Sain tänään uuden diagnosin: Hyperreaktiivinen astma. Voiko olla muita diagnoseja enää, kun minulla jo lääkäriin mentäessä sairastin vaikeaa ja labiilia astmaa?
Uusi diagnosi
pikku Myy
131117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
vaikea ja labiili astma. Täällä myös. Millaisella lääkityksellä pärjäät? Elämä on rajoitettua ja aivan toisenlaista kuin entinen elämä. Mitä mieltä keuhkolääkärisi oli töihin paluusta?
on viime vuosina suurin pirtein ollut seuraavanlainen:
- Singulair
- Kestine Lyo
- Flixotide (sumutinlaitekoneella)
- Atrovent comp eco
- Spiriva
- Nasonex
- Lomudal (silmätippoja) j.n.e.
- Prednisolonia aina silloin tällöin
Ikävä kyllä astmani ei kuitenkaan pysy hallinnassa, vaikka lääkkeet kyllä parantavat oloani huomattavasti! Varsinainen keuhkolääkärini katsoo etten luultavasti ikinä pysty tekemään töitä enää.
Se keukholääkäri, joka antoi minulle sen uusimman diagnosin sanoi että hän olisi kirjoittanut sairauslomaa, jos en jo olisi ollut sairauslomalla. Hän totesi myös etten enää pysty ainakaan tekemään sitä työtä mitä olen tehnyt tähän asti... Jo toisen käynnin jälkeen. Pitemmälle ei olla päästy.
Mitä lääkkeitä sinulla on ja mitä lääkärit ovat sinulle sanoneet töihin paluusta?
olen ollut sairaslomalla yhtäjaksoisesti nyt reilun vuoden. Eikä töihin paluuta ole tiedossa minullakaan. Toistaiseksi työkyvytön, kirjoitti keuhkolääkärini, ja oli sitä mieltä, että eläkkeelle. Vähän aikaa nikottelin, mutta olinhan tuon jo arvannut, kun ei tavallinen kauppareissukaan mene oireitta runsaasta lääkityksestä huolimatta. Uusiin ostoskeskuksiin ja yleisöpaljouksiin on aivan turha edes haaveilla. Ja tosiaan se entinen aktiivinen elämä on kyllä taakse jäänyttä.
Lääkitys on ollut nyt näin:
- Formoterol 2hv aamuin illoin
- Budesonid 400, 2hv aamuin illoin (1600/vrk!)
- Prednisolon kymppi aamuisin, pahenemisvaiheessa pariviikkoinen nelikymppisenä
- Singulair
- pahenemisvaiheessa nuo kaksi ensimmäistä vaihtuvat spiralla otettaviksi: Atrodual (4 - 6/vrk) ja Pulmicort (2mg/vrk)
- Nasonex (sitten jos ja kun tuosta Prednisolonista pääsee)
- Ventoline
- Calcichew D Forte osteoporoosin torjuntaan
Sairaslomani siis jatkuu ja olen menossa reilun kuukauden päästä vakuutusyhtiön määräämänä TTL:lle tutkimuksiin (ne tavalliset spirot, NO, histamiinit, röntgenit ym.). Kai ne haluavat itse nähdä, miten keuhkoputket reagoivat. Keikasta voi tulla mielenkiintoinen (!), kun osa esim. avaavista pitää jättää pois jo pari päivää ennen tutkimuksia.
Hohhoijaa, näin se vain nyt on. Päivä kerrallaan, joskus voi miettiä jopa seuraavaa viikkoa. Mitään kovin lennokasta ei kuitenkaan voi suunnitella, kun tilanne voi muuttua jo puolessa vuorokaudessa.
Kuinka pitkällä sairaslomalla olet? Onko keuhkolääkärisi maininnut mitään eläkkeelle jäämisestä? Uudelleen koulutushan ei tilannetta mitenkään muuta, kun ei ole kyse siitä itse työstä vaan kaikista ympäristöistä ja ihmisistä ja kaikesta muusta. Miten olet jaksanut tätä - miten sen nyt sanoisi - no, kaikkea?
tuli vain mieleen että kannattaisiko ottaa hoitava lääke koko ajan spiralla, jos se sillä tavoin menisi paremmin perille ja voisit vähentää tuota prednisolonia? Pitkien kortisonikuurien sivuvaikutukset voivat olla hankalia ja ongelmat jatkua vielä kuurin lopettamisen jälkeenkin.
Oli vain ehdotus, en ole perehtynyt noin vaikean astman hoitoon, itselle riittää liki aina se symbicort ja välillä tauotan senkin. Tosin taukojen aikana herkistyminen tuntuu pikkuisen lisääntyvän, on vaikea käydä missään yskimättä.
Viime keväänä yritettiin keuhkolääkärin ohjeistuksen mukaan hitaasti laskea Prednisolonia ja päästä siitä pois. Ei onnistunut. Pääsin muistaakseni 7,5:een joka toinen päivä -annostukseen, kun tuli tosi pahasti takkiin ja oli pakko nostaa annostus päivittäiseen kymppiin.
Ehdotuksesi on hyvä ;). Tosin myös lääkkeenottotekniikkani on hyvä (kai sitä tässä oppiikin), joten perille menee myös inhaloitavat hoitavat, kun tilanne on kohtuullinen. Tiedän, että haittoja Prednisolonista on - ja niitä jo onkin. Yhdessä lannerangan nikamassa on osteopenia (osteoporoosin esiaste), verensokerit himpun koholla (olleet jo pitkään) ja nyt myös sen nelikymppisen kuurin jälkeen verenpaineet ovat aivan liian korkeat (alapaine heittelee normaalista sataan). Ja naama oli kuin pallo, välillä en tuntenut edes leukaluitani. (No, ei ollut kyllä ryppyjäkään näkyvissä.) Kaksi viikkoa meni siinä järkyttävässä turvotuksessa, mutta se alkoi vasta kuurin loppumetreillä. Hoitovaste lääkkeellä on älyttömän hyvä. Jo kolmantena päivänä kuurin aloituksesta toteaa taas elävänsä.
Lääkärini ohjeistus oli: Riittävästi lääkettä ja riittävästi liikuntaa. Tätä olen yrittänyt noudattaa, mutta pahenemisvaiheiden aikana liikkuminen jää kyllä minimiin. Jo pelkästään luiden takia pitäisi liikkua koko ajan. Niin, en ole mielestäni niin kauhean vanhakaan, 46 v. ja tilanne on tämä. Oi,mutta siitä olin iloinen, että maksa- ja munuaisarvot olivat oivalliset!
Sama daignoosi löytyy ja olen kemikaaliylliherkkä,homeyliherkkä.Kaikki on hajutonta ympäristössäni.Ja en mene enäää paikkoihin joissa saan heti oireet.
Ääripää olen siinä mielessä että minä en käytä enää tähän lääkkeitä.Samanlaiseen rumbaan kuin te, olin jo kovaa kyytiä menossa sillä niin monenlaisia avaavia Ventoline,tabletteja Accolatea ja Singulairia,kortisonitabletteja ,inhaloitavia lääkkeitä Pulmicort,Flixotide Aerobec alkoi olla jo pelissä.
Minun mielestäni menin sitä huonompaan kuntoon mitä enemmän lääkkeitä vedin.Ja yksinkertaisesti aloin niitä vähentämään enkä suostunut ottamaan vaikka lääkärit määräsi mitä erilaisempia astmalääkkeitä.
Ja toden totta,ihan hyvin pärjään tänä päivänä.Elämanlaatu on sata kertaa parempaa kuin silloin kun vedin lääkkeitä(useamman vuoden kuitenkin niitä käytin).
Oikein pelottaa teidän lääkemäärät enkä tiedä onko teillä enää paluuta lääkkeetömään olotilaan,ei varmaankaan.
Kaikkien lääkärien pitäisi katsoa peiliin ja miettiä jokaisen potilaan kohdalla millaiseen lääkehoitoon lähdetään.Eihän noissa teidän lääkemäärissä ole enää mitään järkeä.
Ihminen alkaa itse parantamaan itseään kun ei enää altista ,ei siihen lääkkeitä tarvita.
Todella harmittaa teidän puolesta kun tämä toinenkin mahdollisuus olisi ollut olemassa---siis lääkkeetön hyperraktiivinen astma.
Ja kun tulehdustila keuhkoissa alkaa hellittämään kestääkin kaikkea ympärillä paljon paremmin eikä niin herkästi oireile.Mikähän teillä ympäristössä pitää teillä olotilaa päällä??Hajusteet?Työpaikka?Koti?
Me olemme kaikki erilaisia ja meidän kaikkien sairaus on yksilöllinen, vaikka diagnoosissa olisi samat numerotkin. Tällä palstalla on kovin tavallista yleistää oma tilanteensa koskemaan kaikkia.
Se, että kykenit vähentämään lääkitystäsi, voi johtua myös siitä, että olit jo muutenkin toipumassa.
sanoa mielipiteensä.Ja jos se on eriävä mielipide ,se on vain yksi näkökanta asiaan.Hyvä niin.
Minusta ainakin on hyvä saada kaikenlaista tietoa ,jokaisen oma selviytymistarina.Se joka löytää avun lääkkeistä käyttäköön niitä ja hyvä on kuulla että joskus voi elää lääkkeettömänäkin.
Jokainen vi miettiä mikä toimii parhaiten omalla kohdalla.
Hyviä on kaikkien näkökannat.
Älkää aina teilatko niitä jotka ei käytä lääkkeitä.Joillekin se on vain oma parantumiskeino,kun taas joillekin ei.
voi jäädä pois työpaikasta ja muuttaa pois kodistaan, vaikka tarvetta olisi oman terveyden takia. Meillä on erilaisia elämäntilanteita ja erilaisia valinnanmahdollisuuksia. Elämässä ei ole tasa-arvoa tältäkään osin.
Omien astmaoireideni yksi pahimpia aiheuttajia on valitettavasti ulkoilma, ulkohomeet ja keväisin siitepöly. Sekä kaupunki-ilman saasteet. Kodinvaihto ei siis tuone astmaani mitään helpotusta.
Jos rakennatte talon, niin hankkikaa siihen sellainen ilmanvaihtokone, johon saa sähkösuodattimen eli samanlaisen kennon kuin Elixairin ilmanpuhdistimissa. Ainakin SunAir valmistaa, muista valmistajista en osaa sanoa. Suodattimeen jää satavarmasti siitepöly. Ainakin joissakin malleissa sähkösuodatin on optio, eli sen voi laittaa paikoilleen vain siitepölyaikaan ja muulloin pitää komerossa, niin ei oo otsoniriskiäkään.
vaan ei ne riitä, vanhat rakenteet, ikkunat tms. fuskaavat sen verran. Aamulla herätessä tiedän sataako ulkona vai ei, katsomatta ikkunasta. Lisäksi on pari korvausilmaluukkua auki suoraan ulos, se on pahempi ongelma jos korvausilmaa tulisi suuressa määrin suoraan tämän talon rakenteista. Melkoista nollasummapeliä yrittää pysytellä terveenä tilanteessa, jossa oireita saa sekä sisä- että ulkoilmasta, mutta elämä on...
en todellakaan ollut toipumassa vaan olin juuri saanut kohtauksen ja ambulanssin soittanut kun sydän tikitti 160 makuuasennossa.Happi tuntui loppuvan ja istuma-asennossa piti nukkua.
Sillä hetkellä päätin että jotain tarttis tehdä.Tätä en jaksa enää (makuuta oli takana monta viikkoa,monta päivystyskäyntiä sydämen takia)
Ja siitä paraneminen alkoi.Minä yksinkertiasesti vain sairastuin enemmän ja enemmän astmalääkkeistä.Aloin miettimään että miksi yhtäkkiä olen mennyt tähän kuntoon ja mitään muuta syytä en löytänyt kuin astmalääkkeet.Silloin oli käytössä Accolate,Pulmicort,Ventoline.Minulle ihan selvästi ne ei sopinut sillä paraneminen alkoi hitaasti ja varmasti lääkkeiden vähentämisen jälkeen.
En todellakaan halua että kukaan lopettaa astmalääkitystä ,jos todella saa lääkkeestä avun eikä vain mene huonompaan kuntoon.Sehän on silloin hieno asia.
Mutta tämä olkoon tällä palstalla vain tietona että astmalääkkeet voi aiheuttaa astman pahenemisen jos todellakaan ei edes sairasta astmaa ja vetää kamalia annoksia keuhkoihinsa.
minulla on vielä yksi astmalääke , jota olen ehkä ottanut 20 henkäystä tänä vuonna.Eli tiedän että teen aivan väärin mitä lääkärit määrää ,mutta so what ,minulle täääämä on oikea tapa pysyä kunnossa.
Opetelkaa tuntemaan oma kehonne niin tiedätte missä mennään,se auttaa paljon.
Luulisi sen vain antavan toivoa, jos palstalle kirjoittavat kokemuksiaan sellaisetkin, joiden olo on kohentunut radikaalisti. Itsekin olen kokenut, että helposti heti teilataan (itse käytin homeiden aiheuttamiin oireisiin buventolia, ventolinea, singulairia, ja mitä vielä, yksi astmalääke ei muistu nyt mieleen, samaten Arcoxiaa nivelkipuihin kaikkein vahvinta annosta, Duactia ja Nasonexia...). Nyt en syö lääkkeitä. Tosin tilannettani ei voi verrata esim. Pikku-Myyn tilanteeseen, mutta silti olo on nyt hyvä - kun vertaa vaikkapa vuoden takaiseen tilaan.