenpäin löyderry pullistuma) samasta avatusta kohdasta aivolla löytyikin kaksi kappaletta pullistumia, mikä oli todella hyvä, että meni korjaus siinä samalla eikä heittänyt mahdollisesti kentis auton ratissa tms. ei-toivotussa ja vaarallisessa paikassa.Eikös kannattaisi hakeutua yksityiselle niin pääsisi ja maksaa vaikka itse sillä onhan lasten terveys tärkeämpää kuin raha.
- kasvatti
minulla reilu parin viikon jatkuva päänsärky joka räjähti sitten kesken föönauksen. taju kankaalla, onneksi oli muita paikalla tai olisi ollut elokuun viimenen päivä se.
päänsärky oli jo tavallaan osa elämää, siihen ei sen suurempaa huomiota osannut kiinnittää hartioiden ollessa tuhannen jumissa ja stressin valtaisa.
vaikka suvussa on hengenlähtöjä samasta syystä ollut, ei mielessä kuitenkaan koko ajan pelko sairaudesta.
pätkiviä muistikuvia muutamalta ensimmäiseltä päivältä: terkkari, sairaala, kuvauksia, kokeita...
mutta se särky! sitä ei oikeasti voi kuvitella eikä kuvailla.
jälkeenpäin kysyin olisiko voinut tehdä mitään jos olisin mennyt lääkäriin valittamaan särystä, lääkäri vastasi että olisi määrätty buranaa. että näin. - sitten aivoverenvuoto
Minulla oli 41 v sitten aivoverenvuoto, SAV. Siis Lukinkalvon alainen vuoto. Ennakko-oireina oli vilun väristyksiä, kuin influenssa tulossa. Sitten se paukahti kuin salama kirkkaalta taivaalta. Mieletön kipu takaraivossa. Yritin huutaa! En saanut ääntä. Sitten hölläsi. Sama toistui. Tajunta säilyi. Nousin ylös. Sain porukat liikkeelle et pääsin sairaalaan. Makuuta 2 viikkoa.
Ei tullut halvauksia mutt hirveät migreenit 2 x kuussa, 3 pv kerrallaan, toipuminen kuin olisi noussut kuolleista. Täytin 54. Migreeni häipyi. "Painon tunne" hävisi ajattelun tieltä päästä. Mutta sairastuin ALSsiin. Elinaikaa toteamisesta 3-5 v. Nyt tulee 3 v täyteen. Rullatuolissa.
(Jotkut tosin eläneet jopa 10v) Kitumista jalkaoireiden vuoksi 'levottomat jalat'.
Lääkärit lohduttelee fariseusten tavoin ett 'kyllä tähän on lääke!' (Kun näkis vaan!)
Koko ikäni pelkäsin SAV:n uusimista ja nyt sain ALS:sin. Nyt ei ole enää mitään aihetta pelätä!
Maija Puuhamaa- suvussani myös....
SAV:tä. Serkkuni kuoli 2 v sitten. Kyllä kannattaa kuvauttaa, kyll ne kuvaa kun on tällainen sukurasite.
Itse syytin aikoinaan itseäni, ett "oma vika, kun tupakoin ja laihdutin", mutt kun serkku kuoli samaan tautiin, eikä taatusti laihduttanut, niin oli uskottava ettei se ollutkaan ihan vaan minun vikani!
Maija P - ei voi mitään
suvussani myös.... kirjoitti:
SAV:tä. Serkkuni kuoli 2 v sitten. Kyllä kannattaa kuvauttaa, kyll ne kuvaa kun on tällainen sukurasite.
Itse syytin aikoinaan itseäni, ett "oma vika, kun tupakoin ja laihdutin", mutt kun serkku kuoli samaan tautiin, eikä taatusti laihduttanut, niin oli uskottava ettei se ollutkaan ihan vaan minun vikani!
Maija Pturha itseä syyttää.Isäni menehtyi vaikka "raittiusseuralainen" täysin.Itselläni repesi liikunnallisuudesta huolimatta, paheenani tupakka. Kuullostaa arpapeliltä voi hypätä yhden sukupolven yli pullistumataipumus.Kyllä pysäyttävä kokemus itselleni oli ja paljosta joutunut luopumaan mut erilaista tilalle tullut(parempaa sanoisin).Päivittäisten kipujen kans oppinut jo elämään ja sen ettei "piuhat" aina toimi.Hyvää Joulua Maija P ja jaksamisia.
- vaihtaisi pois?"
Vaihtaisin kaikki SAV:tä seuraavat päivät pois ja kirjoittaisin elämälleni ihan uuden kässärin.
Maija Puuhanaa - ennen aivoverenvuotoa
Kaksi vuotta sitten, 25 vuotiaana, sain yllättäen lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon aneurysman puhjettua. Minulla oli jo pitkään ollut usein päänsärkyjä, välillä tosi kovia, joiden uskoin olevan migreeniä. Mutta tämä vuodosta johtuva poikkesi kyllä edellisistä voimakkuudellaan ja tunsin myös niskassa/takaraivossa oudon tunteen, kuin kouraisun, jonka jälkeen aloin kyökkäillä ankarasti. Alakerran naapurille menin sanomaan että tilaisi ambulanssin, että kaikki ei ole nyt kunnossa. Muistan vielä ambulanssin tulon ja hetken matkustaneeni siinä, mutta sen jälkeen muistini on tyhjä, vaikka tajuissani olin kuulemma ollut koko matkan. Minut vietiin TAYSiin ja leikattiin seuraavana aamuna. Selvisin ja toivuin täysin entiselleni :)
- anhappy
veljelläni lukinkalvon alainen aivoverenvuoto.löydettäessä tajuton ja hengitys huonoa.kiidätettiin kuopioon leikkaukseen joka lääkärien mukaan onnistui mutta edelleen hengityskoneessa ja tajuton.miten pitkään tajuttomuus voi jatkua ja kuinka huono ennuste sen jälkeen jos herää?
- leikattuna ollut
Vaikea sanoa kuinka toipuu.
Tarkoituksella usein pidetään joku viikko "koomassa" jotta voi aivot ja kroppa levätä rauhassa.
Toivotaan parasta.
- murmuru
Mulla ainakin särki muistaakseni takaraivoa ja hiukan niskaa,tai ainakin takaraivon/pään kipu oli ihan valtava!
Mun tarinan aivoverenvuodosta voi käydä lukemassa osoitteessa www.murunjuttuja.blogspot.com tai morrimuru.vuodatus.net- uuden mahdollisuuden
Minulla aivoverevvuoto kolme vuotta sitten, oireena hetkellinen kova kipu niskassa, huimasusta ylhäällä ollessa, makuuasennossa oli hyvä olla. Mieheni vei minut kuitenkin sairaalaan, jossa aloin oksentamaan, siitä äkkiä kuvaukseen ja vayhdilla yliopistolliseen sairaalaan. Siellä lääkitys ja sen jälkeen koilattiin, löytyi myös toinen pullistuma, joka leikattiin viime keväänä. Olen toipunut täysin ja elän normaalia elämää. Kaikki hyvin ja arvotkin uudessa järjestuksessä
- uusi mahdollisuus
uuden mahdollisuuden kirjoitti:
Minulla aivoverevvuoto kolme vuotta sitten, oireena hetkellinen kova kipu niskassa, huimasusta ylhäällä ollessa, makuuasennossa oli hyvä olla. Mieheni vei minut kuitenkin sairaalaan, jossa aloin oksentamaan, siitä äkkiä kuvaukseen ja vayhdilla yliopistolliseen sairaalaan. Siellä lääkitys ja sen jälkeen koilattiin, löytyi myös toinen pullistuma, joka leikattiin viime keväänä. Olen toipunut täysin ja elän normaalia elämää. Kaikki hyvin ja arvotkin uudessa järjestuksessä
Siis noi kirjoitusvirheet ei johdu siitä vuodosta, vaan huolimattomuudesta ;))
- -----
Äitini oli sairastanut koko elämänsä migreeniä ja valitteli siis jatkuvasti päätään mutta eräänä päivänä löysin hänet tajuttomana vessan lattialta, hän oli ollut kovin huonovointinen ja valittanut järkyttävää päänsärkyä, eikä pystynyt kävelemään. Valitettavasti äiti ei muuta selvinnyt kertomaan. Kuoli 36-vuotiaana kuukautta myöhemmin aivoverenvuodon toteamisesta.
- yhtäkkiä
Minulla SAV neljä vuotta sitten, 59v. Siihen asti luulin olevani kuolematon. En tiennyt miten lähellä loppu saattaa olla. Työpäivän jälkeen ystäväni luona yhtäkkiä hirveä päänärky. Reagoin heti koska ei minulla koskaan ollut minkäänlaista päänsärkyä.
Se särky oli niin kova ja muutaman minuutin päästä oksensin kaikki ettei tullut mieleenkään muuta kuin ambulanssi. Ambulanssissa vielä taju muutaman minuutin. Onneksi TAYS on samassa kaupungissa jossa olin reilun viikon ja terveyskeskuksessa saman verran.
Ensin piti opetella kävelemään ja pikkuhiljaa ajatusmaailmakin löysi kohdalleen. Toipuminen ennalleen kesti kuukausia. Olen aina harrastanut liikuntaa ulkona ja sisällä, mutta tupakkaa olen polttanut koko ikäni. Lopetin tupakoinnin eikä se ollut edes vaikeaa. Ilmeisesti voimakas elämäntahto.
- avhihmiset
Hei,
Täällä on monta, jotka voisivat tulla kertomaan muillekin omista kokemuksistaan facebook-ryhmäämme Aivoverenkiertohäiriön kokeneet.
Ryhmään pääsee ylläpidon hyväksynnän jälkeen. Ryhmä on suljettu, joten kukaan muu kuin jäsenet eivät näe kirjoituksianne.
Tämmöisen asian kanssa pitää saada tukea ja siihen on oiva paikka ryhmä:
http://www.facebook.com/groups/aivoverenkiertohairiot/ - Selvinnyt
Kesäkuussa 2015 pihatöitä tehdessäni sain rajun aivoverenvuodon. Enhän sitä siinä vaiheessa vielä tiennyt toki. Aluksi tuli voimakas hiki kasvoihin kuin vesiputous olisi virrannut. Sitten alkoi huimata ja tuli kiire vessaan. Voimakas ripuli, ja samaan aikaan aloin oksentaa! Päänsärky räjähti! Niin kova kipu, että oli pakko ääneen valittaa ja huutaa apua. Mies onneksi tajusi noudattaa ohjettani ja tilasi ambulanssin, joka tuli todella nopeasti. Aikaa meni kuusi minuuttia, kun niiden asema oli niin lähellä. Tajuntani häipyi ambulanssiin kannettaessa. Sairaalassa tulin tajuihini vasta teho-osastolla, missä kirurgi kertoi minulla olleen rajun lukinkalvonalaisen vuodon. Kuvauksia tehtiin pariin kertaan, mutta vuotopaikkaa ei löytynyt. Ko. tapauksista kuulemma 15% on tällaisia, joissa vuotopaikkaa ei löydy. Reilu kolme viikkoa olin sairaalahoidossa. Kotona eka kuukausi oli jatkuvaa päänsärkyä ja lääkkeitä, nukkumista ja lepoa. Siitä hiljalleen aloin toipua. Nyt joulukuussa on lopputarkastus. En koe, että mitään pysyvää haittaa olisi jäänyt, ja mielestäni ympäristön mielestä olen toipunut täysin. Voin vakuuttaa, että olen kiitollinen ja onnellinen. Nopea hoitoonpääsy pelasti henkeni!
- saturii
Itselleni tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, ei siinä ehi kissaa sanua...mitään ennakko varotuksia ei ollut...lapsenlapsen kans leikittiin kunnes naps...onnex pystyin ite soittamaan apua...lapsenlapsi kun oli vasta 2 v ja ite 47..
- ajsljaskj
Itse haluaisin kuvaukseen, mutta en pääse. Päänsärkyä viikottain, joka huolestuttaa vaikka todennäköisemmin jotain muuta kuin aneyrysman aiheuttamaa.
Isäni isoisä kuollut SAV:iin ja isälläni puhkesi kaksi vuotta sitten. Isä toipui lähes ennalleen.- dahhhjytr
keväällä 2017 outoa niskakipua ja sitten olikohan pitkäperjantai .....outoa tunnetta päässä..oksentelua ja kylmää hikeä pukkaa-ambulanssilla sairaalaan-verenpaine 140 ja 200-seuraavana päivänä kotiin ja syön hirvikäristyksen ja illalla sama peli ,mutta hieman voimakkaampana. illalla ambulanssilla taas terveyskeskukseen ja herään yöllä ja sanon hoitsulle ,että tämä ei ole normaalia. vihdoin hoitsu kertoo että minut viedään keskussairaalaan,jossa kuvauksissa paljastuu sav ja siitä kiireellä yliopistolliseen sairaalaan satojen kilometrien päähän.koilaus ja teholle.....kuukausi sairaalassa verenmyrkytyksineen ym mutta nyt kunto kuin ennenkin lukuunottamatta jonkinmoisia pääkipuja....verenpainelääkkeitä ja kohtapuoliin kuvauksiin yliopistolliseen toisen pullistuman takia. päässä kranaatti ja ei vielä tietoa miten käy......kerron jos selvitään. ekakerralla kaksivuorokautta olin hoitamatta ,mutta kuin ihmeen kaupalla selvisin. hoito erinomaista sen jälkeen kun pääsin kunnansairaalasta keskussairaalaan rovaniemelle ja sieltä ouluun. kipukynnykseni on korkea ,mutta en haluaisi kokea samaa uudestaan ja toivottovasti ei muilla sukulaisillani ole samaa ,vaikka siskoni on vähätellytkin asiaa.........................
- RandomThinker
Hyvä kun olet selvinnyt ja ilmeisesti vielä aika hyvään kuntoon. Mutta ekasta kerrasta pitkäperjantaina olisi hoitohenkilöstön pitänyt osata epäillä mistä kyse.
- Jonsered
Kesäkuussa 2017 kesken työkokouksen voimakas päänsärky takaraivossa, niskat jäykistyivät ja kuulo temppuili. Tuntui kuin äänet olisivat kuuluneet seinän takaa. Työkaverit soittivat ambulanssin paikalle sillä aikaa kun lepäilin päänsärkyä kuunnellen makuulla. Ambulanssimiehet tutkivat ja kehottivat menemään keskussairaalan päivystykseen ja ottamaan mukaan heidän kirjaamansa havainnot. Työpäivä oli lopuillaan ja sain kyydin päivystykseen työkaveriltani. Siellä lappu henkilökunnalle ja samoin tein pään kuvaukseen. Todettiin laaja verenvuoto pään sisällä, joka osoittautui SAV:ksi. Hoidettiin vielä samana päivänä KYS:ssä koilaamalla. Tämän jälkeen kuukauden päivät toipilaana sairaalassa, jonka päälle pari kk sairaslomaa. Nyt toivuttu koettelemuksesta täysin ja bonuksena päästy eroon tupakasta ja saatu myös ilmennyt korkeahko verenpaine kuriin. Täällä myös sukurasitetta tämän suhteen. Sairastuessani olin 35 vuotias. Tsemppiä kaikille vastaavaa kokeneille =).
- RandomThinker
Hyvä kun kaikki kääntyi parhain päin. Mutta voi helvetti tuota ambulanssimiehistön tekemistä, vaikka akuutti niskajäykkyys, kuulon alenema jne. !!!???
Tupakkalakko ihan positiivinen juttu ja säästyy rahaakin, mutta sen merkitystä sairauksissa liioitellaan. Lääkärit voisivat sitten kunnolla todistaa sen tupakan osuuden eikä vain syyllistää potilasta. Joskus oikeaa syy on lääkärissä, mutta pitää vaan vierittää potilaalle.
- Savatar
Täällä makaan sairaalassa toipumassa SAVista. En tupakoi, en ole ylipainoinen, harrastan liikuntamaa, ja minulla on normaalisti matala verenpaine. Mutta kuitenkin tämä. Pari päivää huonoa oloa ja sitten kesken kokouksen hirveä päänsärky. Pelkäsin tajun menevän, mutta tungin Buranaa suuhun, koska kipu oli sietämätön. Luulin oleva niskakramppi tai migreeni. Lääkkeellä vähän helpotti. Soitin päivystyskseen ja neuvottiin seuraamaan tilannetta, joten sinnittelin kotona yön yli, yksin aamuun. Mies oli työmatkalla ulkomailla. Aamulla terveyskeskukseen, jossa oli fiksu nuori lääkäri. Lähetti heti päivystykseen. Sillä tiellä ollaan. Tutkimuksia on tehty vaikka kuinka ja lääkityksessä haetaan tasapainoa. Minulla oli tuuria, sillä vuoto oli pienehkö ja rajoittunut. Mitään halvausoireita eikä tajuttomuutta ei ollut. Minulla on ollut onnea matkassa. Ennuste on todennäköisesti hyvä. Eli näinkin voi olla 😊. Tsemppiä kohtalotovereille!
- RandomThinker
Mukava kyllä ettei käynyt huonommin ja on kaikki syy uskoa sinun toipuvan täysin. Et nyt kerro tarkemmin millaista huonoa oloa, mutta niin tai näin niin fiksusti toimittu lääkärikunnan taholta, kun on vakavakin syy kunnolla tajuttu pienemmillä oireilla.
Nuorikin voi olla osaavampi kuin vanha vaikka kokemuksessa iso ero. Kummallista mutta totta. Hyvällä tuurillakin on merkityksensä, kuten toteat. Olet myös hyvä esimerkki siitä ettei ne hyvät elintavat suinkaan ole mikään automaattinen suoja. Riskiä ne kyllä pienentää.
- Anonyymi
Makasin kaksi päivää sängyssä ennenkuin poika tuli käymään kun en päässyt vastaamaan puhelimeen. Hyvä tuuri kävi kun vuoto oli sen verran pieni ja hyytynyt itsestään. Vietin kuitenkin kuukauden päivät kuntoutuksessa tuon jälkeen.
- Anonyymi
Menetin juuri eilen miesystäväni laajaan aivoverenvuotoon.hänellä ei ollut mitään kipuja meni vain jalat alta sekä meni tajuttomaksi ei voitu mitään tehdä oli muutama päivän teholla
- Anonyymi
Minun miesystäväni menehtyi kolme kuukautta sitten laaja-alaiseen verenvuotoon. Ei ollut mitään kipuja vaan kaatui lattialle ja meni tajuttomaksi,oli neljä päivää teholla koneessa.hän vielä hengitti itse mutta tajuihin ei tullut ja lääkäri sanoi ettei ole mitään tehtävissä että pitää mennä vain minuutti tai tunti kerrallaan.kun menin häntä katsomaan niin hän oli lopettanut hengittämisen että oli jo aivokuollut.ihmettelen vieläkin mikä sen aiheutti olen yrittänyt tutkia mutta ei ole selvinnyt mulle. Päivi
- Anonyymi
Jos tärkeitä aivojen alueita ei tuhoudu liian pahasti niin toimintakyky voi jäädä vielä varsin hyväksi. Aivoverenvuoto voi alkaa ilman oireita ja yhtäkkiä huomaat esim. ettet pysty puhumaan.
- Anonyymi
Mulla tuli tosi kova ja räjähtävä pääkipu kesken siivouksen ja sitä ennen ei oireita ainakaan en muista muuta kun oli näköhäiriöitä muutaman viikon sillon tällöin töitten jälkeen.itsekään en olisi tätä kirjota massa jos ei mieheni olisi silloin ollut kotona koska menetin tajunnan en ehtinyt apua huutamaan on ollut enkeli mukana kun selvisin ja
- Anonyymi
Helmikuussa kova päänsärky,lyhistyin lattialle,onneksi mies ehti apuun,keskussairaalassa koilattiin samana päivänä, kiitos yläkertaan kun selvisin
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323827- 851895
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151741Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541402Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1241294VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu971260Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi371259- 701156
- 691033
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k102995