Ampumakohta ja alue

Mahdotontahan se on mihinkään verisuoniin osua, menee kirutuksen puolelle jos niihin yrittää.

Esaias K. kirjoitti:

Mahdotontahan se on mihinkään verisuoniin osua, menee kirutuksen puolelle jos niihin yrittää.

Sydän/keuhko osumassa vaurio on nimenomaan alueen isoissa verisuonissa. Että pilkkua pitää nussutella, sano.

Tuli kaupungista nuori mies,tuntui tietävän kaiken kaikesta.Kehui ampuneensa sitten passissa ollessaan hirveä perseelle,jotta hanki punaiseksi meni,Siitä kokeneemmat tuota moittimaan ja opastamaan jotta hirveä ammutaan keuhkolle.
Sitten poika korjasi lausuntoaan,sanoi keuhkolle ampuneensa.Ei näet tiennyt,mihin tähdätään.Löytyi se hirvi,osuma takapäässä.

Porukkaan kirjoitti:

Tuli kaupungista nuori mies,tuntui tietävän kaiken kaikesta.Kehui ampuneensa sitten passissa ollessaan hirveä perseelle,jotta hanki punaiseksi meni,Siitä kokeneemmat tuota moittimaan ja opastamaan jotta hirveä ammutaan keuhkolle.
Sitten poika korjasi lausuntoaan,sanoi keuhkolle ampuneensa.Ei näet tiennyt,mihin tähdätään.Löytyi se hirvi,osuma takapäässä.

Lue lisää

... mutta jos se on ollut fyysikko ja ampunut juoksevaa hirveä fysiikan lakien mukaan, niin sillon se ei ole ottanut ennakkoa tarpeeksi. Ennakkohan pitää ottaa oli se passi paikallaan tai junassa, joka liikkui 30kmt. Oikeastaan on ihan sama vaikka se juna olisi liikkunut 140kmt. Ennakkoa olisi pitänyt ottaa juuri sen verran kuin luodin räjähdyshetkestä hirvi juoksee.

Huomasitteko muuten tuosta linkistä, missä hirven sydän oikeasti on. Hirvikoetaulussa kymppi on hirven parran korkeudella. Onko hirvellä oikeasti edes partaa. Herää väkisinkin kysymys, että opetetaanko hirvikokeessa ampumaan väärään kohtaan hirveä?

ennakkopelle kirjoitti:

... mutta jos se on ollut fyysikko ja ampunut juoksevaa hirveä fysiikan lakien mukaan, niin sillon se ei ole ottanut ennakkoa tarpeeksi. Ennakkohan pitää ottaa oli se passi paikallaan tai junassa, joka liikkui 30kmt. Oikeastaan on ihan sama vaikka se juna olisi liikkunut 140kmt. Ennakkoa olisi pitänyt ottaa juuri sen verran kuin luodin räjähdyshetkestä hirvi juoksee.

Huomasitteko muuten tuosta linkistä, missä hirven sydän oikeasti on. Hirvikoetaulussa kymppi on hirven parran korkeudella. Onko hirvellä oikeasti edes partaa. Herää väkisinkin kysymys, että opetetaanko hirvikokeessa ampumaan väärään kohtaan hirveä?

Lue lisää

On pelkästään kannustettavaa, että olet kiinnostunt hyvistä harrastuksista- metsästys on sitä.

Toinen asia on,että kovakalloisesti jankutat ulkoballistiikaan liittyviä teorioitasi, joista et itsekään ymmärrä yhtää mitään. Toki on niin, että käytännön ammuntatilanteessa ei teoriapuolta kirjasta lueta vaan kokemuksella ja harjoituksella se homma pelittää - kellä pelittää.

Tuo luodin lähtöön liittyvä räjähdysjuttusi ja ennakkoon liittyvät väitteesi ovat biojätettä, eikä ne muuksi muutu. Suosittelen ajatuksella lukemaan sen aiemmin fysiikkapalstalle olleen linkin. Sitä selvemmin ei asiaa voi selittää.

itkeä vai nauraa kirjoitti:

On pelkästään kannustettavaa, että olet kiinnostunt hyvistä harrastuksista- metsästys on sitä.

Toinen asia on,että kovakalloisesti jankutat ulkoballistiikaan liittyviä teorioitasi, joista et itsekään ymmärrä yhtää mitään. Toki on niin, että käytännön ammuntatilanteessa ei teoriapuolta kirjasta lueta vaan kokemuksella ja harjoituksella se homma pelittää - kellä pelittää.

Tuo luodin lähtöön liittyvä räjähdysjuttusi ja ennakkoon liittyvät väitteesi ovat biojätettä, eikä ne muuksi muutu. Suosittelen ajatuksella lukemaan sen aiemmin fysiikkapalstalle olleen linkin. Sitä selvemmin ei asiaa voi selittää.

Lue lisää

...mitä siellä olevinaan fyysikot selittää. Ne vaan ei tajua, mitä siinä todellisuudessa tapahtuu, kun luoti lähtee patruunapesästä ja lopulta pysähtyy kohteeseensa.

Luodin liikkuessa piipun läpi sen takana palaa ruuti koko ajan ja antaa lisää painetta ja vauhtia. Lopulliseen nopeuteensa luoti kiihtyy vasta sitten kun se on irronnut piipusta. Myös silloin vasta se saa lopullisen suunnan.

Viilaa se piipun pää vinoon ja huomaa, että luodin suunta todellakin muuttuu siinä kymmenen sentin matkalla piipun suusta.

Ballistiikan kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä.

Jotta paremmin ymmärtäisit mistä on kysymys, niin ajattele asiaa geometrisesti aikajanalla. Huomioi kaksi suoraa. Toinen suora on piippulinja eli ylhäältä katsoen sama kuin tähtäyslinja. Toinen taas luodin lentorata pesästä hirveen ylhäältä päin projisoiden, olettaen tietenkin, että luoti lentää suoraan. Näiden kahden suoran välillä on kulma ja suorat leikkaavat piipun suulla. Piipun suu taas on kohtisuorassa piippulinjaan jos se on kunnollinen ase.

Luoti taas käytännössä lähtee vasta sitten, kun se on jo irronnut piipusta. Piipun suulla siis tapahtuu paljon, eikä äänivallin murtaminenkaan ole ihan merkityksetön luodille.

Unohtakaamme "räjähdys" sana, koska se on sinulle niin vaikea ja sanotaan luotia työntävän paineaallon. Paineaalto purkautuu piipun suusta symmetrisesti riippuen piipun suun muodosta, eikä sinne minne luodin lentorata oli piipussa, työntäen luodin matkaan.

itkeä vai nauraa kirjoitti:

On pelkästään kannustettavaa, että olet kiinnostunt hyvistä harrastuksista- metsästys on sitä.

Toinen asia on,että kovakalloisesti jankutat ulkoballistiikaan liittyviä teorioitasi, joista et itsekään ymmärrä yhtää mitään. Toki on niin, että käytännön ammuntatilanteessa ei teoriapuolta kirjasta lueta vaan kokemuksella ja harjoituksella se homma pelittää - kellä pelittää.

Tuo luodin lähtöön liittyvä räjähdysjuttusi ja ennakkoon liittyvät väitteesi ovat biojätettä, eikä ne muuksi muutu. Suosittelen ajatuksella lukemaan sen aiemmin fysiikkapalstalle olleen linkin. Sitä selvemmin ei asiaa voi selittää.

Lue lisää

...tätä pesäpallon lyömiseen, että huomaisit miten lapsellisen naurettavia väitteesi ovat. Sinun teoriasi mukaan, kun syöttäjä heittää pallon ilmaan ja lyöjä sitä lyö mailalla, niin pallopa jatkaakin vain matkaansa suoraan ja putoaa lautaselle.

ennakkopelle kirjoitti:

...tätä pesäpallon lyömiseen, että huomaisit miten lapsellisen naurettavia väitteesi ovat. Sinun teoriasi mukaan, kun syöttäjä heittää pallon ilmaan ja lyöjä sitä lyö mailalla, niin pallopa jatkaakin vain matkaansa suoraan ja putoaa lautaselle.

Lue lisää

Naapurini on kirvesmies ja vilpitön jehovantodistaja. Ruuvivääntimistä ja torx-kannasta hän puhuu aivan kuin mies. Maa'ilman synnystä ja dinosauruksista on hänen kanssaan turha jutella - heti tuli Vartiotornista päähän. Kaikki kun tehtiin heti ja valmiina, mukaan lukien ne kivettyneet liskot 100 syvälle suolakaivokseen kiven sisään. Ei ne maajalassa koskaan kulkeneet. Tästä opin, että usko on vahvempi kuin tieto ja kaikista asioista ei kannata kaikkien kanssa jutella.

Kyllä hirvellä parta on. Sidoin itse hirvenpartakarvoista haukiperhoja ja hyvä niistä tuli. Käytin hirven partakarvaa apinan karvan korvikkeena. Oli ne vähän jäykkiä, mutta ei se haukiperhossa haittaa.

itkeä vai nauraa kirjoitti:

On pelkästään kannustettavaa, että olet kiinnostunt hyvistä harrastuksista- metsästys on sitä.

Toinen asia on,että kovakalloisesti jankutat ulkoballistiikaan liittyviä teorioitasi, joista et itsekään ymmärrä yhtää mitään. Toki on niin, että käytännön ammuntatilanteessa ei teoriapuolta kirjasta lueta vaan kokemuksella ja harjoituksella se homma pelittää - kellä pelittää.

Tuo luodin lähtöön liittyvä räjähdysjuttusi ja ennakkoon liittyvät väitteesi ovat biojätettä, eikä ne muuksi muutu. Suosittelen ajatuksella lukemaan sen aiemmin fysiikkapalstalle olleen linkin. Sitä selvemmin ei asiaa voi selittää.

Lue lisää

Kyllä ep on oikeassa. Ballistiikalla, varsinkaan sisäballistiikalla, ei ole mitään tekemistä osumapisteen ja ennakoiden kanssa.
Haulikossa hauliparven muotoa ja peittävyyttä voidaan vielä lisätä piipun suun liikkeellä jota vanhastaan nimetään ruilauttamiseksi. Siinä piippua käännetään laukaisuhetkellä sivuun maalin liikkeen suuntaan. Tarkemmin sanottuna liike pitää saada aikaiseksi silloin, kun haulipanos saavuttaa piipun suun. Nopean piipun liike saa hauliparven jälkiosan suuntautumaan enemmän maalin liikkeen suuntaan jolloin peitosta tulee pitkulainen. Vaatii jonkun verran harjoitusta mutta toimii.

hauliparve kirjoitti:

Kyllä ep on oikeassa. Ballistiikalla, varsinkaan sisäballistiikalla, ei ole mitään tekemistä osumapisteen ja ennakoiden kanssa.
Haulikossa hauliparven muotoa ja peittävyyttä voidaan vielä lisätä piipun suun liikkeellä jota vanhastaan nimetään ruilauttamiseksi. Siinä piippua käännetään laukaisuhetkellä sivuun maalin liikkeen suuntaan. Tarkemmin sanottuna liike pitää saada aikaiseksi silloin, kun haulipanos saavuttaa piipun suun. Nopean piipun liike saa hauliparven jälkiosan suuntautumaan enemmän maalin liikkeen suuntaan jolloin peitosta tulee pitkulainen. Vaatii jonkun verran harjoitusta mutta toimii.

Lue lisää

Ruilauttamisteoria se vasta vekkuli on.

Haulin nopeus olkoon 300 m/s. Oletetaan, että hauliparvi on 5 cm pitkä haulikon piipun suun kohdalla.
Parvi ohittaa piipun suun 0,00017 sekunnissa.

Ruilauttaja lyö haulikolla sivuun juuri oikealla hetkellä. Olkoon piipunsuun nopeus liikkeessä 10 m/s. Hauliparvin ohittaessa piipun suuta on sivuliikettä maksimissaa 2 mm.

Ensinnäkin on jessuksen ihme, että tällainen temppu onnistuisi juuri oikeaan aikaan.Toiseksi sillä ei olisi kuitenkaa mitään vaikutusta; yksittäiset haulit pomppivat sivusuuntaa joka tapauksessa keskinäisen törmäilyn takia.

hauliparve kirjoitti:

Kyllä ep on oikeassa. Ballistiikalla, varsinkaan sisäballistiikalla, ei ole mitään tekemistä osumapisteen ja ennakoiden kanssa.
Haulikossa hauliparven muotoa ja peittävyyttä voidaan vielä lisätä piipun suun liikkeellä jota vanhastaan nimetään ruilauttamiseksi. Siinä piippua käännetään laukaisuhetkellä sivuun maalin liikkeen suuntaan. Tarkemmin sanottuna liike pitää saada aikaiseksi silloin, kun haulipanos saavuttaa piipun suun. Nopean piipun liike saa hauliparven jälkiosan suuntautumaan enemmän maalin liikkeen suuntaan jolloin peitosta tulee pitkulainen. Vaatii jonkun verran harjoitusta mutta toimii.

Lue lisää

Unohdin arvioida vielä tämän:
Täydellisesti onnistunut ruilautus poikkeuttaa viimeisiä hauleja max. 100 mm, kun ampumamatka on 50 m.

Kannatta laittaa Työkansan Sanomien sivu sinne 50 m päähän, ruilauttaa haulikolla ja käydä mittailemassa tosi pienen kahvilautasen kanssa, mikä merkitys muutaman yksittäisen haulin 100 mm poikkeutuksella oikein on, kun itse kasakin on metrinen.

osa kaksi kirjoitti:

Unohdin arvioida vielä tämän:
Täydellisesti onnistunut ruilautus poikkeuttaa viimeisiä hauleja max. 100 mm, kun ampumamatka on 50 m.

Kannatta laittaa Työkansan Sanomien sivu sinne 50 m päähän, ruilauttaa haulikolla ja käydä mittailemassa tosi pienen kahvilautasen kanssa, mikä merkitys muutaman yksittäisen haulin 100 mm poikkeutuksella oikein on, kun itse kasakin on metrinen.

Lue lisää

Minua ei juurikaan kiinnosta haulikot ja ruilautukset, mutta tuo 100mm poikkeutus kuulostaa 50m matkalta aika lailla kummalliselta. Et taida olla ihan mittamiehiä, saati ampujia.

Onko haulikko enää ase 50m päässä?

Ruilautuksessa saattaa olla vinha perä; minun aikaisemmin esittämäni mutkateorian mukaan. Haulikon piipun suu vaan on ihan ratkaisesvasti erilainen, kuin kiväärin piipun suu. Siinä suhteet keikahtaa ihan päälaelleen. Lisäksi vaikka potku eli rekyyli on kovempi, niin haulien paino/koko suhteessa piipun halkaisijaan on verrattavissa ilmakivääriin.

osa kaksi kirjoitti:

Unohdin arvioida vielä tämän:
Täydellisesti onnistunut ruilautus poikkeuttaa viimeisiä hauleja max. 100 mm, kun ampumamatka on 50 m.

Kannatta laittaa Työkansan Sanomien sivu sinne 50 m päähän, ruilauttaa haulikolla ja käydä mittailemassa tosi pienen kahvilautasen kanssa, mikä merkitys muutaman yksittäisen haulin 100 mm poikkeutuksella oikein on, kun itse kasakin on metrinen.

Lue lisää

Heilautuksen ajoittaminen on kyllä vaikeaa, mutta sen oppii kokemuksen kautta.

hauliparve kirjoitti:

Heilautuksen ajoittaminen on kyllä vaikeaa, mutta sen oppii kokemuksen kautta.

Ajoitus on todella tärkeää. Siksipä rannekellostani onkin huima apu ampumatapahtumassa.

hauliparve kirjoitti:

Heilautuksen ajoittaminen on kyllä vaikeaa, mutta sen oppii kokemuksen kautta.

Et kyllä saa minua - normaalisti tervejärkistä ihmistä - vallan helpolla uskomaan, että ihminen oppisi kontrolloimaan käsien liikettä 0,0001 sekunnin tarkkuudella.

Ymmärrän kyllä, että yrität selittää swing-teoriaa - haulikon tähtäyslinjan heilauttamista nykäisyllä liikkuvan kohteen etupuolelle.Tämä on kuitenkin vain menetelmä sopivan ennakon aikaansaamiseksi.

Ruilauttaminen- hauliparven muodon muuttaminen ei ihmiseltä onnistu. Ei muuten onnistu koneellakaan, liikeen ajoitus on liian vaikeaa.

ei kastu alkkarit kirjoitti:

Et kyllä saa minua - normaalisti tervejärkistä ihmistä - vallan helpolla uskomaan, että ihminen oppisi kontrolloimaan käsien liikettä 0,0001 sekunnin tarkkuudella.

Ymmärrän kyllä, että yrität selittää swing-teoriaa - haulikon tähtäyslinjan heilauttamista nykäisyllä liikkuvan kohteen etupuolelle.Tämä on kuitenkin vain menetelmä sopivan ennakon aikaansaamiseksi.

Ruilauttaminen- hauliparven muodon muuttaminen ei ihmiseltä onnistu. Ei muuten onnistu koneellakaan, liikeen ajoitus on liian vaikeaa.

Lue lisää

Kyllä se nykyaikana onnistuu kun on nämä digitaaliset kellot. Ennen vedettävien kellojen aikana olikin vaikeampaa. Arviointi on helppoa kun tietää oikean kellotaajuuden.

Olavi Polvinivel kirjoitti:

Kyllä se nykyaikana onnistuu kun on nämä digitaaliset kellot. Ennen vedettävien kellojen aikana olikin vaikeampaa. Arviointi on helppoa kun tietää oikean kellotaajuuden.

Takaraivossa voi naksuttaa vaikka atomikello pilkkoen sekunnin 100 MHz taajuudellea palasiksi.

Mahdottomuus sen sijaan on se, että sähkökemiallinen viesti kiitää otsalohkosta hauikseen 0,0001 sekunnissa ja saa aikaa lihaksen supistumisen, joka taas liikuttaa haulikkoa niin, että kokenut ruilauttaja ruilasee justiinsa oikeaa aikaan.

Isäs olisi saanut jättää sen kellon vetämättä...

käpyrauhasessa kirjoitti:

Takaraivossa voi naksuttaa vaikka atomikello pilkkoen sekunnin 100 MHz taajuudellea palasiksi.

Mahdottomuus sen sijaan on se, että sähkökemiallinen viesti kiitää otsalohkosta hauikseen 0,0001 sekunnissa ja saa aikaa lihaksen supistumisen, joka taas liikuttaa haulikkoa niin, että kokenut ruilauttaja ruilasee justiinsa oikeaa aikaan.

Isäs olisi saanut jättää sen kellon vetämättä...

Lue lisää

...haulikkomiehille on täällä oma palstansa.

ennakkopelle kirjoitti:

...haulikkomiehille on täällä oma palstansa.

Meekäläene onnii ruilaatellu aevan hyvin tuloksin jo kymmenet vuojet

Olavi Polvinivel kirjoitti:

Kyllä se nykyaikana onnistuu kun on nämä digitaaliset kellot. Ennen vedettävien kellojen aikana olikin vaikeampaa. Arviointi on helppoa kun tietää oikean kellotaajuuden.

noapuri sano käöttäneesä kellotaajuutta, polovihollilta, mutta käpy oli jeäny poloven alle kun oli ruilaottanunna, niin, että kaksoset tuli.