AMK ja Tradenomin tutkinto

Kiitos vastauksestasi.
En valitettavasti kyllä juuri yhtään viisastunut.


"Ensimmäiset tradenomit valmistuivat vuonna 1995. Tutkinto on jokseenkin uusi meillä. Olisiko siinä selitys, ettei tutkinnon lopussa ole AMK."

Niin. En todella tiedä. Tiedätkö sinä?
En näe mitä tekemistä AMK:lla on sen kanssa onko nimike uusi vaiko vakiintunut?


"Tradenomin tutkinto on ammattikorkeakoulu-tutkinto.
Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja opintojen laajuus on 210 opintopistettä"

Tiedän. Laajuus ja kesto on sama kuin esim. Sairaanhoitajan tai Sosionomin. Miksi siis nämä kaikki kolme ovat ammattikorkeakoulu-tutkintoja mutta vain kaksi näistä AMK-tutkintoja?

Teppo Tietävä kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi.
En valitettavasti kyllä juuri yhtään viisastunut.


"Ensimmäiset tradenomit valmistuivat vuonna 1995. Tutkinto on jokseenkin uusi meillä. Olisiko siinä selitys, ettei tutkinnon lopussa ole AMK."

Niin. En todella tiedä. Tiedätkö sinä?
En näe mitä tekemistä AMK:lla on sen kanssa onko nimike uusi vaiko vakiintunut?


"Tradenomin tutkinto on ammattikorkeakoulu-tutkinto.
Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja opintojen laajuus on 210 opintopistettä"

Tiedän. Laajuus ja kesto on sama kuin esim. Sairaanhoitajan tai Sosionomin. Miksi siis nämä kaikki kolme ovat ammattikorkeakoulu-tutkintoja mutta vain kaksi näistä AMK-tutkintoja?

Lue lisää

(AMK)-lisä lienee tutkintonimikkeiden lopussa selvennykseksi. Esimerkiksi osionomitutkinto on aiemmin ollut yhteiskuntatieteellinen alempi korkeakoulututkinto, joka on luonnollisestikin suoritettu yliopistossa. Näin ollen on ollut järkevää erottaa sosionomi ja sosionomi (AMK). Lisäksi suhteellisen uusi ammattikorkeakoulujärjestelmä on tahdottu erottaa opistotutkinnoista. Tradenomin tutkintonimike taas on niin uusi, että tradenomeja on valmistunut vain ja ainoastaan ammattikorkeakouluista, joten AMK-lisäystä ei näin tarvita. Tämän suurempaa filosofiaa ei (AMK)-mainintojen takana liene olevan, eikä amkittomuudesta kannata sen erityisemmin ahdistua. Tuskinpa AMK-päätteettömyys kovinkaan paljon kyseistä ammattikuntaa vaivaa.

greyGAGA kirjoitti:

(AMK)-lisä lienee tutkintonimikkeiden lopussa selvennykseksi. Esimerkiksi osionomitutkinto on aiemmin ollut yhteiskuntatieteellinen alempi korkeakoulututkinto, joka on luonnollisestikin suoritettu yliopistossa. Näin ollen on ollut järkevää erottaa sosionomi ja sosionomi (AMK). Lisäksi suhteellisen uusi ammattikorkeakoulujärjestelmä on tahdottu erottaa opistotutkinnoista. Tradenomin tutkintonimike taas on niin uusi, että tradenomeja on valmistunut vain ja ainoastaan ammattikorkeakouluista, joten AMK-lisäystä ei näin tarvita. Tämän suurempaa filosofiaa ei (AMK)-mainintojen takana liene olevan, eikä amkittomuudesta kannata sen erityisemmin ahdistua. Tuskinpa AMK-päätteettömyys kovinkaan paljon kyseistä ammattikuntaa vaivaa.

Lue lisää

Kuulin sanallisesti,että v.2007 valmistui 6000 tradenomia.Luku tuntuu tosi hurjalta.Mistä saisi tarkan luvun?Pakko alkaa avaamaan koulukirjoja,jotta selviäisi kilpailussa silloin kun haetaan työpaikkoja.Laskentatoimen alueella luulisi kyllä töitä löytyvän.

Sepolle kirjoitti:

Kuulin sanallisesti,että v.2007 valmistui 6000 tradenomia.Luku tuntuu tosi hurjalta.Mistä saisi tarkan luvun?Pakko alkaa avaamaan koulukirjoja,jotta selviäisi kilpailussa silloin kun haetaan työpaikkoja.Laskentatoimen alueella luulisi kyllä töitä löytyvän.

Lue lisää

Tilastotietojen luotettavin ja helpoin lähde on tietysti Tilastokeskus.

Vuonna 2007 yhteiskunnallisilla, hallinnon ja liiketalouden aloilla suoritettiin 4 317 uutta amk-tutkintoa. Mahdollisesti matkailu- tai IT-puolen tradenomit eivät ole luvussa mukana, mutta eiväthän ne sinun kanssasi kilpailekaan (?)
Uusia opiskelijoita yk:llisille, hallinnon ja liiketalouden aloille otettiin 7 757.

Vuonna 2006 yk:llisilla, hallinnon ja liiketalouden aloilla suoritettiin 4 591 uutta amk-tutkintoa (ja jälleen: muilta aloilta tradenomi-nimikkeellä mahdollisesti valmistuneet eivät välttämättä ole mukana luvussa). Uusia opiskelijoita näille aloille otettiin 7 577.


Lähde:
http://www.stat.fi/til/akop/tau.html

=> Ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnot koulutusaloittain 2007 (Excel) (4.4.2008)

=> Ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnot koulutusaloittain 2006 (Excel) (13.4.2007)

Insinöörejä, sairaanhoitajia, agrologeja jne. jne. valmistui jo opistoista ennen kuin opistot muuttivat nimensä ammattikorkeakouluiksi. Jotta erotettaisiin esim. opistosta valmistunut insinööri ja insinööri (AMK) - josko noilla sitten mitään todellista eroa on - lisättiin lopuke "(AMK)" niiden tutkintojen nimiin, jotka olivat olleet käytössä jo ennen AMK-uudistusta.

Tradenomi otetiiin AMK-uudistuksen myötä käyttöön uutena tutkintonimikkeenä. Sitä vastaava opistotutkinto oli "yo.mwekonomi". Sekaannuksen vaaraa ei siis ole eikä tradenomin perään siten tarvitse laittaa "(AMK)"-lisuketta, koska mistään muualta kuin AMK:sta tradenomeja ei ole koskaan valmistunut.

Tosi on kirjoitti:

Insinöörejä, sairaanhoitajia, agrologeja jne. jne. valmistui jo opistoista ennen kuin opistot muuttivat nimensä ammattikorkeakouluiksi. Jotta erotettaisiin esim. opistosta valmistunut insinööri ja insinööri (AMK) - josko noilla sitten mitään todellista eroa on - lisättiin lopuke "(AMK)" niiden tutkintojen nimiin, jotka olivat olleet käytössä jo ennen AMK-uudistusta.

Tradenomi otetiiin AMK-uudistuksen myötä käyttöön uutena tutkintonimikkeenä. Sitä vastaava opistotutkinto oli "yo.mwekonomi". Sekaannuksen vaaraa ei siis ole eikä tradenomin perään siten tarvitse laittaa "(AMK)"-lisuketta, koska mistään muualta kuin AMK:sta tradenomeja ei ole koskaan valmistunut.

Lue lisää

Ok, selvisi tällä.
Kiitoksia selventävästä vastauksesta.

Tosi on kirjoitti:

Insinöörejä, sairaanhoitajia, agrologeja jne. jne. valmistui jo opistoista ennen kuin opistot muuttivat nimensä ammattikorkeakouluiksi. Jotta erotettaisiin esim. opistosta valmistunut insinööri ja insinööri (AMK) - josko noilla sitten mitään todellista eroa on - lisättiin lopuke "(AMK)" niiden tutkintojen nimiin, jotka olivat olleet käytössä jo ennen AMK-uudistusta.

Tradenomi otetiiin AMK-uudistuksen myötä käyttöön uutena tutkintonimikkeenä. Sitä vastaava opistotutkinto oli "yo.mwekonomi". Sekaannuksen vaaraa ei siis ole eikä tradenomin perään siten tarvitse laittaa "(AMK)"-lisuketta, koska mistään muualta kuin AMK:sta tradenomeja ei ole koskaan valmistunut.

Lue lisää

Yo-merkonomi ei vastaa tradenomin tutkintoa. Merkonomi oli opistotasoinen tutkinto ja ylioppilaspuolella valmistuneita merkonomeja kutsuttiin yo-merkonomeiksi.
Ammattikorkeat puuhattiin Suomeen 1990-luvun tienoilla ja silloin alettiin kutsua näitä ammattikorkeatutkintoja liiketaloudessa tradenomeiksi.

kevääksi kirjoitti:

Yo-merkonomi ei vastaa tradenomin tutkintoa. Merkonomi oli opistotasoinen tutkinto ja ylioppilaspuolella valmistuneita merkonomeja kutsuttiin yo-merkonomeiksi.
Ammattikorkeat puuhattiin Suomeen 1990-luvun tienoilla ja silloin alettiin kutsua näitä ammattikorkeatutkintoja liiketaloudessa tradenomeiksi.

Lue lisää

Opistoaikoina kauppaopistojen yo-linjalle päästäkseeen piti olla ylioppilas, ja sisäänotto oli alle puolet nykyisestä tradenomiopiskelijoiden sisäänotosta. Taso on laskenut opistoajoista kuin lehmän häntä.

Ei linssiin kustu kirjoitti:

Opistoaikoina kauppaopistojen yo-linjalle päästäkseeen piti olla ylioppilas, ja sisäänotto oli alle puolet nykyisestä tradenomiopiskelijoiden sisäänotosta. Taso on laskenut opistoajoista kuin lehmän häntä.

Lue lisää

Kaikki halukkaat pääsee lukemaan Tradenomiksi.
En tiedä ketään jota ei olisi hyväksytty.
Keskeyttäneitä on älyttömästi,ainakin minun tuttavapiirissä.

pääsee kirjoitti:

Kaikki halukkaat pääsee lukemaan Tradenomiksi.
En tiedä ketään jota ei olisi hyväksytty.
Keskeyttäneitä on älyttömästi,ainakin minun tuttavapiirissä.

Riippuu miksi tradenomiksi aiot ja millä paikkakunnalla - ja minkä tyyppisellä linjalla.

Aikuiskoulutukseen on huomattavasti vaikeampi päästä ku nuorten päiväopetukseen ja tietyt toimipisteet ovat erittäin suosittuja.
Itse onnistuin saamaan paikan hakemaltani linjalta pääsykokeitten jälkeen ja olen nyt todella ylpeä itsestäni.

Paikkoja oli 20 .. hakijoita n. 250 mukaanlukien toissijaiset hakijat. Ensisijaiset hakijat n 120. Eli heistäkin pääsi vain n 15%.

Nyt sepostat kirjoitti:

Riippuu miksi tradenomiksi aiot ja millä paikkakunnalla - ja minkä tyyppisellä linjalla.

Aikuiskoulutukseen on huomattavasti vaikeampi päästä ku nuorten päiväopetukseen ja tietyt toimipisteet ovat erittäin suosittuja.
Itse onnistuin saamaan paikan hakemaltani linjalta pääsykokeitten jälkeen ja olen nyt todella ylpeä itsestäni.

Paikkoja oli 20 .. hakijoita n. 250 mukaanlukien toissijaiset hakijat. Ensisijaiset hakijat n 120. Eli heistäkin pääsi vain n 15%.

Lue lisää

...sillä nyt sepostat itse. Oikeasti aikuiskoulutukseen on helpompi päästä kuin nuorisopuolelle. Opetushallituksen AMKOTA-tilaston mukaan amkkien liiketalouden ja hallinnon aikuiskoulutukseen oli vuonna 2007 hakijoita 2789, joista opiskelupaikan vastaan otti ja aloitti 1341. Joka toinen aikuispuolen hakija siis pääsi aloittamaan opinnot. Sitä, kuinka moni hyväksyttiin mutta ei ottanut paikkaa vastaan, ei tilasto kerro. Hyväksyttyjen määrä oli tietysti vielä suurempi kuin opinnot todella aloittaneiden.

Tjooh.... kirjoitti:

...sillä nyt sepostat itse. Oikeasti aikuiskoulutukseen on helpompi päästä kuin nuorisopuolelle. Opetushallituksen AMKOTA-tilaston mukaan amkkien liiketalouden ja hallinnon aikuiskoulutukseen oli vuonna 2007 hakijoita 2789, joista opiskelupaikan vastaan otti ja aloitti 1341. Joka toinen aikuispuolen hakija siis pääsi aloittamaan opinnot. Sitä, kuinka moni hyväksyttiin mutta ei ottanut paikkaa vastaan, ei tilasto kerro. Hyväksyttyjen määrä oli tietysti vielä suurempi kuin opinnot todella aloittaneiden.

Lue lisää

Tässä Haaga-Helian Pasilan toimipisteen hakutilastoja

Päiväkoulutus:

hakuaika ensisijaiset hakijat/kaikki hakijat

keväällä 2009 498/948
aloituspaikkoja 71 sisäänpääsy-% 14,25%/7,5%

syksyllä 2008 673/1973
aloituspaikkoja 70 10,4%/3,5%

keväällä 2008 489/977
aloituspaikkoja 71 14,5/7,3%

Aikuiskoulutus:

keväällä 2009 266/425
aloituspaikkoja 40 15%/9,4%

syksyllä 2008 218/464
aloituspaikkoja 68 31,2%/14,65%

keväällä 2008 243/365
aloituspaikkoja 80 33%/22%

Aikuiskoulutuspuolella opiskelijavalinta perustuu pääasiallisesti työkokemukseen ja valintakokeeseen 90/100. Päiväpuolella opiskelijavalinnassa työkokemus ja valintakoe vaikuttavat 40/100.

Se, että aikuiskoulutukseen on vähemmän hakijoita kuin päiväkoulutukseen ei kerro sitä, että sinne olisi jotenkin helpompi päästä. Kun itse hain ja pääsin aikuiskoulutukseen alin pisteraja oli 75/100, joista työkokemuksesta sai max. 20p., valintakokeesta max. 70p. ja tutkintoon johtavassa ammattikorkakolutuksessa tai avoimessa amk:ssa samalla koulutusalalla suoritetu opinnon max. 10p. (10p.=27 op.). Hakijalla tulee olla vähintään 18-vuotiaana hankittua työkokemusta 2 vuotta, mutta työkokemuspisteitä saa vain koulutusalakohtaisesta työkokemuksesta. Saadaksesi täydet pisteet työkokemuksesta, sinulla tulee olla 40 kuukautta koulutusalakohtaista työkokemusta, eli siis yli kolme vuotta.

Eli harvalla päiväopiskelijalla on edes mahdollisuutta päästä tähän aikuisopiskelijoiden joukkoon. Eivätkä aikuisetkaan pääse sisälle pelkällä työkokemuksella.

priii## kirjoitti:

Tässä Haaga-Helian Pasilan toimipisteen hakutilastoja

Päiväkoulutus:

hakuaika ensisijaiset hakijat/kaikki hakijat

keväällä 2009 498/948
aloituspaikkoja 71 sisäänpääsy-% 14,25%/7,5%

syksyllä 2008 673/1973
aloituspaikkoja 70 10,4%/3,5%

keväällä 2008 489/977
aloituspaikkoja 71 14,5/7,3%

Aikuiskoulutus:

keväällä 2009 266/425
aloituspaikkoja 40 15%/9,4%

syksyllä 2008 218/464
aloituspaikkoja 68 31,2%/14,65%

keväällä 2008 243/365
aloituspaikkoja 80 33%/22%

Aikuiskoulutuspuolella opiskelijavalinta perustuu pääasiallisesti työkokemukseen ja valintakokeeseen 90/100. Päiväpuolella opiskelijavalinnassa työkokemus ja valintakoe vaikuttavat 40/100.

Se, että aikuiskoulutukseen on vähemmän hakijoita kuin päiväkoulutukseen ei kerro sitä, että sinne olisi jotenkin helpompi päästä. Kun itse hain ja pääsin aikuiskoulutukseen alin pisteraja oli 75/100, joista työkokemuksesta sai max. 20p., valintakokeesta max. 70p. ja tutkintoon johtavassa ammattikorkakolutuksessa tai avoimessa amk:ssa samalla koulutusalalla suoritetu opinnon max. 10p. (10p.=27 op.). Hakijalla tulee olla vähintään 18-vuotiaana hankittua työkokemusta 2 vuotta, mutta työkokemuspisteitä saa vain koulutusalakohtaisesta työkokemuksesta. Saadaksesi täydet pisteet työkokemuksesta, sinulla tulee olla 40 kuukautta koulutusalakohtaista työkokemusta, eli siis yli kolme vuotta.

Eli harvalla päiväopiskelijalla on edes mahdollisuutta päästä tähän aikuisopiskelijoiden joukkoon. Eivätkä aikuisetkaan pääse sisälle pelkällä työkokemuksella.

Lue lisää

...aikuisena ihmisenä annat kusta itseäsi linssiin.

AMKkien omat tilastot ovat malliesimerkki siitä miten tilastoilla valehdellaan. Niillä pyritään luomaan "mainosjonoa" eli mielikuvaa sisäänpääsyn vaikeudesta, mutta informaatioarvo niillä on nolla.

Räikeintä kusetusta noissa on se, että jokainen AMK laskee muutkin kuin ensisijaiset hakijat hakijoikseen. Kun hakea voi neljään paikkaan, ja jokainen AMK laskee omiksi hakijoikseen tois-, kolmas- ja neljässijaiset hakijatkin, on AMKkien omista luvuista yhteenlaskettu hakijamäärä nelinkertainen hakijoiden todelliseen määrään nähden. Silti jokainen AMK esittelee hakijamäärinään näitä paisuteltuja lukuja, joihinn on laskettu mukaan ensisijaisesti muihin AMKkeihin hakeneet. Eihän kukaan vaivaudu etsimään kaikkien AMKkien omia "tilastoja" ja ynnäämään lukuja yhteen huomatakseen, että vuotuiset 90 000 hakijaa muuttuukin AMKkien omien laskujen mukaan 350 000 hakijaksi...

Totuus ei pala tulessakaan, ja viranomaistilastot kertovat totuuden yli AMKkien mainostarkoituksessa esitettyjen omien "tilastojen". Aloituspaikkoja on tietty määrä, samoin hakijoita, eikä hakijoiden kokonaismäärä kasva siitä, että hakea voi useampaan paikkaan. Paikan kun voi vastaanottaa vain yhdestä koulusta. Jollei pääse juuri hakemaansa kouluun, pääsee yhteishaun kautta johonkin toiseen. Ja aikuispuolen tradenomikoulutukseen pääsee joka toinen hakija. Jos sinä satuit pääsemään juuri siihen kouluun johon hait, hyvä sinulle. Mutta ei se muuta kokonaistilannetta miksikään.

AMKkien tilastot :D kirjoitti:

...aikuisena ihmisenä annat kusta itseäsi linssiin.

AMKkien omat tilastot ovat malliesimerkki siitä miten tilastoilla valehdellaan. Niillä pyritään luomaan "mainosjonoa" eli mielikuvaa sisäänpääsyn vaikeudesta, mutta informaatioarvo niillä on nolla.

Räikeintä kusetusta noissa on se, että jokainen AMK laskee muutkin kuin ensisijaiset hakijat hakijoikseen. Kun hakea voi neljään paikkaan, ja jokainen AMK laskee omiksi hakijoikseen tois-, kolmas- ja neljässijaiset hakijatkin, on AMKkien omista luvuista yhteenlaskettu hakijamäärä nelinkertainen hakijoiden todelliseen määrään nähden. Silti jokainen AMK esittelee hakijamäärinään näitä paisuteltuja lukuja, joihinn on laskettu mukaan ensisijaisesti muihin AMKkeihin hakeneet. Eihän kukaan vaivaudu etsimään kaikkien AMKkien omia "tilastoja" ja ynnäämään lukuja yhteen huomatakseen, että vuotuiset 90 000 hakijaa muuttuukin AMKkien omien laskujen mukaan 350 000 hakijaksi...

Totuus ei pala tulessakaan, ja viranomaistilastot kertovat totuuden yli AMKkien mainostarkoituksessa esitettyjen omien "tilastojen". Aloituspaikkoja on tietty määrä, samoin hakijoita, eikä hakijoiden kokonaismäärä kasva siitä, että hakea voi useampaan paikkaan. Paikan kun voi vastaanottaa vain yhdestä koulusta. Jollei pääse juuri hakemaansa kouluun, pääsee yhteishaun kautta johonkin toiseen. Ja aikuispuolen tradenomikoulutukseen pääsee joka toinen hakija. Jos sinä satuit pääsemään juuri siihen kouluun johon hait, hyvä sinulle. Mutta ei se muuta kokonaistilannetta miksikään.

Lue lisää

Kuinka paljon saa opintopisteitä hyväksytyksi tradenomin tutkinnosta jos pohjakoulutuksena on merkonomi ??

kuinka paljon?? kirjoitti:

Kuinka paljon saa opintopisteitä hyväksytyksi tradenomin tutkinnosta jos pohjakoulutuksena on merkonomi ??

Itse olen saanut hyväksytyksi 60 opintopistettä. Koulutus oli merkonomista tradenomiksi ja opiskelua iltaisin parina iltana viikossa. Tämä siis aikuisopiskelijoilla, päiväpuolen opinnoista en osaa kertoa.

vai puolitotuus kirjoitti:

Itse olen saanut hyväksytyksi 60 opintopistettä. Koulutus oli merkonomista tradenomiksi ja opiskelua iltaisin parina iltana viikossa. Tämä siis aikuisopiskelijoilla, päiväpuolen opinnoista en osaa kertoa.

Lue lisää

Tarkoitus tehdä sama "päivitys" merkonomista tradenomiksi. Onko kyseessä YO-merkonomin lähtötaso, kun kerroit hyväksytyistä opintopisteistä, vai onko sillä edes mitään merkitystä?
Tuntuu turhauttavalta, jos hyväksytään noin vähän, kun on kuitenkin aikanaan 2 täyttä vuotta kulkenut intensiivisesti ja koko päiväisesti opiskelemassa.
Nyt kun on seurannut oman lapsen tradenomiopiskeluja, tuntuu että vapaa tunteja on enemmän kuin oppitunteja ja opiskeluaikaa vain pitkitetään keinotekoisesti, että saadaan nuoret 3,5-4 vuodeksi "pois työttömyystilastoista".

ehkä aloitan, ehkä en kirjoitti:

Tarkoitus tehdä sama "päivitys" merkonomista tradenomiksi. Onko kyseessä YO-merkonomin lähtötaso, kun kerroit hyväksytyistä opintopisteistä, vai onko sillä edes mitään merkitystä?
Tuntuu turhauttavalta, jos hyväksytään noin vähän, kun on kuitenkin aikanaan 2 täyttä vuotta kulkenut intensiivisesti ja koko päiväisesti opiskelemassa.
Nyt kun on seurannut oman lapsen tradenomiopiskeluja, tuntuu että vapaa tunteja on enemmän kuin oppitunteja ja opiskeluaikaa vain pitkitetään keinotekoisesti, että saadaan nuoret 3,5-4 vuodeksi "pois työttömyystilastoista".

Lue lisää

Aloittaessani merkonomista tradenomiksi opinnot hyväksyttiin kaikilta aiemmista merkonomi opinnoista tuo 60 opintopistettä. Kaikille kirjattiin hyväksi luetuiksi sovitut 60 opintopistettä, olipa sitten yo-merkonomi, opistotason merkonomi tai liiketalouden perustutkinnon suorittanut merkonomi.

Opiskeltavaksi jäi 150 opintopistettä noin 2,5 - 3 vuodeksi. Muualla suoritettuja luettiin myös hyväksi, esim. muissa ammattikorkeissa suoritetuista opinnoista ja melkein mistä vain sai hyväksi lukuja.

ja puolitotus kirjoitti:

Aloittaessani merkonomista tradenomiksi opinnot hyväksyttiin kaikilta aiemmista merkonomi opinnoista tuo 60 opintopistettä. Kaikille kirjattiin hyväksi luetuiksi sovitut 60 opintopistettä, olipa sitten yo-merkonomi, opistotason merkonomi tai liiketalouden perustutkinnon suorittanut merkonomi.

Opiskeltavaksi jäi 150 opintopistettä noin 2,5 - 3 vuodeksi. Muualla suoritettuja luettiin myös hyväksi, esim. muissa ammattikorkeissa suoritetuista opinnoista ja melkein mistä vain sai hyväksi lukuja.

Lue lisää

Kiitos tiedoista!
Hyvä asennoitua jo valmiiksi ainakin 2,5 vuoteen, jos yleensäkään tulee valituksi.

ehkä aloitan.... kirjoitti:

Kiitos tiedoista!
Hyvä asennoitua jo valmiiksi ainakin 2,5 vuoteen, jos yleensäkään tulee valituksi.

Onko etelä-suomessa, nimenomaan uudellamaalla mahdollisuutta opiskella merkonomista tradenomiksi työn ohessa iltalinjalla, niin ettei koulunpenkillä tarttisi istua 4:nä iltana viikossa? Jotain monimuoto-opintoja, tenttimällä ja verkko-opiskeluna yms.. muutama ilta viikossa lähipoetusta on ihan ok, mutta työn ohessa 4 iltaa viikossa on ihan liikaa!

missä? kirjoitti:

Onko etelä-suomessa, nimenomaan uudellamaalla mahdollisuutta opiskella merkonomista tradenomiksi työn ohessa iltalinjalla, niin ettei koulunpenkillä tarttisi istua 4:nä iltana viikossa? Jotain monimuoto-opintoja, tenttimällä ja verkko-opiskeluna yms.. muutama ilta viikossa lähipoetusta on ihan ok, mutta työn ohessa 4 iltaa viikossa on ihan liikaa!

Lue lisää

Viime lukukaudella 2. ja 3. periodilla oli 4 iltaa viikossa, muutoin keskimäärin 2-3 iltaa. Tulevana syksynä tulee olemaan 3 iltaa viikossa omalla opsillani. Yksi mielenkiintoinen kurssi vielä kiehtoo, mutta se tarkoittaisi sitten sitä 4 iltaa viikossa...

Kahden illan tahti ei onnistu!

aikuisopiskelija kirjoitti:

Viime lukukaudella 2. ja 3. periodilla oli 4 iltaa viikossa, muutoin keskimäärin 2-3 iltaa. Tulevana syksynä tulee olemaan 3 iltaa viikossa omalla opsillani. Yksi mielenkiintoinen kurssi vielä kiehtoo, mutta se tarkoittaisi sitten sitä 4 iltaa viikossa...

Kahden illan tahti ei onnistu!

Lue lisää

Saako kysyä missä opiskelet?