Nyt alkaa olla viimeiset viikot ennen laskettua aikaa. Miten muut olette voineet ja jaksaneet? Onko millasia "oireita"? Millaisia ajatuksia?
Itselläni liitoskivut on voimistuneet, supistukset lisääntyneet, väsyttää ja vatsa painaa välillä kipeästi. Käveleminen on välillä aika tuskallista ja iltaisin on nyt ekoja kertoja ollut nilkat turvoksissa.
Onneksi aamuisin ei tarvitse lähteä minnekään, ellei neuvolaan ole aika.=)
Mies on ihana ja tekee todella paljon kotitöitä.. siivoaa ja laittaa ruokaakin. Itsekin teen vielä niin paljon kuin tuntuu hyvältä.
Synnytys jännittää toisinaan kamalasti ja toisinaan tuntuu että olo on mielettömän rohkea ja että synnytyksestä selvitään hienosti. Kovasti odotetaan jo, että vauva syntyy ja pääsemme opettelemaan uutta arkea perheenä.
Itselläni liitoskivut on voimistuneet, supistukset lisääntyneet, väsyttää ja vatsa painaa välillä kipeästi. Käveleminen on välillä aika tuskallista ja iltaisin on nyt ekoja kertoja ollut nilkat turvoksissa.
Onneksi aamuisin ei tarvitse lähteä minnekään, ellei neuvolaan ole aika.=)
Mies on ihana ja tekee todella paljon kotitöitä.. siivoaa ja laittaa ruokaakin. Itsekin teen vielä niin paljon kuin tuntuu hyvältä.
Synnytys jännittää toisinaan kamalasti ja toisinaan tuntuu että olo on mielettömän rohkea ja että synnytyksestä selvitään hienosti. Kovasti odotetaan jo, että vauva syntyy ja pääsemme opettelemaan uutta arkea perheenä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
RV36 ja ihan samalaisia tuntemuksia kuin sinulla. Tuo vauva painaa kyllä aikas paljon jo alapäätä ja tuntuu et vaan valuu ja valuu koko ajan alemmas etenkin kävellessä. Istualtaan tai maatesta noustessa tuntuu siltä ku koko maha tippuis ja alkaa kipuilu. Supistuksia tulee päivittäin enimmäkseen kyllä kivuttomia mut pistää haukkomaan henkeä. Meillä kans mies tekee paljon ja olen siitä tosi onnellinen. Kauaa kun ei jaksa seisoakkaan paikallaan esim hellan ääressä. Selkä mulla vihottelee heti jos ei pääse lepäämään ja on vai periaatteessa yksi asento missä selkä ei väsy ja kipeydy. Muuten menny ihan kivasti paitsi tuo väsymys alkaa tosiaan vaivaamaan yhtälailla kuin alkuraskaudessa ja unta voisi vetää palloon kui paljo vaa vaikuttamatta yöuniin. Uni on aikas katkonaista, heräilen 5-7 kertaa yössä joko käsien puutumiseen, maha kipuun(ilmaa ilmeisesti ja välillä supistuksia) ja vessa hätään. Nämä tietty väsyttää sit päivällä. Synnytys on päivittäin mielessä enemmän tai vähemmän. Joulun jälkeisellä vkolla synnytystapa-arvio ja siel sit tietää tarkemmin et kui tää vauva mahtaa maailmaan tulla. Aikaisemmin jännitti synnytys nyt tuntuu enemmänkin siltä että saisi jo tulla niin pääsisi näistä vaivoista ja saisi sen pienen tuhisevan käärön syliin.Nyt tuntuu vielä niin kaukaiselta kuitenkin se et tuleekos sitä vauvaa ollenkaa vai ei. Mieliala on ollu kyllä paljon parempi enkä ole asioiden suhteen hermoillu enään niin kuin ihan alkussa. Mies raukka sai kuulla kaiken näköistä soopaa mun suusta mut hän vaan kuunteli tyynesti asiani ja oli olevinaan kanssani samaa mieltä. Ottti asian rennosti eikä lähtenyt tyhmyyksini mukaan. Onneksi toinen oli se kypsä aikuinen silloin, heh, vähän nolottaa näin jälkikäteen, mut onneksi asiat on muuttunut ja olen ihana leppoinen mä taasen. Juu, tässä hieman tuli taas tarinaa.... Onnea loppu raskauteen :))