Oulun sd-piiristä kansanedustajaehdokkaaksi pyrkivä Matti Ahde puuttui Sibelius-Akatemian lehden kolumniin, jossa hänen nimensä mainittiin sukupuolisen häirinnän yhteydessä. Sibelius-Akatemian tukisäätön hallituksessa istuva Ahde pyysi Sibelius-Akatemian rehtoria Pekka Vapaavuorta järjestämään tapaamisen kolumnin kirjoittajan kanssa, selventääkseen tälle näkemyksiään.
Hokkasen kolumni Koskettelua vai käpälöintiä? ilmestyi Sibis-lehdessä 25. syyskuuta. Tapaaminen Vapaavuoren ja Ahteen kanssa oli pian tuon kirjoituksen jälkeen.
Ahde ei omasta mielestään ylireagoinut opiskelijan kirjoitukseen. "Koska olen Sibelius-Akatemia tukisäätiön hallituksessa, ajattelin, että asiasta voi puhua. Ja koska rehtori halusi, että voisimme tavata", Ahde toteaa. Ahde vakuuttaa, että tapahtumalla ei ole vaikutusta hänen toimiinsa tukisäätiössä. Tukisäätiö jakaa opiskelijoille vuosittain apurahoja.
Kaleva 18.10.02
26. 2. Helsingin Sanomat julkaisee laajan kirjoituksen seksuaalisesta ahdistelusta työpaikalla. Kirjoituksessa kerrotaan suuren yhtiön toimitusjohtajasta, joka on ahdistellut naisalaisiaan. Johtajan ja yrityksen nimeä jutussa ei mainita. 8. 3. Helsingin Sanomien rikostoimittaja Harri Nykänen kertoo Nelosen Palaneen käry -ohjelmassa, että kirjoituksessa mainittu ahdistelija on Veikkauksen toimitusjohtaja Matti Ahde (sd).
HS 18.4.01
Hilkka Ahteesta rekkamieslehden päätoimittaja
Talousvaikeuksiin kaatuneen ohjelmatoimisto Hilma Oy:n toimitusjohtaja Hilkka Ahde
siirtyy auto- ja kuljetusalan liiton AKT:n palvelukseen.
Ahde jätti Hilma Oy:n konkurssihakemuksen eilen samana päivänä, kun hänet valittiin AKT:n tiedotusosastolle.
Ahteelle nimettyihin tehtäviin kuuluu muun muassa liiton jäsenlehden Auto- ja kuljetusalan päätoimittaminen sekä yhteiskuntasuhteiden hoito.
Lehti leviää AKT:n 50000 jäsenen lisäksi myös alan työnantajille. Asiaa valmisteltiin kaikessa hiljaisuudessa kesäkuukaudet.
Päätoimittajavaihdoksesta ei tiennyt etukäteen edes lehden nykyinen päätoimittaja.
Ilta-Sanomat 5.9.03
Ahdisteltu: Alun alkaen mä sanoin, et mä en halua tästä mitään juttua enkä vaadi tästä mitään.
Mut nää kaikki kolme uhos, että tämä ei jää tähän,
vaikka oma pää putoais, tälle täytyy tehdä jotain.
Jos tulee joku seuraava uhri ja nostaa asian ja käy ilmi,
ettei mitään oo tehty, niin sitten ollaan pulassa.
– Ja siinä pulassahan ne nyt on.
MOT 9.4.01
Julkkisjengi videoi kokaiinijuhlansa
Poliisi sai harvinaisen selvää näyttöä rikoksesta,
kun se takavarikoi julkkisten huumejuhlissa kuvatun videon.
Juhlat järjestettiin suuren huumeliigan päätekijänä syytetyn
27-vuotiaan helsinkiläismiehen asunnolla Hakaniemessä.
Poliisi tiesi kuvaamisesta jo samana päivänä,
sillä se kuunteli juttuun sekaantuneiden puhelimia.
"Hei terve! Mä oon Jussi Ahde ja mä aion nyt vetää kokaiinia nokkaan.
Ja jos joku haluaa tota noin tehdä tästä joskus fyrkkaa, niin puolet mulle!",
julkkismalli sanoo videolla.
Ilta-Sanomat 27.2.03
Pääministeri Lipponen: Valtio-omistajan tuki Soneralle oli systemaattinen
- Soneran strategiaan kuului paitsi kansainvälistyminen myös riskinotto, Lipponen sanoi edskunnassa. Lipposen hallitus vastaa hyväksytyn strategian toteuttamisesta. Selvitys toteaa, että syksyllä 2001 Soneran osakkeen arvo oli pudonnut selvästi alle vuoden 1998 listautumishinnan. - Yhtiö oli velkaantunut raskaasti, nettovelka oli 4,7 mrd. euroa, yhtiön luottoluokitus oli laskenut niin kutsutun investment graden alarajoille ja oli vaarassa laskea edelleen.
Sonera Oyj:n umts-investointipäätösten, joissa hävi yli 4,3 miljardia euroa, ja valtioneuvoston yhteyttä tuohon päätöksentekoon selvittää vielä oikeuskansleri Paavo Nikula, joka julkistaa selvistyksensä tässä kuussa.
Digi Today 3.9.02
Miksei umts-investoinnille hankittu pääomistajan eli valtion hyväksyntää, vaikka hallituksen omistajapolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä näin lukee. Lipposen hallituksen omistajaohjauksen ote on Soneran tapauksessa pettänyt täydellisesti.
Sonera kirjasi "tyhjän ostamisesta" 4,3 miljardin euron tappion.
Lipponen tulkitsi kuitenkin myös eduskunnan hyväksyneen Soneran kansainvälistymisen kesällä 2000.
Vasemmistoliiton ryhmä toisti moitteensa silloista liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinosta (kok) kohtaan, joka ei tuonut Soneran osallistumista Saksan huutokauppaan hallituksen ennakkokäsittelyyn.
Lipponen varoitti kansanedustajia vaatimasta erityistilintarkastusta Sonerassa.
Vakavista ongelmista ja väärinkäytöksistä kielivä tarkastus...
Lipponen tulkitsi Jäätteenmäen esittäneen erityistilintarkastusta. Jäätteenmäki ei täsmentänyt kantaansa.
Eduskunta äänestää hallituksen nauttimasta luottamuksesta myöhemmin.
HS 4.9.02
Oikeuskansleri on itse ottanut asian selvitettäväkseen, mutta on saanut tukea pääministeri Paavo Lipposelta (sd) laajoille selvitystoimilleen.
Pöytäkirjoissa utms-asiasta ei ole halaistua sanaa. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi jo 23.10.2001 eduskunnalle selvityksen valtion omistajapolitiikasta ja Sonerasta. Vanhojen selvitysten mukaan umts-huutokauppoja ei ole käsitelty liikenne- ja viestintäministeriössä, talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, eikä muussakaan valtion elimessä.
Digi Today 7.8.02
Nikula: Lipponen ylitti toimivaltansa Itävalta-päätöksessä Oikeuskansleri moitti pääministeriä
Nikula ei kuitenkaan näe edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle. Kaikkiaan 15 kansalaista oli vaatinut oikeuskansleria selvittämään Lipposen toimia.
Oikeuskanslerin mukaan Lipposen päätös oli "toimintaa presidentin toimivaltaan (silloisen hallitusmuodon) 33. pykälän mukaan kuuluvalla alueella ja siten säännöksen vastaista".
HS 31.5.00
Lipponen: Itävalta-boikottipäätös kuului pääministerille
Pääministeri Paavo Lipposen mukaan päätös Suomen osallistumisesta EU-maiden
Itävalta-boikottiin kuului pääministerin tehtäväksi.
Oikeuskansleri Paavo Nikula tutkii parhaillaan Itävalta-päätöksen
taustoja asiasta tehtyjen kantelujen takia.
Lipposen mukaan pääministerille kuuluu Euroopan unionin asioiden hoito,
ja Itävalta-boikotti oli "nimenomaan EU-asia".
Lipponen korosti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla,
ettei hän sitonut Suomea mihinkään
oikeustoimiin maiden kahdenvälisissä suhteissa.
Helmikuun loppuun asti voimassa ollut perustuslaki sanoi yksiselitteisesti,
että presidentti päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin.
EU-maiden Itävalta-päätöksessä ei kuitenkaan ollut kyse minkään EU-elimen päätöksestä,
vaan EU-maiden ja Itävallan kahdenkeskisistä suhteista,
joten päätösvalta olisi kuulunut presidentille.
Pääministeri Paavo Lipponen päätti asiasta yksin, keskustelematta siitä sen paremmin
presidentin, hallituksen kuin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnankaan kanssa.
Lipponen kävi Portugalin pääministeri Antonio Guterresin kanssa 30.1
puhelinkeskustelun kannanoton sisällöstä.
Lopullisen muotonsa kannanotto oli saanut 31.1., jolloin viimeistään
Lipposen olisi pitänyt ottaa yhteyttä presidenttiin.
Hänellä olisi siis ollut kaksi päivää aikaa informoida
presidenttiä, mitä hän ei tehnyt.
--------------------------------------------------------------------------------
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön kulmakivi.
Sisältää perussäännökset valtion järjestysmuodoista,
ylimpien valtioelinten suhteista ja kansalaisten perusoikeuksista.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen on selittänyt, ettei hän voinut kertoa presidentille
Itävaltaa koskevasta presidentin toimivaltaan kuuluneesta boikotista,
koska Ahtisaari oli ratkaisevalla hetkellä lentokoneessa.
Niin Finnairin lentoturvallisuudesta vastaavat henkilöt kuin
tasavallan presidentin avustajatkin ovat todistaneet,
että nykytekniikalla on mahdollista saada maan korkein poliittinen johto
kiinni vaikka lentokoneesta, jos halutaan.
Ennusmerkeistä päätellen pääministeri Lipposesta saattaa jatkossa muodostua
melkoinen riesa presidentti Haloselle.
Nähtäväksi jää, antaako Halonen pääministerin nöyryyttää itseään
samalla tavalla kuin Ahtisaari salli tapahtuvan.
Verkkouutiset arkisto 2000
Pääministeri Paavo Lipponen sai moitteet oikeuskansleri Paavo Nikulalta,
koska presidentti oli ohitettu asiassa, joka silloin voimassa olleen
valtiosäännön mukaan kuului presidentin toimialaan.
Myöhemmin Ahtisaari nimettiin kolmikkoon, joka sai tehtäväkseen laatia
raportin Itävallan ihmisoikeustilanteesta.
Ryhmän muut jäsenet olivat Espanjan entinen ulkoministeri Marcelino Oreja
ja saksalainen ihmisoikeusjuristi Jochen Frowein.
"Kolmeksi viisaaksi" kutsuttu ryhmä luovutti työnsä tulokset Ranskan
presidentti Jaques Chiracille 8.9.2000.
Mietinnön keskeinen ehdotus oli, että pakotteet tulisi purkaa,
koska niiden jatkaminen uhkaisi kääntyä tarkoitustaan vastaan.
Vain kolme päivää myöhemmin Ranska julkistikin 14 EU-maan nimissä
ilmoituksen boikotin päättymisestä.
(MMM 2001 s. 208)
Pääministerin sijainen, kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö
haluaisi purkaa Itävallan vastaisen boikotin,
pääministeri Paavo Lipponen (sd) sanoo,
ettei pakotteista luopuminen ole näkyvissä.
HS Arkisto 15.4.2000
Päättäjien mielivalta ja laeista piittaamattomuus on yleensä mielletty diktatuureihin kuuluvaksi ilmiöksi, ei demokratioihin.
Verkkouutiset arkisto 2000
Itävalta-boikotin on todettu olleen suuri virhe, hätiköity päätös.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen ei ollut huolissaan teknologiaosakkeiden hintojen laskusta.
Hän piti sitä terveenä kehityksenä, koska joukossa on firmoja,
joilla ei ole mitään muuta kuin odotusarvoa.
"Jyvät ovat erottumassa akanoista".
Hän arvioi, että osaamista ja tuloksentekokykyä sisältävät Nokia
ja Sonera eivät kuulu näihin kuplafirmoihin.
HS Arkisto 17.4.2000
(Soneran ja Nokian pörssikurssit romahtivat lisää tämän jälkeen)
--------------------------------------------------------------------------------
Eduskuntakeskustelussa päädyttiinkin toteamaan,
ettei pankkikriisiä voitu hoitaa toisin.
Oli vain yksi vaihtoehto, jota silloinen pääministeri Esko Aho (kesk.) toteutti.
Vaihtoehtoja kyllä tarjottiin Aholle ja silloiselle valtiovarainministeri
Iiro Viinaselle (kok.). Ne eivät kuitenkaan kelvanneet.
Ruotsissa ja Norjassa valittiin vaihtoehtoinen tie auttaa pankit
ja niiden asiakkaat ulos kriisistä.
Tänään voidaan kiistatta havaita, että Suomessa valittu,
yli 50 miljardia markkaa maksanut hoitotapa oli selvästi kalliimpi
kuin ruotsalaiset ja norjalaiset keinot.
On perin ikävää, että Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan
Pertti Voutilaisen tuore lausunto tuottamattomista pankkiasiakkaista
on onnistunut hautaamaan alleen todellisen ja tarpeellisen keskustelun
pankkikriisistä ja sen syistä.
Vaikka poliitikot haluavat painaa pankkikriisin villaisella,
jokainen suomalainen muistaa sen pitkään.
Kriisin hintana on edelleenkin velka, josta jokainen suomalainen
kantaa 10 000 markan henkilökohtaista osuutta."
(A-P Pietilä 19.11.1999 Talous-Sanomat)
Nettisanomat 1999
Oppositioon joutunut keskustapuolue haastoi vuoden 1999 eduskuntavaaleissa
vielä kerran vahvan ammattiyhdistysliikkeen.
Keskustapuolue arvosteli Suomen työmarkkinoiden toimintaa
ja esitti lääkkeeksi työttömyyteen ja työpaikkojen ongelmiin työreformia.
Työreformi-ohjelmassa keskustapuolue ehdotti jälleen työsopimuslain muuttamista
ja siten valtakunnallisten työehtosopimusten tarjoaman vähimmäissuojan heikentämistä.
SAK(laman läpi 2002)
Tahallisesti, suunnitelmallisesti ja tuottamuksellisesti
aiheutettu taloudellinen vahinko Suomen valtiolle ja veronmaksajille
ja yksityisille kansalaisille.
Syyllistyneet viranomaiset:
· Suomen hallitukset Holkeri, Aho, Lipponen I ja Lipponen II
· Suomen Pankin pääjohtaja Kullberg johtokunnan jäsenet ja keskeiset virkamiehet
Davidsson kantelu 2002
Uutisia 17/2000:
Aho siirsi uuden anomuksen jättämistä
Keskustan puheenjohtaja Esko Aho aikoo jättää uuden opiskeluvapaa-anomuksensa
eduskunnan puhemiehistölle 25. huhtikuuta.
Aho siirsi anomuksen jättämistä eduskunnan pääsiäisloman takia.
Aho on saanut keskustalta tukea suunnitelmilleen lähteä ensi lukuvuodeksi
Yhdysvaltoihin Harvardin yliopistoon opiskelemaan ja luennoimaan.
Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti toissaviikolla kansanedustajien
pitempien poissaolojen säännöistä. Niiden mukaan lupa pidempään poissaoloon
voidaan myöntää merkittävän kansainvälisen tehtävän vuoksi tai muista
erittäin painavista syistä, jotka eivät saa olla luonteeltaan
ensisijaisesti yksityisiä. Lupapäätöksen tekee eduskunnan täysistunto.
Toistaiseksi Aho on ilmoittanut aikovansa pitää kiinni
Harvardin-suunnitelmistaan.
Hän haluaa myös jatkaa keskustan puheenjohtajana.
Kansanedustaja Rainer Erlund hukkui
Kansanedustaja Rainer Erlund hukkui 17. huhtikuuta Bromarvissa lapsuuden
kotitilansa edustalla.
Erlund oli nostamassa verkkoja kahden muun henkilön
kanssa, joista toinen oli hänen eduskunta-avustajansa.
Ruumiinavauksessa kuolinsyyksi varmistui hukkuminen.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli viikko aiemmin ryhtynyt
käsittelemään Erlundin mahdollista erottamista
eduskunnasta tämän saatua 45 päivän
ehdollisen vankeustuomion lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä.
Erlund oli jo aiemmin erotettu ruotsalaisesta kansanpuolueesta, ja hän
jatkoi omana ryhmänään eduskunnassa.
Hallitus hyväksyi 3,159 miljardia markkaa Sonera-osakkeisiin
Helsinki (23.10.2001) - Hallitus esittää
Soneran osakkeiden hankintaan 3 159 miljoonan markan
(noin 531 miljoonan euron) määrärahaa lisäbudjettiin.
Siimekseltä kielteinen kanta
Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes ei näytä vihreää valoa Sonera-rahoitukselle
- Julkisuudessa on tänään esiintynyt tietoja, joiden mukaan olen suhtautunut
kriittisesti hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan
sunnuntaiseen päätökseen koskien Soneran uusmerkintää, hän huomautti tiistaina.
-Epäselvyyksien poistamiseksi ilmoitan, että en ole puoltanut kyseistä
talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöstä.
Kielteisen näkemykseni peruste on se, että en pidä riittävän todennäköisenä sitä,
että nyt tehty päätös asiassa jäisi ainutkertaiseksi.
Päätös on Siimeksen mukaan myös liian kapea-alainen,
koska siinä ei huomioida riittävästi
muita valtion omistajapolitiikkaan liittyviä intressejä.
Digi Today 23.10.01
Umts-kauppojensa vuoksi Sonera velkaantui korviaan myöten. Vuonna 2001 sen velanhoidon pelkät korkokulut olivat n. 1,6 miljardia markkaa. Äskettäin Internetissä julkaistussa kirjassa "Minne hävisivät Soneran rahat" itseään Soneran tapahtumia läheltä seuranneiksi "talouselämän vaikuttajiksi" kutsuvat, toistaiseksi nimettömiksi jääneet kirjoittajat kertovat, että Soneran hallituksen umts-päätöksen jälkeen Soneran edustaja, myöhemmin tammikuussa 2001 yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetty Kaj-Erik Relander "kävi useasti keväällä ja alkukesästä 2000 liikenneministeriön ylimpien virkamiesten vieraana" ja että "usein keskusteluissa oli mukana myösliikenneministeri Olli-Pekka Heinonen". Internet-kirjoittajien mukaan "umts-huutokauppaluvan hankinta oli puheenaiheena myös Lipposen hallituksen sisäpiirissä. Viestin valtio-omistajan investointiluvasta Soneralle umts-toimiluvan hankkimiseen välitti liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen". "Olli-Pekka Heinonen oli Relanderin mukaan lapsellisen innokas päästessään Sonera-keskusteluun mukaan", eikä hän "Relanderin näkemyksen mukaan tajunnut keskusteluiden sisällöstä juuri mitään. Relander jaksoi naureskella Sonerassa sille, kuinka helppoa Heinosta oli höynäyttää, oli sitten kyse optioista tai umts-luvan hankkimisesta. Hyvä asia Relanderille, katastrofaalinen asia veronmaksajille ja osakkeenomistajille", Internetissä julkaistussa kirjassa kerrotaan.
VSL 02 kannanotto
Kun Helsingin Sanomat kirjoitti ensimmäisen kerran Soneran sisäisestä kriisistä, johto joutui paniikkiin. "On esitetty epäilyitä siitä, että ensimmäisenä toimenpiteenään Relander määräsi jäljitettäväksi kaikki lehtiin ja median edustajiin lähteneet ja sieltä Soneraan saapuneet puhelut. Sonerassa otettiin siis käyttöön yhtiön sisäinen puheluiden jäljittämistekniikka. Tämä ei tuottanut vaikeuksia; olihan Sonera alan asiantuntija!" "Epäiltiin myös, että Relander järjesti Soneran sisäisen sähköpostien vakoilujärjestelmän. Tämän taitavasti rakennetun järjestelmän avulla Relander apureineen pääsi lukemaan soneralaisten sähköposteja niin, että vakoiltava henkilö ei huomannut mitään."
E. Seppänen 12.7.02
Helsinki (22.01.2001) - Sonera SmartTrust Oy:n toimitusjohtaja Björn Gustavsson (38) menehtyi sunnuntai-iltana 21.1.2001. Kuolinsyyksi on varmistunut itsemurha.
Digi Today 21.1.01
Keskusrikospoliisi epäilee Soneran seuranneen teletunnistetietojen avulla jopa satojen ihmisten puheluita.
Digi Today 4.12.02
Helsinki (26.11.2002) - Keskusrikospoliisi on pidättänyt Sonera Oyj:n entisen toimitusjohtajan Kaj-Erik Relanderin tänään iltapäivällä. Relanderia epäillään törkeästä viestintäsalaisuuden rikkomisesta. Pidätys on jatkoa viidelle aikaisemmalle pidätykselle samassa tutkinnassa. Tähän asti kaikki pidätykset ovat johtaneet vangitsemiseen. Kaj-Erik Relander toimi Soneran toimitusjohtajana 1.1.2001 - 31.7.2001, mutta hänellä oli huomattava asema Soneran johdossa jo ennen sitä.
Digi Today 26.11.02
Soneran epäillyn rikoksen aikainen pääjohtaja Kaj-Erik Relander on pitänyt herjaavina Helsingin Sanomien ja niin kutsutun Sonera-kirjan vihjailuja omasta osuudestaan teletietojen murtamisessa, ja urkinnan aloittamisessa. Urkinnan väitetään kohdistuneen yhtiön sisältä Helsingin Sanomille tietoja vuotaneisiin lähteisiin.
Digi Today 20.11.02
Esko Aho myi kaikki Soneran osakkeensa
"Nyt olen ostanut lisää"
Puheenjohtaja Esko Ahon syksyn mittaan hankkima 7500 Soneran osakkeen potti,
jonka arvo nousi noin 44 000 euroon, kutistui välillä nollaan, kun hyvänä
sököpelurina tunnettu poliitikko vaihtoi sen rahaksi.
- Osa tuloista meni Amerikan matkan laskujen hoitoon, vaikka kyseessä onkin
investointi, jota maksan vielä pitkään.
Myyntirysäyksen jälkeen Esko Aho on jälleen ostanut Soneraa ja nyt hän
omistaa sitä noin 2 000 osakkeen verran.
- Tämä on minun tapani sijoittaa, Aho kuittaa kysymyksen uusien kauppojen
perusteluista.
Iltalehti 1/2002, Tuomas Keskinen(kopio lehtileikkeestä)
Pääministeri Paavo Lipponen (sd) sai Viestintä Teema -osakeyhtiöltä
viime vuodelta 100000 markan osingon.
Yhtiö jakoi tilikaudelta omistajilleen yhteensä 400000 markan osingon,
joka on saajalleen verovapaata tuloa.
Viestintä Teeman osakesalkusta kerrottiin huhtikuussa IS:ssa.
Yhtiöllä oli tuolloisilla kursseilla yli yhdeksän miljoonan markan edestä
suomalaisia pörssiosakkeita.
Yhtiöllä on mm. 25600 Nokian osaketta, joiden arvo maanantain kurssilla
oli vajaat seitsemän miljoonaa markkaa.
IS 22.8.2000
Lipposen Viestintä Teema -yhtiö on käynyt 1990-luvun alusta asti arvopaperikauppaa,
vaikka se ei kuulu yhtiön toimialaan.
Lipposen osuutta yhtymässä on Nokian arvon paisumisen vuoksi saattanut pitää
jo pitkään merkittävänä omistuksena, josta ministerin olisi tullut kertoa eduskunnalle.
-Voin ilmoittaa omaisuudestani tarkemmin, jos sitä vaaditaan, Lipponen lupasi eilen.
IS 8.4.2000
--------------------------------------------------------------------------------
Tiettävästi Viestintä Teema -yhtiö omistaa/omistanut myös Soneran osakkeita.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen sai 100000 markan osingot
Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen on keväällä jälleen saanut
osittain omistamaltaan Viestintä Teema -osakeyhtiöltä 100000 markan osingon.
Yhtiö jakoi tilikaudelta 2000 neljälle yhtä suurelle omistajataholleen yhteensä
400000 markan osingot.
Paavo Lipponen, toimitusjohtaja Keijo Immonen, ministeri Jaakko Iloniemi
sekä Suomen Pankin kesäkuussa 2000 edesmenneen johtajan Matti Korhosen
kolme oikeudenomistajaa omistavat kukin 25 prosenttia Viestintä Teema Oy:stä. IS 18.7.2001
Sasi ja Tuomioja ovat hallituksen pörssikuninkaat
Valtioneuvoston jäsenistä suurin pörssiosakevarallisuus on
ulkoministeri Erkki Tuomiojalla (sd), ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasilla (kok)
ja oikeusministeri Johannes Koskisella (sd).
Tuomiojalla on yli 700000 markan, Sasilla noin 460000 markan ja
Koskisella noin 330000 markan pörssiosakkeet.
Järjestys on tämä, jos muuta varallisuutta ja pääministeri Paavo Lipposen (sd)
osittain omstamaa Viestintä Teemaa ei lasketa mukaan.
Teemalla on tällä hetkellä noin 7,2 miljoonan markan arvosta pörssiosakkeita.
Lipponen omistaa yhtiöstä neljänneksen, eli hänen osuutensa on teoriassa
1,8 miljoonan markan arvoinen.
(iltasanomat.fi 26.1.2001)
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöt, joilla on merkittävää henkilökohtaista pörssiomistusta, eivät osaa
tehdä laillisia ja puolueettomia päätöksiä/esityksiä valtion rahojen käytöstä, jos
rahankäyttö vaikuttaa pörssikursseihin.
Räikeimmillään tämä on ollut Paavo Lipposen kohdalla, joka on pyrkinyt salaamaan
pörssiomistuksensa (Viestintä Teema-yhtiön kautta) eduskunnalta.
Kuten ylempää voi lukea, hän ei ole aikonut itse kertoa omistuksistaan, kuten laki
määrää, vaan hän sanoi, että voi kertoa omistuksistaan vasta kun sitä erikseen
aletaan häneltä kysellä. Hän ei siis oma-aloitteisesti tiedä edes perusasioita
säädöksistä, joista hänen itse kuuluisi olla asiantuntija ja avustajia pitäisi
olla riittämiin neuvomassa.
Mutta tämähän nähtiin jo Itävalta-kannanotossa, missä hän rikkoi perustuslakia
ohittamalla presidentin.
Näitä asioita kansa ei tunnu muistavan ennen vaaleja.
--------------------------------------------------------------------------------
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on nyt väläyttänyt mahdollisuutta poistaa johtokunnan rivijäsenten nimitysoikeus presidentiltä.
Ahon ja Kanervan valintaa ehdittiin syksyllä 2001 monissa tiedotusvälineissä, puolueissa ja pöytäkeskusteluissa pitää varmana jo ennen kuin virkojen hakuaika oli ehtinyt umpeen.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Suomen Pankin johtokuntaan vain yhden uuden jäsenen, Pentti Hakkaraisen. Keskustan Esko Aho ja kokoomuksen Ilkka Kanerva jäivät nimityksittä, toisin kuin oli laajalti arveltu.
YLE uutisvuosi 2001
Keskustan puheenjohtaja Esko Ahon mukaan puolueen pankkivaltuutetut
vastustavat loppuun asti professori Jukka Pekkarisen nimittämistä
Suomen Pankin johtokuntaan.
Aho myös kummeksuu presidentti Martti Ahtisaaren puuttumista Suomen Pankin
johtokunnan nimityksiin.
-Jukka Pekkarinen on erittäin hyvä mies, olemme keskustankin piirissä
oppineet luottamaan häneen talouden ja työmarkkinoiden asiantuntijana,
mutta valitettavasti Suomen Pankin johtokunta ei ole paikka,
jonne kaikki hyvät miehet pitäisi sijoittaa, Aho sanoi.
Ahon mielestä Suomen Pankki ei Emu-oloissa tarvitse yhtä suurta johtokuntaa kuin nykyään.
-On vaikea, tai suoraan sanoen mahdotonta löytää perusteita
miksi johtokunnan jäsenmäärä pitäisi pitää ennallaan.
Olemme siis sitä mieltä, että Matti Vanhala pääjohtajaksi
ja johtokunta yhtä pienemmäksi.
Mtv3 arkisto 1998
Aho ei halua Suomen Pankkiin
Keskustan puheenjohtaja Esko Aho ei aio pyrkiä Esko Ollilan seuraajaksi
Suomen Pankin johtokuntaan. Aho vakuutti torstaina, ettei hän ole kiinnostunut tehtävästä.
Ahon mukaan keskusta asettaa tehtävään ehdokkaan, joka täyttää vaatimukset.
Verkkouutiset arkisto 2000
Keskustan puheenjohtaja Esko Aho aikoo jättää
Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajuuden ensi syksynä.
Aho kertoi ratkaisustaan Hiihtoliiton liittovaltuustolle lauantaina Jyväskylässä.
Päätös liittyy Ahon Harvardin-suunnitelmiin.
Samanaikaisesti eroilmoituksen kanssa Aho on kuitenkin ehdolla
Kansainvälisen Hiihtoliiton hallitukseen.
Hän sanoi matkoja siinäkin tehtävässä kyllä riittävän.
Aho valittiin viime marraskuussa liiton puheenjohtajaksi
kolmannelle kaksivuotiskaudelle. Hän aloitti liiton johdossa vuonna 1995.
Aho on myös Lahdessa ensi helmikuussa järjestettävien MM-hiihtojen
järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.
Verkkouutiset arkisto 2000
Sitra metsästää johtajaa
(18.10.2003 19:47) Eduskunnan alla toimiva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, hakee uutta yliasiamiestä.
Ehdokaslistalla on kymmenkunta nimeä, mukana mm. politiikan ja virkamieskunnan ykkösketjua.
Nelosen uutisten saamien tietojen mukaan ehdokkaana on myös ex-pääministeri Esko Aho.
Johtajan palkka on kova, Suomen pankin pääjohtajatasoa eli n. 15 000 euroa kuussa.
NELONEN uutiset
--------------------------------------------------------------------------------
Sitra perustettiin Suomen Pankin yhteyteen vuonna 1967
Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
Sitra siirtyi eduskunnan alaiseksi rahastoksi vuonna 1991.
--------------------------------------------------------------------------------
Vilénin "tieteelliset ansiot"
Lipposen hallituksen uusimman ministerin Jari Vilénin (kok) pro gradu -tutkielma on aikoinaan hyväksytty cum laude arvosanalla, siis "kiitoksella". Se on erittäin hyvä arvosana työstä, jonka tekstistä yli puolet on kopioitu Simon kunnan historiikistä ilman lähdeviitteitä. Oulun maakunta-arkistossakaan Vilén ei tutkijapäiväkirjojen mukaan ole käynyt, vaikka osan hänen lähteistään pitäisi olla sieltä peräisin. Mikä mahtaa olla Vilénin oma osuus gradunsa teossa, sekö että hän on ehkä vienyt sen tarkastettavaksi ihan itse? Onko arvosanaa nostanut erittäin ansiokas kopioimisen taito vai mistä niinkin korkea arvosana kuin cum laude on annettu?
VSL kannanotto Vilenin gradu-väärentämiseen
Kankaanpään kuntoutuskeskus laiminlöi kirjanpitonsa
Säätiön puheenjohtajana entinen ministeri Kauko Juhantalo
Noin 50 miljoonan markan liikevaihtoa pyörittävän kuntoutussairaalasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii entinen kansanedustaja ja ministeri Kauko Juhantalo (kesk). Hän joutui eroamaan ministerin ja kansanedustajan tehtävistä sen jälkeen, kun valtakunnanoikeus oli tuominnut hänet syksyllä 1993 lahjusten vaatimisesta vuoden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Juhantalo on tuomittu lisäksi sakkorangaistukseen Helsingin käräjäoikeudessa kirjanpitorikoksesta, kun hän oli merkinnyt yhtiönsä taseeseen obligaatioita, joista osa ei ollut koskaan ollut yhtiön hallussa ja osa oli luovutettu Juhantalon velkojen maksuksi Interbankille.
Kuntoutusasioita valvoo Kelassa johtaja Matti Puhakka (sd), joka sai Kankaanpään kuntoutussairaalan tilintarkastajien raportin viime viikolla.
Hän ei näe esteitä sille, että kaksi rikostuomiota saanut henkilö toimii Kelan säätiössä vastuullisessa tehtävässä.
HS 12.5.00
Syyttäjän mukaan Juhantalo tiesi mihin ryhtyi Interbank-sotkussa
MTV3 uutisarkisto
Juhantalo ei näe estettä jatkaa eduskunnassa Kansanedustaja Kauko Juhantalo (kesk.) ei pidä kirjanpitorikoksesta saamaansa sakkorangaistusta esteenä hänen poliittisen uransa jatkumiselle. Juhantalo kertoi torstaina, että hän aikoo pyrkiä jatkamaan kansanedustajana myös ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Keskisuomalainen arkisto
Juhantalo joutui 1992 eroamaan ministerin paikalta kun kävi ilmi, että hänellä on merkittäviä talousvaikeuksia. Myöhemmin paljastui, että hän oli yrittänyt "koplata" talousvaikeuksiensa hoitoa ja ministerintehtäviään. Toisin sanoen käydessään kauppa- ja teollisuusministerinä neuvotteluja Skopin johdon kanssa pankin ongelmista Juhantalo yritti samalla järjestää lisärahoitusta omiin liiketoimiinsa. Tästä syystä valtakunnanoikeus tuomitsi hänet syksyllä 1993 lahjusten vaatimisesta yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Juhantalolle määrättiin kolmen vuoden koetusaika, joka siis oli voimassa joulukuussa 1994, jolloin hänen epäillään olleen avustajana törkeässä kavalluksessa ja syyllistyneen kirjanpitorikokseen. Jos oikeus katsoo Juhantalon syyllistyneen koetusaikanaan epäiltyihin rikoksiin, hänen ehdollinen vankeustuomionsa muuttuu ehdottomaksi. Juhantalon ehdonalaisuus päättyi vasta syksyllä 1996. Silti hänet valittiin uudellen eduskuntaan keväällä 1995.
HS 4.9.97
Eduskunta voi erottaa jäsenensä vain, jos tämä on tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeusrangaistukseen. Eduskunta erotti Juhantalon jäsenyydestään 1993, sen jälkeen kun hänet oli valtakunnanoikeudessa tuomittu vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta kauppa- ja teollisuusministerinä. Juhantalo palasi eduskuntaan keväällä 1995. Hänet valittiin Turun pohjoisesta vaalipiiristä. Juhantalo sai tuolloin 6 580 ääntä.
HS 9.10.98
Entiselle kulttuuriministeri Lindénille huomautus virheellisestä menettelystä
Oikeuskansleri Paavo Nikula on antanut huomautuksen hiljattain kulttuuriministerin tehtävästään eronneelle Suvi Lindénille. Lindénin olisi tullut ministerinä katsoa itsensä esteelliseksi ratkaisemaan valtionavun myöntäminen golfkentälle, jonka osakas hän itse oli koska tämä vaaransi hänen puolueettomuutensa.
OKV Tiedote 13.6.02
Lindén kuitenkin ministerinä esteellisyyssäännöksistä välittämättä oli myöntänyt avustusta yhtiölle, jonka osakas itsekin oli, yhdistys katsoi hänen ansainneen myös Vuoden Ryökäle -palkinnon.
Keskipohjanmaa 3.5.03
Selitykseksi voi vain tarjota arkielämästä vieraantumista ja oligarkiassa viihtymistä.
Nettisanomat 30.5.02
Kansanedustajan lahjomisesta ja lahjoman vastaanottamisesta kansanedustajana tulee rikoksia Suomessa.
HS 5.6.02
Lupaus elintarvikevirastosta oli Berlusconin vaaliapu Lipposelle
- Berlusconi halusi vain auttaa kollegaansa ja tarjota hyvän
mainospalan vaalien aattona, italialaisviranomainen sanoo IS:lle.
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) on nostanut uudelleen esiin
toimintansa Suomen ja Italian taistossa elintarvikevirastosta.
Lipponen sanoo sopineensa Italian pääministerin Silvio Berlusconin kanssa
uudesta mallista juuri ennen Suomen eduskuntavaaleja.
Lipponen julkistikin esityksen pikaisesti,
kaksi päivää ennen Suomen eduskuntavaaleja.
Lukuisat tiedotusvälineet uutisoivat, että EU:n elintarvikevirasto
on vihdoin tulossa Suomeen. Saavutusta pidettiin yleisesti mahtavana voittona Suomelle.
IS 16.6.03
EU:n elintarvikevirasto isompiin tiloihin
(18.9.03 19:41)
Euroopan unionin elintarvikevirasto muuttaa suurimpiin tiloihin Brysselissä,
vaikka viraston lopullinen sijainti on edelleen avoin.
Viraston ilmoituksen mukaan se tarvitsee lisää tiloja,
kun henkilökunnan määrä kasvaa.
Työntekijöitä on nyt 49, mutta uusiin tiloihin pitäisi tulla vuoden 2004
loppuun mennessä yli sata ihmistä.
Yleinen arvio EU-piireissä on, että elintarvikevirasto jää lopullisesti Brysseliin.
Virasto itse korostaa, että muutto uusiin tiloihin tapahtuu tilapäisesti.
Muutto tapahtuu lokakuun alussa.
Viraston sijainnista on kiistelty vuosia.
Isäntäkaupungiksi ehdotettiin Helsinkiä Laekenin huippukokouksessa
vuoden 2001 lopulla, mutta Parmaa kannattanut Italian pääministeri
Silvio Berlusconi esti ratkaisun.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) ja Berlusconi neuvottelivat
asiasta viime kesäkuussa Thessalonikissa, mutta ilman ratkaisua.
(STT)
Aivan eduskuntavaalien alla silloinen pääministeri Paavo Lipponen
lupaili suomalaisille, että Euroopan unionin elintarvikevirasto sijoitetaan Helsinkiin.
Tuolloin hän antoi ymmärtää, että asiasta oli sovittu Italian pääministeri
Silvio Berlusconin kanssa.
Suomen edellinen pääministeri Paavo Lipponen on kertonut sopineensa
viraston sijoituspaikasta Italian pääministerin Berlusconin kanssa.
Puheenjohtaja Cardoli kertoi pääministeri Berlusconin neuvotelleen asiasta
Lipposen kanssa mutta mitään lopullista sopimusta asiasta ei ole hänen saamansa informaation mukaan tehty.
Forssan Lehti 25.5.03
Kun päätöstä ei ole kyetty tekemään,
virasto aloitti jo toimintansa Brysselissä vuokratiloissa.
Tilojen vuokra-aikaa on juuri jatkettu vuodella eteenpäin.
Päätöksen tekemisellä viraston sijaintipaikasta on todella kiire.
Kun virasto ns. pääsee asettautumaan ja aloittamaan toimintansa Brysselissä,
on sitä on vaikea enää vuoden toimimisen jälkeen saada siirretyksi minnekään.
Komissaari Fischler totesi EU:n maatalousvaliokuntien
puheenjohtajien yhteisellä lounaalla 19.05. Kreikan Ateenassa:
yksi asia on varma, jos Suomi ja Italia jatkavat asiasta riitelyä,
virasto jää Brysseliin.
Hämeen Sanomat 3.7.03
Molemmat maat havittelevat EU:n elintarvikevirastoa,
eikä asiasta ole syntynyt sopua pitkistä neuvotteluista huolimatta.
Neuvotteluja yritetään edelleen jatkaa.
Berlusconin mukaan Italian ongelmana on,
että tästä on tullut lähes kansallinen kunniakysymys.
Hän arvelee, että sama pätee Suomeenkin.
Berlusconi vakuutti sopineensa viime talvena silloisen
pääministerin Paavo Lipposen (sd.) kanssa nimenomaan siitä,
että virasto jaettaisiin puoliksi Suomen ja Italian välillä.
Brysselissä toimintansa aloittanut elintarvikevirasto
itse ei kuitenkaan pitänyt tätä mahdollisena.
Vaalien alla Sdp kertoi, että elintarvikevirasto saadaan Suomeen.
”Uutisankka” oli tarkoitettu vahvistamaan Lipposen asemaa,
kuten Italian pääministeri Berlusconi kertoi äskettäin.
Viraston sijaintimaa ei selvinnyt vielä EU:n äskeisessä huippukokouksessakaan.
Eikö tässäkin ole ”vaalivoitto ehdolla millä vaan” -makua?
Mutta tämä ei kiinnostanut mediaa. Miksi?
Hänen Suomeen lupaamansa EU:n elintarvikevirasto ei ole vieläkään Viikissä Helsingissä.
Tyhjistä tiloista tulee valtiolle vain miljoonakulut.
Vaikka EU:n elintarvikeviraston saamisesta Suomeen ei ole mitään takeita,
verorahaa juoksee joka päivä valtion kassasta haamuvirastolle
rakennettujen tyhjien tilojen varausmaksuna.
Tilat valmistuivat huhtikuussa
Tyhjiä toimitiloja pidetään varattuna ainakin vuodenvaihteeseen saakka.
Suomen valtion mitta EU:n elintarviketurvallisuudesta huolehtivan viraston
(EFSA) sijoittamisvetkuttelun suhteen alkaa olla täysi.
Pian neljä vuotta pyörinyt virastokaruselli ei kuitenkaan
osoita pysähtymisen merkkejä.
Nyt Suomella olisi tarjolla valmiit toimitilatkin.
Vain virasto puuttuu.
Veronmaksajien rahaa palaa varaus- ja vuokrakuluina,
vaikka tilat ammottavat tyhjinä.
Toukokuun valtion lisäbudjetissa tarkoitukseen varattiin 1 050 000 euroa (n. 6 Mmk),
jonka pitäisi riittää vuoden loppuun saakka.
"Toiminnan alettua Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
vastaa kustannuksista itse", lisäbudjetin perusteluissa mainittiin.
Tilat valmistuivat huhtikuussa Uudet toimitilat
Helsingin Viikin yliopistoalueen biotieteiden keskuksessa
valmistuivat elintarvikevirastoa varten huhtikuussa.
Cultivator II -rakennuksen omistaa yliopiston ja kaupungin yhteinen
kiinteistöosakeyhtiö. Valtion puolelta asiaa hoitaa valtioneuvoston kanslia.
Vuokrasopimusta ei ole tehty, eikä elintarvikeviraston tilatarvettakaan
määritelty kovin tarkkaan.
Karkeasti voidaan arvioida, että tilaa tarvitaan noin 5 000 neliömetriä.
Rakentamiskustannukset nousivat pyöreästi 10 miljoonaan euroon (60 Mmk).
Tilavaraus on voimassa tämän vuoden loppuun, mutta varausta saatetaan jatkaa pidemmällekin.
Upeilla, huippunykyaikaisilla toimitiloilla olisi kyllä
kysyntää korkean teknologian yrityksissä.
Toistaiseksi kuitenkin odotetaan EU-väkeä.
Iltalehti 30.8.03
Kannattaa muistaa:
Lipponen/SDP mainostivat vaaleissa VARMA-sanaa käyttäen, erittäin isolla,
yrittäen tarkoittaa olevansa varmin ja luotettavin valinta mutta toisin kävi.
Kevään 2003 vaaleissa siis valehdeltiin äänestäjille ehkä enemmän kuin koskaan.
Valehtelu yksinään jo tuomittavaa mutta raskauttavammaksi menee, kun
todetaan, että verovaroin, kansan piikkiin, rakensivat vaalien alla tuon tyhjäksi
jääneen virastotalon, josta edelleen maksetaan varausmaksuja ym. vaikka jo niitäkin
maksuja päätettäessä on varmasti tiedetty, ettei virastoon EU-väkeä tule.
Keväällä eduskuntavaalien alla, valhe kelpasi vaaliaseeksi myös pääministeri
Paavo Lipposelle. Hän sai hienoa julkisuutta väittäessään, että Italian kanssa
on päästy sopuun EU:n elintatvikeviraston sijoittamiseksi Suomeen.
Kuten Italian pääministeri Silvio Berlusconin avustaja äsken totesi,
juttu oli täysi ankka ja tarkoitettu vain auttamaan Lipposen vaalikampanjaa.
Nettisanomat - valehtelusta
Ulkomaan lehdissä on huhuttu, että Paavo Lipposella on nostetta EU:n presidentiksi
tai vähintäänkin sen komission puheenjohtajaksi.
Huhu lienee kotoisin suomalaisesta sylttytehtaasta,
josta se on kierrätetty ulkomaan kautta takaisin kotiin.
Lipposesta tulee yhtä varmasti EU:n presidentti tai pääkomissaari kuin Suomeen
sijoitetaan EU:n elintarvikevirasto.
E. Seppänen 11.7.03
Uusi pääministeri Matti Vanhanen tuntuu edelleen ajavan turhaan
(mistä todellisista syistä johtuen?) elintarvikevirasto-asiaa.
Miksi hän käyttää väärin pääministerin työaikaa ja voimavaroja?
Suomi pitää kiinni EU:n elintarvikevirastosta, sanoo pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Kaleva 10.10.03
Berlusconi: Italia haluaa yhä elintarvikeviraston (22.10.2003 STT)
Pääministeri Silvio Berlusconin mukaan Italian tavoite on yhä saada Euroopan unionin
elintarvikevirasto Parmaan.
Italia ei aio myöskään tehdä virastopaketista esitystä puheenjohtajakautensa aikana,
Berlusconi kertoi. Italian kausi jatkuu tämän vuoden loppuun.
"Italia on edelleen sitä mieltä,
että Parma on ihanteellinen paikka elintarvikevirastolle",
Berlusconi vastasi STT:n kysymykseen Strasbourgissa.
Berlusconi otti asiaan kantaa Euroopan parlamentin istunnon yhteydessä.
Hänen vastauksensa oli pettymys suomalaisille,
jotka ovat tavoitelleet elintarvikevirastoa yli kolmen vuoden ajan Helsinkiin.
Yleisen arvion mukaan virastojen sijoittaminen jäsenmaihin vaikeutuu laajentumisen jälkeen.
Myös uudet jäsenmaat haluaisivat maaperälleen EU:n toimistoja tai toimielimiä.
Virastokysymys on ollut avoin vuoden 2001 Laekenin huippukokouksesta lähtien.
Tuolloin Berlusconi torjui esityksen perustaa elintarvikevirasto Helsinkiin.
Kaleva 22.10.2003
(23.10.2003 Iltalehti, allaoleva)
Eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen vaatimus VIP-tilojen käytöstä ulkomaanmatkojen
yhteydessä käy veronmaksajille kalliiksi.
Lasku on useita kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi.
Eduskunnan pääsihteerin mukaan yksi puhemies Paavo Lipposen syistä
käyttää VIP-tiloja on se, että hän tottui niihin pääministerikaudellaan.
Pääministerin paikalta viime vaalien jälkeen eduskunnan puhemieheksi
"alennettu" Paavo Lipponen on muuttanut puhemiehen matkustuskäytäntöjä.
Aiemmat puhemiehet matkustivat harvakseltaan ja käyttivät silloin
pääasiassa normaaleja bisnesluokan lippujen oikeuttamia bisnesloungeja,
jotka ovat lentoasemien kansainvälisillä alueilla sijaitsevia,
turistiluokan matkustajista eristettyjä taukotiloja.
Lipponen on kuitenkin ulkomaanmatkoillaan ryhtynyt säännöllisesti käyttämään lentoasemilta
erikseen varattavia - ja laskutettavia - VIP-tiloja.
Käytäntö ei ole veronmaksajien kannalta kovin edullinen.
Esimerkiksi viime viikonloppuna Lipponen käväisi Itävallan parlamentin
varapuhemiehen Heinz Fischerin syntymäpäivillä.
Mukana oli Lipposen lisäksi tiedottaja Tapio Pekkola ja turvamies.
Matkan kokonaiskustannus oli 8 500 euroa.
Siitä lähes neljännes syntyi VIP-tilojen käytöstä.
Helsinki-Vantaan lentoaseman VIP-tilojen käytöstä laskutettiin sekä lähtiessä
että saapuessa 470 euroa.
Wienin lentoaseman VIP-taksa oli vähän alempi,
saapuessa ja lähtiessä Suomen valtiolle aiheutui Lipposen toimesta 425 euron lasku.
Yhteensä VIP-tilojen käyttö aiheutti siis tältä matkalta 1 790 euron kustannukset.
"Tottumiskysymys"
Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen muistuttaa,
että myös eduskunnan aiemmat puhemiehet ovat käyttäneet toisinaan VIP-tiloja,
mutta eivät säännöllisesti.
- Nyt VIP-tilojen käyttö on säännönmukaista.
Peruste on se, että puhemies (Lipponen) haluaa käyttää niitä.
Ja hänelle se on myös tottumiskysymys, sanoo Tiitinen.
Tottumiskysymyksellä Tiitinen viittaa Lipposen kahdeksan vuoden pääministerikauteen,
jonka aikana VIP-tilat tulivat puhemiehen tehtäviä nyt puolisen vuotta hoitaneelle
Lipposelle tutuiksi.
Jos oletetaan, että Lipponen tekee kolmisenkymmentä ulkomaanmatkaa vuosittain
neljän vuoden puhemieskauden ajan, nousevat VIP-tiloista aiheutuvat
vuosikustannukset noin 54 000 euroon.
Käytännössä VIP-tilojen vuokriin valuvalla summalla kustantaisi
peruspäivärahan yhdeksälle työttömälle suomalaiselle koko puhemieskauden ajan.
VIP-tilojen pääidea on kuitenkin se,
että niiden käyttäjä voi matkustaa lentokonematkaa lukuun ottamatta erillään
tavallisesta rahvaasta.
Ostokset käydään tekemässä henkilön puolesta lentoaseman taxfreemyymälöistä,
jos henkilö niin haluaa.
Matkatavarat toimitetaan omia reittejään ja esimerkiksi saavuttaessa
VIP-henkilölle suoraan autoon.
Koneeseen ja koneesta pois VIP-henkilöille on oma kuljetus,
valottaa lentoaseman PR-päällikkö Annika Kåla.
Itse tiloissa on useampia kabinetteja,
joista seurue voi jo ennakkoon valita mieleisensä.
Loviisan ydinvoimalasta vuoti kunnostustöiden yhteydessä ilmaan
120 tuhatta litraa räjähdysherkkää vetykaasua.
Viranomaiset vakuuttivat, ettei vuodosta aiheutunut vaaraa.
Koillis-Sanomat 7.10.1999 (alakerta)
Loviisan ydinvoimalassa tänään tapahtunut generaattorin
jäähdytysvedyn vuoto on osoitus siitä, että ydinvoiman käyttöön sisältyy suuria riskejä,
joita ei pidä aliarvioida.
Jäähdytysvedyn vuotoon liittyy räjähdysvaara
ja räjähdyksen sattuessa seuraukset voisivat olla kohtalokkaat.
Loviisan vetyonnettomuuden takia turvallisuusviranomaisia,
poliiseja ja palokuntaa on pidetty hälytysvalmiudessa Helsinkiä myöten.
Mikäli jäähdytysvedyn vuoto olisi yksiselitteisen vaaraton tapahtuma,
tällaisiin veronmaksajia kuluttaviin turvatoimiin tuskin olisi aihetta.
SLL arkisto 5.10.99
Ydinvoima.net
(15.11.1999) EU:n tilintarkastajien julkistaman vuosiraportin mukaan
25 mrd. mk:aan eli lähes 5%:iin vuonna 1998 käytetyistä EU-varoista
liittyi epäselvyyksiä. Tilintarkastajat eivät suositelleet vastuuvapauden
myöntämistä maaliskuussa 1999 eronneelle komissiolle.
(15.9.1999) EU:n parlamentti hyväksyi Romano Prodin johtaman uuden komission äänin 414-142.
Mukana oli neljä vanhan(erotetun) komission jäsentä, joista yksi oli
yritystoiminta- ja tietoyhteiskuntakomissaariksi nimitetty Erkki Liikanen.
EU-parlamentin käynnistämässä tutkinnassa komission toiminnassa oli
paljastunut moitittavaa ja suoranaisia väärinkäytöksiä.
Eronnut kokoonpano istui virkaatekevänä uuden komission syntyyn asti.(MMM-kirja 2001)
Erkki Liikasta vaadittiin eroamaan
Johtava brittiläinen EU-parlamentaarikko vaati viime tiistaina Euroopan
unionin henkilökysymyksistä vastaavaa komissaaria Erkki Liikasta eroamaan
virastaan. Brittien konservatiivisten kansanedustajien puheenjohtaja Edward
McMillan-Scott vaati Liikasen eroa, koska EU:n komissio oli pidättänyt
neljäksi kuukaudeksi virastaan virkamiehen, joka oli kertonut EU:n
parlamentille komission väärinkäytöksistä.
EU:n komissio perusteli hollantilaisen virkamiehen Paul van Buitenenin
pidättämistä virasta sillä, että hän EU:n komission pääsihteerin selvästä
kiellosta huolimatta oli luovuttanut luottamuksellisia asiakirjoja EU:n
parlamentille. Ne koskivat mm. epäilyjä väärinkäytöksistä Leonardo
II-ohjelmassa, joka käsittää ammattikoulutuksen tukemista Euroopassa.
Komission mukaan osa epäilyistä on jo annettu poliisin tutkittavaksi.
Päätös virkamiehen virasta pidättämisestä tehtiin virkamiestasolla eikä
sitä tehnyt henkilökysymyksistä vastaava Liikanen.
EU-parlamentilla ei ole oikeutta pakottaa yksittäistä komissaaria eroamaan.
EU-komission puheenjohtajan Jacques Santerin tiedotustilaisuudessa viime
keskiviikkona komissaari Erkki Liikanen kiisti syytökset, joiden mukaan
hänen vaimonsa, Sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimuskeskuksen
Stakesin projektipäällikkö Assi Liikanen olisi saanut EU:lta kyseenalaisia
tuloja. Kiista koskee EU:n osittain rahoittamaa tutkimusta, jonka
yhteyshenkilönä Assi Liikanen toimi vuosina 1996-98. Tutkimus käsitteli
ikääntyvien naisten asemaaa neljässä Euroopan maassa ja EU rahoitti sitä 60
prosentin osuudella.
(Suomen sillan uutisviikko 1/99)
http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0141.html
linkki
--------------------------------------------------------------------------------
"Sattumien summana" Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa UMTS-kauppojen valmisteluaikaan 1999.
Sonera muodosti Espanjalaisen Telefonican kanssa konsortion UMTS-lisenssien ostamista varten.
Telefonican palveluksessa UMTS-kauppojen koordinaattorina toimi vuoden 1999
lopusta entinen EU:n tietoliikennekomissaari, saksalainen Bangeman,
joka oli saanut potkut EU:sta muiden komissaarien kanssa hallintoepäselvyyksien takia.
Erkki Liikanen oli hallintokomissaari samaan aikaan.
Sonera vaihtoi strategiaa samaan aikaan kun EU:n entinen,
kansallisuudeltaan saksalainen tietoliikennekomissaari kävi Suomessa esittelemässä
EU-alueen UMTS-kauppoja Suomen hallituksen jäsenille
ja yhteistyötä työnantajansa Telefonican kanssa.
Soneran johtaja Relander kävi virkamiesten kanssa keskustelemassa asioista.
Liikanen oli tällöin EU:n uusi tietoliikennekomissaari.
--------------------------------------------------------------------------------
(14.10.2003) EU:n tilintarkastustuomioistuin moittii rajusti europarlamenttia
sen varainkäytöstä. Kritiikki kohdistuu lähinnä europarlamentaarikkojen luontaisetuihin
sekä avustajien palkkaamiseen käytettyihin rahoihin, joiden kuitit ovat kateissa,
kertoo Financial Times -lehti.
Lehden mukaan EU:n tilintarkastajat eivät ole löytäneet todisteita siitä,
mihin lähes 200 000 euroa parlamentaarikkojen avustajien palkkaamiseen
tarkoitettua rahaa on käytetty.
Vielä julkistamaton selvitys arvostelee myös poliittisia ryhmiä
kulujensa kaksinkertaisesta laskuttamisesta.
MEP Reino Paasilinna sai unionilta ison tehtävän, telealan eurooppalaisen
puitelain laatimisen. Jyväskylän Energia Oy:n edustajat olivat ottaneet
yhteyttä Paasilinnaan ja kertoneet hankkeestaan sähköverkon käyttämisestä
tiedonsiirtoon. Niinpä Paasilinna lisäsi lakiesitykseen kohdan sähköverkon
käyttämisestä tiedonsiirtoon.
Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa 17.3.2001 Paasilinna sanoo näin:
"Asiaan löytyi vastustajia, mutta ei niin kovia, että olisivat pärjänneet."
Vastustajat: puolustusvoimat, ilmailu, merenkulku, pelastuspalvelu ja
turvallisuusviranomaiset, radioamatöörit, telehallinnot jne.
PLC/Sähköverkon käyttö tiedonsiirtoon:
"Tuo datansiirron aiheuttama pohjakohina on paikoin niin voimakasta,
että hyötysignaali (radiolähete) ei kuulu lainkaan.
PLC:n haitat
Itävallassa 3.10.1999 pidettyjen parlamenttivaalien tulos aiheutti kauas
kantoisia seurauksia EU:lle. Voittajaksi nousi Jörg Haiderin johtama
Vapauspuolue (FPO), joka ajoi mm. tiukempaa siirtolaispolitiikkaa ja
vastusti EU:n laajenemista itään.
Vapauspuolue voitti 12 lisäpaikkaa saaden 52 parlamentin 183 paikasta.
Suurimpana puolueena säilyi Sos.demokraattinen puolue SPÖ, vaikka menettikin
6 paikkaa. Äänestysprosentti oli 80,4.
Vapauspuolueen mukaantulo koalitiohallitukseen tammikuun lopulla johti
EU:n boikottitoimiin Itävaltaa vastaan.
He väittivät, ettei Itävalta enää noudata ihmisoikeuskysymyksissä
unionissa yhteisesti hyväksyttyä linjaa, vaikka uusi hallitus ei ollut
ehtinyt edes aloittaa. (MMM-kirja 2001)
Ollessaan EU:n perustuslakikonventin jäsen Matti Vanhanen oli sitä mieltä,
että perustuslaki vaatii Suomessa kansanäänestyksen.
Tultuaan pääministeriksi sama Vanhanen oli sitä mieltä,
että muutokset eivät ole niin suuria että tarvitaan kansanäänestys.
E. Seppänen 11.7.03
Söderman: EU-laki ylittää Suomen lain
(26.10.2003) Euroopan unionin entinen oikeusasiamies Jacob Söderman sanoo,
että EU:n valmisteilla oleva uusi perustuslaki muuttaa unionia ratkaisevasti.
Lain voimaantulon jälkeen EU on aivan erilainen yhteisö kuin se,
johon Suomi liittyi 1995, Söderman kirjoitti sunnuntaina Kalevassa.
http://www.verkkotie.fi/index.phtml?id=22830
linkki
Jacob Söderman: Suomalaiset ja EU:n tulevaisuus
EU:n perustuslakisopimuksen vähättely jatkuu julkisuudessa.
Nykyisin konsulttina toimiva Esko Aho sanoi viikolla,
ettei kukaan havaitsisikaan sen mahdollista voimaan tuloa.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=352307
linkki
http://www.kaleva.fi/html/JTpage352332.html
linkki 2
(13.9.03) Lipponen tyrmää kansanäänestyksen EU-perustuslaista
Lipponen katsoo Ylen Radiouutisille antamassaan kommentissa,
että EU:n tuleva perustuslaki ei muuta unionin luonnetta,
joten kansanäänestykselle ei ole perusteita.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=341608
linkki
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.)
ovat ilmaisseet kielteisen kantansa kansanäänestykseen.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=340623
linkki
Jäsenmaista mm. Irlanti ja Tanska ovat ilmoittaneet hakevansa kansanäänestyksellä
hyväksyntää uudelle perussopimukselle.(EU:n perustuslaille)
Euroopan parlamentin mielestä kansanäänestys EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta
tai sen ratifiointi pitäisi tapahtua samana päivänä eri jäsenmaissa.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=344240
linkki
EU:n uusi perustuslakiuudistus on erittäin iso asia,
ja muutamat maat ovat jo päättäneet alistaa sen kansanäänestykseen.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=344966
linkki
--------------------------------------------------------------------------------
Paavo Lipponen, Esko Aho ja Matti Vanhanen vakuuttivat tätä ennen EU-perustuslain
olevan niin pienen asian, ettei siitä kannata järjestää kansanäänestystä.
Entinen pääministeri ja keskustajohtaja Esko Aho ei pidä tulevaa
EU:n perustuslaillista sopimusta niin suurena harppauksena,
että se edellyttäisi kansanäänestyksen järjestämistä.
Sen sijaan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päättäminen olisi sen luokan kysymys,
josta äänestys olisi syytä järjestää.
http://www.kaleva.fi/html/JTpage350206.html
linkki
Puolustusministeri Matti Vanhanen (kesk) edellyttää uuden EU-kansanäänestyksen
järjestämistä Suomessa, jos tuleva EU:n "perustuslaki" kaventaa olennaisesti
Suomen valtiollista itsenäisyyttä.
Vanhanen on toiminut yli vuoden ajan EU:n tulevaisuuskonventin jäsenenä.
Hän eroaa tehtävästä loppusuoralla ministeriksi tulonsa takia.
Vanhanen yhtyy puhemies Paavo Lipposen (sd) 22.4. esittämään rinnastukseen,
että perussopimuksen uusiminen on eduskunnan kannalta merkittävyydeltään
Suomen uuden perustuslain hyväksymiseen verrattava päätös.
- Perussopimuksessa on kyse valtiollisen päätöksenteon rajoista,
Vanhanen sanoo ja kehottaa eduskuntaa suhtautumaan asiaan sen vaatimalla vakavuudella.
Pitääkö EU:n perustuslakiluonnos, sitten kun se on saatu valmiiksi,
alistaa Suomessakin neuvoa-antavaan kansanäänestykseen?
- Kyllä pitää, jos unionin luonne muuttuu olennaisesti siitä
mihin me aikanaan liityimme, Vanhanen linjaa.
(Iltalehti 5.5.2003)
http://www.iltalehti.fi/julkkisporssi/m/matti_vanhanen/687787_jummatti_vanhanen-c.shtml
linkki
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen pelasi Ahtisaaren sivuun
Taktikointi johti mm. siihen, että entisen presidentin Martti Ahtisaaren
hyvät mahdollisuudet nousta EU:n uutta perustuslakia pohjustavan konventin johtoon
tyssäsivät Lipposen hallituksen harkittuun passiivisuuteen.
- Ahtisaaren nimi oli esillä puheenjohtajaspekulaatioissa jo hyvin
varhaisessa vaiheessa, muistelee entisen presidentin neuvonantaja Antti Pentikäinen.
Tässä vaiheessa Suomen hallitus ryhtyi heittämään kapuloita rattaisiin.
IS 10.10.03
Poliisi ihmettelee Lipposen tölväisyä
Lipposen mielestä poliisijohto levittelee julkisuuteen outoja asioita
puhemiehen turvallisuudesta ja vertaa kustannuksia kenttäpoliisin virkojen lakkauttamiseen.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää kiistää jyrkästi eduskunnan puhemiehen väitteet.
Hän kertoo poliisijohdon joskus puhuneen kenttämiesten palkkatilanteesta
samassa yhteydessä kuin pääministerin turvallisuuskysymysten rahoituksesta.
- Ehkä Lipponen muistelee olevansa vielä pääministeri.
IS 15.9.03
Suomalaisten kypsymättömyyttä valitellut Lipponen pyysi Bushia
pitämään Nato-ovea auki Suomelle.
Bush oli vastannut Naton oven olevan aina suomalaisille "wide open", leveälti auki.
Bush olisi myös sanonut Lipposen olevan ainoa eurooppalainen valtiomies,
joka ei ole arvostellut hänen politiikkaansa edes Kioton ilmastosopimuksesta.
Lipponen oli ollut lausunnosta mielissään.
IS 22.5.03
Lipponen ei halunnut 23.5.03 kommentoida amerikkalaismuistioon
perustuvia väitteitä keskusteluista.
Toisen kierroksen vaalipäivän lähetessä Ahoa tukemaan liittyi
myös kokoomuksen ja RKP:n miesäänestäjät. Vaikka kokoomus ja RKP
ilmoittivat pysyvänsä puolueettomina vaalien toisella kierroksella,
puolustusministeri Jan-Erik Enestam ja kokoomuslainen sisäministeri
Kari Häkämies ilmoittautuivat Ahon tukijoukkoihin.
Ahon tukijoukoissa näkyi myös urheilijoita esim. Teemu Selänne ja
Mika Myllylä antoivat nimensä Ahon käyttöön.
(16.5.2000)Esko Ahon tukiyhdistys julkisti Ahon presidentinvaalikampanjan
budjetin. Aho käytti kampanjaansa ehdokkaista eniten rahaa: 8,9 milj. mk.
Selänteen kolari syyteharkintaan ensi kuussa
Ralliautoa ajanut Selänne törmäsi yleisellä hiekkatiellä
yhteen Kummolan ajaman henkilöauton kanssa perjantaina Ikaalisissa.
Nokkakolari tapahtui, kun Selänne testasi autoaan lauantaista
Tampereen SM-rallia varten.
Testi järjestettiin yleisellä tiellä, eikä sille oltu haettu vaadittavia viranomaislupia.
Asia halutaan käsitellä juohevasti mm. sen takia,
että Teemu Selänne ei tiettävästi vietä koko kesää Suomessa.
Kuulustelu halutaan hoitaa suhteellisen pian,
jotta hän ei joudu myöhemmin tekemään ylimääräisiä matkoja Suomeen.
Mtv3 arkisto 1999
Teemu Selänne tuomittiin 250 000 markan sakkoihin.
Jos alkaa tänään säästää kaikki tulonsa,
hänellä on puolentoista viikon päästä maanantaina tarpeeksi markkoja sukanvarressa.
Kymen Sanomat 3.6.2000
Vuonna 1993 Selänne oli saanut yli 20 000 mk:n sakot hurjasteltuaan yleisellä tiellä
139 km:n tuntinopeutta 100 km:n rajoitusalueella. (MMM-kirja 2000 s. 139)
Oikeusministeri Kari Häkämiehen haastattelu:
- Lähden siitä, että ikävästä teosta ikävä rangaistus.
Häkämies ei katso tarpeelliseksi rangaistuskäytännön tiukentamista kautta linjan,
mutta eräissä tapauksissa siihen olisi aihetta.
- Olen halunnut kiinnittää huomiota tiettyihin rikosryhmiin.
Ennen kaikkea ihmisten henkilökohtainen koskemattomuus on sellainen arvo,
jonka yhteiskunnan pitää suojata ylitse muiden arvojen.
- Sen tulee näkyä myös rangaistuskäytännössä, oikeusministeri sanoo.
- Sellaisissa rikoksissa kuin esimerkiksi pahoinpitely
ei voi lähteä siitä, että Etelä-Pohjanmaa olisi sallivampi kuin vaikkapa Kymenlaakso.
Verkkouutiset arkisto 1998
Sisäministeriön entinen kansliapäällikkö Kari Häkämies
myönsi torstaina Raaseporin käräjäoikeudessa pahoinpidelleensä vuonna 2002
silloista naisystäväänsä kolme kertaa.
Iltaan asti kestäneessä istunnossa kiisteltiin lähinnä siitä,
kuinka vakavia pahoinpitelyt olivat.
HS verkkoliite 2.10.2003
Häkämies esille Sonera-tutkinnassa
Häkämiestä epäillään yllytyksestä yksityisyyden suojasta televiestinnässä
ja teletoiminnan tietoturvasta annettujen säännösten rikkomiseen.
Epäillyt rikokset tapahtuivat vuonna 2002.
Häkämiehen runsasta julkisuutta saaneet pahoinpitelysyytteet selvisivät
viestintärikoksiin liittyvien tutkimusten yhteydessä.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki päätti tiistaina
valtion virkamieslain nojalla, että Häkämies pidätetään toistaiseksi virantoimituksesta.
Digitoday 22.5.2003
Suomen hiihdon maine mureni neljään uuteen käryyn
Keskiviikkona 28. helmikuuta paljastui, että Wadan yllätystesteissä
oli löytynyt neljä uutta doping-tapausta: Myllylä, Kirvesniemi, Jauho ja Kuitunen.
Kirvesniemi myönsi käyttäneensä Hemohesiä ja kysyneensä useasti,
oliko varmaa, ettei siitä voinut jäädä kiinni.
Selvitysryhmä: Hemohes peitti kiellettyä hormonia
Doping-sotkua selvittämään asetettu työryhmä sai selvityksensä
valmiiksi toukokuussa 2001.
Hallintoneuvos Lauri Tarastin johtama ryhmä kertoi pitävänsä todennäköisenä,
että hiihtäjät peittivät kielletyn Epo-hormonin käyttöä Hemohesin avulla.
Osa hiihtäjistä yritti lyhentää rangaistustaan
Ennen kilpailukieltojen toukokuista vahvistamista kansainvälisessä
hiihtoliitossa Myllylä ja Isometsä anoivat vain kolmen kuukauden kilpailukieltoa,
koska pitivät rikettään vähäisenä.
Kun kahden vuoden kilpailukiellot pysyivät voimassa,
muut hiihtäjät paitsi Kirvesniemi ja Myllylä yrittivät
saada rangaistuksiaan lyhenemään välimiesoikeuden avulla.
Välimiesoikeuden kannasta huolimatta hiihtäjien rangaistuksia ei lievennetty.
Yle uutisvuosi 2001
Lipponen vaati Alhoa alentamaan pankinjohtaja Sundqvistin vahingonkorvauksia
estääkseen hallituksensa kaatumisen
Tuolloin Alho alensi tuntuvasti Sundqvistille määrättyjä vahingonkorvauksia.
Iltalehden mukaan nauhalta käy ilmi, että Alho taipui pääministeri Paavo Lipposen versioon sopimuksesta estääkseen hallituksen kaatumisen.
(Suomen sillan uutisviikko 43/98)
http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0129.html
linkki
Lipponen ja Alho harhauttivat eduskuntaa Sundqvist-ilmoituksillaan
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz kaipaa sekä
Alholta että Lipposelta selvyyttä Sundqvist-sopimuksen valmistelua koskeviin lausuntoihin.
- Kun tässä on ristiriita siitä, mitä heidän keskinäisessä keskustelussaan on todettu
ja mitä on tapahtunut niin kyllä se lähinnä on heidän vallassaan selvittää,
Zyskowicz sanoi keskiviikkona.
SDP:n puoluehallituksen jäsen, kansanedustaja Reijo Laitinen vaatii sekä Alhoa että Lipposta
antamaan vedenpitävän selvityksen Sundqvist-Alho-jupakan tapahtumista.
Syyt Alhon puheiden muuttamiseen olivat enemmän yleisempiä kuin henkilökohtaisia.
Alho myöntää syyksi, ettei hallitus kaadu tai ettei synny hallitsematonta prosessia.
Alho kertoo myös SDP:n eduskuntaryhmän keskustelusta.
- Siellä sanottiin, että jokuhan on uhrattava,
ja nyt minut on uhrattu ja se minun on hyväksyttävä,
sanoo Alho keskustelussa siteeraamana.
Verkkouutiset arkisto 1998
Alhon mukaan myös lopullinen 1,5 miljoonan markan korvaussopimus syntyi Lipposen hyväksymänä.
Jo tätä ennen Alho keskeytti ulosottotoimet Lipposen avustajan Jorma Westlundin pyynnöstä.
Alhoa vastaan tehty ministerivastuulain mukainen muistutus raukesi eduskunnassa eilen.
Mtv3 arkisto
Ulf Sundqvistin velkajärjestelyn puitteet
http://www.saunalahti.fi/~kait/lasy/uffe.htm
linkki
Ulf Sundqvistille syyte törkeästä kavalluksesta - arvottomat vakuudet
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9809/980916/9809160157.html
linkki
Sundqvistille syyte velallisen epärehellisyydestä
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9901/990108/9901080178.html
linkki
Sundqvist-sopimus uuteen harkintaan - syyte törkeästä kavalluksesta
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9809/980918/9809180193.html
linkki
Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen katteettomista lupauksista?
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/alhosundqvist2.htm
Alho-Sundqvist 2
--------------------------------------------------------------------------------
Häkämiestä epäillään yllytyksestä yksityisyyden suojasta televiestinnässä
ja teletoiminnan tietoturvasta annettujen säännösten rikkomiseen.<
Hokkasen kolumni Koskettelua vai käpälöintiä? ilmestyi Sibis-lehdessä 25. syyskuuta. Tapaaminen Vapaavuoren ja Ahteen kanssa oli pian tuon kirjoituksen jälkeen.
Ahde ei omasta mielestään ylireagoinut opiskelijan kirjoitukseen. "Koska olen Sibelius-Akatemia tukisäätiön hallituksessa, ajattelin, että asiasta voi puhua. Ja koska rehtori halusi, että voisimme tavata", Ahde toteaa. Ahde vakuuttaa, että tapahtumalla ei ole vaikutusta hänen toimiinsa tukisäätiössä. Tukisäätiö jakaa opiskelijoille vuosittain apurahoja.
Kaleva 18.10.02
26. 2. Helsingin Sanomat julkaisee laajan kirjoituksen seksuaalisesta ahdistelusta työpaikalla. Kirjoituksessa kerrotaan suuren yhtiön toimitusjohtajasta, joka on ahdistellut naisalaisiaan. Johtajan ja yrityksen nimeä jutussa ei mainita. 8. 3. Helsingin Sanomien rikostoimittaja Harri Nykänen kertoo Nelosen Palaneen käry -ohjelmassa, että kirjoituksessa mainittu ahdistelija on Veikkauksen toimitusjohtaja Matti Ahde (sd).
HS 18.4.01
Hilkka Ahteesta rekkamieslehden päätoimittaja
Talousvaikeuksiin kaatuneen ohjelmatoimisto Hilma Oy:n toimitusjohtaja Hilkka Ahde
siirtyy auto- ja kuljetusalan liiton AKT:n palvelukseen.
Ahde jätti Hilma Oy:n konkurssihakemuksen eilen samana päivänä, kun hänet valittiin AKT:n tiedotusosastolle.
Ahteelle nimettyihin tehtäviin kuuluu muun muassa liiton jäsenlehden Auto- ja kuljetusalan päätoimittaminen sekä yhteiskuntasuhteiden hoito.
Lehti leviää AKT:n 50000 jäsenen lisäksi myös alan työnantajille. Asiaa valmisteltiin kaikessa hiljaisuudessa kesäkuukaudet.
Päätoimittajavaihdoksesta ei tiennyt etukäteen edes lehden nykyinen päätoimittaja.
Ilta-Sanomat 5.9.03
Ahdisteltu: Alun alkaen mä sanoin, et mä en halua tästä mitään juttua enkä vaadi tästä mitään.
Mut nää kaikki kolme uhos, että tämä ei jää tähän,
vaikka oma pää putoais, tälle täytyy tehdä jotain.
Jos tulee joku seuraava uhri ja nostaa asian ja käy ilmi,
ettei mitään oo tehty, niin sitten ollaan pulassa.
– Ja siinä pulassahan ne nyt on.
MOT 9.4.01
Julkkisjengi videoi kokaiinijuhlansa
Poliisi sai harvinaisen selvää näyttöä rikoksesta,
kun se takavarikoi julkkisten huumejuhlissa kuvatun videon.
Juhlat järjestettiin suuren huumeliigan päätekijänä syytetyn
27-vuotiaan helsinkiläismiehen asunnolla Hakaniemessä.
Poliisi tiesi kuvaamisesta jo samana päivänä,
sillä se kuunteli juttuun sekaantuneiden puhelimia.
"Hei terve! Mä oon Jussi Ahde ja mä aion nyt vetää kokaiinia nokkaan.
Ja jos joku haluaa tota noin tehdä tästä joskus fyrkkaa, niin puolet mulle!",
julkkismalli sanoo videolla.
Ilta-Sanomat 27.2.03
Pääministeri Lipponen: Valtio-omistajan tuki Soneralle oli systemaattinen
- Soneran strategiaan kuului paitsi kansainvälistyminen myös riskinotto, Lipponen sanoi edskunnassa. Lipposen hallitus vastaa hyväksytyn strategian toteuttamisesta. Selvitys toteaa, että syksyllä 2001 Soneran osakkeen arvo oli pudonnut selvästi alle vuoden 1998 listautumishinnan. - Yhtiö oli velkaantunut raskaasti, nettovelka oli 4,7 mrd. euroa, yhtiön luottoluokitus oli laskenut niin kutsutun investment graden alarajoille ja oli vaarassa laskea edelleen.
Sonera Oyj:n umts-investointipäätösten, joissa hävi yli 4,3 miljardia euroa, ja valtioneuvoston yhteyttä tuohon päätöksentekoon selvittää vielä oikeuskansleri Paavo Nikula, joka julkistaa selvistyksensä tässä kuussa.
Digi Today 3.9.02
Miksei umts-investoinnille hankittu pääomistajan eli valtion hyväksyntää, vaikka hallituksen omistajapolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä näin lukee. Lipposen hallituksen omistajaohjauksen ote on Soneran tapauksessa pettänyt täydellisesti.
Sonera kirjasi "tyhjän ostamisesta" 4,3 miljardin euron tappion.
Lipponen tulkitsi kuitenkin myös eduskunnan hyväksyneen Soneran kansainvälistymisen kesällä 2000.
Vasemmistoliiton ryhmä toisti moitteensa silloista liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinosta (kok) kohtaan, joka ei tuonut Soneran osallistumista Saksan huutokauppaan hallituksen ennakkokäsittelyyn.
Lipponen varoitti kansanedustajia vaatimasta erityistilintarkastusta Sonerassa.
Vakavista ongelmista ja väärinkäytöksistä kielivä tarkastus...
Lipponen tulkitsi Jäätteenmäen esittäneen erityistilintarkastusta. Jäätteenmäki ei täsmentänyt kantaansa.
Eduskunta äänestää hallituksen nauttimasta luottamuksesta myöhemmin.
HS 4.9.02
Oikeuskansleri on itse ottanut asian selvitettäväkseen, mutta on saanut tukea pääministeri Paavo Lipposelta (sd) laajoille selvitystoimilleen.
Pöytäkirjoissa utms-asiasta ei ole halaistua sanaa. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi jo 23.10.2001 eduskunnalle selvityksen valtion omistajapolitiikasta ja Sonerasta. Vanhojen selvitysten mukaan umts-huutokauppoja ei ole käsitelty liikenne- ja viestintäministeriössä, talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, eikä muussakaan valtion elimessä.
Digi Today 7.8.02
Nikula: Lipponen ylitti toimivaltansa Itävalta-päätöksessä Oikeuskansleri moitti pääministeriä
Nikula ei kuitenkaan näe edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle. Kaikkiaan 15 kansalaista oli vaatinut oikeuskansleria selvittämään Lipposen toimia.
Oikeuskanslerin mukaan Lipposen päätös oli "toimintaa presidentin toimivaltaan (silloisen hallitusmuodon) 33. pykälän mukaan kuuluvalla alueella ja siten säännöksen vastaista".
HS 31.5.00
Lipponen: Itävalta-boikottipäätös kuului pääministerille
Pääministeri Paavo Lipposen mukaan päätös Suomen osallistumisesta EU-maiden
Itävalta-boikottiin kuului pääministerin tehtäväksi.
Oikeuskansleri Paavo Nikula tutkii parhaillaan Itävalta-päätöksen
taustoja asiasta tehtyjen kantelujen takia.
Lipposen mukaan pääministerille kuuluu Euroopan unionin asioiden hoito,
ja Itävalta-boikotti oli "nimenomaan EU-asia".
Lipponen korosti Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla,
ettei hän sitonut Suomea mihinkään
oikeustoimiin maiden kahdenvälisissä suhteissa.
Helmikuun loppuun asti voimassa ollut perustuslaki sanoi yksiselitteisesti,
että presidentti päättää Suomen suhteista ulkovaltoihin.
EU-maiden Itävalta-päätöksessä ei kuitenkaan ollut kyse minkään EU-elimen päätöksestä,
vaan EU-maiden ja Itävallan kahdenkeskisistä suhteista,
joten päätösvalta olisi kuulunut presidentille.
Pääministeri Paavo Lipponen päätti asiasta yksin, keskustelematta siitä sen paremmin
presidentin, hallituksen kuin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnankaan kanssa.
Lipponen kävi Portugalin pääministeri Antonio Guterresin kanssa 30.1
puhelinkeskustelun kannanoton sisällöstä.
Lopullisen muotonsa kannanotto oli saanut 31.1., jolloin viimeistään
Lipposen olisi pitänyt ottaa yhteyttä presidenttiin.
Hänellä olisi siis ollut kaksi päivää aikaa informoida
presidenttiä, mitä hän ei tehnyt.
--------------------------------------------------------------------------------
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön kulmakivi.
Sisältää perussäännökset valtion järjestysmuodoista,
ylimpien valtioelinten suhteista ja kansalaisten perusoikeuksista.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen on selittänyt, ettei hän voinut kertoa presidentille
Itävaltaa koskevasta presidentin toimivaltaan kuuluneesta boikotista,
koska Ahtisaari oli ratkaisevalla hetkellä lentokoneessa.
Niin Finnairin lentoturvallisuudesta vastaavat henkilöt kuin
tasavallan presidentin avustajatkin ovat todistaneet,
että nykytekniikalla on mahdollista saada maan korkein poliittinen johto
kiinni vaikka lentokoneesta, jos halutaan.
Ennusmerkeistä päätellen pääministeri Lipposesta saattaa jatkossa muodostua
melkoinen riesa presidentti Haloselle.
Nähtäväksi jää, antaako Halonen pääministerin nöyryyttää itseään
samalla tavalla kuin Ahtisaari salli tapahtuvan.
Verkkouutiset arkisto 2000
Pääministeri Paavo Lipponen sai moitteet oikeuskansleri Paavo Nikulalta,
koska presidentti oli ohitettu asiassa, joka silloin voimassa olleen
valtiosäännön mukaan kuului presidentin toimialaan.
Myöhemmin Ahtisaari nimettiin kolmikkoon, joka sai tehtäväkseen laatia
raportin Itävallan ihmisoikeustilanteesta.
Ryhmän muut jäsenet olivat Espanjan entinen ulkoministeri Marcelino Oreja
ja saksalainen ihmisoikeusjuristi Jochen Frowein.
"Kolmeksi viisaaksi" kutsuttu ryhmä luovutti työnsä tulokset Ranskan
presidentti Jaques Chiracille 8.9.2000.
Mietinnön keskeinen ehdotus oli, että pakotteet tulisi purkaa,
koska niiden jatkaminen uhkaisi kääntyä tarkoitustaan vastaan.
Vain kolme päivää myöhemmin Ranska julkistikin 14 EU-maan nimissä
ilmoituksen boikotin päättymisestä.
(MMM 2001 s. 208)
Pääministerin sijainen, kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistö
haluaisi purkaa Itävallan vastaisen boikotin,
pääministeri Paavo Lipponen (sd) sanoo,
ettei pakotteista luopuminen ole näkyvissä.
HS Arkisto 15.4.2000
Päättäjien mielivalta ja laeista piittaamattomuus on yleensä mielletty diktatuureihin kuuluvaksi ilmiöksi, ei demokratioihin.
Verkkouutiset arkisto 2000
Itävalta-boikotin on todettu olleen suuri virhe, hätiköity päätös.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen ei ollut huolissaan teknologiaosakkeiden hintojen laskusta.
Hän piti sitä terveenä kehityksenä, koska joukossa on firmoja,
joilla ei ole mitään muuta kuin odotusarvoa.
"Jyvät ovat erottumassa akanoista".
Hän arvioi, että osaamista ja tuloksentekokykyä sisältävät Nokia
ja Sonera eivät kuulu näihin kuplafirmoihin.
HS Arkisto 17.4.2000
(Soneran ja Nokian pörssikurssit romahtivat lisää tämän jälkeen)
--------------------------------------------------------------------------------
Eduskuntakeskustelussa päädyttiinkin toteamaan,
ettei pankkikriisiä voitu hoitaa toisin.
Oli vain yksi vaihtoehto, jota silloinen pääministeri Esko Aho (kesk.) toteutti.
Vaihtoehtoja kyllä tarjottiin Aholle ja silloiselle valtiovarainministeri
Iiro Viinaselle (kok.). Ne eivät kuitenkaan kelvanneet.
Ruotsissa ja Norjassa valittiin vaihtoehtoinen tie auttaa pankit
ja niiden asiakkaat ulos kriisistä.
Tänään voidaan kiistatta havaita, että Suomessa valittu,
yli 50 miljardia markkaa maksanut hoitotapa oli selvästi kalliimpi
kuin ruotsalaiset ja norjalaiset keinot.
On perin ikävää, että Pankkiyhdistyksen puheenjohtajan
Pertti Voutilaisen tuore lausunto tuottamattomista pankkiasiakkaista
on onnistunut hautaamaan alleen todellisen ja tarpeellisen keskustelun
pankkikriisistä ja sen syistä.
Vaikka poliitikot haluavat painaa pankkikriisin villaisella,
jokainen suomalainen muistaa sen pitkään.
Kriisin hintana on edelleenkin velka, josta jokainen suomalainen
kantaa 10 000 markan henkilökohtaista osuutta."
(A-P Pietilä 19.11.1999 Talous-Sanomat)
Nettisanomat 1999
Oppositioon joutunut keskustapuolue haastoi vuoden 1999 eduskuntavaaleissa
vielä kerran vahvan ammattiyhdistysliikkeen.
Keskustapuolue arvosteli Suomen työmarkkinoiden toimintaa
ja esitti lääkkeeksi työttömyyteen ja työpaikkojen ongelmiin työreformia.
Työreformi-ohjelmassa keskustapuolue ehdotti jälleen työsopimuslain muuttamista
ja siten valtakunnallisten työehtosopimusten tarjoaman vähimmäissuojan heikentämistä.
SAK(laman läpi 2002)
Tahallisesti, suunnitelmallisesti ja tuottamuksellisesti
aiheutettu taloudellinen vahinko Suomen valtiolle ja veronmaksajille
ja yksityisille kansalaisille.
Syyllistyneet viranomaiset:
· Suomen hallitukset Holkeri, Aho, Lipponen I ja Lipponen II
· Suomen Pankin pääjohtaja Kullberg johtokunnan jäsenet ja keskeiset virkamiehet
Davidsson kantelu 2002
Uutisia 17/2000:
Aho siirsi uuden anomuksen jättämistä
Keskustan puheenjohtaja Esko Aho aikoo jättää uuden opiskeluvapaa-anomuksensa
eduskunnan puhemiehistölle 25. huhtikuuta.
Aho siirsi anomuksen jättämistä eduskunnan pääsiäisloman takia.
Aho on saanut keskustalta tukea suunnitelmilleen lähteä ensi lukuvuodeksi
Yhdysvaltoihin Harvardin yliopistoon opiskelemaan ja luennoimaan.
Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti toissaviikolla kansanedustajien
pitempien poissaolojen säännöistä. Niiden mukaan lupa pidempään poissaoloon
voidaan myöntää merkittävän kansainvälisen tehtävän vuoksi tai muista
erittäin painavista syistä, jotka eivät saa olla luonteeltaan
ensisijaisesti yksityisiä. Lupapäätöksen tekee eduskunnan täysistunto.
Toistaiseksi Aho on ilmoittanut aikovansa pitää kiinni
Harvardin-suunnitelmistaan.
Hän haluaa myös jatkaa keskustan puheenjohtajana.
Kansanedustaja Rainer Erlund hukkui
Kansanedustaja Rainer Erlund hukkui 17. huhtikuuta Bromarvissa lapsuuden
kotitilansa edustalla.
Erlund oli nostamassa verkkoja kahden muun henkilön
kanssa, joista toinen oli hänen eduskunta-avustajansa.
Ruumiinavauksessa kuolinsyyksi varmistui hukkuminen.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli viikko aiemmin ryhtynyt
käsittelemään Erlundin mahdollista erottamista
eduskunnasta tämän saatua 45 päivän
ehdollisen vankeustuomion lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä.
Erlund oli jo aiemmin erotettu ruotsalaisesta kansanpuolueesta, ja hän
jatkoi omana ryhmänään eduskunnassa.
Hallitus hyväksyi 3,159 miljardia markkaa Sonera-osakkeisiin
Helsinki (23.10.2001) - Hallitus esittää
Soneran osakkeiden hankintaan 3 159 miljoonan markan
(noin 531 miljoonan euron) määrärahaa lisäbudjettiin.
Siimekseltä kielteinen kanta
Toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes ei näytä vihreää valoa Sonera-rahoitukselle
- Julkisuudessa on tänään esiintynyt tietoja, joiden mukaan olen suhtautunut
kriittisesti hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan
sunnuntaiseen päätökseen koskien Soneran uusmerkintää, hän huomautti tiistaina.
-Epäselvyyksien poistamiseksi ilmoitan, että en ole puoltanut kyseistä
talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöstä.
Kielteisen näkemykseni peruste on se, että en pidä riittävän todennäköisenä sitä,
että nyt tehty päätös asiassa jäisi ainutkertaiseksi.
Päätös on Siimeksen mukaan myös liian kapea-alainen,
koska siinä ei huomioida riittävästi
muita valtion omistajapolitiikkaan liittyviä intressejä.
Digi Today 23.10.01
Umts-kauppojensa vuoksi Sonera velkaantui korviaan myöten. Vuonna 2001 sen velanhoidon pelkät korkokulut olivat n. 1,6 miljardia markkaa. Äskettäin Internetissä julkaistussa kirjassa "Minne hävisivät Soneran rahat" itseään Soneran tapahtumia läheltä seuranneiksi "talouselämän vaikuttajiksi" kutsuvat, toistaiseksi nimettömiksi jääneet kirjoittajat kertovat, että Soneran hallituksen umts-päätöksen jälkeen Soneran edustaja, myöhemmin tammikuussa 2001 yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetty Kaj-Erik Relander "kävi useasti keväällä ja alkukesästä 2000 liikenneministeriön ylimpien virkamiesten vieraana" ja että "usein keskusteluissa oli mukana myösliikenneministeri Olli-Pekka Heinonen". Internet-kirjoittajien mukaan "umts-huutokauppaluvan hankinta oli puheenaiheena myös Lipposen hallituksen sisäpiirissä. Viestin valtio-omistajan investointiluvasta Soneralle umts-toimiluvan hankkimiseen välitti liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen". "Olli-Pekka Heinonen oli Relanderin mukaan lapsellisen innokas päästessään Sonera-keskusteluun mukaan", eikä hän "Relanderin näkemyksen mukaan tajunnut keskusteluiden sisällöstä juuri mitään. Relander jaksoi naureskella Sonerassa sille, kuinka helppoa Heinosta oli höynäyttää, oli sitten kyse optioista tai umts-luvan hankkimisesta. Hyvä asia Relanderille, katastrofaalinen asia veronmaksajille ja osakkeenomistajille", Internetissä julkaistussa kirjassa kerrotaan.
VSL 02 kannanotto
Kun Helsingin Sanomat kirjoitti ensimmäisen kerran Soneran sisäisestä kriisistä, johto joutui paniikkiin. "On esitetty epäilyitä siitä, että ensimmäisenä toimenpiteenään Relander määräsi jäljitettäväksi kaikki lehtiin ja median edustajiin lähteneet ja sieltä Soneraan saapuneet puhelut. Sonerassa otettiin siis käyttöön yhtiön sisäinen puheluiden jäljittämistekniikka. Tämä ei tuottanut vaikeuksia; olihan Sonera alan asiantuntija!" "Epäiltiin myös, että Relander järjesti Soneran sisäisen sähköpostien vakoilujärjestelmän. Tämän taitavasti rakennetun järjestelmän avulla Relander apureineen pääsi lukemaan soneralaisten sähköposteja niin, että vakoiltava henkilö ei huomannut mitään."
E. Seppänen 12.7.02
Helsinki (22.01.2001) - Sonera SmartTrust Oy:n toimitusjohtaja Björn Gustavsson (38) menehtyi sunnuntai-iltana 21.1.2001. Kuolinsyyksi on varmistunut itsemurha.
Digi Today 21.1.01
Keskusrikospoliisi epäilee Soneran seuranneen teletunnistetietojen avulla jopa satojen ihmisten puheluita.
Digi Today 4.12.02
Helsinki (26.11.2002) - Keskusrikospoliisi on pidättänyt Sonera Oyj:n entisen toimitusjohtajan Kaj-Erik Relanderin tänään iltapäivällä. Relanderia epäillään törkeästä viestintäsalaisuuden rikkomisesta. Pidätys on jatkoa viidelle aikaisemmalle pidätykselle samassa tutkinnassa. Tähän asti kaikki pidätykset ovat johtaneet vangitsemiseen. Kaj-Erik Relander toimi Soneran toimitusjohtajana 1.1.2001 - 31.7.2001, mutta hänellä oli huomattava asema Soneran johdossa jo ennen sitä.
Digi Today 26.11.02
Soneran epäillyn rikoksen aikainen pääjohtaja Kaj-Erik Relander on pitänyt herjaavina Helsingin Sanomien ja niin kutsutun Sonera-kirjan vihjailuja omasta osuudestaan teletietojen murtamisessa, ja urkinnan aloittamisessa. Urkinnan väitetään kohdistuneen yhtiön sisältä Helsingin Sanomille tietoja vuotaneisiin lähteisiin.
Digi Today 20.11.02
Esko Aho myi kaikki Soneran osakkeensa
"Nyt olen ostanut lisää"
Puheenjohtaja Esko Ahon syksyn mittaan hankkima 7500 Soneran osakkeen potti,
jonka arvo nousi noin 44 000 euroon, kutistui välillä nollaan, kun hyvänä
sököpelurina tunnettu poliitikko vaihtoi sen rahaksi.
- Osa tuloista meni Amerikan matkan laskujen hoitoon, vaikka kyseessä onkin
investointi, jota maksan vielä pitkään.
Myyntirysäyksen jälkeen Esko Aho on jälleen ostanut Soneraa ja nyt hän
omistaa sitä noin 2 000 osakkeen verran.
- Tämä on minun tapani sijoittaa, Aho kuittaa kysymyksen uusien kauppojen
perusteluista.
Iltalehti 1/2002, Tuomas Keskinen(kopio lehtileikkeestä)
Pääministeri Paavo Lipponen (sd) sai Viestintä Teema -osakeyhtiöltä
viime vuodelta 100000 markan osingon.
Yhtiö jakoi tilikaudelta omistajilleen yhteensä 400000 markan osingon,
joka on saajalleen verovapaata tuloa.
Viestintä Teeman osakesalkusta kerrottiin huhtikuussa IS:ssa.
Yhtiöllä oli tuolloisilla kursseilla yli yhdeksän miljoonan markan edestä
suomalaisia pörssiosakkeita.
Yhtiöllä on mm. 25600 Nokian osaketta, joiden arvo maanantain kurssilla
oli vajaat seitsemän miljoonaa markkaa.
IS 22.8.2000
Lipposen Viestintä Teema -yhtiö on käynyt 1990-luvun alusta asti arvopaperikauppaa,
vaikka se ei kuulu yhtiön toimialaan.
Lipposen osuutta yhtymässä on Nokian arvon paisumisen vuoksi saattanut pitää
jo pitkään merkittävänä omistuksena, josta ministerin olisi tullut kertoa eduskunnalle.
-Voin ilmoittaa omaisuudestani tarkemmin, jos sitä vaaditaan, Lipponen lupasi eilen.
IS 8.4.2000
--------------------------------------------------------------------------------
Tiettävästi Viestintä Teema -yhtiö omistaa/omistanut myös Soneran osakkeita.
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen sai 100000 markan osingot
Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen on keväällä jälleen saanut
osittain omistamaltaan Viestintä Teema -osakeyhtiöltä 100000 markan osingon.
Yhtiö jakoi tilikaudelta 2000 neljälle yhtä suurelle omistajataholleen yhteensä
400000 markan osingot.
Paavo Lipponen, toimitusjohtaja Keijo Immonen, ministeri Jaakko Iloniemi
sekä Suomen Pankin kesäkuussa 2000 edesmenneen johtajan Matti Korhosen
kolme oikeudenomistajaa omistavat kukin 25 prosenttia Viestintä Teema Oy:stä. IS 18.7.2001
Sasi ja Tuomioja ovat hallituksen pörssikuninkaat
Valtioneuvoston jäsenistä suurin pörssiosakevarallisuus on
ulkoministeri Erkki Tuomiojalla (sd), ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasilla (kok)
ja oikeusministeri Johannes Koskisella (sd).
Tuomiojalla on yli 700000 markan, Sasilla noin 460000 markan ja
Koskisella noin 330000 markan pörssiosakkeet.
Järjestys on tämä, jos muuta varallisuutta ja pääministeri Paavo Lipposen (sd)
osittain omstamaa Viestintä Teemaa ei lasketa mukaan.
Teemalla on tällä hetkellä noin 7,2 miljoonan markan arvosta pörssiosakkeita.
Lipponen omistaa yhtiöstä neljänneksen, eli hänen osuutensa on teoriassa
1,8 miljoonan markan arvoinen.
(iltasanomat.fi 26.1.2001)
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöt, joilla on merkittävää henkilökohtaista pörssiomistusta, eivät osaa
tehdä laillisia ja puolueettomia päätöksiä/esityksiä valtion rahojen käytöstä, jos
rahankäyttö vaikuttaa pörssikursseihin.
Räikeimmillään tämä on ollut Paavo Lipposen kohdalla, joka on pyrkinyt salaamaan
pörssiomistuksensa (Viestintä Teema-yhtiön kautta) eduskunnalta.
Kuten ylempää voi lukea, hän ei ole aikonut itse kertoa omistuksistaan, kuten laki
määrää, vaan hän sanoi, että voi kertoa omistuksistaan vasta kun sitä erikseen
aletaan häneltä kysellä. Hän ei siis oma-aloitteisesti tiedä edes perusasioita
säädöksistä, joista hänen itse kuuluisi olla asiantuntija ja avustajia pitäisi
olla riittämiin neuvomassa.
Mutta tämähän nähtiin jo Itävalta-kannanotossa, missä hän rikkoi perustuslakia
ohittamalla presidentin.
Näitä asioita kansa ei tunnu muistavan ennen vaaleja.
--------------------------------------------------------------------------------
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on nyt väläyttänyt mahdollisuutta poistaa johtokunnan rivijäsenten nimitysoikeus presidentiltä.
Ahon ja Kanervan valintaa ehdittiin syksyllä 2001 monissa tiedotusvälineissä, puolueissa ja pöytäkeskusteluissa pitää varmana jo ennen kuin virkojen hakuaika oli ehtinyt umpeen.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti Suomen Pankin johtokuntaan vain yhden uuden jäsenen, Pentti Hakkaraisen. Keskustan Esko Aho ja kokoomuksen Ilkka Kanerva jäivät nimityksittä, toisin kuin oli laajalti arveltu.
YLE uutisvuosi 2001
Keskustan puheenjohtaja Esko Ahon mukaan puolueen pankkivaltuutetut
vastustavat loppuun asti professori Jukka Pekkarisen nimittämistä
Suomen Pankin johtokuntaan.
Aho myös kummeksuu presidentti Martti Ahtisaaren puuttumista Suomen Pankin
johtokunnan nimityksiin.
-Jukka Pekkarinen on erittäin hyvä mies, olemme keskustankin piirissä
oppineet luottamaan häneen talouden ja työmarkkinoiden asiantuntijana,
mutta valitettavasti Suomen Pankin johtokunta ei ole paikka,
jonne kaikki hyvät miehet pitäisi sijoittaa, Aho sanoi.
Ahon mielestä Suomen Pankki ei Emu-oloissa tarvitse yhtä suurta johtokuntaa kuin nykyään.
-On vaikea, tai suoraan sanoen mahdotonta löytää perusteita
miksi johtokunnan jäsenmäärä pitäisi pitää ennallaan.
Olemme siis sitä mieltä, että Matti Vanhala pääjohtajaksi
ja johtokunta yhtä pienemmäksi.
Mtv3 arkisto 1998
Aho ei halua Suomen Pankkiin
Keskustan puheenjohtaja Esko Aho ei aio pyrkiä Esko Ollilan seuraajaksi
Suomen Pankin johtokuntaan. Aho vakuutti torstaina, ettei hän ole kiinnostunut tehtävästä.
Ahon mukaan keskusta asettaa tehtävään ehdokkaan, joka täyttää vaatimukset.
Verkkouutiset arkisto 2000
Keskustan puheenjohtaja Esko Aho aikoo jättää
Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajuuden ensi syksynä.
Aho kertoi ratkaisustaan Hiihtoliiton liittovaltuustolle lauantaina Jyväskylässä.
Päätös liittyy Ahon Harvardin-suunnitelmiin.
Samanaikaisesti eroilmoituksen kanssa Aho on kuitenkin ehdolla
Kansainvälisen Hiihtoliiton hallitukseen.
Hän sanoi matkoja siinäkin tehtävässä kyllä riittävän.
Aho valittiin viime marraskuussa liiton puheenjohtajaksi
kolmannelle kaksivuotiskaudelle. Hän aloitti liiton johdossa vuonna 1995.
Aho on myös Lahdessa ensi helmikuussa järjestettävien MM-hiihtojen
järjestelytoimikunnan puheenjohtaja.
Verkkouutiset arkisto 2000
Sitra metsästää johtajaa
(18.10.2003 19:47) Eduskunnan alla toimiva Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra, hakee uutta yliasiamiestä.
Ehdokaslistalla on kymmenkunta nimeä, mukana mm. politiikan ja virkamieskunnan ykkösketjua.
Nelosen uutisten saamien tietojen mukaan ehdokkaana on myös ex-pääministeri Esko Aho.
Johtajan palkka on kova, Suomen pankin pääjohtajatasoa eli n. 15 000 euroa kuussa.
NELONEN uutiset
--------------------------------------------------------------------------------
Sitra perustettiin Suomen Pankin yhteyteen vuonna 1967
Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
Sitra siirtyi eduskunnan alaiseksi rahastoksi vuonna 1991.
--------------------------------------------------------------------------------
Vilénin "tieteelliset ansiot"
Lipposen hallituksen uusimman ministerin Jari Vilénin (kok) pro gradu -tutkielma on aikoinaan hyväksytty cum laude arvosanalla, siis "kiitoksella". Se on erittäin hyvä arvosana työstä, jonka tekstistä yli puolet on kopioitu Simon kunnan historiikistä ilman lähdeviitteitä. Oulun maakunta-arkistossakaan Vilén ei tutkijapäiväkirjojen mukaan ole käynyt, vaikka osan hänen lähteistään pitäisi olla sieltä peräisin. Mikä mahtaa olla Vilénin oma osuus gradunsa teossa, sekö että hän on ehkä vienyt sen tarkastettavaksi ihan itse? Onko arvosanaa nostanut erittäin ansiokas kopioimisen taito vai mistä niinkin korkea arvosana kuin cum laude on annettu?
VSL kannanotto Vilenin gradu-väärentämiseen
Kankaanpään kuntoutuskeskus laiminlöi kirjanpitonsa
Säätiön puheenjohtajana entinen ministeri Kauko Juhantalo
Noin 50 miljoonan markan liikevaihtoa pyörittävän kuntoutussairaalasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii entinen kansanedustaja ja ministeri Kauko Juhantalo (kesk). Hän joutui eroamaan ministerin ja kansanedustajan tehtävistä sen jälkeen, kun valtakunnanoikeus oli tuominnut hänet syksyllä 1993 lahjusten vaatimisesta vuoden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Juhantalo on tuomittu lisäksi sakkorangaistukseen Helsingin käräjäoikeudessa kirjanpitorikoksesta, kun hän oli merkinnyt yhtiönsä taseeseen obligaatioita, joista osa ei ollut koskaan ollut yhtiön hallussa ja osa oli luovutettu Juhantalon velkojen maksuksi Interbankille.
Kuntoutusasioita valvoo Kelassa johtaja Matti Puhakka (sd), joka sai Kankaanpään kuntoutussairaalan tilintarkastajien raportin viime viikolla.
Hän ei näe esteitä sille, että kaksi rikostuomiota saanut henkilö toimii Kelan säätiössä vastuullisessa tehtävässä.
HS 12.5.00
Syyttäjän mukaan Juhantalo tiesi mihin ryhtyi Interbank-sotkussa
MTV3 uutisarkisto
Juhantalo ei näe estettä jatkaa eduskunnassa Kansanedustaja Kauko Juhantalo (kesk.) ei pidä kirjanpitorikoksesta saamaansa sakkorangaistusta esteenä hänen poliittisen uransa jatkumiselle. Juhantalo kertoi torstaina, että hän aikoo pyrkiä jatkamaan kansanedustajana myös ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Keskisuomalainen arkisto
Juhantalo joutui 1992 eroamaan ministerin paikalta kun kävi ilmi, että hänellä on merkittäviä talousvaikeuksia. Myöhemmin paljastui, että hän oli yrittänyt "koplata" talousvaikeuksiensa hoitoa ja ministerintehtäviään. Toisin sanoen käydessään kauppa- ja teollisuusministerinä neuvotteluja Skopin johdon kanssa pankin ongelmista Juhantalo yritti samalla järjestää lisärahoitusta omiin liiketoimiinsa. Tästä syystä valtakunnanoikeus tuomitsi hänet syksyllä 1993 lahjusten vaatimisesta yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Juhantalolle määrättiin kolmen vuoden koetusaika, joka siis oli voimassa joulukuussa 1994, jolloin hänen epäillään olleen avustajana törkeässä kavalluksessa ja syyllistyneen kirjanpitorikokseen. Jos oikeus katsoo Juhantalon syyllistyneen koetusaikanaan epäiltyihin rikoksiin, hänen ehdollinen vankeustuomionsa muuttuu ehdottomaksi. Juhantalon ehdonalaisuus päättyi vasta syksyllä 1996. Silti hänet valittiin uudellen eduskuntaan keväällä 1995.
HS 4.9.97
Eduskunta voi erottaa jäsenensä vain, jos tämä on tuomittu tahallisesta rikoksesta vankeusrangaistukseen. Eduskunta erotti Juhantalon jäsenyydestään 1993, sen jälkeen kun hänet oli valtakunnanoikeudessa tuomittu vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta kauppa- ja teollisuusministerinä. Juhantalo palasi eduskuntaan keväällä 1995. Hänet valittiin Turun pohjoisesta vaalipiiristä. Juhantalo sai tuolloin 6 580 ääntä.
HS 9.10.98
Entiselle kulttuuriministeri Lindénille huomautus virheellisestä menettelystä
Oikeuskansleri Paavo Nikula on antanut huomautuksen hiljattain kulttuuriministerin tehtävästään eronneelle Suvi Lindénille. Lindénin olisi tullut ministerinä katsoa itsensä esteelliseksi ratkaisemaan valtionavun myöntäminen golfkentälle, jonka osakas hän itse oli koska tämä vaaransi hänen puolueettomuutensa.
OKV Tiedote 13.6.02
Lindén kuitenkin ministerinä esteellisyyssäännöksistä välittämättä oli myöntänyt avustusta yhtiölle, jonka osakas itsekin oli, yhdistys katsoi hänen ansainneen myös Vuoden Ryökäle -palkinnon.
Keskipohjanmaa 3.5.03
Selitykseksi voi vain tarjota arkielämästä vieraantumista ja oligarkiassa viihtymistä.
Nettisanomat 30.5.02
Kansanedustajan lahjomisesta ja lahjoman vastaanottamisesta kansanedustajana tulee rikoksia Suomessa.
HS 5.6.02
Lupaus elintarvikevirastosta oli Berlusconin vaaliapu Lipposelle
- Berlusconi halusi vain auttaa kollegaansa ja tarjota hyvän
mainospalan vaalien aattona, italialaisviranomainen sanoo IS:lle.
Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) on nostanut uudelleen esiin
toimintansa Suomen ja Italian taistossa elintarvikevirastosta.
Lipponen sanoo sopineensa Italian pääministerin Silvio Berlusconin kanssa
uudesta mallista juuri ennen Suomen eduskuntavaaleja.
Lipponen julkistikin esityksen pikaisesti,
kaksi päivää ennen Suomen eduskuntavaaleja.
Lukuisat tiedotusvälineet uutisoivat, että EU:n elintarvikevirasto
on vihdoin tulossa Suomeen. Saavutusta pidettiin yleisesti mahtavana voittona Suomelle.
IS 16.6.03
EU:n elintarvikevirasto isompiin tiloihin
(18.9.03 19:41)
Euroopan unionin elintarvikevirasto muuttaa suurimpiin tiloihin Brysselissä,
vaikka viraston lopullinen sijainti on edelleen avoin.
Viraston ilmoituksen mukaan se tarvitsee lisää tiloja,
kun henkilökunnan määrä kasvaa.
Työntekijöitä on nyt 49, mutta uusiin tiloihin pitäisi tulla vuoden 2004
loppuun mennessä yli sata ihmistä.
Yleinen arvio EU-piireissä on, että elintarvikevirasto jää lopullisesti Brysseliin.
Virasto itse korostaa, että muutto uusiin tiloihin tapahtuu tilapäisesti.
Muutto tapahtuu lokakuun alussa.
Viraston sijainnista on kiistelty vuosia.
Isäntäkaupungiksi ehdotettiin Helsinkiä Laekenin huippukokouksessa
vuoden 2001 lopulla, mutta Parmaa kannattanut Italian pääministeri
Silvio Berlusconi esti ratkaisun.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) ja Berlusconi neuvottelivat
asiasta viime kesäkuussa Thessalonikissa, mutta ilman ratkaisua.
(STT)
Aivan eduskuntavaalien alla silloinen pääministeri Paavo Lipponen
lupaili suomalaisille, että Euroopan unionin elintarvikevirasto sijoitetaan Helsinkiin.
Tuolloin hän antoi ymmärtää, että asiasta oli sovittu Italian pääministeri
Silvio Berlusconin kanssa.
Suomen edellinen pääministeri Paavo Lipponen on kertonut sopineensa
viraston sijoituspaikasta Italian pääministerin Berlusconin kanssa.
Puheenjohtaja Cardoli kertoi pääministeri Berlusconin neuvotelleen asiasta
Lipposen kanssa mutta mitään lopullista sopimusta asiasta ei ole hänen saamansa informaation mukaan tehty.
Forssan Lehti 25.5.03
Kun päätöstä ei ole kyetty tekemään,
virasto aloitti jo toimintansa Brysselissä vuokratiloissa.
Tilojen vuokra-aikaa on juuri jatkettu vuodella eteenpäin.
Päätöksen tekemisellä viraston sijaintipaikasta on todella kiire.
Kun virasto ns. pääsee asettautumaan ja aloittamaan toimintansa Brysselissä,
on sitä on vaikea enää vuoden toimimisen jälkeen saada siirretyksi minnekään.
Komissaari Fischler totesi EU:n maatalousvaliokuntien
puheenjohtajien yhteisellä lounaalla 19.05. Kreikan Ateenassa:
yksi asia on varma, jos Suomi ja Italia jatkavat asiasta riitelyä,
virasto jää Brysseliin.
Hämeen Sanomat 3.7.03
Molemmat maat havittelevat EU:n elintarvikevirastoa,
eikä asiasta ole syntynyt sopua pitkistä neuvotteluista huolimatta.
Neuvotteluja yritetään edelleen jatkaa.
Berlusconin mukaan Italian ongelmana on,
että tästä on tullut lähes kansallinen kunniakysymys.
Hän arvelee, että sama pätee Suomeenkin.
Berlusconi vakuutti sopineensa viime talvena silloisen
pääministerin Paavo Lipposen (sd.) kanssa nimenomaan siitä,
että virasto jaettaisiin puoliksi Suomen ja Italian välillä.
Brysselissä toimintansa aloittanut elintarvikevirasto
itse ei kuitenkaan pitänyt tätä mahdollisena.
Vaalien alla Sdp kertoi, että elintarvikevirasto saadaan Suomeen.
”Uutisankka” oli tarkoitettu vahvistamaan Lipposen asemaa,
kuten Italian pääministeri Berlusconi kertoi äskettäin.
Viraston sijaintimaa ei selvinnyt vielä EU:n äskeisessä huippukokouksessakaan.
Eikö tässäkin ole ”vaalivoitto ehdolla millä vaan” -makua?
Mutta tämä ei kiinnostanut mediaa. Miksi?
Hänen Suomeen lupaamansa EU:n elintarvikevirasto ei ole vieläkään Viikissä Helsingissä.
Tyhjistä tiloista tulee valtiolle vain miljoonakulut.
Vaikka EU:n elintarvikeviraston saamisesta Suomeen ei ole mitään takeita,
verorahaa juoksee joka päivä valtion kassasta haamuvirastolle
rakennettujen tyhjien tilojen varausmaksuna.
Tilat valmistuivat huhtikuussa
Tyhjiä toimitiloja pidetään varattuna ainakin vuodenvaihteeseen saakka.
Suomen valtion mitta EU:n elintarviketurvallisuudesta huolehtivan viraston
(EFSA) sijoittamisvetkuttelun suhteen alkaa olla täysi.
Pian neljä vuotta pyörinyt virastokaruselli ei kuitenkaan
osoita pysähtymisen merkkejä.
Nyt Suomella olisi tarjolla valmiit toimitilatkin.
Vain virasto puuttuu.
Veronmaksajien rahaa palaa varaus- ja vuokrakuluina,
vaikka tilat ammottavat tyhjinä.
Toukokuun valtion lisäbudjetissa tarkoitukseen varattiin 1 050 000 euroa (n. 6 Mmk),
jonka pitäisi riittää vuoden loppuun saakka.
"Toiminnan alettua Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen
vastaa kustannuksista itse", lisäbudjetin perusteluissa mainittiin.
Tilat valmistuivat huhtikuussa Uudet toimitilat
Helsingin Viikin yliopistoalueen biotieteiden keskuksessa
valmistuivat elintarvikevirastoa varten huhtikuussa.
Cultivator II -rakennuksen omistaa yliopiston ja kaupungin yhteinen
kiinteistöosakeyhtiö. Valtion puolelta asiaa hoitaa valtioneuvoston kanslia.
Vuokrasopimusta ei ole tehty, eikä elintarvikeviraston tilatarvettakaan
määritelty kovin tarkkaan.
Karkeasti voidaan arvioida, että tilaa tarvitaan noin 5 000 neliömetriä.
Rakentamiskustannukset nousivat pyöreästi 10 miljoonaan euroon (60 Mmk).
Tilavaraus on voimassa tämän vuoden loppuun, mutta varausta saatetaan jatkaa pidemmällekin.
Upeilla, huippunykyaikaisilla toimitiloilla olisi kyllä
kysyntää korkean teknologian yrityksissä.
Toistaiseksi kuitenkin odotetaan EU-väkeä.
Iltalehti 30.8.03
Kannattaa muistaa:
Lipponen/SDP mainostivat vaaleissa VARMA-sanaa käyttäen, erittäin isolla,
yrittäen tarkoittaa olevansa varmin ja luotettavin valinta mutta toisin kävi.
Kevään 2003 vaaleissa siis valehdeltiin äänestäjille ehkä enemmän kuin koskaan.
Valehtelu yksinään jo tuomittavaa mutta raskauttavammaksi menee, kun
todetaan, että verovaroin, kansan piikkiin, rakensivat vaalien alla tuon tyhjäksi
jääneen virastotalon, josta edelleen maksetaan varausmaksuja ym. vaikka jo niitäkin
maksuja päätettäessä on varmasti tiedetty, ettei virastoon EU-väkeä tule.
Keväällä eduskuntavaalien alla, valhe kelpasi vaaliaseeksi myös pääministeri
Paavo Lipposelle. Hän sai hienoa julkisuutta väittäessään, että Italian kanssa
on päästy sopuun EU:n elintatvikeviraston sijoittamiseksi Suomeen.
Kuten Italian pääministeri Silvio Berlusconin avustaja äsken totesi,
juttu oli täysi ankka ja tarkoitettu vain auttamaan Lipposen vaalikampanjaa.
Nettisanomat - valehtelusta
Ulkomaan lehdissä on huhuttu, että Paavo Lipposella on nostetta EU:n presidentiksi
tai vähintäänkin sen komission puheenjohtajaksi.
Huhu lienee kotoisin suomalaisesta sylttytehtaasta,
josta se on kierrätetty ulkomaan kautta takaisin kotiin.
Lipposesta tulee yhtä varmasti EU:n presidentti tai pääkomissaari kuin Suomeen
sijoitetaan EU:n elintarvikevirasto.
E. Seppänen 11.7.03
Uusi pääministeri Matti Vanhanen tuntuu edelleen ajavan turhaan
(mistä todellisista syistä johtuen?) elintarvikevirasto-asiaa.
Miksi hän käyttää väärin pääministerin työaikaa ja voimavaroja?
Suomi pitää kiinni EU:n elintarvikevirastosta, sanoo pääministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Kaleva 10.10.03
Berlusconi: Italia haluaa yhä elintarvikeviraston (22.10.2003 STT)
Pääministeri Silvio Berlusconin mukaan Italian tavoite on yhä saada Euroopan unionin
elintarvikevirasto Parmaan.
Italia ei aio myöskään tehdä virastopaketista esitystä puheenjohtajakautensa aikana,
Berlusconi kertoi. Italian kausi jatkuu tämän vuoden loppuun.
"Italia on edelleen sitä mieltä,
että Parma on ihanteellinen paikka elintarvikevirastolle",
Berlusconi vastasi STT:n kysymykseen Strasbourgissa.
Berlusconi otti asiaan kantaa Euroopan parlamentin istunnon yhteydessä.
Hänen vastauksensa oli pettymys suomalaisille,
jotka ovat tavoitelleet elintarvikevirastoa yli kolmen vuoden ajan Helsinkiin.
Yleisen arvion mukaan virastojen sijoittaminen jäsenmaihin vaikeutuu laajentumisen jälkeen.
Myös uudet jäsenmaat haluaisivat maaperälleen EU:n toimistoja tai toimielimiä.
Virastokysymys on ollut avoin vuoden 2001 Laekenin huippukokouksesta lähtien.
Tuolloin Berlusconi torjui esityksen perustaa elintarvikevirasto Helsinkiin.
Kaleva 22.10.2003
(23.10.2003 Iltalehti, allaoleva)
Eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen vaatimus VIP-tilojen käytöstä ulkomaanmatkojen
yhteydessä käy veronmaksajille kalliiksi.
Lasku on useita kymmeniä tuhansia euroja joka vuosi.
Eduskunnan pääsihteerin mukaan yksi puhemies Paavo Lipposen syistä
käyttää VIP-tiloja on se, että hän tottui niihin pääministerikaudellaan.
Pääministerin paikalta viime vaalien jälkeen eduskunnan puhemieheksi
"alennettu" Paavo Lipponen on muuttanut puhemiehen matkustuskäytäntöjä.
Aiemmat puhemiehet matkustivat harvakseltaan ja käyttivät silloin
pääasiassa normaaleja bisnesluokan lippujen oikeuttamia bisnesloungeja,
jotka ovat lentoasemien kansainvälisillä alueilla sijaitsevia,
turistiluokan matkustajista eristettyjä taukotiloja.
Lipponen on kuitenkin ulkomaanmatkoillaan ryhtynyt säännöllisesti käyttämään lentoasemilta
erikseen varattavia - ja laskutettavia - VIP-tiloja.
Käytäntö ei ole veronmaksajien kannalta kovin edullinen.
Esimerkiksi viime viikonloppuna Lipponen käväisi Itävallan parlamentin
varapuhemiehen Heinz Fischerin syntymäpäivillä.
Mukana oli Lipposen lisäksi tiedottaja Tapio Pekkola ja turvamies.
Matkan kokonaiskustannus oli 8 500 euroa.
Siitä lähes neljännes syntyi VIP-tilojen käytöstä.
Helsinki-Vantaan lentoaseman VIP-tilojen käytöstä laskutettiin sekä lähtiessä
että saapuessa 470 euroa.
Wienin lentoaseman VIP-taksa oli vähän alempi,
saapuessa ja lähtiessä Suomen valtiolle aiheutui Lipposen toimesta 425 euron lasku.
Yhteensä VIP-tilojen käyttö aiheutti siis tältä matkalta 1 790 euron kustannukset.
"Tottumiskysymys"
Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen muistuttaa,
että myös eduskunnan aiemmat puhemiehet ovat käyttäneet toisinaan VIP-tiloja,
mutta eivät säännöllisesti.
- Nyt VIP-tilojen käyttö on säännönmukaista.
Peruste on se, että puhemies (Lipponen) haluaa käyttää niitä.
Ja hänelle se on myös tottumiskysymys, sanoo Tiitinen.
Tottumiskysymyksellä Tiitinen viittaa Lipposen kahdeksan vuoden pääministerikauteen,
jonka aikana VIP-tilat tulivat puhemiehen tehtäviä nyt puolisen vuotta hoitaneelle
Lipposelle tutuiksi.
Jos oletetaan, että Lipponen tekee kolmisenkymmentä ulkomaanmatkaa vuosittain
neljän vuoden puhemieskauden ajan, nousevat VIP-tiloista aiheutuvat
vuosikustannukset noin 54 000 euroon.
Käytännössä VIP-tilojen vuokriin valuvalla summalla kustantaisi
peruspäivärahan yhdeksälle työttömälle suomalaiselle koko puhemieskauden ajan.
VIP-tilojen pääidea on kuitenkin se,
että niiden käyttäjä voi matkustaa lentokonematkaa lukuun ottamatta erillään
tavallisesta rahvaasta.
Ostokset käydään tekemässä henkilön puolesta lentoaseman taxfreemyymälöistä,
jos henkilö niin haluaa.
Matkatavarat toimitetaan omia reittejään ja esimerkiksi saavuttaessa
VIP-henkilölle suoraan autoon.
Koneeseen ja koneesta pois VIP-henkilöille on oma kuljetus,
valottaa lentoaseman PR-päällikkö Annika Kåla.
Itse tiloissa on useampia kabinetteja,
joista seurue voi jo ennakkoon valita mieleisensä.
Loviisan ydinvoimalasta vuoti kunnostustöiden yhteydessä ilmaan
120 tuhatta litraa räjähdysherkkää vetykaasua.
Viranomaiset vakuuttivat, ettei vuodosta aiheutunut vaaraa.
Koillis-Sanomat 7.10.1999 (alakerta)
Loviisan ydinvoimalassa tänään tapahtunut generaattorin
jäähdytysvedyn vuoto on osoitus siitä, että ydinvoiman käyttöön sisältyy suuria riskejä,
joita ei pidä aliarvioida.
Jäähdytysvedyn vuotoon liittyy räjähdysvaara
ja räjähdyksen sattuessa seuraukset voisivat olla kohtalokkaat.
Loviisan vetyonnettomuuden takia turvallisuusviranomaisia,
poliiseja ja palokuntaa on pidetty hälytysvalmiudessa Helsinkiä myöten.
Mikäli jäähdytysvedyn vuoto olisi yksiselitteisen vaaraton tapahtuma,
tällaisiin veronmaksajia kuluttaviin turvatoimiin tuskin olisi aihetta.
SLL arkisto 5.10.99
Ydinvoima.net
(15.11.1999) EU:n tilintarkastajien julkistaman vuosiraportin mukaan
25 mrd. mk:aan eli lähes 5%:iin vuonna 1998 käytetyistä EU-varoista
liittyi epäselvyyksiä. Tilintarkastajat eivät suositelleet vastuuvapauden
myöntämistä maaliskuussa 1999 eronneelle komissiolle.
(15.9.1999) EU:n parlamentti hyväksyi Romano Prodin johtaman uuden komission äänin 414-142.
Mukana oli neljä vanhan(erotetun) komission jäsentä, joista yksi oli
yritystoiminta- ja tietoyhteiskuntakomissaariksi nimitetty Erkki Liikanen.
EU-parlamentin käynnistämässä tutkinnassa komission toiminnassa oli
paljastunut moitittavaa ja suoranaisia väärinkäytöksiä.
Eronnut kokoonpano istui virkaatekevänä uuden komission syntyyn asti.(MMM-kirja 2001)
Erkki Liikasta vaadittiin eroamaan
Johtava brittiläinen EU-parlamentaarikko vaati viime tiistaina Euroopan
unionin henkilökysymyksistä vastaavaa komissaaria Erkki Liikasta eroamaan
virastaan. Brittien konservatiivisten kansanedustajien puheenjohtaja Edward
McMillan-Scott vaati Liikasen eroa, koska EU:n komissio oli pidättänyt
neljäksi kuukaudeksi virastaan virkamiehen, joka oli kertonut EU:n
parlamentille komission väärinkäytöksistä.
EU:n komissio perusteli hollantilaisen virkamiehen Paul van Buitenenin
pidättämistä virasta sillä, että hän EU:n komission pääsihteerin selvästä
kiellosta huolimatta oli luovuttanut luottamuksellisia asiakirjoja EU:n
parlamentille. Ne koskivat mm. epäilyjä väärinkäytöksistä Leonardo
II-ohjelmassa, joka käsittää ammattikoulutuksen tukemista Euroopassa.
Komission mukaan osa epäilyistä on jo annettu poliisin tutkittavaksi.
Päätös virkamiehen virasta pidättämisestä tehtiin virkamiestasolla eikä
sitä tehnyt henkilökysymyksistä vastaava Liikanen.
EU-parlamentilla ei ole oikeutta pakottaa yksittäistä komissaaria eroamaan.
EU-komission puheenjohtajan Jacques Santerin tiedotustilaisuudessa viime
keskiviikkona komissaari Erkki Liikanen kiisti syytökset, joiden mukaan
hänen vaimonsa, Sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimuskeskuksen
Stakesin projektipäällikkö Assi Liikanen olisi saanut EU:lta kyseenalaisia
tuloja. Kiista koskee EU:n osittain rahoittamaa tutkimusta, jonka
yhteyshenkilönä Assi Liikanen toimi vuosina 1996-98. Tutkimus käsitteli
ikääntyvien naisten asemaaa neljässä Euroopan maassa ja EU rahoitti sitä 60
prosentin osuudella.
(Suomen sillan uutisviikko 1/99)
http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0141.html
linkki
--------------------------------------------------------------------------------
"Sattumien summana" Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa UMTS-kauppojen valmisteluaikaan 1999.
Sonera muodosti Espanjalaisen Telefonican kanssa konsortion UMTS-lisenssien ostamista varten.
Telefonican palveluksessa UMTS-kauppojen koordinaattorina toimi vuoden 1999
lopusta entinen EU:n tietoliikennekomissaari, saksalainen Bangeman,
joka oli saanut potkut EU:sta muiden komissaarien kanssa hallintoepäselvyyksien takia.
Erkki Liikanen oli hallintokomissaari samaan aikaan.
Sonera vaihtoi strategiaa samaan aikaan kun EU:n entinen,
kansallisuudeltaan saksalainen tietoliikennekomissaari kävi Suomessa esittelemässä
EU-alueen UMTS-kauppoja Suomen hallituksen jäsenille
ja yhteistyötä työnantajansa Telefonican kanssa.
Soneran johtaja Relander kävi virkamiesten kanssa keskustelemassa asioista.
Liikanen oli tällöin EU:n uusi tietoliikennekomissaari.
--------------------------------------------------------------------------------
(14.10.2003) EU:n tilintarkastustuomioistuin moittii rajusti europarlamenttia
sen varainkäytöstä. Kritiikki kohdistuu lähinnä europarlamentaarikkojen luontaisetuihin
sekä avustajien palkkaamiseen käytettyihin rahoihin, joiden kuitit ovat kateissa,
kertoo Financial Times -lehti.
Lehden mukaan EU:n tilintarkastajat eivät ole löytäneet todisteita siitä,
mihin lähes 200 000 euroa parlamentaarikkojen avustajien palkkaamiseen
tarkoitettua rahaa on käytetty.
Vielä julkistamaton selvitys arvostelee myös poliittisia ryhmiä
kulujensa kaksinkertaisesta laskuttamisesta.
MEP Reino Paasilinna sai unionilta ison tehtävän, telealan eurooppalaisen
puitelain laatimisen. Jyväskylän Energia Oy:n edustajat olivat ottaneet
yhteyttä Paasilinnaan ja kertoneet hankkeestaan sähköverkon käyttämisestä
tiedonsiirtoon. Niinpä Paasilinna lisäsi lakiesitykseen kohdan sähköverkon
käyttämisestä tiedonsiirtoon.
Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa 17.3.2001 Paasilinna sanoo näin:
"Asiaan löytyi vastustajia, mutta ei niin kovia, että olisivat pärjänneet."
Vastustajat: puolustusvoimat, ilmailu, merenkulku, pelastuspalvelu ja
turvallisuusviranomaiset, radioamatöörit, telehallinnot jne.
PLC/Sähköverkon käyttö tiedonsiirtoon:
"Tuo datansiirron aiheuttama pohjakohina on paikoin niin voimakasta,
että hyötysignaali (radiolähete) ei kuulu lainkaan.
PLC:n haitat
Itävallassa 3.10.1999 pidettyjen parlamenttivaalien tulos aiheutti kauas
kantoisia seurauksia EU:lle. Voittajaksi nousi Jörg Haiderin johtama
Vapauspuolue (FPO), joka ajoi mm. tiukempaa siirtolaispolitiikkaa ja
vastusti EU:n laajenemista itään.
Vapauspuolue voitti 12 lisäpaikkaa saaden 52 parlamentin 183 paikasta.
Suurimpana puolueena säilyi Sos.demokraattinen puolue SPÖ, vaikka menettikin
6 paikkaa. Äänestysprosentti oli 80,4.
Vapauspuolueen mukaantulo koalitiohallitukseen tammikuun lopulla johti
EU:n boikottitoimiin Itävaltaa vastaan.
He väittivät, ettei Itävalta enää noudata ihmisoikeuskysymyksissä
unionissa yhteisesti hyväksyttyä linjaa, vaikka uusi hallitus ei ollut
ehtinyt edes aloittaa. (MMM-kirja 2001)
Ollessaan EU:n perustuslakikonventin jäsen Matti Vanhanen oli sitä mieltä,
että perustuslaki vaatii Suomessa kansanäänestyksen.
Tultuaan pääministeriksi sama Vanhanen oli sitä mieltä,
että muutokset eivät ole niin suuria että tarvitaan kansanäänestys.
E. Seppänen 11.7.03
Söderman: EU-laki ylittää Suomen lain
(26.10.2003) Euroopan unionin entinen oikeusasiamies Jacob Söderman sanoo,
että EU:n valmisteilla oleva uusi perustuslaki muuttaa unionia ratkaisevasti.
Lain voimaantulon jälkeen EU on aivan erilainen yhteisö kuin se,
johon Suomi liittyi 1995, Söderman kirjoitti sunnuntaina Kalevassa.
http://www.verkkotie.fi/index.phtml?id=22830
linkki
Jacob Söderman: Suomalaiset ja EU:n tulevaisuus
EU:n perustuslakisopimuksen vähättely jatkuu julkisuudessa.
Nykyisin konsulttina toimiva Esko Aho sanoi viikolla,
ettei kukaan havaitsisikaan sen mahdollista voimaan tuloa.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=352307
linkki
http://www.kaleva.fi/html/JTpage352332.html
linkki 2
(13.9.03) Lipponen tyrmää kansanäänestyksen EU-perustuslaista
Lipponen katsoo Ylen Radiouutisille antamassaan kommentissa,
että EU:n tuleva perustuslaki ei muuta unionin luonnetta,
joten kansanäänestykselle ei ole perusteita.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=341608
linkki
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ja oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.)
ovat ilmaisseet kielteisen kantansa kansanäänestykseen.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=340623
linkki
Jäsenmaista mm. Irlanti ja Tanska ovat ilmoittaneet hakevansa kansanäänestyksellä
hyväksyntää uudelle perussopimukselle.(EU:n perustuslaille)
Euroopan parlamentin mielestä kansanäänestys EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta
tai sen ratifiointi pitäisi tapahtua samana päivänä eri jäsenmaissa.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=344240
linkki
EU:n uusi perustuslakiuudistus on erittäin iso asia,
ja muutamat maat ovat jo päättäneet alistaa sen kansanäänestykseen.
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=344966
linkki
--------------------------------------------------------------------------------
Paavo Lipponen, Esko Aho ja Matti Vanhanen vakuuttivat tätä ennen EU-perustuslain
olevan niin pienen asian, ettei siitä kannata järjestää kansanäänestystä.
Entinen pääministeri ja keskustajohtaja Esko Aho ei pidä tulevaa
EU:n perustuslaillista sopimusta niin suurena harppauksena,
että se edellyttäisi kansanäänestyksen järjestämistä.
Sen sijaan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päättäminen olisi sen luokan kysymys,
josta äänestys olisi syytä järjestää.
http://www.kaleva.fi/html/JTpage350206.html
linkki
Puolustusministeri Matti Vanhanen (kesk) edellyttää uuden EU-kansanäänestyksen
järjestämistä Suomessa, jos tuleva EU:n "perustuslaki" kaventaa olennaisesti
Suomen valtiollista itsenäisyyttä.
Vanhanen on toiminut yli vuoden ajan EU:n tulevaisuuskonventin jäsenenä.
Hän eroaa tehtävästä loppusuoralla ministeriksi tulonsa takia.
Vanhanen yhtyy puhemies Paavo Lipposen (sd) 22.4. esittämään rinnastukseen,
että perussopimuksen uusiminen on eduskunnan kannalta merkittävyydeltään
Suomen uuden perustuslain hyväksymiseen verrattava päätös.
- Perussopimuksessa on kyse valtiollisen päätöksenteon rajoista,
Vanhanen sanoo ja kehottaa eduskuntaa suhtautumaan asiaan sen vaatimalla vakavuudella.
Pitääkö EU:n perustuslakiluonnos, sitten kun se on saatu valmiiksi,
alistaa Suomessakin neuvoa-antavaan kansanäänestykseen?
- Kyllä pitää, jos unionin luonne muuttuu olennaisesti siitä
mihin me aikanaan liityimme, Vanhanen linjaa.
(Iltalehti 5.5.2003)
http://www.iltalehti.fi/julkkisporssi/m/matti_vanhanen/687787_jummatti_vanhanen-c.shtml
linkki
--------------------------------------------------------------------------------
Lipponen pelasi Ahtisaaren sivuun
Taktikointi johti mm. siihen, että entisen presidentin Martti Ahtisaaren
hyvät mahdollisuudet nousta EU:n uutta perustuslakia pohjustavan konventin johtoon
tyssäsivät Lipposen hallituksen harkittuun passiivisuuteen.
- Ahtisaaren nimi oli esillä puheenjohtajaspekulaatioissa jo hyvin
varhaisessa vaiheessa, muistelee entisen presidentin neuvonantaja Antti Pentikäinen.
Tässä vaiheessa Suomen hallitus ryhtyi heittämään kapuloita rattaisiin.
IS 10.10.03
Poliisi ihmettelee Lipposen tölväisyä
Lipposen mielestä poliisijohto levittelee julkisuuteen outoja asioita
puhemiehen turvallisuudesta ja vertaa kustannuksia kenttäpoliisin virkojen lakkauttamiseen.
Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää kiistää jyrkästi eduskunnan puhemiehen väitteet.
Hän kertoo poliisijohdon joskus puhuneen kenttämiesten palkkatilanteesta
samassa yhteydessä kuin pääministerin turvallisuuskysymysten rahoituksesta.
- Ehkä Lipponen muistelee olevansa vielä pääministeri.
IS 15.9.03
Suomalaisten kypsymättömyyttä valitellut Lipponen pyysi Bushia
pitämään Nato-ovea auki Suomelle.
Bush oli vastannut Naton oven olevan aina suomalaisille "wide open", leveälti auki.
Bush olisi myös sanonut Lipposen olevan ainoa eurooppalainen valtiomies,
joka ei ole arvostellut hänen politiikkaansa edes Kioton ilmastosopimuksesta.
Lipponen oli ollut lausunnosta mielissään.
IS 22.5.03
Lipponen ei halunnut 23.5.03 kommentoida amerikkalaismuistioon
perustuvia väitteitä keskusteluista.
Toisen kierroksen vaalipäivän lähetessä Ahoa tukemaan liittyi
myös kokoomuksen ja RKP:n miesäänestäjät. Vaikka kokoomus ja RKP
ilmoittivat pysyvänsä puolueettomina vaalien toisella kierroksella,
puolustusministeri Jan-Erik Enestam ja kokoomuslainen sisäministeri
Kari Häkämies ilmoittautuivat Ahon tukijoukkoihin.
Ahon tukijoukoissa näkyi myös urheilijoita esim. Teemu Selänne ja
Mika Myllylä antoivat nimensä Ahon käyttöön.
(16.5.2000)Esko Ahon tukiyhdistys julkisti Ahon presidentinvaalikampanjan
budjetin. Aho käytti kampanjaansa ehdokkaista eniten rahaa: 8,9 milj. mk.
Selänteen kolari syyteharkintaan ensi kuussa
Ralliautoa ajanut Selänne törmäsi yleisellä hiekkatiellä
yhteen Kummolan ajaman henkilöauton kanssa perjantaina Ikaalisissa.
Nokkakolari tapahtui, kun Selänne testasi autoaan lauantaista
Tampereen SM-rallia varten.
Testi järjestettiin yleisellä tiellä, eikä sille oltu haettu vaadittavia viranomaislupia.
Asia halutaan käsitellä juohevasti mm. sen takia,
että Teemu Selänne ei tiettävästi vietä koko kesää Suomessa.
Kuulustelu halutaan hoitaa suhteellisen pian,
jotta hän ei joudu myöhemmin tekemään ylimääräisiä matkoja Suomeen.
Mtv3 arkisto 1999
Teemu Selänne tuomittiin 250 000 markan sakkoihin.
Jos alkaa tänään säästää kaikki tulonsa,
hänellä on puolentoista viikon päästä maanantaina tarpeeksi markkoja sukanvarressa.
Kymen Sanomat 3.6.2000
Vuonna 1993 Selänne oli saanut yli 20 000 mk:n sakot hurjasteltuaan yleisellä tiellä
139 km:n tuntinopeutta 100 km:n rajoitusalueella. (MMM-kirja 2000 s. 139)
Oikeusministeri Kari Häkämiehen haastattelu:
- Lähden siitä, että ikävästä teosta ikävä rangaistus.
Häkämies ei katso tarpeelliseksi rangaistuskäytännön tiukentamista kautta linjan,
mutta eräissä tapauksissa siihen olisi aihetta.
- Olen halunnut kiinnittää huomiota tiettyihin rikosryhmiin.
Ennen kaikkea ihmisten henkilökohtainen koskemattomuus on sellainen arvo,
jonka yhteiskunnan pitää suojata ylitse muiden arvojen.
- Sen tulee näkyä myös rangaistuskäytännössä, oikeusministeri sanoo.
- Sellaisissa rikoksissa kuin esimerkiksi pahoinpitely
ei voi lähteä siitä, että Etelä-Pohjanmaa olisi sallivampi kuin vaikkapa Kymenlaakso.
Verkkouutiset arkisto 1998
Sisäministeriön entinen kansliapäällikkö Kari Häkämies
myönsi torstaina Raaseporin käräjäoikeudessa pahoinpidelleensä vuonna 2002
silloista naisystäväänsä kolme kertaa.
Iltaan asti kestäneessä istunnossa kiisteltiin lähinnä siitä,
kuinka vakavia pahoinpitelyt olivat.
HS verkkoliite 2.10.2003
Häkämies esille Sonera-tutkinnassa
Häkämiestä epäillään yllytyksestä yksityisyyden suojasta televiestinnässä
ja teletoiminnan tietoturvasta annettujen säännösten rikkomiseen.
Epäillyt rikokset tapahtuivat vuonna 2002.
Häkämiehen runsasta julkisuutta saaneet pahoinpitelysyytteet selvisivät
viestintärikoksiin liittyvien tutkimusten yhteydessä.
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki päätti tiistaina
valtion virkamieslain nojalla, että Häkämies pidätetään toistaiseksi virantoimituksesta.
Digitoday 22.5.2003
Suomen hiihdon maine mureni neljään uuteen käryyn
Keskiviikkona 28. helmikuuta paljastui, että Wadan yllätystesteissä
oli löytynyt neljä uutta doping-tapausta: Myllylä, Kirvesniemi, Jauho ja Kuitunen.
Kirvesniemi myönsi käyttäneensä Hemohesiä ja kysyneensä useasti,
oliko varmaa, ettei siitä voinut jäädä kiinni.
Selvitysryhmä: Hemohes peitti kiellettyä hormonia
Doping-sotkua selvittämään asetettu työryhmä sai selvityksensä
valmiiksi toukokuussa 2001.
Hallintoneuvos Lauri Tarastin johtama ryhmä kertoi pitävänsä todennäköisenä,
että hiihtäjät peittivät kielletyn Epo-hormonin käyttöä Hemohesin avulla.
Osa hiihtäjistä yritti lyhentää rangaistustaan
Ennen kilpailukieltojen toukokuista vahvistamista kansainvälisessä
hiihtoliitossa Myllylä ja Isometsä anoivat vain kolmen kuukauden kilpailukieltoa,
koska pitivät rikettään vähäisenä.
Kun kahden vuoden kilpailukiellot pysyivät voimassa,
muut hiihtäjät paitsi Kirvesniemi ja Myllylä yrittivät
saada rangaistuksiaan lyhenemään välimiesoikeuden avulla.
Välimiesoikeuden kannasta huolimatta hiihtäjien rangaistuksia ei lievennetty.
Yle uutisvuosi 2001
Lipponen vaati Alhoa alentamaan pankinjohtaja Sundqvistin vahingonkorvauksia
estääkseen hallituksensa kaatumisen
Tuolloin Alho alensi tuntuvasti Sundqvistille määrättyjä vahingonkorvauksia.
Iltalehden mukaan nauhalta käy ilmi, että Alho taipui pääministeri Paavo Lipposen versioon sopimuksesta estääkseen hallituksen kaatumisen.
(Suomen sillan uutisviikko 43/98)
http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0129.html
linkki
Lipponen ja Alho harhauttivat eduskuntaa Sundqvist-ilmoituksillaan
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz kaipaa sekä
Alholta että Lipposelta selvyyttä Sundqvist-sopimuksen valmistelua koskeviin lausuntoihin.
- Kun tässä on ristiriita siitä, mitä heidän keskinäisessä keskustelussaan on todettu
ja mitä on tapahtunut niin kyllä se lähinnä on heidän vallassaan selvittää,
Zyskowicz sanoi keskiviikkona.
SDP:n puoluehallituksen jäsen, kansanedustaja Reijo Laitinen vaatii sekä Alhoa että Lipposta
antamaan vedenpitävän selvityksen Sundqvist-Alho-jupakan tapahtumista.
Syyt Alhon puheiden muuttamiseen olivat enemmän yleisempiä kuin henkilökohtaisia.
Alho myöntää syyksi, ettei hallitus kaadu tai ettei synny hallitsematonta prosessia.
Alho kertoo myös SDP:n eduskuntaryhmän keskustelusta.
- Siellä sanottiin, että jokuhan on uhrattava,
ja nyt minut on uhrattu ja se minun on hyväksyttävä,
sanoo Alho keskustelussa siteeraamana.
Verkkouutiset arkisto 1998
Alhon mukaan myös lopullinen 1,5 miljoonan markan korvaussopimus syntyi Lipposen hyväksymänä.
Jo tätä ennen Alho keskeytti ulosottotoimet Lipposen avustajan Jorma Westlundin pyynnöstä.
Alhoa vastaan tehty ministerivastuulain mukainen muistutus raukesi eduskunnassa eilen.
Mtv3 arkisto
Ulf Sundqvistin velkajärjestelyn puitteet
http://www.saunalahti.fi/~kait/lasy/uffe.htm
linkki
Ulf Sundqvistille syyte törkeästä kavalluksesta - arvottomat vakuudet
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9809/980916/9809160157.html
linkki
Sundqvistille syyte velallisen epärehellisyydestä
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9901/990108/9901080178.html
linkki
Sundqvist-sopimus uuteen harkintaan - syyte törkeästä kavalluksesta
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9809/980918/9809180193.html
linkki
Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen katteettomista lupauksista?
http://www.nettisanomat.com/1999/08/12/alhosundqvist2.htm
Alho-Sundqvist 2
--------------------------------------------------------------------------------
Häkämiestä epäillään yllytyksestä yksityisyyden suojasta televiestinnässä
ja teletoiminnan tietoturvasta annettujen säännösten rikkomiseen.<
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kokeile poika maratoonia,voisit kehittyä siinä hyväksi,nopeutta vain lisää.