Meriittiä:
Taxell valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta 1972, yritysjohtaja, poliitikko ja Åbo Akademin kansleri.
Ruotsalainen kansanpuolueen kansanedustajana vuosina 1975–1991
puheenjohtajana 1985–1990, opetusministerinä Holkerin hallituksessa 30.4.1987–13.6.1990,
Oikeusministerinä hän toimi Koiviston II hallituksessa, Sorsan III hallituksessa ja Sorsan IV hallituksessa (26.5.1979–30.4.1987). Hänen ministerikautensa kesti yhtäjaksoisesti 4 037 päivää eli 11 vuotta.[3]
Vuosina 1990–2002 Taxell oli Partek Oyj:n toimitusjohtaja ja vuosina 2005–2006 Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja. Nykyisin hän toimii Finnair Oyj:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Boliden Borgsöe AB:n, Sampo Oyj:n, Luvata International Oy:n[4] ja Nordkalk Oyj Abp:n[5] hallitusten jäsen sekä Åbo Akademin kansleri.[6] Lisäksi hän on Stiftelsen för Åbo Akademi ja Föreningen Konstsamfundet rf:n hallitusten puheenjohtaja.
Toimii usealla foorumilla ja on mukana monessa valtion ja elinkeinoelämän hankkeessa.
Pistää lusikkansa suomalaisten ruokapöytään.
Taxell: Valtio jakamaan yritysriskiä.
Christoffer Taxellin mielestä talouden tilanne on nyt pahempi kuin 1990-luvun alun laman aikana.
Talouskriisi on maailmanlaajuinen, eikä vielä tiedetä, kuinka syvälle maailman talous sukeltaa.
Herra Taxell oletteko huolestunut yksityisen ihmisen riskeistä ja talouden sortumisesta?
Kyllä minusta tuntuu Taxell jatkaa, että yritysrahoituksen merkitys on tällä hetkellä suurempi kuin kuvitellaan.
Käyttöpääoman eli rahan puute alkaa olla monessa yrityksessä ongelma.
Kysyisin herra Taxellilta miten käy tai on käynyt yksityisten ihmisten likvidinomaisuuden ja rahan.
Eikö tulisi olla huolissaan työstä ja tulosta sekä yksityisen ihmisen rahan puutteesta.
Jokainen on työnsä tehnyt ja palkkansa ansainnut.
Ketään ei jätetä, onko se unohtunut?
Entä nyt valtio? Eihän yksityinen omaisuus, yrittäminen ja hyvinvointi kuulu valtiolle.
Ei valtion kuulu auttaa myöskään yrityksiä, miksi auttaisi kun on upottanut kansalaisiakin?
Taxellin mielestä yhteiskunnankin on kannatteva osa riskistä.
Miksi?
Markkinatalous hoitakoon oman työnsä ja riskinsä minkä on ottanutkin.
Markkinataloudessa ylivoimaisuus perustuu markkinoiden omaan säätelyyn siis konkursseihin,
ja kysyntään ja tarjontaan.
Valtion omaisuus taas on kansan omaa varallisuutta jolla hoidetaan yleisiäasioita kuten perusturvaa.
Vai muutatko perustuslakiakin?
Kommentti kansalaiselta:
I.L.Kikurinen, tänään.
Näin markkinataloudelle kelpaa holhousvaltio silloin kun oma takapuoli pitää pelastaa.
Ja epäilemättä kokoomuslainen valtiovarainministeri valtion kukkaroa näille kerjäläisille raottaa.
Kommentti kansalaiselta:
Reijo, tänään
Valtio riskiä jakamaan vaatii ministeri Taxell. Tämä on tuttu vaatimus.
Aikoinaan pelastettiin pankkien omistajat veronmaksajien rahoilla.
Sama kaiku on askelten suuntana veronmaksien kukkaro.
Sen sijaan Taxell ei kanna huolta siitä, että rikkaimpien ihmisten veronalennuksia varten otetaan valtiolle velkaa.
Tämä on merkillinen maa. Tappiot sosialisoidaan ja voitot yksityistetään.
Taxellin mukaan ei ole poissuljettua, etteikö Suomessa nähtäisi niin kutsuttuja likviditeettikonkursseja.
Ylivarojen eläminen on suistanut aina yksityisen velkakierteeseen ja köyhyyteen, eikö niin herra Taxell
Yrityksillä on toki paremmat mahdollisuudet selviytyä asiantuntijoina.
Heillä on varantoa, hyvää tuloa toiminnasta, lainatakuuta sekä tieto-taitoa markkinoista, ja
yritys strategioista. He käyttävät parhaita asiantuntijoita.Eivät elä tunteella.
EK:n Taxellin mukaan solidaarinen palkkapolitiikka vähentää matalapalkkaisia työpaikkoja.
Taxell haluaa työttömät töihin huonollakin palkalla.
Varmasti näin on jo käynyt, katsokaa ympärillenne, Taxell.
Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja,
ministeri Christoffer Taxell patistaa suomalaisia töihin huonollakin palkalla,
muuten pitkäaikaistyöttömyys jatkuu ja hyvinvointiyhteiskunta murenee.
Yhteiskunnallisesti tuollainen puhe ei ole viisasta, voisin skenarioida teille
tulevaisuuden jossa mukenee työnteon moraali, osaaminen, tasa-arvo ja
ihmisarvo.
Taxell peräänkuuluttaa lisää ulkomaisia osaajia ja ammattilaisia Suomeen.
Tavoitteena pitäisi olla aktiivinen, työperusteinen maahanmuuttopolitiikka
sekä suomalaisten yritysten menestys kansainvälisillä laajentuvilla markkinoilla.
Tuntuu huolestuttavalta se että rahaa kerätään kansalaisten pienipalkkaiselta vähemmistöltä kun
suuripalkkaiset yrittäjät eivät hoida finassitalouttaan kuntoon niin että olisi likviditeettiä laskusuhdanteessa.
Ulkomaalaistyövoimallako ratkaistaan maan sisäinen työllisyys?
Alhainen työllisyystaso huolestuttaa Taxellia.
Työllisyyden alhaista tasoa ministeri Taxell piti huolestuttavana.
Suomessa vähemmän ja enemmän koulutetun työvoiman väliset erot työttömyysasteessa ovat suuret.
Olisikohan niin että suuret tuloerot tekevät sen että vähemmän koulutetut eivät usko tulevaisuuteen.
Toisaalta taas vähemmänkoulutetut ovat syrjäytetty niin matalille palkoille että ei niillä elä.
Hassuinta tässä on että vielläkin alhaisemmilla palkoilla pitäisi töitä tehdä, kun kustannukset elämiseen nousevat
ja mitä toiveisiin ja unelmiin tulee ne voi haudata Taxellien myötä.
Taxell jatkaa:
Ilman toimenpiteitä vähäisempää ammattitaitoa ja koulutusta vaativien työpaikkojen puute pahenee.
Ongelmana on myös puute ammattitaitoisesta työvoimasta sekä väestön heikkenevä ikärakenne,
joka kasvattaa työvoiman tarvetta.
Ministeri Christoffer Taxell (r.) ryhtyy johtamaan komiteaa, joka valmistelee perustuslain uudistusta.
Taxell on eronnut Partekin johdosta.
Syy: Taxellin mukaan se, että Kone ostaa Partekin osakkeet valtiota,
se oli "vihamielinen valtaus, johon valtio myötävaikutti".
Taxell on ihan eri mies kun häntä haastatellaan ruotsinkielisessä medissa.
-vastustaa markkinataloutta ja samalla kannattaa voimakkaasti radikaaliakin elvytystä.
Siinä kohtaa Taxellilla markkinatalous loppuu ja keskusjohtoinen suunnitelmatalous on siunauksellinen.
Suomeksi nuolee suomenkielisiä. Ruotsiksi ruotsinkielisiä.
Taxellin sanomaa:
Uudet tehtaat ovat moderneja ja tuottavuus korkea. Vaihtoehdot kotimaiselle tuotannolle lisääntyvät nopeasti.
Kenenkään ei pidä unohtaa, että yritystoiminnan luonteeseen kuuluu toiminnan harjoittaminen siellä,
missä se kaikki seikat huomioon ottaen on yrityksen kannalta edullisinta, Taxell muistuttaa.
Avoin maailmantalous on Suomen taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin absoluuttinen edellytys.
Jotta pärjäämme muuttuvassa taloudessa, meidän on kuljettava kärjessä myös muutosten ja
muutosvauhdin suhteen.
Taxell torjuu jyrkästi puheet siitä, että työnantajien linja olisi viime aikoina koventunut, että kyse olisi yritysjohtajien
ahneudesta tai että työnantajat haluavat vain ”näyttää voimansa”, arvovaltaisella taholla on puhuttu jopa
väärin kultapossukerhosta, Taxell ei usko kultapossuihin.
Kysymys on yksinkertaisesti Taxellin mukaan siitä, että elämme toisenlaisessa maailmassa ja kilpailutilanteessa
kuin kymmenen tai viisitoista vuotta sitten.
Suomi on pärjännyt kymmenen viime vuoden aikana hyvin, kiitos mm. osaamispanostusten,
yritysten nopean reagointikyvyn ja vakaiden olojemme.
Christoffer Taxellin on perännyt työmarkkinoiden pelisääntöjen selkiyttämistä käyttäen savuverhona tekemäänsä esitystä
työntekijöiden nykyisten painostuskeinojen rajoittamisesta.
Siinä sitä puhetta ja rajoutusta. Leikkaamista, tukirahoja ja kyykyttämistä.
Meitä viedään kuin ........
Toisaalta hyväpuoli tässä on se että tällämenolla ei kukaan pärjää kuin omilla tuloillaan.
Laittakaa hyät ihmiset pahanpäivän varalle kaikki liikenevä sillä se on lähellä.
Taxell valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta 1972, yritysjohtaja, poliitikko ja Åbo Akademin kansleri.
Ruotsalainen kansanpuolueen kansanedustajana vuosina 1975–1991
puheenjohtajana 1985–1990, opetusministerinä Holkerin hallituksessa 30.4.1987–13.6.1990,
Oikeusministerinä hän toimi Koiviston II hallituksessa, Sorsan III hallituksessa ja Sorsan IV hallituksessa (26.5.1979–30.4.1987). Hänen ministerikautensa kesti yhtäjaksoisesti 4 037 päivää eli 11 vuotta.[3]
Vuosina 1990–2002 Taxell oli Partek Oyj:n toimitusjohtaja ja vuosina 2005–2006 Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja. Nykyisin hän toimii Finnair Oyj:n hallituksen puheenjohtajana. Hän on myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Boliden Borgsöe AB:n, Sampo Oyj:n, Luvata International Oy:n[4] ja Nordkalk Oyj Abp:n[5] hallitusten jäsen sekä Åbo Akademin kansleri.[6] Lisäksi hän on Stiftelsen för Åbo Akademi ja Föreningen Konstsamfundet rf:n hallitusten puheenjohtaja.
Toimii usealla foorumilla ja on mukana monessa valtion ja elinkeinoelämän hankkeessa.
Pistää lusikkansa suomalaisten ruokapöytään.
Taxell: Valtio jakamaan yritysriskiä.
Christoffer Taxellin mielestä talouden tilanne on nyt pahempi kuin 1990-luvun alun laman aikana.
Talouskriisi on maailmanlaajuinen, eikä vielä tiedetä, kuinka syvälle maailman talous sukeltaa.
Herra Taxell oletteko huolestunut yksityisen ihmisen riskeistä ja talouden sortumisesta?
Kyllä minusta tuntuu Taxell jatkaa, että yritysrahoituksen merkitys on tällä hetkellä suurempi kuin kuvitellaan.
Käyttöpääoman eli rahan puute alkaa olla monessa yrityksessä ongelma.
Kysyisin herra Taxellilta miten käy tai on käynyt yksityisten ihmisten likvidinomaisuuden ja rahan.
Eikö tulisi olla huolissaan työstä ja tulosta sekä yksityisen ihmisen rahan puutteesta.
Jokainen on työnsä tehnyt ja palkkansa ansainnut.
Ketään ei jätetä, onko se unohtunut?
Entä nyt valtio? Eihän yksityinen omaisuus, yrittäminen ja hyvinvointi kuulu valtiolle.
Ei valtion kuulu auttaa myöskään yrityksiä, miksi auttaisi kun on upottanut kansalaisiakin?
Taxellin mielestä yhteiskunnankin on kannatteva osa riskistä.
Miksi?
Markkinatalous hoitakoon oman työnsä ja riskinsä minkä on ottanutkin.
Markkinataloudessa ylivoimaisuus perustuu markkinoiden omaan säätelyyn siis konkursseihin,
ja kysyntään ja tarjontaan.
Valtion omaisuus taas on kansan omaa varallisuutta jolla hoidetaan yleisiäasioita kuten perusturvaa.
Vai muutatko perustuslakiakin?
Kommentti kansalaiselta:
I.L.Kikurinen, tänään.
Näin markkinataloudelle kelpaa holhousvaltio silloin kun oma takapuoli pitää pelastaa.
Ja epäilemättä kokoomuslainen valtiovarainministeri valtion kukkaroa näille kerjäläisille raottaa.
Kommentti kansalaiselta:
Reijo, tänään
Valtio riskiä jakamaan vaatii ministeri Taxell. Tämä on tuttu vaatimus.
Aikoinaan pelastettiin pankkien omistajat veronmaksajien rahoilla.
Sama kaiku on askelten suuntana veronmaksien kukkaro.
Sen sijaan Taxell ei kanna huolta siitä, että rikkaimpien ihmisten veronalennuksia varten otetaan valtiolle velkaa.
Tämä on merkillinen maa. Tappiot sosialisoidaan ja voitot yksityistetään.
Taxellin mukaan ei ole poissuljettua, etteikö Suomessa nähtäisi niin kutsuttuja likviditeettikonkursseja.
Ylivarojen eläminen on suistanut aina yksityisen velkakierteeseen ja köyhyyteen, eikö niin herra Taxell
Yrityksillä on toki paremmat mahdollisuudet selviytyä asiantuntijoina.
Heillä on varantoa, hyvää tuloa toiminnasta, lainatakuuta sekä tieto-taitoa markkinoista, ja
yritys strategioista. He käyttävät parhaita asiantuntijoita.Eivät elä tunteella.
EK:n Taxellin mukaan solidaarinen palkkapolitiikka vähentää matalapalkkaisia työpaikkoja.
Taxell haluaa työttömät töihin huonollakin palkalla.
Varmasti näin on jo käynyt, katsokaa ympärillenne, Taxell.
Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja,
ministeri Christoffer Taxell patistaa suomalaisia töihin huonollakin palkalla,
muuten pitkäaikaistyöttömyys jatkuu ja hyvinvointiyhteiskunta murenee.
Yhteiskunnallisesti tuollainen puhe ei ole viisasta, voisin skenarioida teille
tulevaisuuden jossa mukenee työnteon moraali, osaaminen, tasa-arvo ja
ihmisarvo.
Taxell peräänkuuluttaa lisää ulkomaisia osaajia ja ammattilaisia Suomeen.
Tavoitteena pitäisi olla aktiivinen, työperusteinen maahanmuuttopolitiikka
sekä suomalaisten yritysten menestys kansainvälisillä laajentuvilla markkinoilla.
Tuntuu huolestuttavalta se että rahaa kerätään kansalaisten pienipalkkaiselta vähemmistöltä kun
suuripalkkaiset yrittäjät eivät hoida finassitalouttaan kuntoon niin että olisi likviditeettiä laskusuhdanteessa.
Ulkomaalaistyövoimallako ratkaistaan maan sisäinen työllisyys?
Alhainen työllisyystaso huolestuttaa Taxellia.
Työllisyyden alhaista tasoa ministeri Taxell piti huolestuttavana.
Suomessa vähemmän ja enemmän koulutetun työvoiman väliset erot työttömyysasteessa ovat suuret.
Olisikohan niin että suuret tuloerot tekevät sen että vähemmän koulutetut eivät usko tulevaisuuteen.
Toisaalta taas vähemmänkoulutetut ovat syrjäytetty niin matalille palkoille että ei niillä elä.
Hassuinta tässä on että vielläkin alhaisemmilla palkoilla pitäisi töitä tehdä, kun kustannukset elämiseen nousevat
ja mitä toiveisiin ja unelmiin tulee ne voi haudata Taxellien myötä.
Taxell jatkaa:
Ilman toimenpiteitä vähäisempää ammattitaitoa ja koulutusta vaativien työpaikkojen puute pahenee.
Ongelmana on myös puute ammattitaitoisesta työvoimasta sekä väestön heikkenevä ikärakenne,
joka kasvattaa työvoiman tarvetta.
Ministeri Christoffer Taxell (r.) ryhtyy johtamaan komiteaa, joka valmistelee perustuslain uudistusta.
Taxell on eronnut Partekin johdosta.
Syy: Taxellin mukaan se, että Kone ostaa Partekin osakkeet valtiota,
se oli "vihamielinen valtaus, johon valtio myötävaikutti".
Taxell on ihan eri mies kun häntä haastatellaan ruotsinkielisessä medissa.
-vastustaa markkinataloutta ja samalla kannattaa voimakkaasti radikaaliakin elvytystä.
Siinä kohtaa Taxellilla markkinatalous loppuu ja keskusjohtoinen suunnitelmatalous on siunauksellinen.
Suomeksi nuolee suomenkielisiä. Ruotsiksi ruotsinkielisiä.
Taxellin sanomaa:
Uudet tehtaat ovat moderneja ja tuottavuus korkea. Vaihtoehdot kotimaiselle tuotannolle lisääntyvät nopeasti.
Kenenkään ei pidä unohtaa, että yritystoiminnan luonteeseen kuuluu toiminnan harjoittaminen siellä,
missä se kaikki seikat huomioon ottaen on yrityksen kannalta edullisinta, Taxell muistuttaa.
Avoin maailmantalous on Suomen taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin absoluuttinen edellytys.
Jotta pärjäämme muuttuvassa taloudessa, meidän on kuljettava kärjessä myös muutosten ja
muutosvauhdin suhteen.
Taxell torjuu jyrkästi puheet siitä, että työnantajien linja olisi viime aikoina koventunut, että kyse olisi yritysjohtajien
ahneudesta tai että työnantajat haluavat vain ”näyttää voimansa”, arvovaltaisella taholla on puhuttu jopa
väärin kultapossukerhosta, Taxell ei usko kultapossuihin.
Kysymys on yksinkertaisesti Taxellin mukaan siitä, että elämme toisenlaisessa maailmassa ja kilpailutilanteessa
kuin kymmenen tai viisitoista vuotta sitten.
Suomi on pärjännyt kymmenen viime vuoden aikana hyvin, kiitos mm. osaamispanostusten,
yritysten nopean reagointikyvyn ja vakaiden olojemme.
Christoffer Taxellin on perännyt työmarkkinoiden pelisääntöjen selkiyttämistä käyttäen savuverhona tekemäänsä esitystä
työntekijöiden nykyisten painostuskeinojen rajoittamisesta.
Siinä sitä puhetta ja rajoutusta. Leikkaamista, tukirahoja ja kyykyttämistä.
Meitä viedään kuin ........
Toisaalta hyväpuoli tässä on se että tällämenolla ei kukaan pärjää kuin omilla tuloillaan.
Laittakaa hyät ihmiset pahanpäivän varalle kaikki liikenevä sillä se on lähellä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja se pitäisi lailla kieltää, ja sen korkein johto panna vankilaan.
Jotkut talouselämän julkkikset kilpailevat nyt siitä, kuka noituu kovimmat madonluvut Suomelle ja koko maailmantaloudelle. Tällainen asenne on jo lähtökohtaisesti väärä. Mitä enemmän voivotellaan, sitä enemmän kaikki alkavat pelätä ja talouselämä hiljenee.
Taxell kuuluu näihin törppöihin eräiden pankki-ja vakuutusyhtiö-manaajien kanssa. Taxell on töpännyt urallaan niin monta kertaa, että eiköhän olisi jo riittänyt talouselämän häiritseminen.
Kyseessähän on kaiken lisäksi luottolama, joka saadaan hoidettua, kun rahoitusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa reilusti tuetaan. Millä valtuuksilla Taxell ennustelee, että huonosti käy ja kaikki kuolemme, suomenruotsalaisia tietysti lukuunottamatta - nälkään ? Tyhmää touhua.