eräs

on jo vuosien ajan käyttänyt miestään surutta hyväkseen ja pettänyt tätä useammankin kerran. Ystäväni puolustelee käytöstään huonolla itsetunnolla ym.lla ja saa jatkuvasti anteeksi. Mies yrittää kirjaimellisesti ostaa hänet takaisin ja hyvittää tekonsa, vaikkei edes ole tehnyt mitään, mikä ainakaan ansaitsisi pettämistä "kostoksi." Ja eniten harmittaa se, että muutkin puolustelevat ystäväni käytöstä. Häntä paapotaan joka paikassa suorastaan kusipäisestä käytöksestä. Häntä kehutaan niin järkeväksi ja älykkääksi mm. myös vaativan ammattinsa takia. Esimerkiksi minun ongelmia ei noteerata juuri mitenkään, vaikka en kyllä kerjääkään sääliä. Minulla on myös ihan tavis työ. Jotenkin tulee vaan semmonen turhautunut olo. Ystäväni on kyllä ihana ystävänä, mutta tämä asia kiukuttaa. Pitäisikö itsekin ryhtyä kusipääksi parisuhteessa.