Asumme 1966 rakennetussa omakotitalossa ja uusimme nyt noin 20 vuotta vanhan öljylämmityksen maalämmitykseen. Kysymykseni on yksinkertainen, mutta siihen vastaaminen tuottaa eri mielipiteitä, siksi sitä kysynkin. Eli asennanko kiertovesipumpun veden lähtö- vai paluuputkeen? Voidaanko pumpun asentamista palaavaan putkeen perustella millään muulla, kuin pumpun käyttöiän pidentämisellä?
KV.pumpun sijoitus
Omakotiasuja1
13
3905
Vastaukset
- perustella
muulla kuin käyttöiällä. ja lattialämmitystaloissa ei edes sillä. patteritalossa laittaisin paluupuolelle.
- E. Epätietoinen
Kyllä se pumppu kuumaa kestää. Vai mitä tarkoitit tuolla kestoikäkommentilla?
- SAS*
Meidän talo rakennettu -74 patterilämmitys ja kv-pumppu on kuumalla puolella. Kestänyt on tähän asti.
Yleensä se asennetaan paluupuolelle, mutta toimii molemmissa. - Tuolla oikea vastaus
kohdassa "kosteusvaurioiden aiheuttaja ryhmä 2/3":
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriot-mista_johtuu.html- jpapapa
Pumppu kestää paremmin, jos veden lämpötila on alhaisempi. Mutta se riippuu monesta muustakin asiasta ja todellista eroa on vaikea saada selville. Jos laitettaisiin kahteen identtiseen kohteeseen pumput, joista toinen paluu- ja toinen menopuolella ja käyttö olisi identtistä, niin siinä huomaisi eron.
Tuo edellisen laittama linkki on jonkun kylähullun kirjoittama, eikä sitä kannata ottaa vakavasti. Eihän se pumppu sinne mitään ilmaa ime, vaan kun esim.70 asteinen vesi on jäähtynyt, eikä paisuntasäiliö ole toiminut, niin totta kai järjestelmään tulee alipaine. Verkostossa on paine, joka määrää kuinka korkealla vesi on, ja pumppu ainoastaan kierrättää vettä. Ja kun kyseessä on suljettu piiri, niin eiköhän se pumppu myös paina vettä, eikä pelkästään ime. Eli ihan paskanjauhantaa koko teksti. - Pappa-Smurffi on tutkinut
jpapapa kirjoitti:
Pumppu kestää paremmin, jos veden lämpötila on alhaisempi. Mutta se riippuu monesta muustakin asiasta ja todellista eroa on vaikea saada selville. Jos laitettaisiin kahteen identtiseen kohteeseen pumput, joista toinen paluu- ja toinen menopuolella ja käyttö olisi identtistä, niin siinä huomaisi eron.
Tuo edellisen laittama linkki on jonkun kylähullun kirjoittama, eikä sitä kannata ottaa vakavasti. Eihän se pumppu sinne mitään ilmaa ime, vaan kun esim.70 asteinen vesi on jäähtynyt, eikä paisuntasäiliö ole toiminut, niin totta kai järjestelmään tulee alipaine. Verkostossa on paine, joka määrää kuinka korkealla vesi on, ja pumppu ainoastaan kierrättää vettä. Ja kun kyseessä on suljettu piiri, niin eiköhän se pumppu myös paina vettä, eikä pelkästään ime. Eli ihan paskanjauhantaa koko teksti.näitä kahdeksan vuotta, joten lopeta paskan jauhaminen ja kuivaa korvantaustasi!
- ääni.
Pappa-Smurffi on tutkinut kirjoitti:
näitä kahdeksan vuotta, joten lopeta paskan jauhaminen ja kuivaa korvantaustasi!
Hienoa kun tuota ikää sitten sinnepäinkin kerääntynyt.
Milläköhän perustelet tuon mielipiteesi? Kerrothan tämä kiitos.
Jos näin maalaisjärjellä ajattelee, niin ennen wanhaan oli fiksua laittaa pumppu ennen kattilaa, eikä sen jälkeen, koska kattila saattoi keittää veden, jolloin pumppu survaisi tyhjää ja rikkoontui.
Autoissa pumppu yleensä laitettiin pumppaamaan moottoriin päin, koska näin saatiin pienoinen ylipaine, eikä kansapahvi kärvähtänyt niin helposti.
Maalämmössä (mistä tässä oli kyse) on aivan taivaan sama laittaako pumpun ennen vain jälkeen. Tämä siis minun mielipiteeni, koska en löydä mitään syytä kumpi olisi parempi. - verkostossa
jpapapa kirjoitti:
Pumppu kestää paremmin, jos veden lämpötila on alhaisempi. Mutta se riippuu monesta muustakin asiasta ja todellista eroa on vaikea saada selville. Jos laitettaisiin kahteen identtiseen kohteeseen pumput, joista toinen paluu- ja toinen menopuolella ja käyttö olisi identtistä, niin siinä huomaisi eron.
Tuo edellisen laittama linkki on jonkun kylähullun kirjoittama, eikä sitä kannata ottaa vakavasti. Eihän se pumppu sinne mitään ilmaa ime, vaan kun esim.70 asteinen vesi on jäähtynyt, eikä paisuntasäiliö ole toiminut, niin totta kai järjestelmään tulee alipaine. Verkostossa on paine, joka määrää kuinka korkealla vesi on, ja pumppu ainoastaan kierrättää vettä. Ja kun kyseessä on suljettu piiri, niin eiköhän se pumppu myös paina vettä, eikä pelkästään ime. Eli ihan paskanjauhantaa koko teksti.Lämmitysverkostossa pitää olla niin suuri paine, ettei se alita ilmanpainetta, koska silloin verkostoon on mahdollista imeytyä ilmaa huonoista liitoksista. Peruspaine aikaansaadaan paisuntajärjestelmällä, sen riittävällä esipaineella paisunta-astiassa. Esipaineen suuruus riippuu rakennuksen lämmitysjärjestelmän korkeuseroista, johon lisätään vielä hiukan varmuusvaraa. Esim. 10 m:n korkeusero vaatii 100kPa ( 20 kPa) esipainetta. Tätä peruspainetta kiertopumppu sitten muuttaa. Kun kiertopumppujen nostokorkeudet ovat luokkaa 10-30 kPa, niin tuo pumpun aiheuttama muutos ei ole ratkaiseva kokonaispaineen kannalta. Pumpun aikaansaama paine muuttuu pumpun kohdalla alipaineesta ylipaineeksi, erotus on pumpun nostokorkeus. Verkoston pumppua vasten olevassa toisessa ääripäässä pumpun aiheuttama paine-ero on nolla. Verkoston kokonaispaine tarkastelupisteessä on staattisen paineen (käytännössä = esipaine) ja pumpun aiheuttaman paineen ( tai -) summan suuruinen. Sen on oltava suurempi kuin ulkoilman paine, jottei ilmaa imeydy putkistoon. Patterin kannalta menojohdossa on oltava aina enemmän painetta kuin paluujohdossa, jotta patterin painehäviöt kumotaan ja vesi kiertää. Eli vesi kiertää aina "imun" avulla. Pumpun paikka on sen lämpörasittavuuden kannalta parempi paluussa, verkoston väärän esipaineen kannalta menojohdossa (ilman imeytyminen).
- Jämä.
Mielestäni maalämmön vesi ei ole niin kuumaa kun esim ö-lämmityskattilan lähtevä vesi, ja k-vesipumppu kestää senkin.
http://www.termocal.fi/easydata/customers/termocal/file s/liitetiedostot/Termax17SSuomi.pdf
Ja kuva nro 5 kiertopumppu on kylmällä puolella
Arvostettu Webdia, jossa toiminta-animatiossa on KV-pumppu samaten kylmällä eli paluupuolella
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/animaati o/oljylammitys.swf
Paina kursorilla ruksi lämpimän veden kierto
Vesikeskuslämmitys on suljettu paineellinen järjestelmä eikä siellä siten pitäisi olla väliä missä kohdin pumppu on.
Jos pumppu on menolinjassa niin ”imeehän” se silloinkin vettä verkostosta, välissä on tietysti kattila.
Olleessaan paluupuolella pumppu painaa vettä kattilan kautta verkostoon.
Mutta kun patteriverkosto tavallaan muodostaa suljetun ympyrän, niin ei siitä löydy loppu- ja alkupäätä.
Eli mikä pointti on se, että pumpun pitäisi ehdottomasti olla kattilan tai varaajan jälkeen, eikä ennen sitä?
Mielestäni on sama kummalla puolen pumppu on, ainoastaan lähtevällä kuumalla puolella pumppu saa kuumempaa vettä kuin paluupuolelle sijoitettuna.
Siinä mielessä sen on ehkä parempi ollakin paluupuolella.
Edellytys kuitenkin on että pumppu on pystyputkessa ja moottorin akseli vaakasuorassa!
http://www.grundfos.com/web/homefi.nsf/GrafikOpslag/Esite1/$File/Vedenkäyttäjän kaveri esite.pdf
Itselläni on tämä kiertovesipumppu, ja käytännön syystä asennettu kylmälle ( paluu ) puolelle, virtaus ylöspäin ja pumpun akseli vaakasuorassa.
UPS 25-40,
Tekniset tiedot:
Pumpattavan nesteen lämpötila: 2... 110°C
Käyttöpaine: max 10 bar
Pumpun pesä: valurauta tai pronssia
Nettopaino: 2,6 kg-5kg
Edut:
> Luotettava
> Hiljainen
> Pitkäikäinen
Tämä se vasta pumppu - uutuus on:
Asennus näköjään lähtevälle ( kuumalle ) puolelle Huom! ei liian lähelle kattilaa ja asennus pystyputkeen.
http://www.grundfos.com/web/homefi.nsf/GrafikOpslag/Esite2/$File/ALPHA2_ESITE.pdf
http://net.grundfos.com/doc/webnet/poweredby/gsf/alpha2_explorer.html
Ps joku voi vedota "Kavitointi-ilmiöön, se on oman jutun aihe!- toimi nuo
ensimmäiset linkit.
"Mielestäni maalämmön vesi ei ole niin kuumaa kun esim ö-lämmityskattilan lähtevä vesi, ja k-vesipumppu kestää senkin."
Jos lämmönjakotapaa ei vaihdeta, niin saman lämpöistä vettä siellä edelleen kulkee.
"Edellytys kuitenkin on että pumppu on pystyputkessa ja moottorin akseli vaakasuorassa!"
Pumppua ei ole pakko laittaa pystyputkeen, vaan myös vaakaputkeen saa laittaa. Pystyputki on ilmauksen kannalta parempi. - Jämä.
toimi nuo kirjoitti:
ensimmäiset linkit.
"Mielestäni maalämmön vesi ei ole niin kuumaa kun esim ö-lämmityskattilan lähtevä vesi, ja k-vesipumppu kestää senkin."
Jos lämmönjakotapaa ei vaihdeta, niin saman lämpöistä vettä siellä edelleen kulkee.
"Edellytys kuitenkin on että pumppu on pystyputkessa ja moottorin akseli vaakasuorassa!"
Pumppua ei ole pakko laittaa pystyputkeen, vaan myös vaakaputkeen saa laittaa. Pystyputki on ilmauksen kannalta parempi.Joko aukeaa!
Pääsi lähtemään käsistä ennen oikolukua!
Toiminta-animaatio:
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/animaatio/anim.asp
Nappaa kursorilla sitä laatikkoa, jonka osan haluat toimivan!
Tämän kautta täytyy menenpä että pääsee Öljykattila Termax 17S teknisiin tietoihin
http://www.termocal.fi/
Olet oikeassa myös vaakaan! - julli hei
se, että onko etu-vai takavetoinen....autoissa nimittäin on kaikille selvää (ainakin hetken kuluttua) onko kukaan nähnyt etuvetoista F1 autoa???? tai entä etuvetoista Rekka-autoa...nyt varmaan tuli tuo selväksi. eli jos tarvitaan nopeeaaaaa autoa suorille, kaaretisiin....yms takaveto...taaas jos suurta massan siirtoa niin vastaus on takaveto...hetki mihin etuvetoa...??? torikahvilaan menoonhan ei tarvitse mitään erikoista tai tehokasta. Mutta asiaan: teollisuudessa AINA mitoitetaan pumput siten että IMUPITUUS on mahdollisimman pieni. lämpötilalla ei merkitystä koska teräs kuori kestää n.1500 astetta, pumpun liukurengastiivisteet kestää helmpsti noin 170-190 astetta, joten ei merkityustö
- Omakotiasuja1
Asun siis omakotialueella, missä on muutama rakenteeltaan samanlainen/identtinen talo, kuin minulla. Oma taloni on näistä ainut, jossa pattereista kuuluu kohinaa. Eräs näistä talon omistajista on hyvä kaverini. Yksi ilta säädimme verkoston paineen juuri samaksi molemmissa taloissa ja asetimme kiertovesipumput samaan lukemaan, molemmissa taloissa siis on samanlaiset kiertovesipumput. Avasimme kummassakin talossa pattereiden "termostaatit" kokonaan auki, termostaatit ovat vanhat, eivät mitkään itsesulkeutuvat, vaan pelkästään kierron nopeutta rajoittavat. Kiertoveden lämpötilan asetimme 40 asteeseen. Kaverini talossa kv.pumppu on asetettu palaavan veden putkeen ja minun talossani siis lähtevän veden putkeen. Molemmissa pumpuissa oli käydessään juuri samanlainen ääni, mutta kaverini talossa yhdestäkään patterista ei kuulunut 0,5 metrin päästä patterista mitään kohinaa, sen sijaan minun talossani kohina oli kuultavissa. Vaikuttaako kv. pumpun sijainti siis pattereiden kohinaan. Molemmissa taloissa on siis identtiset patteriverkostot, samaa halkaisijaa olevat putket ja juuri samanlaiset patterit ja niitä on sama määrä sijoiteltuna vastaaviin paikkoihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 941749
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2411579- 891356
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!651025Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46931- 47918
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38908Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9904- 46862
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika36842