Kumpi parempi

Olohuoneen takka lämmittää muurillaan myös
seinän takana olevan makkarin.
Lämmitänkö nyt sitten täysillä pesällisillä,
vai muutamalla puulla kerrallaan?

Käsitykseni mukaan täyden pesän tuoma
valtaisa kuumuus "ei ehdi" kuumentamaan
muuria kunnolla, vaan osa kuumuudesta
menee harakoille.

Pidän siis 4-5 puuta kerrallaan palamassa,
jolloin lämpö ei ainakaan "karkaa" piipusta ulos.
Olenko ihan hakoteillä?

Kiitos vastauksesta,
tämä on aika kinkkinen kysymys juuri
tällä hetkellä naapurustossamme. ;)
162870
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Oikeaoppisesti poltetaan täysi pesällinen kerrallaan ja "oikealla" hetkellä sitten pelti kiinni. Oikein tehtynä pesän koko on mitoitettu sellaiseksi että sinne mahtuu sopiva määrä puuta kertapottoa ajatellen. Palamisen aikana ilma pitäisi tulla puden alle ja sitä pitää tulla riittävän paljon, luukut pidetään kiinni.

Palaminen on tehokkaampaa kun tuli on riittävän kuuma. Myös palokaasut palaa tulisijassa ja tämä ei onnitus pikkutulilla. Voi olla että uunin pinta alkaa lämmetä vasta kuin puut ovat palaneet.

Hyvän palamisen aikana piipusta ei pitäsi juurikaan tulla näkyvää savua, jos savua tullee, niin pesään menee liian vähän ilmaa.

Äänestä
  • Olin siis väärässä, nyyh :(

    Jotenkin vaan tuntuu,
    ettei se kova kuumuus "ehdi imeytyä" muuriin,
    vaan painelee iloisesti piipusta pihalle.

    No, haluan olla tarkka puiden kulutuksessa,
    joten poltan siis täysiä pesällisiä. :)

    Puista vielä.
    En huomaa eroa koivu-tai sekaklapin lämmössä.
    Kaikki vannovat koivun nimeen,
    mutta sekaklapilla pärjään ihan hyvin.
    Hinnassakin on roima ero.
    Mitä mieltä olet?

    Äänestä

  • Aloittaja kirjoitti:

    Olin siis väärässä, nyyh :(

    Jotenkin vaan tuntuu,
    ettei se kova kuumuus "ehdi imeytyä" muuriin,
    vaan painelee iloisesti piipusta pihalle.

    No, haluan olla tarkka puiden kulutuksessa,
    joten poltan siis täysiä pesällisiä. :)

    Puista vielä.
    En huomaa eroa koivu-tai sekaklapin lämmössä.
    Kaikki vannovat koivun nimeen,
    mutta sekaklapilla pärjään ihan hyvin.
    Hinnassakin on roima ero.
    Mitä mieltä olet?

    Olet tehnyt rahan arvoisen havainnon. Kaikissa kotimaisissa puulajeissa on lähes yhtä paljon energiaa / kilo. Ero tulee sitten puun tiheyden kautta. Eli 5 kg haapahalkoa on aika paljon isompi nyytti kuin koivuhalkoina sama määrä.

    Tämä halkomyytti on saanut koivuhalon hinnan nousemaan markkinatalouden lakien mukaisesti ylös. Ostamalla sekahalkoa saat edullisemmin mökkisi lämpimäksi kuin puhtaalla koivuhalolla. Vertaa vaikka kuinka paljon enemmän saat sekahalkoa jos ostat 300 €:lla molempia laatuja.

    Äänestä

  • lämmittäjä kirjoitti:

    Olet tehnyt rahan arvoisen havainnon. Kaikissa kotimaisissa puulajeissa on lähes yhtä paljon energiaa / kilo. Ero tulee sitten puun tiheyden kautta. Eli 5 kg haapahalkoa on aika paljon isompi nyytti kuin koivuhalkoina sama määrä.

    Tämä halkomyytti on saanut koivuhalon hinnan nousemaan markkinatalouden lakien mukaisesti ylös. Ostamalla sekahalkoa saat edullisemmin mökkisi lämpimäksi kuin puhtaalla koivuhalolla. Vertaa vaikka kuinka paljon enemmän saat sekahalkoa jos ostat 300 €:lla molempia laatuja.

    Tässä ollaan vuosien varrella ostettu
    naapurien kanssa erilaisia kuormia.
    Minä ostan sekaklapia ja
    jotkut pelkkää koivuklapia.
    Asunnon koko on kuitenkin sama
    ja koivun ostajat tilaavat puunsa
    minua aijemmin.
    Tuntuu, että minun sekaklapini riittää
    pidempään. :))

    Äänestä

ainakin uusien takkojen ohjekirjoissa neuvotaan lisäämään puuta 4-5kg kerrallaan. Täyteen ei saisi laittaa. Myös vetoa tulisi säätää siten, ettei veto vedä liiaksi kuumuutta piippuun. OmaTalo -lehden välissä tuli myös alkusyksystä jokin tulisija-opas jossa opetetaan samaan tyyliin...

Äänestä
  • Mulla on takan kyljessä lämpömittari ja sillä olen seurannut tilannetta...Aluksi kanssa oletin että muutamaa klapia kerralla polttamalla saan eniten lämpöä..Mutta viisari ei takassa juuri värähtänytkään.
    Totesin että lämpö takkaan tulee paljolti loppuvaiheessa hiilloksen aikana ja siksi on edullista laittaa pesä täyteen ja saada sitten tuon ison hiilloksen lämpö talteen.Suljen myös peltiä asteittain kun palaminen loppuu ja hiillos tulee .Ei kannata kuitenkaan ahnehtia ton pellin sulkemisen kanssa ettei käy huonosti.

    Äänestä

  • kauno kirjoitti:

    Mulla on takan kyljessä lämpömittari ja sillä olen seurannut tilannetta...Aluksi kanssa oletin että muutamaa klapia kerralla polttamalla saan eniten lämpöä..Mutta viisari ei takassa juuri värähtänytkään.
    Totesin että lämpö takkaan tulee paljolti loppuvaiheessa hiilloksen aikana ja siksi on edullista laittaa pesä täyteen ja saada sitten tuon ison hiilloksen lämpö talteen.Suljen myös peltiä asteittain kun palaminen loppuu ja hiillos tulee .Ei kannata kuitenkaan ahnehtia ton pellin sulkemisen kanssa ettei käy huonosti.

    Ymmärtäkää nyt kaikki uunilämmittäjät laittaa asuuntoonne häkähälytin. Se ei maksa paljon ja on turva siltä varalta, että ennemmin tai myöhemmin töpeksitte niiden peltienne, ilmaventtiilienne ja suuluukkujenne kanssa.

    Äänestä

  • Jos ilmaa ei tule riittävästi, niin palokaasut jää palamatta ja menee savuna taivaalle. Nykyaikaiset tulisijat on kyllä suunniteltu ja mitoitettu niin että "kuumuutta ei vedetä liiaksi piippuun". Vanhat avotakat on asia erikseen.

    Äänestä

ison varaavan takan kuori voi lämmetä vasta seuraavana päivänä lämmityksestä.
Puun laadusta kokeileppa lämmittää ensin pesällinen sekahalolla ja katsoppa kuinka pitkää palaa ja sen jälkeen koivuhalolla

Äänestä
  • mutta on vuorokauden lämmin.
    Kahtena päivänä lämmitin koivuklapilla,
    enkä huomannut kummoistakaan eroa.
    Koivu palaa kyllä hitaammin!
    Lämpöarvo oli mielestäni samanlainen.

    Keittiön kotiliesi on ongelmallinen.
    Joudun polttamaan monen monta pesällistä
    ennen kuin ympärillä oleva muuri lämpeää.
    Itse asiassa näillä keleillä ei edes voi lämmittää niin kauaa,
    keittiössä rikotaan muuten kuumuus ennätys. ;)
    Ehkä pakkasten tultua sekin juttu hoituu. :)

    Äänestä

  • Vielä kerran puulaaduista. Energiaa puissa on lähes saman verran jos määrää verrataan painoon. Esim.10 kg:ssa puuta energiamäärien ero on alle 10%. Ero tulee siinä, että 10 kg koivuhalkoa on huomattavasti pienempi nyytti kuin 10 kg sekahalkoa, esim leppää ja kuusta. Siksipä kopallisella koivuhalkoja pärjää paremmin kuin kopallisella sekahalkoa.

    Pointti onkin siinä, että ostopuuna hyvälaatuinen koivuhalko on varsin arvokasta verrattuna sekahalkoon, jota vieroksutaan. Hinnan ero ero joillain myyjillä on todella iso. Jopa niin iso, että sekahalkoa saat niin paljon enemmän, että tuo ostetun sekaklapikasan energiamäärä selkeästi suurempi kuin puhtaalla koivulla. Halvemmalla siis pääsee, mutta puita saa kantaa enemmän. Poltitpa mitä tahansa, niin tärkeintä on kuitenkin puun kuivuus.

    Äänestä

  • lämmittäjä kirjoitti:

    Vielä kerran puulaaduista. Energiaa puissa on lähes saman verran jos määrää verrataan painoon. Esim.10 kg:ssa puuta energiamäärien ero on alle 10%. Ero tulee siinä, että 10 kg koivuhalkoa on huomattavasti pienempi nyytti kuin 10 kg sekahalkoa, esim leppää ja kuusta. Siksipä kopallisella koivuhalkoja pärjää paremmin kuin kopallisella sekahalkoa.

    Pointti onkin siinä, että ostopuuna hyvälaatuinen koivuhalko on varsin arvokasta verrattuna sekahalkoon, jota vieroksutaan. Hinnan ero ero joillain myyjillä on todella iso. Jopa niin iso, että sekahalkoa saat niin paljon enemmän, että tuo ostetun sekaklapikasan energiamäärä selkeästi suurempi kuin puhtaalla koivulla. Halvemmalla siis pääsee, mutta puita saa kantaa enemmän. Poltitpa mitä tahansa, niin tärkeintä on kuitenkin puun kuivuus.

    ettei pelkkää koivua saisi edes polttaa
    koko ajan, vaan välillä muutakin laatua.
    Mihin se perustui, en nyt enää muista.
    Jotakin tekemistä sillä oli piipun kanssa.

    Äänestä

  • lämmittäjä kirjoitti:

    Vielä kerran puulaaduista. Energiaa puissa on lähes saman verran jos määrää verrataan painoon. Esim.10 kg:ssa puuta energiamäärien ero on alle 10%. Ero tulee siinä, että 10 kg koivuhalkoa on huomattavasti pienempi nyytti kuin 10 kg sekahalkoa, esim leppää ja kuusta. Siksipä kopallisella koivuhalkoja pärjää paremmin kuin kopallisella sekahalkoa.

    Pointti onkin siinä, että ostopuuna hyvälaatuinen koivuhalko on varsin arvokasta verrattuna sekahalkoon, jota vieroksutaan. Hinnan ero ero joillain myyjillä on todella iso. Jopa niin iso, että sekahalkoa saat niin paljon enemmän, että tuo ostetun sekaklapikasan energiamäärä selkeästi suurempi kuin puhtaalla koivulla. Halvemmalla siis pääsee, mutta puita saa kantaa enemmän. Poltitpa mitä tahansa, niin tärkeintä on kuitenkin puun kuivuus.

    Koivu ja haapa (oli joitain muitakin) eivät räiski. Havupuussa on pihkaa ja se paukkuu. Ts palaessaan paukkuva ja rätisevä puu aiheuttaa kipinöiden sinkoilua ja siksi avotakassa ei niitä pidä polttaa, etenkään jos ei ole kipinäverkkoa. Tämähän oli ongelma mm 60-70 -luvuilla joilloin muotia olivat isot avotakat suoralla hormilla pihalle: Ei lämmönvaraamisominaisuutta, mutta mannermaisen näköinen. Luukullisessa uunissa tai muussa tulipesässä ei puulajilla ole merkitystä. Olennaista on, että puu on kuivaa. Märkää puuta poltettaessa päästötkin ovat suuret. Kuiva puu kunnon kuumuudella palaessaan ei juuri päästöjä aiheuta ja lämmittää hyvin puulajista riippumatta. Onhan se koivu toisaalta hienon näköistä kun klapit asettelee avotakkaan sisustussuunnittelijan mallin mukaan ... eikä sytytä tulta.

    Äänestä

  • Halonhakkaaja kirjoitti:

    Koivu ja haapa (oli joitain muitakin) eivät räiski. Havupuussa on pihkaa ja se paukkuu. Ts palaessaan paukkuva ja rätisevä puu aiheuttaa kipinöiden sinkoilua ja siksi avotakassa ei niitä pidä polttaa, etenkään jos ei ole kipinäverkkoa. Tämähän oli ongelma mm 60-70 -luvuilla joilloin muotia olivat isot avotakat suoralla hormilla pihalle: Ei lämmönvaraamisominaisuutta, mutta mannermaisen näköinen. Luukullisessa uunissa tai muussa tulipesässä ei puulajilla ole merkitystä. Olennaista on, että puu on kuivaa. Märkää puuta poltettaessa päästötkin ovat suuret. Kuiva puu kunnon kuumuudella palaessaan ei juuri päästöjä aiheuta ja lämmittää hyvin puulajista riippumatta. Onhan se koivu toisaalta hienon näköistä kun klapit asettelee avotakkaan sisustussuunnittelijan mallin mukaan ... eikä sytytä tulta.

    kuivaa sen kyllä pitää olla. koivu halko on kyllä liian kallista verrattuna sekahalkoon. laatu/hinta suhde ei ole kohdallaan mutta jos halvalla saa kannattaa ostaa koivuhalkoa. koivuhalon puolesta vielä että nuohoustarve on pienempi kuin havupuulla

    Äänestä

  • minä kirjoitti:

    kuivaa sen kyllä pitää olla. koivu halko on kyllä liian kallista verrattuna sekahalkoon. laatu/hinta suhde ei ole kohdallaan mutta jos halvalla saa kannattaa ostaa koivuhalkoa. koivuhalon puolesta vielä että nuohoustarve on pienempi kuin havupuulla

    kumpi palaa paremmalla hyötysuhteella koivuklapi vai trukkilava?

    Äänestä

Kannattaa kokeilla miten ilmam säätely vaikuttaa lämmön talteenottoon,eli itse lämmitin ennen yläpelti auki ja säätö uuninluukuista mut sain neuvon kokeilla toisinpäin. Eli uunista luukut kiinni ja räppänät täysin auki sitten muurista yläpellillä säädetään veto,ja se saa olla melko pienellä mutta pahimmat hurinat pitää saada pois. Vaikutus leivinuunissa ja varaavassa takassa oli itsellä huomattava joten kannattaa kokeilla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


lämmitys muoto kirjoitti:

Olohuoneen takka lämmittää muurillaan myös
seinän takana olevan makkarin.
Lämmitänkö nyt sitten täysillä pesällisillä,
vai muutamalla puulla kerrallaan?

Käsitykseni mukaan täyden pesän tuoma
valtaisa kuumuus "ei ehdi" kuumentamaan
muuria kunnolla, vaan osa kuumuudesta
menee harakoille.

Pidän siis 4-5 puuta kerrallaan palamassa,
jolloin lämpö ei ainakaan "karkaa" piipusta ulos.
Olenko ihan hakoteillä?

Kiitos vastauksesta,
tämä on aika kinkkinen kysymys juuri
tällä hetkellä naapurustossamme. ;)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu