Värioppi kuvataiteissa

Koulutettu

Olen ihmetellyt miksi värien vuorovaikutus (värihahmotus) niin hitaasti jos ollenkaan näkyy kuvataiteissa vaikka sitä on ollut oppiaineena jo vuodesta 1978 alkaen kuvataideakatemiassakin peräti yksi tunti viikossa aluksi. Värilliset varjot eivät myötävärein vaan vastavärein toteutettuina ovat suuri harvinaisuus nykymaalauksissa. Albers on luonut hyvän pohjan kehoittamalla tutkimaan tätä luonnonilmiötä ja näissä merkeissä järjestetty paljon havaintokoulutusta jota itsekin olen tehnyt vuosikymmenet. Luulisi tämän olevan avainasioita maalaustaidetta tekeville, mutta miksi ei ole näin käynyt?

202

5735

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mazerra

      Muista en tiedä, mutta tajusin parisen päivää sitten itsekin lueskellessa värioppia, että minulle on opetettu 5 eri otteeseen värioppia, enkä ole siitä juuri mitään tajunnut. Ajattelin ymmärtäväni perusasiat, mutta vasta nyt on minulle kolahtanut, mitä siinä oikein on tarkoitus.

      En osaa sanoa, miksi olen ollut sellainen luuaivo, mutta sellaiseksi en halua jäädä.
      Ehkä kyseessä on aihe, joka opetetaan liian varhain peruskoulussa. Kun sitä opetetaan myöhemmin, monet sivuuttavat siihen perehtymisen käytännöntasolla siksi, että he luulevat jo osaavansa perusasiat. Voisiko asia olla näin?

      • Koulutettu

        Värioppi on koulutuksena turhauttavaa ellei teoriaan liitetä käytännön harjoittelua. Erikoisesti pitäisi perehtyä värillisiin harmaisiin ja niiden sekoittamiseen sillä niistä tunnisti heti vanhan mestarin kuten Segerstrålen tai jonkun muun aikalaisensa. Täällä palstoilla puhutaan usein taidosta ja kuvista näkee selvästi, ettei väriopista ole hajuakaan. Mitä taitoa se sellainen on? Sitten tämä uudempi joka tuli suomeen 80 luvulla värien rinnastus ja vastavärien käyttö valo - varjo suhteissa siinäkään ei kirjan lukeminen johda mihinkään vaan ainoastaan harjoitusten tekeminen niin että ymmärtää tämän valon käyttäytymisen kuvassa. Nämä vastaväriset varjot puuttuvat vanhasta taiteesta miltei kokonaan. En ole löytänyt vanhasta taiteesta muuta kuin Vinsentin töistä muutamia kokeiluita kylmä valo lämmin varjo vastavärein. On tietenkin tyylisuuntia joissa ko. ilmiöistä ei tarvitse välittää.


    • ...sinun opettamaasi...

      ...ei kannata vaan käyttää. Olet itsekin jäänyt "tuntemattomaksi suuruudeksi" niinkuin opetettavasi. Kyllä taiteen "suurimmat arvot" löytyy ihan muista asioista.

      • Mazerra

        mitä luulette? Onko edes vastaamisen arvoinen kommentti? :-D


    • värioppi

      on maalaustaiteen perusta. Mielestäni suurin osa maalareista ei tätä asiaa nykyään tiedosta tai ei siitä välitä, ja tulos on sitten sitä sun tätä.
      50 vuodessa on kuvataide todella repsahtanut harrastelijamaiseksi taiteeksi, josta joukosta silloin tällöin löytyy joku lahjakkuuskin.

      Näin on asia.

      Maalari.

      • vakuuttavaa tekstiä....

        ihmiseltä joka on nähnyt jokaisen nykyteoksen täällä suomessa.
        Höh.Kannattaa sentään harkita mitä väittää!


      • Mazerra
        vakuuttavaa tekstiä.... kirjoitti:

        ihmiseltä joka on nähnyt jokaisen nykyteoksen täällä suomessa.
        Höh.Kannattaa sentään harkita mitä väittää!

        Niin, jos taiteilijana olo on itseisarvo, niin kaipa se on ihan sama tietääkö väriopista yhtään mitään.


      • Jaakko Ilkka

        Elät yhä aikaa, jolloin maalaustaiteessa oli oppeja ja auktoriteetteeja, jotka pitivät yllä lukkiutuneita käsityksiä. Silloin maalaus oli kaavamainen todellisuuden toisto noiden oppien mukaisesti, mikä ei poista sitä, että maalaukset saattoivat olla todella mestarillisesti tehtyjä.

        Vastaväri varjona maalauksessa korostaaa toki valon ja varjon eroa, mutta se ei ole mitenkään luonnonmukaista. Havainto luonnossa ei tue tätä näkemystä, niin valopaikkojen kuin varjojenkin värien kirjo on suunnaton, ja niiden näkeminen täysin subjektivinen kokemus.

        Värioppi sinänsä on yhä maalaustaiteen kulmakiviä, mutta nykyään puhutaan kyllä enemmän värien vuorovaikutuksesta, josta Alberskin teoriassaan lähtee. Käytännön oppina sitä opetetaan värihahmotuksena, ja siinäkin tietysti kaiken a ja o on harjoitus.


    • ari zwag

      Toiset pitävät järjestyksesta ja laeista ja se on ihan okei, mutta ei sitä pidä muilta edellyttää.

      Paljon hyvää nykyshaissee olisi jäänyt näkemättä jos ko. henkilöt olisivat aina kuratoimassa.

      • "Koulutettu"

        Olipas jokunen tarttunut vanhaan ketjuun ja ihan ihmeekseni luen näitä kommentteja:
        "Vastaväri varjona maalauksessa korostaa toki valon ja varjon eroa, mutta se ei ole mitenkään luonnonmukaista. Havainto luonnossa ei tue tätä näkemystä, niin valopaikkojen kuin varjojenkin värien kirjo on suunnaton, ja niiden näkeminen täysin subjektivinen kokemus."

        Ei ammatin oppiminen ole subjektiivista muuten, kuin niille jotka sen oppivat. En ole koskaan kuullut, että osaaminen rajoittaisi jotenkin taiteellista ilmaisua, koska teos on aina tarkoitettu toisen tulkittavaksi siksi se ei ole mitään itseilmaisua.
        Kyllä jokeltelevan lapsen puheet saattavat olla hauskoja, mutta vaikea niistä on selvää saada kuten taidemaalarin työstä, joka ei hallitse edes tärkeintä materiaalia millä koittaa työskennellä ja esittää jotain tuntojaan katselijoille.

        Jos väriopista ei mitään tiedä vaikka tämä todellisuus vallitsee kaikessa ympärillämme kuten esim. valokuvissa joissa värit ilmenevät juuri tuossa luonnon järjestyksessä kuten valo ja sen vastaväri varjossa.
        Mielestäni on täysin turha yrittää maalata mitään kuvia joissa nämä asiat heittävät häränpyllyä ja yritetään vain piirtää väreillä kuvia.
        Tuossa edellä vilautettiin jotain kuratoinnista ja täytyy kyllä sanoa, että nämä asiat ovat kyllä juuri niitä mistä on helppo erotella akanat jyvistä eli paljastuu osaamattomuus


      • Jaakko Ilkka
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Olipas jokunen tarttunut vanhaan ketjuun ja ihan ihmeekseni luen näitä kommentteja:
        "Vastaväri varjona maalauksessa korostaa toki valon ja varjon eroa, mutta se ei ole mitenkään luonnonmukaista. Havainto luonnossa ei tue tätä näkemystä, niin valopaikkojen kuin varjojenkin värien kirjo on suunnaton, ja niiden näkeminen täysin subjektivinen kokemus."

        Ei ammatin oppiminen ole subjektiivista muuten, kuin niille jotka sen oppivat. En ole koskaan kuullut, että osaaminen rajoittaisi jotenkin taiteellista ilmaisua, koska teos on aina tarkoitettu toisen tulkittavaksi siksi se ei ole mitään itseilmaisua.
        Kyllä jokeltelevan lapsen puheet saattavat olla hauskoja, mutta vaikea niistä on selvää saada kuten taidemaalarin työstä, joka ei hallitse edes tärkeintä materiaalia millä koittaa työskennellä ja esittää jotain tuntojaan katselijoille.

        Jos väriopista ei mitään tiedä vaikka tämä todellisuus vallitsee kaikessa ympärillämme kuten esim. valokuvissa joissa värit ilmenevät juuri tuossa luonnon järjestyksessä kuten valo ja sen vastaväri varjossa.
        Mielestäni on täysin turha yrittää maalata mitään kuvia joissa nämä asiat heittävät häränpyllyä ja yritetään vain piirtää väreillä kuvia.
        Tuossa edellä vilautettiin jotain kuratoinnista ja täytyy kyllä sanoa, että nämä asiat ovat kyllä juuri niitä mistä on helppo erotella akanat jyvistä eli paljastuu osaamattomuus

        Pitää rehellisesti tunnustaa, että en ymmärtänyt tekstisi sanomaa. Onko vika minussa vai tekstissä, on kuitenkin sivuasia.

        Kun puhutaaan väriopista, olisi hyvä myös täsmentää mitä sillä tarkoittaa: onko kyse silloin puhtaasta fysiikasta vai värien subjektiivisesta kokemisesta? Fysiikassa hallitsevat luonnonlait, , kokemisessa taas on erilaisia koulukuntia väriympyröineen ja tulkintoja niistä. Näistä jälkimäisistä esilla ovat olleet ja ovat mm. Aristteles, Goethe, Albers, Itten, Munsell.

        Wikipedian mukaan:
        "Värioppi on oppiaine tai asiakokonaisuus, jonka puitteissa käsitellään värejä sekä värien käyttöön liittyviä sovelluksia yleensä tiettyyn väriteoriaan nojautuen. Väriteoria on johonkin värikäsitykseen (paradigmaan) perustuva teoreettinen viitekehys, jonka avulla pyritään muun muassa selittämään ja mallintamaan väri-ilmiöitä ja niiden muodostumisen lainalaisuuksia"

        Jo tämä kertoo, että värien kokeminen on täysin subjektiivista, teoriat ovat yhden tai useamman ihmisen näkemys, ei totuus, asiasta. Jokainen taiteilija lopulta muodosta oman käsityksensä väreistä ja niiden käytöstä, jokuset jopa teoriaksi asti miettien.

        Maalauksen katsoja ei välitä eikä välttämättä tiedä siitä, mitä varioppia taiteilija on noudattanut vai onko tekijä nistä täysin tietämätön, häntä maalaus joko miellyttää tai ei, ja täysin subjektiivisesti koettuna.


    • maalari_

      Jokainen kuvataiteilija (ammattiin valmistunut) tuntee väriopin, se kuuluu koulutukseen eikä ole muutenkaan kellekään mitään rakettitiedettä.

      Se on sitten eri asia, käyttääkö värioppia teoksissaan vai tekeekö tietoisen valinnan olla käyttämättä. Koska me elämme 2000 - luvulla, niin siitä ei tule mitään keskiaikaisia sanktioita (paitsi täällä).

      Pelkästään värioppiin nojaava maalaaminen käy ennen pitkää aikä hemmetin tylsäksi. En mä sitten tiedä millaisesta taiteesta tässä käydään taistoa, ammattimaisesta (jolloin voisi kuvitella, että asia tiedostettua, kts. teksti yllä) vai harrastamisesta jolloin se voi olla vahinko, toki myös tietoista.

      Mikä tärkeintä, maalata saa aina, siinä voi käyttää vaikka vaan mustaa ja valkoista suoraan tuubista, se on ihan tekijän valinta. Hiton tylsäksihän taide menee jos kaikki alkaa maalaamaan jotain maisemaa ja sen valoa ja varjoja vastaväreissä.

    • "Koulutettu"

      No niin.. Tämä vanha keskustelu elää ja väreilee tuota luonnon meille sallimaa värinäköä mikä taiteessa suorastaan lyö silmille jos siitä ei ole hajuakaan maalarilla, joka värein maalaa.

      On kouluja joissa asia jätetään vähäiselle käsittelylle ja paneudutaan vain suppeasti asiaan. Joissakin kouluissa tämä värien rinnastus on koko perusta maalauksen opiskelussa ja jo sisään pääsyn ehto.
      On ehkä väärin puhua mistään väriopista, sillä eihän nuo kirjojen tekijät puhu kuin värin näkemisen harjoittelusta.
      Tuo Jaakko Ilkan väittämä, että värin kokeminen on subjektiivinen kokemus pitää paikkansa siinä mielessä, että vain harva on eläissään edes nähnyt värillisiä varjoja johtuen tietämättömyydestä, sekä näköhavainnon puutteellisesta harjaantumisesta.

      Miten tätä värillistä' havaintoa käytetään maalaustaiteessa on monenlaisia sovelluksia toiset maalaavat suoraan näitä ilmiöitä sellaisenaan ja toiset soveltavat niitä eri tavoin maalauksiinsa, kuten liioitellen ilmiöitä tai käyttäen värillisiä kenttiä jännittämään maalauksen sisältöä tai luovat tunnelmaa kuvan sisällöksi jne.

      Yksinkertaistetaan tämä maalauksen tulkinta, jossa maalari maalaa paikallisväreillä eli värittää esineet niiden omilla väreillä huomioimatta valon väriä, joka niihin osuu ja ilmaisee valon valkoisena. Toinen maalari huomioi valon värin ja rakentaa kuvan valon värin huomioiden missä harvoin on valkoista valoa ja noudattaa valon vastaväriä varjoissa tai muilla syvyys vaikutelmilla..

    • maalari_

      Eletäänkö me 2000-lukua vai jotain muuta vuosisataa? Miksi ihmiset tarraa tähän aiheeseen kiinni, niin ehdottomasti, vaikka maalata voi todella monella tavalla tai metodilla. Ei todellakaan maalaustaide pohjaudu aina tai pelkästään värioppiin.
      Joskus se tosin painottuu nykytaiteessa huomattavankin paljon, esim. Teemu Mäen maalaukset.

      En tiedä miten tätä muualla opetetaan, esim. työväenopistoissa voi olla hyvinkin painottunutta koska opetetaan perusteita, mallimaalaamista tai sitä mitä ihmiset haluaa.
      Noin se on varsinaisessakin taidekoulutukusessa, mutta sitten aletaan pohtimaan muutakin, kuin jotain simultaanikontrastia eli sitä valon ja varjon sävyä, joka sivumennen sanoaen, on sen verran yksinkertaista ettenkö olisi itse opettanut sitä lapsillekin ihan sujuvasti. Eli jos sitä joku ei käytä, niin hän varmaan sitten on valinnut niin. Eli kyllä noita opetetaan ihan riittävästi, toinen juttu sitten on, mitä se merkitsee maalauksessa vai merkitseekö mitään.

      Kyllä toi on ihan oleellinen juttu jos maalaa vaikka jotain asetelmaa tai ihmistä jos siis haluaa tehdä sen siten miltä kohde näyttää. Kuten kaikki varmaan ovat huomanneet, aina tähän ei pyritä.

      Kyllä meillä koulutuksessa oli värioppia ihan sen fysiikan näkökulmasta lähtien. Kyllä mä uskoisin, että kaikissa korkeakouluissa (eikä edes tarvitse olla) ehtii niiden vuosien aikana värioppia käsitellä ihan hyvin vai onko teillä tiedossa tästä jotain konkreettista (paitsi se, että kaikki ei sitä käytä, koska ei näe tarpeellisena maalata asioita siten, kun ne edessä näkyy ja päättelet tästä)?

      • maalari_

        Jouduin jatkamaan toisella viestillä, koska jaarittelin liian pitkästi, eli jatkuu edellisestä:

        Eli mitä ne koulut ovat jossa tässä puhutaan ja montako opintopistettä niissä muodostuu tästä asiasta? Vai onko tämä jotakin arvauspohjaista (ottakaa se Repin tässä esille).

        Itse olen opiskellut myös tuolla itänaapurissa. Se miten siellä maalausta opetettiin oli oikeastaan aika järkyttävää, sisällön tulkinta oli todella vähäistä ja kun sitä sitten lopussa tuli eteen, niin opiskelijat olivat ihan paniikissa, kun joutuivat sitä yhtäkkiä miettimään.

        Yksi opiskelija sieltä tuli sitten Suomeen ja oli ihan lukossa pitkään aikaan, kun sanottiin, että tässä on kurssi jossa voit maalata teemaa jota itse haluat, kun oli tosiaan tottunut, että eteen lätkästään asetelma tai malli. No, se lähti sitten menemään pikku hiljaa ja oli sitten itsekin tyytyväinen, kun alkoi maalaamaan sisällöstä lähtien ja niin loppui se värioppiin nojaaminen (no maalasi hätäpäissään kyllä alkuun pääväreillä niitä klovneja, koska halusi tehdä jotain rajua...Tämä oli siellä = rajua).

        Lopputyönäyttelyissä oli sitten naapurimaassa teoksia jollaisia tehdään Suomessa taidekoulutuksen alkumetreillä. Ne eivät kuuna kullanvalkeana olisi menneet Suomessa läpi. Täällä joutuu jo yhtä teosta perustella tunnin putkeen.

        Suoraan susien suuhun sitten vaan valmistumisen jälkeen joutuivat ne
        opiskelijat, kun faktahan on, että sitä mallimaalausta tekemällä ei kentällä sitten pärjää, vaan pitäisi ajatella jotain muutakin, kuin sitä miltä joku näyttää. Oli aika hiljasta porukkaa, kun alettiin analysoimaan teoksia.

        Se siitä, tällainen sivukertomus. Olihan siellä hyviä maalareita (niin on Suomessakin tosin), mutta muuta taideopetusta oli jäätävän vähän, luulen, että esim. tilataidetta tai performanssitaidetta ei käsitelty edes yleisellä tasolla...Tuollakin kuitenkin nykytaidetta tehdään, niin siinä jää jalkoihin jos ei edes ole mahdollisuutta kokeilla muuta, kuin maalaamista ja piirtämistä vähän sitä kuvanveistoa tyyliin mallin muovailua ja kipsivalu siitä...

        Maalaus ei automaattisesti pohjaudu väriin, kuten ei luontokaan (tämä siksi, että sitä on ketjussa siteerattu). Jotkut maalaukset painottuvat paljon enemmän muotoon, sisältöön (väri voi tietenkin korostaa) ja väriopppia ei välttämättä edes haluta käyttää- onko hyvä, että maalauksessa on kaikkea, vaan pitäisikö yksinkertaistaa, joskus niin.

        Toisekseen on myös maalauksia, jotka eivät kuvaa valoa ja varjoa tai luontoa, ihmistä jne. Maalaus voi olla myös abstrakti ja joskus näyttää naurettavalta jos värejä käyttää esim. vastaväriperusteisesti (nyt joku varmaan sanoo, että värioppi on tätä laajempi asia, on se).
        Värioppi ei aina kannata muutenkaan, se voi tuhota maalauksen tunnelman. .

        Jossain välissä värioppi oli mullekin tärkeä, mutta lakkasi sitten olemasta. Itse henk..koht. aloin kokea turhaksi maalauksissani siitäkin huolimatta, että maalaukseni painottuvat väriin, eivät muotoon. Tietenkin värioppi osittain vaikuttaa myös alitajuisesti joten eiköhän sitä sieltä löydykin. En silti tietoisesti toteuta.

        Sitten vielä yksi juttu, väri on jonkin verran subjektiivista, koska ihmiset näkevät värit hiukan eri tavalla. En siis tarkoita tässä värisymboliikkaa, vaan sitä mitä tapahtuu ihmisessä fysikaalisesti.

        Tässä mun mielipiteitä, ne eivät varmastikaan ole aukottomia tai vain ainoita oikeita. Pointtina mulla vaan se, että värioppi ei ole välttämättä kaiken lähtökohta ja lopputulos.

        Pääasia, että maalataan, oli se sitten perinteisempään tyyliin tai jotain muuta, vaikka musta neliö valkoisella poikalla (joo, on väriopillisesti perusteoksia, mutta). Ollaan kuitenkin Suomessa ei Pohjois-Koreassa.
        Eiks ole näin?


      • maalari_
        maalari_ kirjoitti:

        Jouduin jatkamaan toisella viestillä, koska jaarittelin liian pitkästi, eli jatkuu edellisestä:

        Eli mitä ne koulut ovat jossa tässä puhutaan ja montako opintopistettä niissä muodostuu tästä asiasta? Vai onko tämä jotakin arvauspohjaista (ottakaa se Repin tässä esille).

        Itse olen opiskellut myös tuolla itänaapurissa. Se miten siellä maalausta opetettiin oli oikeastaan aika järkyttävää, sisällön tulkinta oli todella vähäistä ja kun sitä sitten lopussa tuli eteen, niin opiskelijat olivat ihan paniikissa, kun joutuivat sitä yhtäkkiä miettimään.

        Yksi opiskelija sieltä tuli sitten Suomeen ja oli ihan lukossa pitkään aikaan, kun sanottiin, että tässä on kurssi jossa voit maalata teemaa jota itse haluat, kun oli tosiaan tottunut, että eteen lätkästään asetelma tai malli. No, se lähti sitten menemään pikku hiljaa ja oli sitten itsekin tyytyväinen, kun alkoi maalaamaan sisällöstä lähtien ja niin loppui se värioppiin nojaaminen (no maalasi hätäpäissään kyllä alkuun pääväreillä niitä klovneja, koska halusi tehdä jotain rajua...Tämä oli siellä = rajua).

        Lopputyönäyttelyissä oli sitten naapurimaassa teoksia jollaisia tehdään Suomessa taidekoulutuksen alkumetreillä. Ne eivät kuuna kullanvalkeana olisi menneet Suomessa läpi. Täällä joutuu jo yhtä teosta perustella tunnin putkeen.

        Suoraan susien suuhun sitten vaan valmistumisen jälkeen joutuivat ne
        opiskelijat, kun faktahan on, että sitä mallimaalausta tekemällä ei kentällä sitten pärjää, vaan pitäisi ajatella jotain muutakin, kuin sitä miltä joku näyttää. Oli aika hiljasta porukkaa, kun alettiin analysoimaan teoksia.

        Se siitä, tällainen sivukertomus. Olihan siellä hyviä maalareita (niin on Suomessakin tosin), mutta muuta taideopetusta oli jäätävän vähän, luulen, että esim. tilataidetta tai performanssitaidetta ei käsitelty edes yleisellä tasolla...Tuollakin kuitenkin nykytaidetta tehdään, niin siinä jää jalkoihin jos ei edes ole mahdollisuutta kokeilla muuta, kuin maalaamista ja piirtämistä vähän sitä kuvanveistoa tyyliin mallin muovailua ja kipsivalu siitä...

        Maalaus ei automaattisesti pohjaudu väriin, kuten ei luontokaan (tämä siksi, että sitä on ketjussa siteerattu). Jotkut maalaukset painottuvat paljon enemmän muotoon, sisältöön (väri voi tietenkin korostaa) ja väriopppia ei välttämättä edes haluta käyttää- onko hyvä, että maalauksessa on kaikkea, vaan pitäisikö yksinkertaistaa, joskus niin.

        Toisekseen on myös maalauksia, jotka eivät kuvaa valoa ja varjoa tai luontoa, ihmistä jne. Maalaus voi olla myös abstrakti ja joskus näyttää naurettavalta jos värejä käyttää esim. vastaväriperusteisesti (nyt joku varmaan sanoo, että värioppi on tätä laajempi asia, on se).
        Värioppi ei aina kannata muutenkaan, se voi tuhota maalauksen tunnelman. .

        Jossain välissä värioppi oli mullekin tärkeä, mutta lakkasi sitten olemasta. Itse henk..koht. aloin kokea turhaksi maalauksissani siitäkin huolimatta, että maalaukseni painottuvat väriin, eivät muotoon. Tietenkin värioppi osittain vaikuttaa myös alitajuisesti joten eiköhän sitä sieltä löydykin. En silti tietoisesti toteuta.

        Sitten vielä yksi juttu, väri on jonkin verran subjektiivista, koska ihmiset näkevät värit hiukan eri tavalla. En siis tarkoita tässä värisymboliikkaa, vaan sitä mitä tapahtuu ihmisessä fysikaalisesti.

        Tässä mun mielipiteitä, ne eivät varmastikaan ole aukottomia tai vain ainoita oikeita. Pointtina mulla vaan se, että värioppi ei ole välttämättä kaiken lähtökohta ja lopputulos.

        Pääasia, että maalataan, oli se sitten perinteisempään tyyliin tai jotain muuta, vaikka musta neliö valkoisella poikalla (joo, on väriopillisesti perusteoksia, mutta). Ollaan kuitenkin Suomessa ei Pohjois-Koreassa.
        Eiks ole näin?

        Pakko lisätä, että yksi juttu mua kummastuttaa ja se on toi taidekoulutuksen mollaaminen. Ihan niinkuin se ei olisi vaativaan ja sisältäisi ollenkaan teoriaa. Kyllä sielläkin joutuu jotain tekemään ja ajattelemaan, että etenee.

        Itse ainakin koin aika haastavaksi ja traumat jäi, kun pistettiin niin tiukkoihin tilanteisiin alusta asti...Pakko on koulia opiskelijoita, että on jotain tarttumapintaa, kun valmistuu tähän vaativaan ammattiin jossa ei riitä, että tusaa kasaan jotain ja jättää sen sitten johonkin museoon (kuten täällä jotkut ovat ilmaisseet) :)D. Ei mene ihan noin...


      • Repin.....
        maalari_ kirjoitti:

        Jouduin jatkamaan toisella viestillä, koska jaarittelin liian pitkästi, eli jatkuu edellisestä:

        Eli mitä ne koulut ovat jossa tässä puhutaan ja montako opintopistettä niissä muodostuu tästä asiasta? Vai onko tämä jotakin arvauspohjaista (ottakaa se Repin tässä esille).

        Itse olen opiskellut myös tuolla itänaapurissa. Se miten siellä maalausta opetettiin oli oikeastaan aika järkyttävää, sisällön tulkinta oli todella vähäistä ja kun sitä sitten lopussa tuli eteen, niin opiskelijat olivat ihan paniikissa, kun joutuivat sitä yhtäkkiä miettimään.

        Yksi opiskelija sieltä tuli sitten Suomeen ja oli ihan lukossa pitkään aikaan, kun sanottiin, että tässä on kurssi jossa voit maalata teemaa jota itse haluat, kun oli tosiaan tottunut, että eteen lätkästään asetelma tai malli. No, se lähti sitten menemään pikku hiljaa ja oli sitten itsekin tyytyväinen, kun alkoi maalaamaan sisällöstä lähtien ja niin loppui se värioppiin nojaaminen (no maalasi hätäpäissään kyllä alkuun pääväreillä niitä klovneja, koska halusi tehdä jotain rajua...Tämä oli siellä = rajua).

        Lopputyönäyttelyissä oli sitten naapurimaassa teoksia jollaisia tehdään Suomessa taidekoulutuksen alkumetreillä. Ne eivät kuuna kullanvalkeana olisi menneet Suomessa läpi. Täällä joutuu jo yhtä teosta perustella tunnin putkeen.

        Suoraan susien suuhun sitten vaan valmistumisen jälkeen joutuivat ne
        opiskelijat, kun faktahan on, että sitä mallimaalausta tekemällä ei kentällä sitten pärjää, vaan pitäisi ajatella jotain muutakin, kuin sitä miltä joku näyttää. Oli aika hiljasta porukkaa, kun alettiin analysoimaan teoksia.

        Se siitä, tällainen sivukertomus. Olihan siellä hyviä maalareita (niin on Suomessakin tosin), mutta muuta taideopetusta oli jäätävän vähän, luulen, että esim. tilataidetta tai performanssitaidetta ei käsitelty edes yleisellä tasolla...Tuollakin kuitenkin nykytaidetta tehdään, niin siinä jää jalkoihin jos ei edes ole mahdollisuutta kokeilla muuta, kuin maalaamista ja piirtämistä vähän sitä kuvanveistoa tyyliin mallin muovailua ja kipsivalu siitä...

        Maalaus ei automaattisesti pohjaudu väriin, kuten ei luontokaan (tämä siksi, että sitä on ketjussa siteerattu). Jotkut maalaukset painottuvat paljon enemmän muotoon, sisältöön (väri voi tietenkin korostaa) ja väriopppia ei välttämättä edes haluta käyttää- onko hyvä, että maalauksessa on kaikkea, vaan pitäisikö yksinkertaistaa, joskus niin.

        Toisekseen on myös maalauksia, jotka eivät kuvaa valoa ja varjoa tai luontoa, ihmistä jne. Maalaus voi olla myös abstrakti ja joskus näyttää naurettavalta jos värejä käyttää esim. vastaväriperusteisesti (nyt joku varmaan sanoo, että värioppi on tätä laajempi asia, on se).
        Värioppi ei aina kannata muutenkaan, se voi tuhota maalauksen tunnelman. .

        Jossain välissä värioppi oli mullekin tärkeä, mutta lakkasi sitten olemasta. Itse henk..koht. aloin kokea turhaksi maalauksissani siitäkin huolimatta, että maalaukseni painottuvat väriin, eivät muotoon. Tietenkin värioppi osittain vaikuttaa myös alitajuisesti joten eiköhän sitä sieltä löydykin. En silti tietoisesti toteuta.

        Sitten vielä yksi juttu, väri on jonkin verran subjektiivista, koska ihmiset näkevät värit hiukan eri tavalla. En siis tarkoita tässä värisymboliikkaa, vaan sitä mitä tapahtuu ihmisessä fysikaalisesti.

        Tässä mun mielipiteitä, ne eivät varmastikaan ole aukottomia tai vain ainoita oikeita. Pointtina mulla vaan se, että värioppi ei ole välttämättä kaiken lähtökohta ja lopputulos.

        Pääasia, että maalataan, oli se sitten perinteisempään tyyliin tai jotain muuta, vaikka musta neliö valkoisella poikalla (joo, on väriopillisesti perusteoksia, mutta). Ollaan kuitenkin Suomessa ei Pohjois-Koreassa.
        Eiks ole näin?

        - instituutti on klassinen taidekoulu, sinne hakeutuvat opiskelijat tietävät täsmälleen mihin ovat menossa.( Venäjällä ainakin). Klassinen ilmaisu on heidän erikoisuutensa, enkä henkilökohtaisesti näe mitään tolkkua siinä että kaikki maailman taidekoulut olisivat samanlaisia tilataiteineen ja performansseineen. Nykytaiteen virtauksista ollaan varsin tietoisia, repinissä opiskelevia kyseiset ilmaisut harvemmin kuitenkaan kiinnostavat sen enempää kuin kuvataideakatemiassa installaatioita kasaavaa opiskelijaa kiinnostaa opetella realistista havaintomaalausta.
        En tiedä mitä "maalari" tarkoitti sillä että maalausopetus oli "järkyttävää", mutta en oikein kykene ottamaan vakavasti taiteilijaa joka ei ole kyennyt ymmärtämään perinteisen maalausmetodin loogisuutta ja hienouksia vaikka sitä ei oman ilmaisun kannalta hyödyllisenä kokisikaan. Metodit joita repinissä opetetaan ovat niitä joidenka johdosta klassinen taide näyttää siltä miltä se näyttää. Repiniläisten taito murtaa värejä, kontrastoida, sommitella, käyttää sivellintä ja siveltimenvetoja, ymmärtää valon ja varjon luonnetta, ymmärtää värejä, herkkyyksiä yms, yms. on sellaista, että sitä ei, (anteeksi vaan), Suomessa näe kenenkään elossa olevan maalarin tekevän. Vastaan väittäjille voin sanoa heti että ette tiedä ollenkaan mistä puhutte.
        Kyse ei ole kuitenkaan mistään salatieteestä, päinvastoin, siinä on kyse hyvin johdonmukaisesta ilmaisusta jota voi oppia, Suomessa mahdollisuutta yhtä pitkäjänteiseen ja systemaattiseen klassisen metodin opiskeluun ei kuitenkaan ole, siksi suomesta ei löydy henkilöitä jotka kykenisivät siinä tyylilajissa kilpailemaan venäläisten kanssa.
        Mitä tulee sisältöihin, olen samaa mieltä siitä että sillä ei ole mitään relevanssia nykytaiteessa. Muistettava on kuitenkin jälleen se, että myös sisällön tuotto tapahtuu heillä klassismin näkökulmasta, EI nykytaiteen. On älytöntä mennä arvostelemaan kameleita kissanäyttelyyn, niinkuin "maalari" haluaa jostain syystä tehdä. Nykytaide on saapunut myös venäjälle, kyllä, mutta yleinen taidemaku on todella vanhoillinen , joten repin-instituutin tuotoksille piisaa katsojakuntaa venäjällä vielä pitkään. Suomalaisen taidekentän suppeus tuottaa harhan siitä että muun maailman taide-elämä olisi yhtä keskusjohtoista kuin täällä. Totta on, että nykytaide istuu pääpaikalla, mutta euroopassa, yhdysvalloissa ja kiinassa diversiteettiä on huomattavasti enemmän, myös perinteiselle ilmaisulle löytyy omat instituutionsa.
        Tuo kommentti siitä kuinka venäjällä tehtiin samankaltaisia töitä loppunäyttlyssä kuin täällä ensimmäisellä vuosikurssilla on jo aivan mielipuolen ulvontaa. Syynä tähän "maalarin" mielipiteeseen ei voi olla mikään muu kuin perustavanlaatuinen atavistisuus mitä tulee kykyyn lukea maalausjälkeä.
        Hämmästelen usein sellaista irrationaalista näkökantaa että huikea tekninen valmiustila perinteisessä mielessä olisi jonkinlainen kahlitsija, joka estää todelisen taiteen synnyttämisen. Vapaus teknisistä ongelmista on todellista taiteellista vapautta, ja henkilö joka ei halua hyväksyä teknisiä valmiuksia visionsa konkretisoinnin ehtona rajoittaa itsensä surkeaan keskinkertaisuuteen. Niin klassisia kuin repinissä opetettavat metodit ovatkin, ne ovat lopultakin vain perusasioita joille kaikki maalaukset rakentuvat tyylilajista riippumatta : väreistä, maalista, siveltimen tai lastan vedoista ja sommittelusta. Jos siis mediana on maaliaine jollekkin pinnalle.
        Repinissä tarjotaan valtava määrä informaatiota joka ei aukene muutaman kuukauden tai vuodenkaan opiskelulla, ja heidän tyhmistämisensä joksikin alkeellisiksi raukoiksi jotka eivät kykene muuhun kuin mallien maalaamiseen on todella ignoranttia ja täyttä valhetta.


      • kjwh
        Repin..... kirjoitti:

        - instituutti on klassinen taidekoulu, sinne hakeutuvat opiskelijat tietävät täsmälleen mihin ovat menossa.( Venäjällä ainakin). Klassinen ilmaisu on heidän erikoisuutensa, enkä henkilökohtaisesti näe mitään tolkkua siinä että kaikki maailman taidekoulut olisivat samanlaisia tilataiteineen ja performansseineen. Nykytaiteen virtauksista ollaan varsin tietoisia, repinissä opiskelevia kyseiset ilmaisut harvemmin kuitenkaan kiinnostavat sen enempää kuin kuvataideakatemiassa installaatioita kasaavaa opiskelijaa kiinnostaa opetella realistista havaintomaalausta.
        En tiedä mitä "maalari" tarkoitti sillä että maalausopetus oli "järkyttävää", mutta en oikein kykene ottamaan vakavasti taiteilijaa joka ei ole kyennyt ymmärtämään perinteisen maalausmetodin loogisuutta ja hienouksia vaikka sitä ei oman ilmaisun kannalta hyödyllisenä kokisikaan. Metodit joita repinissä opetetaan ovat niitä joidenka johdosta klassinen taide näyttää siltä miltä se näyttää. Repiniläisten taito murtaa värejä, kontrastoida, sommitella, käyttää sivellintä ja siveltimenvetoja, ymmärtää valon ja varjon luonnetta, ymmärtää värejä, herkkyyksiä yms, yms. on sellaista, että sitä ei, (anteeksi vaan), Suomessa näe kenenkään elossa olevan maalarin tekevän. Vastaan väittäjille voin sanoa heti että ette tiedä ollenkaan mistä puhutte.
        Kyse ei ole kuitenkaan mistään salatieteestä, päinvastoin, siinä on kyse hyvin johdonmukaisesta ilmaisusta jota voi oppia, Suomessa mahdollisuutta yhtä pitkäjänteiseen ja systemaattiseen klassisen metodin opiskeluun ei kuitenkaan ole, siksi suomesta ei löydy henkilöitä jotka kykenisivät siinä tyylilajissa kilpailemaan venäläisten kanssa.
        Mitä tulee sisältöihin, olen samaa mieltä siitä että sillä ei ole mitään relevanssia nykytaiteessa. Muistettava on kuitenkin jälleen se, että myös sisällön tuotto tapahtuu heillä klassismin näkökulmasta, EI nykytaiteen. On älytöntä mennä arvostelemaan kameleita kissanäyttelyyn, niinkuin "maalari" haluaa jostain syystä tehdä. Nykytaide on saapunut myös venäjälle, kyllä, mutta yleinen taidemaku on todella vanhoillinen , joten repin-instituutin tuotoksille piisaa katsojakuntaa venäjällä vielä pitkään. Suomalaisen taidekentän suppeus tuottaa harhan siitä että muun maailman taide-elämä olisi yhtä keskusjohtoista kuin täällä. Totta on, että nykytaide istuu pääpaikalla, mutta euroopassa, yhdysvalloissa ja kiinassa diversiteettiä on huomattavasti enemmän, myös perinteiselle ilmaisulle löytyy omat instituutionsa.
        Tuo kommentti siitä kuinka venäjällä tehtiin samankaltaisia töitä loppunäyttlyssä kuin täällä ensimmäisellä vuosikurssilla on jo aivan mielipuolen ulvontaa. Syynä tähän "maalarin" mielipiteeseen ei voi olla mikään muu kuin perustavanlaatuinen atavistisuus mitä tulee kykyyn lukea maalausjälkeä.
        Hämmästelen usein sellaista irrationaalista näkökantaa että huikea tekninen valmiustila perinteisessä mielessä olisi jonkinlainen kahlitsija, joka estää todelisen taiteen synnyttämisen. Vapaus teknisistä ongelmista on todellista taiteellista vapautta, ja henkilö joka ei halua hyväksyä teknisiä valmiuksia visionsa konkretisoinnin ehtona rajoittaa itsensä surkeaan keskinkertaisuuteen. Niin klassisia kuin repinissä opetettavat metodit ovatkin, ne ovat lopultakin vain perusasioita joille kaikki maalaukset rakentuvat tyylilajista riippumatta : väreistä, maalista, siveltimen tai lastan vedoista ja sommittelusta. Jos siis mediana on maaliaine jollekkin pinnalle.
        Repinissä tarjotaan valtava määrä informaatiota joka ei aukene muutaman kuukauden tai vuodenkaan opiskelulla, ja heidän tyhmistämisensä joksikin alkeellisiksi raukoiksi jotka eivät kykene muuhun kuin mallien maalaamiseen on todella ignoranttia ja täyttä valhetta.

        Allekirjoitan tosiaankin tän kirjoituksen.

        Halusin vaan sanoa, että on muutamia suomalaisia jotka vielä tekevät realistista taidetta elävästä mallista. Pääasiallisesti kai Florence Academy of Artissa ja Repin Instituutissa kouluttautuneita. Tietysti heidän työnsä aika harvoin ovat nyt missään esillä, kun trendikkäämpi taide vie enemmän palstatilaa.

        http://ninniheldt.com/
        http://www.jussipoyhonen.com/
        http://www.janneva.com/
        http://www.justjwj.com/index.htm


    • "Koulutettu"

      "Eletäänkö me 2000-lukua vai jotain muuta vuosisataa? Miksi ihmiset tarraa tähän aiheeseen kiinni, niin ehdottomasti, vaikka maalata voi todella monella tavalla tai metodilla. Ei todellakaan maalaustaide pohjaudu aina tai pelkästään värioppiin."

      Kyllä eletään ja todella maalataan tätä aikakautta ainakin suomessa, joskaan ei välttämättä tuolla missä olit opissa missä oli aika pysähtynyt 70 vuotta maalaustaiteen osalta ja sen uudelleen käynnistäminen, sekä siirtyminen tähän aikakauteen on todella haastavaa.

      Kysyt, että miksi tarraudutaan värioppiin niin ehdottomasti vastaisin, että se on vain yksi väline maalarille, kuten veitsi tai pensseli, joita ilman ei maalausta synny koska se on luonnon laki.
      Voidaanhan kangasta tai seiniä töhriä ilman sitäkin, mutta siinähän onkin kysymys pelkästään itseilmaisusta, jonka tarkoitus on kertoa, että olin täällä tänään.

      Elämme nyt kuitenkin tässä länsimaisessa modernissa maalaustaiteen sisällössä missä väreillä on monenlaisia käyttötapoja kuten värin aktiivisuus rinnastettuna, värin sijoittuminen syvyystilaan = väriperspektiivi, värin vaikutus katsojan mielentilaan, väririnnastuksilla kuvapinnan jännittäminen jne.

      Katseltuani näitä koulujen lopputöitä en ole viimeaikoina nähnyt mitään tällaiseen värinkäytön tietämykseen viittaavaa.

    • maalari_

      Tulin varmaan jotenkin väärin ymmärretyksi taikka sitten en osannut ilmaista kunnolla sitä mitä tarkoitin.

      Ensinnäkin, en mitenkään väheksy klassista taidetta tai Repin-instituuttia. Tiedän itsekin ihan hyvin miten haasteellista klassisen (käytetään nyt vaikka tätä sanaa, kun sitä täällä on käytetty) taiteen tuottaminen on ja kuinka teknisestä asiasta on kysymys.

      En kirjoituksessani viitannut ko. kouluun, eikä minulla ole suoranaista tietoa siitä, ainoastaan tunnen muutamia siellä opiskelleita. Tässä siis on tullut väärinkäsitys, vamaan koska tuo on se opinahjo joista monet ovat kuulleet, mutta se ei tarkoita etteikö siellä ja tuolla ole muitakin.
      Olen opiskellut, ja vain osan opinnoista, eräässä toisessa korkeakoulussa idässä. Ei tästä enempää.

      Kun tarkoitin, että opiskelijat olivat paniikissa, niin he myös olivat. Yhtäkkiä vietiin kaikki mallit pois, piti maalata vakuuttavasti ns. omasta päästä ja on se minun mielestä haastavaa kelle hyvänsä, mutta erityisesti sellaiselle, joka tietää valmistuvansa parin kuukauden sisällä...Kun nykytaiteen kentällä kuitenkin ollaan, niin on tietenkin etu, että siitä on kokemusta.

      Eli älkää nyt vetäkö palkoa nenään, kun sanoin sanan performanssi (vaikka siitä karvat nousee itselläkin pystyyn välillä), koska sillä tarkoitin vain sitä, että olisi taideopiskelijalle reilua päästä opiskeluaikana käsiksi alaan mahdollisimman laajasti jolloin oma taiteellinen suuntautuminen saa selkeä raamit. Eikä esim. päädy surkeaksi maalariksi, vaikka voisi olla loistava kuvanveistäjä tai videotaiteilija (tai performanssitaiteilija....). That´s my point.

      Enkä väheksy näköistaidetta (hmmm...te ette myöskään tiedä millaisia maalauksia minä teen...). Toihan on aika in nykytaiteessa tällä hetkellä, paljon on Suomessa sen lajin virtuooseja, laitan linkkiä loppuun jos jotakuta kiinnostaa...Siinä pari nuorempaa nykytaiteilijaa Suomesta.

      Pointtinani tässä varmaan se, että klassinen maalaustapa ei tarkoita että maalataan lammikkoja, vaan se sopii hyvin nykytaiteenkin kenttään. Ei pidä myöskään kuvitella, että Venäjällä maalataan pelkästään jonkin Aivazovskiy:n tyyliin. Jos tunnette hyviä venäläisiä nykytaiteilijoita, taiteilijoita jotka elävät nyt, niin pistäkää linkkiä.

      En myöskään väheksy värioppia, koska joillekin se on tärkeää ja on myös monia maalauksia joita se tehostaa ja jota ilman ne eivät olisi mitään (tässä muuten myös pointti jota voi miettiä toistepäin...).

      Mutta väheksyn kyllä sitä asennetta, joka ahtaa kaiken yhteen pieneen pisteeseen ja sanoo, että jos ei värioppia maalauksissa käytä, ei tiedä siitä yhtään mitään, ei ole hyvä taiteilija (vaan tunari) ja koulutus on päin p:tä...
      Mielestäni se on jotenkin loukkaavaa, koska täällä Suomessa on kuitenkin myös hyviä taiteilijoita, nykytaiteilijoitakin eikä sitä välttämättä tai yleensä edes sanele värioppi.

      Niin, että haluan puolustaa taiteilijoiden työtä ja alleviivata sitä, että yleensä mikään myöhemmin poikkeukselliseksi muodostunut taide, ei ole ollut aikanaan arvostettua tai huomattua...Ei me kuitenkaan voida lopulta sanoa kuka kelpaa ja kuka ei, onneksi.

      Pari linkkiä:

      http://www.marialaine.com/teokset.htm
      tämä on siitä kiva sivu, että mukana on vanhempiakin töitä joten kehitys näkyy hyvin.

      http://www.karivehosalo.com/teokset_thumps.html

    • Esitän...

      pahoittelut "maalarille". Ymmärsin kirjoituksesi väärin ja meuhkasin muutenkin ihan turhasta.

    • maalari_

      Niin, minäin olen meuhkannut täällä turhista jutuista provosoitunut liikaa. Joten ei mitään ja sweet dreams.

    • "Koulutettu"

      "Maalari_" ymmärrän kyllä mitä tarkoitat tällä nykymaalauksen moni-ilmeisyydellä, mutta siitä huolimatta perään enemmän tietoa ja osaamista taiteen tekemiseen vaikka kaikenlaisella tekemisellä saattaa päästä koulusta ja seulasta lävitse, niin ei kannata heittäytyä omaan nirvanaan.

      Katsoin noita linkittämiäsi kuvien tekijöitä ja huolestuin yhä enemmän tuosta koulutuksen heikkoudesta mikä on suorastaan kohtuutonta, että nuorille ihmisille tarjotaan noin puutteellista tietoa kuvan tekemisestä, jota taiteeksi kutsutaan.

      Vaikka kuva tehdään millä keinoin hyvänsä on sen tekeminen vuosituhansien aikana kehittynyt määrättyjen näkemisen ja ymmärtämisen lakien mukaan siihen mitä nykytaide on ja miten sitä luetaan. Katso sitä "taiga" kuvaa se kaatuu vasemmalle, kun ne ruskeat massat painavat vasemmassa reunassa ja näyttää niin kuin kankaasta olisi sahattu vasemmalta pois eli kuva ei ole mahtunut kankaalle. Se miten se on tehty, piirtämällä ja värittämällä epämääräisesti ei siitä tee taidetta, eikä liitä sitä muuhun kuin itseilmaisuun.

      Tämä on kovaa puhetta, mutta kovaa on taiteen tekijäksi pyrkiminenkin varsinkin kun meiltä puuttuu kuvataiteista kritiikki lähes kokonaan ja hymistellään vain mikä ei kasvata kriittisyyttä mikä taas on johtanut siihen että yrittäjiä on suunnaton määrä joista suurin osa pettyy vaikka kansa hymistää. Annetaan kuitenkin kaikkien kukkien kukkia vaikkei se johtaisikaan mihinkään.

      • kjwh

        Mä olen huolestunut siitä että näiden miljoonan vuoden aikana jona olet kouluttanut itseäsi. Et ole kuullut anatomiasta, mittasuhteista, muodoista tai mistään muistakaan asioista jotka tekisivät noista sun töistä realistisemman näköisiä.


      • Kuulehan kjwh!
        kjwh kirjoitti:

        Mä olen huolestunut siitä että näiden miljoonan vuoden aikana jona olet kouluttanut itseäsi. Et ole kuullut anatomiasta, mittasuhteista, muodoista tai mistään muistakaan asioista jotka tekisivät noista sun töistä realistisemman näköisiä.

        Osoittaudut noin kykenemättömäksi mihin tahansa keskusteluun. Sinulla on oma kantasi josta et suostu tinkimään vähäisemmässäkään määrässä.
        Sinulla on se tyypillinen oma totuutesi.
        Nolointa tässä on sinun kannaltasi että sinut tullaa luokittelemaan samanlaiseksi kahjoksi kuin laitinen joka täällä on jo saanut ikuisen leiman otsaansa. Ei ole kuin ajan kysymys kun sinäkin saat nähdä oman nimesi täällä.
        Olet typerä ja lapsellinen urputtaja joka ei pysty keskustelemaan silloin kun kantojasi ehdollistetaan. Silloin ryhdyt alittamaan rimoja lapsellisella tavalla...eli juuri niinkuin laitinenkin tekee. Taidatte helevetti vieköön olla veljeksiä!


      • kjwh
        Kuulehan kjwh! kirjoitti:

        Osoittaudut noin kykenemättömäksi mihin tahansa keskusteluun. Sinulla on oma kantasi josta et suostu tinkimään vähäisemmässäkään määrässä.
        Sinulla on se tyypillinen oma totuutesi.
        Nolointa tässä on sinun kannaltasi että sinut tullaa luokittelemaan samanlaiseksi kahjoksi kuin laitinen joka täällä on jo saanut ikuisen leiman otsaansa. Ei ole kuin ajan kysymys kun sinäkin saat nähdä oman nimesi täällä.
        Olet typerä ja lapsellinen urputtaja joka ei pysty keskustelemaan silloin kun kantojasi ehdollistetaan. Silloin ryhdyt alittamaan rimoja lapsellisella tavalla...eli juuri niinkuin laitinenkin tekee. Taidatte helevetti vieköön olla veljeksiä!

        No mua ei oikeastaan haittaa, että pidättekö mua hulluna vai ei. Ainoastaan ne argumentit mitä minä kirjoitan tai te kirjoitatte. Tuo hulluksi leimaamistaktiikka on jo muutenkin ikivanha. On helppo olla kuuntelematta mitään argumentteja vastapuolelta, kun hänet on leimattu "hulluksi".


    • maalari_

      Millaista on kuvataiteen koulutus, siis konkreettisesti? Kysyn koska sinulla on asiasta niin varma mielipide, että silloin ilmeisesti tiedät siitä.

      En usko, että kukaan muu huolestui niiden linkissä olevien maalausten maalaustekniikasta (syy miksi laitoin ne). Jos tunnet kuvataiteen kenttää, niin silloin se toinen on tuttu nimi.

      Mielestäni nuo linkit olivat hyviä ja niissä oli, jos katsoit cv:tä, kehityskaari. Mukana on paljon kuvia myös opiskeluajalta, mikä minusta on hyvä juttu.

      Linkitin pari nuorempaa taitelijaa myös siitä syystä, että siitä voi päätellä potentiaa. Kaikkihan kehittyvät myös vielä opiskelunkin jälkeisen elämänkin aikana, niin taiteilijatkin. Ja siis, ovathan nuo hyviä (mietin tekniikkaa).

      Olen suoraan sanoen aika ihmeissäni, että nuo teokset saavat sinut huolestumaan vielä entistä enemmän (hmmm). En usko, että täällä muilla on valittamista teknisen toteutuksen suhteen...

      SItä taiga kuvaa en löytänyt.

      Kuvataiteen kritiikki ei puutu, sitähän on paljon paljon enemmän kuin ennen...miten niin puuttuu, konkreettisesti?

      Vielä pitää sanoa tuosta, että annetaan kaikkien kukkien kukkia, vaikka se ei johtaisikaan mihinkään, että et ilmeisesti tutustunut linkkeihin kovin hyvin...

      Onpa nuivaa meininkiä, puuh.

      Pitää varmaan häipyä täältä, onneksi kaikki ihmiset eivät ajattele noin.

    • "Koulutettu"

      Olen pahoillani liikumme aivan eri asteella ilmeisesti näissä maalaus asioissa. Katsoin niitä Laineen töitä vaikuttivat enemmän vakokuvilta, kuin maalauksilta, joten katsoin verkkomatrikkelista saman nimistä taiteilijaa missä oli tuo taiga-maalaus. Eikä ei ollut ollenkaan sama henkilö kyseessä, kun nimessäkin oli tuo pieni heitto.
      Tämä Maria Laine, jonka linkitit löytyi kokelasjäsenenä verkkomatrikkelista ja siellä oleista kuvista päätellen on pitkä tie varsinaiseksi. Olen siitäkin huolissani, että näin on ja näin ei saisi olla, kun on jo käynyt taidekoulua minkä olisi tullut johtaa ammatin hallintaan.

      Kysyit miksi olen kiinnostunut taiteen koulutuksesta. Olen taidemaalari/ opettaja ja tehnyt elämäntyönäni sekä edelleen liikun näissä kuvioissa.

      Tämä toinen jonka linkitit häntä en löytänyt verkkomatrikkelista ollenkaan ja kuvista päätellen olivat valokuvien näköisiä ei siis mitään maalauksia ja sama miten ne on tehty.

    • maalari_

      Liikumme todellakin näköjään ihan eri asteella.

      Ketkähän käyttivät camera obscuraa (esim. Vermeer) jo renesanssin aikaan? Kyllä esittävät maalaukset tehdään aika harvoin hatusta vedettynä (ei koskaan, joku kohde siinä on esillä aina.

      Minäkin kuulun liittoon enkä silti ole laittanut tietojani matrikkeliin. Toimin myös opetustehtävissä joten mielestäni omaan myös jotain perspektiiviä asioissa. Tiedät varmaankin ihan hyvin, että tm-liittoon menevät kaikki aluksi kokelaana. Olisi todella kiinnostavaa nähdä sinun maalauksiasi.

      Ehkäpä täällä on muilla hiukan eri käsitykset noista linkittämieni teosten teknisestä laadusta. Tosin ei täällä varmaan enää ketään ole.

      • Täysjäsen, tm-liitto

        Onpas kumma keskustelu. Jos on tehnyt elämäntyön taiteilijana niin luulisi kyllä tietävän ettei mitään maalauksen tai taideteoksen absoluuttia ole enää olemassakaan. Jokainen taiteilija tekee sen minkä näkee tarpeelliseksi. Väriteoriat tai mitkään muutkaan teoriat tai tekniikat eivät ole mikään itseisarvo, lopulta ratkaisee vain se toimiiko työ vai ei. Tämä ei kuitenkaa tarkoita etteikö esim.väri- ja sommitteluteorioiden hallinnasta olisi suurta apua taiteilijalle. Itseäni kuitenkin raivostuttaa aina kun joku taiteilija mahtailee jollakin metodilla, kuten vaikkapa " kolmivaiheisella italialaisella maalaustekniikalla", ja sitten työt ovat kuitenkin kömpelöä roskaa. On aivan yksi lysti vaikka taiteilija olisi soveltanut viisivaiheista jemeniläistä suihinottoa työskennellessään, jos tulos on huono. Onko se nyt taidekoulu maa vai vapaa taidekoulu josta näitä väriuskovaisia tulee?

        Ja tuolle matrikkelikiihkoilulle ei kyllä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Painettuna versiona sitä reliikkiä ei enää tule, eikä tarvitsekkaan. Vaikka toinen linkitetyistä taiteilijoista ei olekkaan matrikkeliin töitään laittanut, on hänellä ollut töitä esillä ammatillisesti erittäin arvostetuissa paikoissa, esim. tm-galleriassa, helsingin taidemuseossa ja anhavalla. Kolme paikkaa johon harva matrikkelitaiteilijakaan pääsee edes märissä unissaan elämänsä aikana.

        Sanottakoon että minunkin mielestäni fotorealismi on maalauksellisessa mielessä monesti sangen ankeaa. Fotorealismi ON kuitenkin yksi maalauksen haara, jolla varsinkin amerikassa on jo melko pitkä perinne. Hyi hemmetti että tulee näistä "koulutetun " kommenteista mieleen ne tunkkaiset yhden totuuden ajat joissa taiteilijoiden piti toimia aikanaan.


      • Jaakko Ilkka
        Täysjäsen, tm-liitto kirjoitti:

        Onpas kumma keskustelu. Jos on tehnyt elämäntyön taiteilijana niin luulisi kyllä tietävän ettei mitään maalauksen tai taideteoksen absoluuttia ole enää olemassakaan. Jokainen taiteilija tekee sen minkä näkee tarpeelliseksi. Väriteoriat tai mitkään muutkaan teoriat tai tekniikat eivät ole mikään itseisarvo, lopulta ratkaisee vain se toimiiko työ vai ei. Tämä ei kuitenkaa tarkoita etteikö esim.väri- ja sommitteluteorioiden hallinnasta olisi suurta apua taiteilijalle. Itseäni kuitenkin raivostuttaa aina kun joku taiteilija mahtailee jollakin metodilla, kuten vaikkapa " kolmivaiheisella italialaisella maalaustekniikalla", ja sitten työt ovat kuitenkin kömpelöä roskaa. On aivan yksi lysti vaikka taiteilija olisi soveltanut viisivaiheista jemeniläistä suihinottoa työskennellessään, jos tulos on huono. Onko se nyt taidekoulu maa vai vapaa taidekoulu josta näitä väriuskovaisia tulee?

        Ja tuolle matrikkelikiihkoilulle ei kyllä tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Painettuna versiona sitä reliikkiä ei enää tule, eikä tarvitsekkaan. Vaikka toinen linkitetyistä taiteilijoista ei olekkaan matrikkeliin töitään laittanut, on hänellä ollut töitä esillä ammatillisesti erittäin arvostetuissa paikoissa, esim. tm-galleriassa, helsingin taidemuseossa ja anhavalla. Kolme paikkaa johon harva matrikkelitaiteilijakaan pääsee edes märissä unissaan elämänsä aikana.

        Sanottakoon että minunkin mielestäni fotorealismi on maalauksellisessa mielessä monesti sangen ankeaa. Fotorealismi ON kuitenkin yksi maalauksen haara, jolla varsinkin amerikassa on jo melko pitkä perinne. Hyi hemmetti että tulee näistä "koulutetun " kommenteista mieleen ne tunkkaiset yhden totuuden ajat joissa taiteilijoiden piti toimia aikanaan.

        Maalauksen katsominen kuten myös sen tekeminen on ilmeisen ylivoimaiselle enemmistölle tunteen eikä järjen asia. Onhan noita järjellä katsovia, kuten täällä mm. koulutettu ja kjwh, jos on jokunen tekijäkin Vasarelyn tapaan.

        Maalaaminen on ainakin minulle prosessi, joka voi joskus olla jopa järjen ulottumattomissa. Sillon se on transsin tapainen olotila, jossa ei ole aikaa eikä paikkaa, on vain edessä oleva aihe, kangas, maalari ja välineet. Siinä käsi tottelee silmää ilman välissä olevaa tietoisuutta harkinnasta puhumattakaan, väri löytyy ja levittyy, sivellin sivelee, painaa, kietää, kaartaa, muoto ja väri syntyvät ja maalaus elää vain omilla ehdoillaan. Niin tapahtuu perin harvoin mutta tekijälle ne teokset ovat usein ne parhaat.

        Totta kai sellaisessakin tapauksessa taustalla ovat, joskin tiedostamatomasti, opitut teoriat ja käytännöt, mutta eivät ohjaamassa ja kahlitsemassa vaan auttamassa.


    • "Koulutettu"

      Tuntuu, että käsitätte kovin ahtaasti nämä taiteen tekemisen totuudet vaikka asiat ovat vuosituhansia kehittyneet ja kehittäneet taiteen tekemistä ja olette tuon itseilmaisun kannalla.

      Olen ainakin itse kokenut asian niin, että nämä ns. säännöt rakentuvat ihmiseen sisälle, jos ei niitä ole jo synnynnäisesti sinne tullut ja vaikka niitä olisi, niin ei opittu pahaa tee. Olen tässä pitkän työskentelyni aikana todennut, että tuota oppia tulee jokaisesta työssä lisää.
      En tiedä miten te koette oppimisen rajoittavaksi tekijäksi, kun tuo kaikki oppi mitä on saatavilla ammatin harjoittamiseen perustuu näihin ihmisen aisteihin ja niistä saatuihin tietoihin eli tieteellisiin tutkimuksiin miten ihminen näkee ja hahmottaa näkemisensä aivoissaan ja yhdistää sen kokemusmaailmaansa.
      Noista kommenteista päätellen, ette mahdollisesti ole päässeet osalliseksi tästä nykytietämyksestä. Eikä siitä pidä vihastua vaikka näin olisikin vaan avata silmät ennakkoluulottomasti ja hankkia tuota ammattiin liittyvää tietoa.

      Tuon valokuivien jäljentämisen taikka jäljittelemisen jättäisin käsityöläisten omaksi harrastukseksi vaikka sillä tuntuu olevan kansan parissa kannattajia, mutta eiköhän sen aika ole jo ohitse mennyt kauan sitten.

      • Tästä...

        Tästä voisi vetää toisenkin mielenkiintoisen keskustelun, eli kysymyksen siitä, kehittyykö kuvataide oikeastaan mihinkään, vai muuttaako se vain muotoaan? Jätetään toiseen kertaan kuitenkin.

        Olen sangen tietoinen erilaisista kuvallisen hahmottamisen teorioista enkä pidä niitä mitenkään rajoittavina asioina. Sehän olisi järjen vastaista. Laaja tekninen ymmärrys antaa taiteilijalle nimenomaan vapauden toteuttaa visionsa. Kritiikkini kohdistuu siihen ajatukseen että onnistunut taideteos olisi vain teoreettisten oppien summa, toisin sanoen olen jyrkästi eri mieltä siitä että maalauksen tulisi ehdottomasti pitää sisällään jonkin teorian mukainen toteuttamistapa ollakseen "oikea" maalaus. Pidän itse perin ahtaana ja kylmänä sellaista tapaa katsoa taidetta. Taideteoksen koskettavuus voi rakentua monista sellaisista elementeistä jotka eivät mitenkään käy järkeen fysiologisten aistihavaintojen näkökulmasta katsottuna. Jos jotakin olen taiteesta oppinut, on se, etteivät mitkään tieteellisteoreettiset opit ole itseisarvoisia. Kuinka paljon onkaan tyhjää, muodollisesti oikein tehtyä taidetta maailmassa. Koulutetun asenne tuo piinallisesti mieleen erään helsinkiläisen koulun dogmaattisuuden. Kyseisessä koulussa on vallalla piintynyt uskomus siihen, että kaikki universumin ja ihmismielen salaisuudet ovat ymmärrettävissä ja saavutettavissa tietynmallisen väriteoreeman avulla.

        Mitä tulee fotorealismiin, niin todellisuudessa se aika on jäänyt taakse kun maalauksen määritelmät olivat rajoittuneet kahteen tai kolmeen ismiin. Fotorealismia on kaikentasoista, ja ainakin ajankohtaisessa taiteessa fotorealistisesta ilmaisusta ammentavilla taiteilijoilla on vankasti käsitteellinen sisältö, yleensä ajatuksellisesti jotain paljon monikerroksellisempaa kuin vaikkapa abstraktinekspressionismin toteuttajilla. Näitä tekijöitä on nähty viime aikoina jokunen esimerkiksi Anhavalla, ja joku joka alentaa nämä taiteilijat kansantajuisiksi käsityöharrastelijoiksi on pudonnut kelkasta melko perusteellisesti tai ei sitten vain jostain syystä ymmärrä näkemäänsä.Syynä tähän saattaa olla vuosikymmeniä sitten, tunkkaisen yhden totuuden aikana saatu taidekoulutus.


      • kjwh

        Sun väriteorioistahan ei tiedä kukaan muu kuin sinä itse ja joku pieni piiri joka on erikoistunut niihin.

        Ja mitä ideaa on muuten noudattaa jotain teoriaa, joka ei millään tapaa paranna siitä maalauksen ulkoasua. Samanlaisilta väri tilkkutäkeiltä ne sun maalauksen näyttävät, oli niissä sitä teoriaa tai ei. Noissa sun saarnaamisissa teorioissa ei nimen omaan ole mitään universaalia. Kukaan muu paitsi sinä, ja ehkä joku pieni joukko jotain vapaantaidekoulun käyneitä väriexperttejä ei osaa sanoa noista yhtään mitään. Sen sijaan jos osaa maalata mallista tai päästä sen näköisiä figuureja, eläimiä, maisemia tai mitä hyvänsä jotka muistuttavat niitä asioita jota muutkin ihmiset näkevät, niin voi tuottaa sellaista taidetta jossa on jotain semmosta universaalia joka voi puhutella suuria ihmisjoukkoja.


    • "Koulutettu"

      Kyllä se kuvataide on kehittynyt näkyyhän se taidehistoriasta, kuinka tyylisuunnat ovat vaihtuneet, mutta monet junnaavat aina vaan jossain fotorealismissä, joka on saanut uusia piirteitä tietokonetulosteista, joita liitetään maalaukseen niin että niitä on vaikea erottaa. Toisin sanoen tulostetaan kankaalle ja maalataan päälle.

      Jo aikoinaan kun musta-valko- kuvat väritettiin fototint- väreillä, joten niistä tuli ikään kuin maalauksia, mutta nyt on konstit aivan uudet mitkä leviää tuolta rapakon takaa ja ihmiset ihmettelee että onpas näköinen maalaus. Olen kyllä itsekin sekaantunut tuohon tietokonemaalaukseen ja pitänyt yhden näyttelyn, joten on tullut sekin kokeiltua tuossa 90-luvulla.

      Arvelit tuota koulutustani että se olisi aikojen takaa mutta näin ei ole vaan se on tuolta 80-luvun lopulta ja toinen sellainen koulu mistä pääsin tähän moderniin aikakauteen. tällä hetkellä maalaukseni ovat abstraktinekspressionismin tapaista ja myös tuota havainnosta kasvavaa abstraktia värimaalausta, jossa saattaa olla figuratiivisiä viittauksia.

      Minua todella kiusaa opettajana katsoa teosta missä näen että tekijällä ei ole hajuakaan ammatista mitä yrittää toteuttaa maalaamalla.

      • kjwh

        En oo kauheasti tommoseen maalaustaiteeseen törmännyt missä tietokonetulosteiden päälle maalataan jotain.

        Noi nykypäivän tunnetuimmat realistista taiteeseen kouluttavat koulut keskittyvät kyllä pelkästään elävästämallista, kipsistä ja asetelmasta tekemiseen. Tarkoitan siis Pietarin akatemiaa, Firenzeläisiä ja Amerikkalaisia kouluja.


    • kjwh

      Aika paljon mua ihmetyttää ihmisten kiinnostus väriteorioihin, tai ylipäätänsä mihinkään väriin liittyvään. Jos se ylittää kiinostuksen muotoon, ääriviivoihin ja muuhun millä luodaan se illuusio ihmisestä, eläimestä tai mistä hyvänsä, mitä se kyseinen maalaus pyrkii esittämään.

      Paljon enemmän särähtää silmään sellainen maalaus jossa ihmisen joku osa on liian suuri tai pieni, tai jossa joku osa on vaan piiretty kömpelösti, kuin se jos joku on väriltään vähän outo. Kun värihän luonnossakin vaihtelee sen mukaan mikä kellonaika on, onko aurinko pilvessä, punertaako mallin iho enemmän vai vähemmän. Harvemmin kuitenkaan mallin joku ruumiin osa on kasvaa tai kutistuu sessioiden välillä tai jollain mallilla on joku anatominen poikkeama kropassaan, jonka muoto ei ole tunnistettava suurelle osaa ihmisistä.

      • Hyvä kjwh!

        Neuvon sinua että kävisit muutamia kertoja näyttelyissä joissa on pelkästään värikerronnallisia teoksia. Vaikka kuinka tuntuisi vastenmieliseltä niin neuvon silti jatkamaan noita vierailuja niissä.
        Vain livenäyttelyissä tavoittaa sen tunnelman mitä teosten on tarkoitettu tarjoavan. Netissä ne eivät todellakaan tee tuota tehtäväänsä.

        Niin 'ikään toivoisin että seuraisit aikaasi ja toivon sinulle edes hieman viitseliäisyyttä seurata mitä koko maailman taidemaailmassa tapahtuu tänä päivänä.

        Eikä olisi ollenkaan paha asia jos vierailisit nuorten perheiden kodeissa tutkimassa heidän hankkimaa taidetta. Kaikki esittävä taide- joka on ehkä saatu heidän vanhemmilta on pistetty ullakolle tai viety kirpputoreille myytäväksi. Sieltä niitä sitten joku aloitteleva taiteilija ostaa huokealla uudeksi maalauspohjaksi- tai kehyksien vuoksi.

        Aika mataa eteenpäin myös taiteessa halusit tai et. Mielestäni se on harmi sinunlaisia taitavia- ja sisukkaita, peräänantamattomia puurtajia kohtaan.
        Se on vain kylmä totuus että et koskaan tule elättämään itseäsi taiteella jos et "anna vähääkään löysiä" tuossa periaatteessasi nykytaidetta kohtaan.

        Tunnen moniakin sinunlaisiasi taitavia ja entisiä realisteja jotka ovat kääntäneet täysin kelkkansa ajan vaatimusten mukaisiksi. Mikä parasta, se taitavuus ja lahjakkuus näkyy myös heidän "uudenlaisissakin" töissä ja nyt tulevat toimeen työllään!
        Avainsana heidän kohdallaan oli uuden opiskelu.
        Suosittelen todella lämpimästi sinunkin ennakkoluulottomasti tutustuvan juuri noihin "väriteorioihin". Ei ne puheet niistä todellakaan ole tuulesta temmattuja.

        T: "Pitkään alalla ollut."


      • kjwh
        Hyvä kjwh! kirjoitti:

        Neuvon sinua että kävisit muutamia kertoja näyttelyissä joissa on pelkästään värikerronnallisia teoksia. Vaikka kuinka tuntuisi vastenmieliseltä niin neuvon silti jatkamaan noita vierailuja niissä.
        Vain livenäyttelyissä tavoittaa sen tunnelman mitä teosten on tarkoitettu tarjoavan. Netissä ne eivät todellakaan tee tuota tehtäväänsä.

        Niin 'ikään toivoisin että seuraisit aikaasi ja toivon sinulle edes hieman viitseliäisyyttä seurata mitä koko maailman taidemaailmassa tapahtuu tänä päivänä.

        Eikä olisi ollenkaan paha asia jos vierailisit nuorten perheiden kodeissa tutkimassa heidän hankkimaa taidetta. Kaikki esittävä taide- joka on ehkä saatu heidän vanhemmilta on pistetty ullakolle tai viety kirpputoreille myytäväksi. Sieltä niitä sitten joku aloitteleva taiteilija ostaa huokealla uudeksi maalauspohjaksi- tai kehyksien vuoksi.

        Aika mataa eteenpäin myös taiteessa halusit tai et. Mielestäni se on harmi sinunlaisia taitavia- ja sisukkaita, peräänantamattomia puurtajia kohtaan.
        Se on vain kylmä totuus että et koskaan tule elättämään itseäsi taiteella jos et "anna vähääkään löysiä" tuossa periaatteessasi nykytaidetta kohtaan.

        Tunnen moniakin sinunlaisiasi taitavia ja entisiä realisteja jotka ovat kääntäneet täysin kelkkansa ajan vaatimusten mukaisiksi. Mikä parasta, se taitavuus ja lahjakkuus näkyy myös heidän "uudenlaisissakin" töissä ja nyt tulevat toimeen työllään!
        Avainsana heidän kohdallaan oli uuden opiskelu.
        Suosittelen todella lämpimästi sinunkin ennakkoluulottomasti tutustuvan juuri noihin "väriteorioihin". Ei ne puheet niistä todellakaan ole tuulesta temmattuja.

        T: "Pitkään alalla ollut."

        Kyllä mäkin jotain taiteesta yleisestikkin jotain tiedän. Joten tollanen "menes opiskelemaan asiasta lisää" tyylinen vastaus on, ehkä hieman ylimielinen. Koska et selitä mitä universaalia kieltä, millä voi esittää värien (tai tämän jonkun väriteorian) avulla jotain.

        Mun mielipide on se, että väriteorialla ei voi luoda juuri mitään sellaista joka loisi illuusion jostain todellisuudesta, jota kaikki ihmiset voisivat ymmärtää.

        Kolorismi tai mikään muukaan kuvataidesuuntaus ei ole tällä hetkellä muutenkaan kait pop. Nykyään suunilleen puolet kuvataideakatemiasta ja muista suomalaisista kuvataidekouluista tekevät ennemminkin jotain käsitetaidetta. Ja jos en niin välittäisi siitä että saisinko tehdä juuri sellaisia töitä kuin haluaisin ja haluaisin menestyä taloudellisesti. Niin olisi ollut parempi idea, prepata itsekseen matikkaa, fysiikkaa tai mitä lie, ja pyrkiä johonkin lääkis, oikis, kauppis tyyliiseen kouluun, jonka jälkeen varmuudella tienaa rahaa.

        Niin ja tiedän muuten useita taiteilijoita jotka elättävät itsensä realistisella kuvataiteella. Niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin. Ei se aina niin helppoa ole, mutta eipä se kai ole helppoa elättää itseään millään muullakaan freelance käsityöammatilla.


    • 'OK!

      Sä voit olla tuota mieltä ihan mieluusti koska meillä on mielipidevapaus.
      Harkitse kuitenkin ehdotustani.

      Edellinen

    • "Koulutettu"

      "Aika paljon mua ihmetyttää ihmisten kiinnostus väriteorioihin, tai ylipäätänsä mihinkään väriin liittyvään. Jos se ylittää kiinnostuksen muotoon, ääriviivoihin ja muuhun millä luodaan se illuusio ihmisestä, eläimestä tai mistä hyvänsä, mitä se kyseinen maalaus pyrkii esittämään”.

      Vastinetta KJWH:lle näkemisen ja kokemisen maailmasta. Jos näet viivan et näe väriä sillä näkemisesi on rajallista. Voimakas muotokieli estää värin näkemisen sen havaitsivat jo kubistit ja siirtyivät passiiviseen väritykseen. Suuri kontrasti rajapinnoilla estää myös tehokkaasti näkemästä värin olemusta toisin sanoen, jos pamautat sen viilatun figuurisi keskelle kuvapintaa maalaamatta taustaa kantaaottavasti tuohon figuuriin aiheutat sekavan tilanteen näkemisen kannalta katsojalle, joka tuskin näkee niitä yksityiskohtia joita olet huolella viilannut.

      Ei värioppi ole sidottu mihinkään tyylisuuntaa eikä sen käyttö estä ilmaisua vaan parantaa sitä.

      Jos aikoo jotain kuvia maalata väreillä on ensin tutustuttava värien rinnastuskäyttäytymiseen ja opetelta myö sekoittamaan niitä oikein. Värilliset harmaat kuvapinnalla kertoo heti onko maalari ns. itseoppinut vai onko kyennyt hankkimaan ammattiin tarvittavaa tietoa. Tämä on yksi niistä asioista mikä katsomalla maalausta paljastaa ns. ”itetaiteilijat”.

      • kjwh

      • Noi ei.....
        kjwh kirjoitti:

        No emt. kun katson näitä sun maalauksiasi:
        http://www.kolumbus.fi/pentti.saksala/ps-2.htm

        Ja vertaan niitä jonkun maalauksiin joissa on asiat piiretty aidon näköisiksi:
        http://www.jacobcollinspaintings.com/figure1.html

        Ei ainakaan heti tule mieleen, että onkohan väriteoriat oikein vai väärin. Enneminkin vaan se vaikutelma näyttää tärkeältä että näyttääkö ne maalausten figuurit aidoilta vai ei.

        ....edes vertailukelpoisia keskenään hyvä kjwh! Osittain toi kommenttisi kertoi oikeastaan oleellisimman taiteen ymmärtämisestäsi. En tiedä onko laiskuutta vai eikö muuten mene oikein perille?

        Toisaalta kyllä noi Saksalan teokset olivat kikkailua vastaväreillä- joka on helppoa sellaisille joka esimerkiksi väriopin hallistee. Kerran katsottuna mielenkiintoista, mutta tällaiselle "ammattityöläiselle" tylsää. Tuo on tyypillisin tapa mennä siitä mistä aita on matalin.

        Tuohon toiseen linkkiesimerkkiin en ota edes kantaa jotta en nostaisi lisää kjwh: n "käyrää". Hänellä kun on ikävä tapa oitis mennä henkilöön kun kommentti ei miellytä.


      • kjwh
        Noi ei..... kirjoitti:

        ....edes vertailukelpoisia keskenään hyvä kjwh! Osittain toi kommenttisi kertoi oikeastaan oleellisimman taiteen ymmärtämisestäsi. En tiedä onko laiskuutta vai eikö muuten mene oikein perille?

        Toisaalta kyllä noi Saksalan teokset olivat kikkailua vastaväreillä- joka on helppoa sellaisille joka esimerkiksi väriopin hallistee. Kerran katsottuna mielenkiintoista, mutta tällaiselle "ammattityöläiselle" tylsää. Tuo on tyypillisin tapa mennä siitä mistä aita on matalin.

        Tuohon toiseen linkkiesimerkkiin en ota edes kantaa jotta en nostaisi lisää kjwh: n "käyrää". Hänellä kun on ikävä tapa oitis mennä henkilöön kun kommentti ei miellytä.

        Menee oikein hyvin perille.

        Koulutettu ja te muutkin väritaiteilijat ette välitä siitä, että näyttääkö töihinne maalatut asiat aidoilta ollenkaan. Tärkeintä on se, että siinä on mukana jotain teoriaa, jota ei voi kukaan muu tajuta paitsi joku asiaan vihkiintynyt.


    • maalari_

      Argh, onneksi täällä ei tiedetä mun henkilöllisyyttä, olisi aika järkyttävää saada omia teoksia esittelyyn, kun keskustelee täällä... Siispä valppautta kaikkinensa tähän asiaan, että keskustelu ei painu täysin riman alle...Linkitettäisiin mielummin sellaista mikä ei kohdistu suoraan täällä keskusteleaan henkilöön, ellei se sitten ole ok henkilölle itselleen.

      Ne kahden eri linkin teokset olivat tyylillisesti ihan erilaiset, ei niitä voi arvioida keskenään hyvin, pyrkimys oli maalauksissa todella erilaiset.

      Aika harva on kuitenkaan sellainen Rembrandt (näyttely muuten nyt Koff:in museolla), kun tuo Collins, ei se silti tarkoita, että olisi huono. Ensimmäisessä linkissä maalauksissa oli selvästi painotettu värioppia.
      Kuten sanottua, ihmiset maalaa niin erilailla.

      Värien sekoittamisesta sen verran, että ei se minusta ole mitenkään monimutkaista. Olen lapsillekin opettannut värioppia aika pitkällekin ja osa näyttäisi omaksuvan sen aika helpostikin.
      Uskoisin, että aika moni maalari (ammattilaiset kaikki) tietää kyllä sävyharmaiden sekoittamisen ihan hyvin (esim. se mitä minä linkitin), mutta ei ehkä halua niin tehdä vaan vetää sekaisin vaan mustaa ja valkoista, koska haluaa skrodemman jäljen.

      Mun oppilaat on ainakin älynnyt tuon sävyharmaa-asian ihan ok, mutta kovinkaan moni ei ole nähnyt sen, että sitä ei käytä, olevan mikään este maalaamiselle. Kaikkia tuo vaan ei yksinkertaisesti kiinnosta. Ei se mitään, en ole koskaan pakottanut, koska taiteen tekemisen pitäisi olla myös nautinto.

      Minäkin joskus suoraan mustaa vetänyt vaan tuubista kankaalle ja kyllä se siinä kohtaan kannatti. Tuli varsin sammunut ja kova jälki, sopi hyvin ympärillä olevaan ja aiheeseen.

      Ihan niinkuin olisi tuon Vapaan koulun käyneitä täällä.

      • kjwh

        No muuten en menisi henkilöön, mutta kun "koulutettu" on täälä vuosi toisensa jälkeen paukuttelemassa henkseleitään sillä, että mitä kouluja hän on käynyt ja missä liitoissa hän on jäsenenä. Usein samaan hengen vetoon vielä sitten ihmettelee, kun niin monet maalaukset on huonosti tehty, kun niissä ei ole noudatettu jotain väriympyrä teoriaa, jossa sinisen viereen laitetaan keltasta ja punasen vihreetä.

        Ei tässä enää mitään muuta voi tehdä kun joko täräyttää tolle koulutetulle tosiasiat päin naamaa tai sitten jättää postaamasta tälle palstalle ollenkaan.


      • Minusta.......
        kjwh kirjoitti:

        No muuten en menisi henkilöön, mutta kun "koulutettu" on täälä vuosi toisensa jälkeen paukuttelemassa henkseleitään sillä, että mitä kouluja hän on käynyt ja missä liitoissa hän on jäsenenä. Usein samaan hengen vetoon vielä sitten ihmettelee, kun niin monet maalaukset on huonosti tehty, kun niissä ei ole noudatettu jotain väriympyrä teoriaa, jossa sinisen viereen laitetaan keltasta ja punasen vihreetä.

        Ei tässä enää mitään muuta voi tehdä kun joko täräyttää tolle koulutetulle tosiasiat päin naamaa tai sitten jättää postaamasta tälle palstalle ollenkaan.

        kjwh on ihan huippuhahmo täällä ( = Välillä kommentit ovat kuin Kolmas kivi auringosta- sarjan humanoideilla. Kjwh:n parhaimmistoon kuuluu mm. väite, että, etteivät vanhat tai vähän uudemmatkaan mestarit ole pohtineet perspektiiviä teoksia sommitellessaan, ja ettei perspektiivillä ole mitään erityistä merkitystä realistisess ilmaisussa.(????????????????!!!!!!!!!!!!!!!!!)
        Tämä väriopin kummastelu herättää jälleen melko perustellun kysymyksen siitä, että kuinka pienessä tynnyrissä kjwh elää? Nämä "pelkästään pienien piirien ymmärtämät" väriteoriat opetettiin muistaakseni jo ala-asteella, koska niiden tietäminen kuuluu yleissivistykseen, oli taiteilija tai ei.

        Otan tässä kohtaa avukseni 1800-luvun loppupuolen taiteilijoita, koska kjwh,tämä klassismin jihadisti, ei muita lähteitä tunnusta: Edelfelt, Sargent, Sorolla, jne, jne. Edustivat ns.juste milieu-tyyliä, joka lainasi väriajattelua impressionisteilta. Ja mitä impressionistit sovelsivat töissään? VÄRIYMPYRÄÄ! Erityisesti Sorollan maalaukset ovat jo aika tukevasti impressionistisia voimakkaine väreineen. Edelfelt kirjoittaa kirjeissään Sikstuksen kappelista ja moittii sen ikävää, merkityksetöntä väritystä. ( loogista tietysti monmentaalimaalauksissa, joissa efekti rakentuu plastisuudesta). Joten, kun kummastelet sitä,Kjwh, kuinka jotkut voivat olla kiinnostuneita "ylipäätään mistään väriin liittyvästä", kannattaa vastauksia etsiä ihan niistä rakastamistasi 1800-luvun maalauksista.Gallen-kallelankin naturalistisimmissakin teoksissa on todella pirtsakoita väritehosteita, joita ilman maalausten ilme olisi todella eloton. Tai vaikka Repin-instituutista,jossa maalausta opetetaan aika täysin impressionismin periaatteilla pienin sovelluksin.

        Entäpä vanhat mestarit?Mustavalkoisiako heidän maalauksensa ovat? Kyseisissä teoksissa on mtä hienostuneinta väriajattelua. Optisia harmaita, kylmien ja lämpimien sävyjen rinnastela ja pieniä värillisiä aksentteja jotka soivat harmaiden sävyjen kanssa rinnastettuna. Erittäin hienoa.Kokeen vuoksi kannattaisi kopioida joskus vanhempia maalauksia. Saattaisi avata silmiä sille kuinka paljon väriajattelua siellä onkaan. Erityisesti 1800-luvun naturalismi vaatii erityisen hyvää väriopin ymmärrystä, koska värit ovat niin hienosti murrettu ja eri paikallisvärit on niin taitavasti soinnutettu toisiinsa.
        Vaikeaksi naturalismin tekee mutenkin se, että mitään absoluuttisia paikallisvärejä ei ole olemassakaan, vaan yksittäiset värialueet muuttuva aina ympäröivien mukaan. Tästä syystä pitää tietää miten eri värit vaikuttavat toisiinsa rinnastettuina.Esim. Keltaisella taustalla ihminen näyttää violetihtavammalta, punaisella taustalla vihertävämmältä, tai jonkun hahmon jalka näyttää siltä että se olisi maalattu punertavaksi, vaikka todellisuudessa väri on rusehtavaa, ympäröivät kylmät ja vihertävät sävyt vain saavat ruskean sävyn näyttämään lämpimämmältä kuin mitä paikallisväri todellisuudessa on.Jne, jne.
        Ja kaikki nämä efektit perustuvat väriajatteluun, EIVÄT viivaan. Ja jos mestarit ovat tajunneet värien voiman, sen luulisi sinullekkin kelpaavan, kjwh.

        Ja tuo Collins.... miksi haluat linkittää moisen tollon kotisivuja tänne? Luuletko kaverin olevan jonkinlainen auktoriteetti millään mittareilla? Mies joka melkein 50- vuotiaana maalaa vieläkin opiskelutöitä, asetelmia ja alastonmalleja. Todella ikävällä, opiskelijamaisella tyylillä. Ukon maalauksista ei paista mikään muu kuin pohjaton tyhjyys.Siis todella, mitä Collinsilla on sanottavaa? Katselisit mieluummin niitä vanhempia mestareita, on aika paljon enemmän opetettavaa heillä.Nerdrum maalaa kuin nerdrum, koska katsoi mm.caravaggiota ja remppua, hänen seuraajansa maalaavat täyttä p.skaa koska katsovat nerdrumia eivätkä todellista lähdettä.
        Vaikka tänä päivänä vallitsee hölmö uskomus siitä, että taiteilijasta tulee parempi olemalla jonkinlainen jokapaikanhöylä, niin todellisuudessa on viisasta rajata aluettaan jossa toimii, se on ainut tie todelliseen mestaruuteen. Kun tekee kaikkea, mikään ei kehity huippuun. Yritä kuitenkin, kjwh, rajata aluettasi vähän viisaammin. Väriteorioiden kieltäminen esimerkiksi, on sama kuin insinööri kieltäytyisi opettelemasta matematiikkaa.

        Kaiken kaikkiaan sinun kommenteistasi paistaa syvä tietämättömyys monista oleellisista taiteeseen liittyvistä asioista, eikä sinulla poikarukka ole mitään valmiuksia täräyttää mitään kenenkään naamaan. Sivistys tarkoittaa kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, ja siihen sinulla ei kommenttiesi perusteella ole kapasiteettia.


      • Jaakko Ilkka
        Minusta....... kirjoitti:

        kjwh on ihan huippuhahmo täällä ( = Välillä kommentit ovat kuin Kolmas kivi auringosta- sarjan humanoideilla. Kjwh:n parhaimmistoon kuuluu mm. väite, että, etteivät vanhat tai vähän uudemmatkaan mestarit ole pohtineet perspektiiviä teoksia sommitellessaan, ja ettei perspektiivillä ole mitään erityistä merkitystä realistisess ilmaisussa.(????????????????!!!!!!!!!!!!!!!!!)
        Tämä väriopin kummastelu herättää jälleen melko perustellun kysymyksen siitä, että kuinka pienessä tynnyrissä kjwh elää? Nämä "pelkästään pienien piirien ymmärtämät" väriteoriat opetettiin muistaakseni jo ala-asteella, koska niiden tietäminen kuuluu yleissivistykseen, oli taiteilija tai ei.

        Otan tässä kohtaa avukseni 1800-luvun loppupuolen taiteilijoita, koska kjwh,tämä klassismin jihadisti, ei muita lähteitä tunnusta: Edelfelt, Sargent, Sorolla, jne, jne. Edustivat ns.juste milieu-tyyliä, joka lainasi väriajattelua impressionisteilta. Ja mitä impressionistit sovelsivat töissään? VÄRIYMPYRÄÄ! Erityisesti Sorollan maalaukset ovat jo aika tukevasti impressionistisia voimakkaine väreineen. Edelfelt kirjoittaa kirjeissään Sikstuksen kappelista ja moittii sen ikävää, merkityksetöntä väritystä. ( loogista tietysti monmentaalimaalauksissa, joissa efekti rakentuu plastisuudesta). Joten, kun kummastelet sitä,Kjwh, kuinka jotkut voivat olla kiinnostuneita "ylipäätään mistään väriin liittyvästä", kannattaa vastauksia etsiä ihan niistä rakastamistasi 1800-luvun maalauksista.Gallen-kallelankin naturalistisimmissakin teoksissa on todella pirtsakoita väritehosteita, joita ilman maalausten ilme olisi todella eloton. Tai vaikka Repin-instituutista,jossa maalausta opetetaan aika täysin impressionismin periaatteilla pienin sovelluksin.

        Entäpä vanhat mestarit?Mustavalkoisiako heidän maalauksensa ovat? Kyseisissä teoksissa on mtä hienostuneinta väriajattelua. Optisia harmaita, kylmien ja lämpimien sävyjen rinnastela ja pieniä värillisiä aksentteja jotka soivat harmaiden sävyjen kanssa rinnastettuna. Erittäin hienoa.Kokeen vuoksi kannattaisi kopioida joskus vanhempia maalauksia. Saattaisi avata silmiä sille kuinka paljon väriajattelua siellä onkaan. Erityisesti 1800-luvun naturalismi vaatii erityisen hyvää väriopin ymmärrystä, koska värit ovat niin hienosti murrettu ja eri paikallisvärit on niin taitavasti soinnutettu toisiinsa.
        Vaikeaksi naturalismin tekee mutenkin se, että mitään absoluuttisia paikallisvärejä ei ole olemassakaan, vaan yksittäiset värialueet muuttuva aina ympäröivien mukaan. Tästä syystä pitää tietää miten eri värit vaikuttavat toisiinsa rinnastettuina.Esim. Keltaisella taustalla ihminen näyttää violetihtavammalta, punaisella taustalla vihertävämmältä, tai jonkun hahmon jalka näyttää siltä että se olisi maalattu punertavaksi, vaikka todellisuudessa väri on rusehtavaa, ympäröivät kylmät ja vihertävät sävyt vain saavat ruskean sävyn näyttämään lämpimämmältä kuin mitä paikallisväri todellisuudessa on.Jne, jne.
        Ja kaikki nämä efektit perustuvat väriajatteluun, EIVÄT viivaan. Ja jos mestarit ovat tajunneet värien voiman, sen luulisi sinullekkin kelpaavan, kjwh.

        Ja tuo Collins.... miksi haluat linkittää moisen tollon kotisivuja tänne? Luuletko kaverin olevan jonkinlainen auktoriteetti millään mittareilla? Mies joka melkein 50- vuotiaana maalaa vieläkin opiskelutöitä, asetelmia ja alastonmalleja. Todella ikävällä, opiskelijamaisella tyylillä. Ukon maalauksista ei paista mikään muu kuin pohjaton tyhjyys.Siis todella, mitä Collinsilla on sanottavaa? Katselisit mieluummin niitä vanhempia mestareita, on aika paljon enemmän opetettavaa heillä.Nerdrum maalaa kuin nerdrum, koska katsoi mm.caravaggiota ja remppua, hänen seuraajansa maalaavat täyttä p.skaa koska katsovat nerdrumia eivätkä todellista lähdettä.
        Vaikka tänä päivänä vallitsee hölmö uskomus siitä, että taiteilijasta tulee parempi olemalla jonkinlainen jokapaikanhöylä, niin todellisuudessa on viisasta rajata aluettaan jossa toimii, se on ainut tie todelliseen mestaruuteen. Kun tekee kaikkea, mikään ei kehity huippuun. Yritä kuitenkin, kjwh, rajata aluettasi vähän viisaammin. Väriteorioiden kieltäminen esimerkiksi, on sama kuin insinööri kieltäytyisi opettelemasta matematiikkaa.

        Kaiken kaikkiaan sinun kommenteistasi paistaa syvä tietämättömyys monista oleellisista taiteeseen liittyvistä asioista, eikä sinulla poikarukka ole mitään valmiuksia täräyttää mitään kenenkään naamaan. Sivistys tarkoittaa kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, ja siihen sinulla ei kommenttiesi perusteella ole kapasiteettia.

        Pieni alaviite tekstiisi. Kirjoitat:

        "Edelfelt kirjoittaa kirjeissään Sikstuksen kappelista ja moittii sen ikävää, merkityksetöntä väritystä. ( loogista tietysti monmentaalimaalauksissa, joissa efekti rakentuu plastisuudesta)."

        Ehkä Edelfeldtkin olisi ollut toista mieltä, jos olisi nähnyt sen nykymuodossaan puhdistettuna. Erohan on, pahaa klisettä käyttäen, kuin yöllä ja päivällä.


      • kjwh
        Minusta....... kirjoitti:

        kjwh on ihan huippuhahmo täällä ( = Välillä kommentit ovat kuin Kolmas kivi auringosta- sarjan humanoideilla. Kjwh:n parhaimmistoon kuuluu mm. väite, että, etteivät vanhat tai vähän uudemmatkaan mestarit ole pohtineet perspektiiviä teoksia sommitellessaan, ja ettei perspektiivillä ole mitään erityistä merkitystä realistisess ilmaisussa.(????????????????!!!!!!!!!!!!!!!!!)
        Tämä väriopin kummastelu herättää jälleen melko perustellun kysymyksen siitä, että kuinka pienessä tynnyrissä kjwh elää? Nämä "pelkästään pienien piirien ymmärtämät" väriteoriat opetettiin muistaakseni jo ala-asteella, koska niiden tietäminen kuuluu yleissivistykseen, oli taiteilija tai ei.

        Otan tässä kohtaa avukseni 1800-luvun loppupuolen taiteilijoita, koska kjwh,tämä klassismin jihadisti, ei muita lähteitä tunnusta: Edelfelt, Sargent, Sorolla, jne, jne. Edustivat ns.juste milieu-tyyliä, joka lainasi väriajattelua impressionisteilta. Ja mitä impressionistit sovelsivat töissään? VÄRIYMPYRÄÄ! Erityisesti Sorollan maalaukset ovat jo aika tukevasti impressionistisia voimakkaine väreineen. Edelfelt kirjoittaa kirjeissään Sikstuksen kappelista ja moittii sen ikävää, merkityksetöntä väritystä. ( loogista tietysti monmentaalimaalauksissa, joissa efekti rakentuu plastisuudesta). Joten, kun kummastelet sitä,Kjwh, kuinka jotkut voivat olla kiinnostuneita "ylipäätään mistään väriin liittyvästä", kannattaa vastauksia etsiä ihan niistä rakastamistasi 1800-luvun maalauksista.Gallen-kallelankin naturalistisimmissakin teoksissa on todella pirtsakoita väritehosteita, joita ilman maalausten ilme olisi todella eloton. Tai vaikka Repin-instituutista,jossa maalausta opetetaan aika täysin impressionismin periaatteilla pienin sovelluksin.

        Entäpä vanhat mestarit?Mustavalkoisiako heidän maalauksensa ovat? Kyseisissä teoksissa on mtä hienostuneinta väriajattelua. Optisia harmaita, kylmien ja lämpimien sävyjen rinnastela ja pieniä värillisiä aksentteja jotka soivat harmaiden sävyjen kanssa rinnastettuna. Erittäin hienoa.Kokeen vuoksi kannattaisi kopioida joskus vanhempia maalauksia. Saattaisi avata silmiä sille kuinka paljon väriajattelua siellä onkaan. Erityisesti 1800-luvun naturalismi vaatii erityisen hyvää väriopin ymmärrystä, koska värit ovat niin hienosti murrettu ja eri paikallisvärit on niin taitavasti soinnutettu toisiinsa.
        Vaikeaksi naturalismin tekee mutenkin se, että mitään absoluuttisia paikallisvärejä ei ole olemassakaan, vaan yksittäiset värialueet muuttuva aina ympäröivien mukaan. Tästä syystä pitää tietää miten eri värit vaikuttavat toisiinsa rinnastettuina.Esim. Keltaisella taustalla ihminen näyttää violetihtavammalta, punaisella taustalla vihertävämmältä, tai jonkun hahmon jalka näyttää siltä että se olisi maalattu punertavaksi, vaikka todellisuudessa väri on rusehtavaa, ympäröivät kylmät ja vihertävät sävyt vain saavat ruskean sävyn näyttämään lämpimämmältä kuin mitä paikallisväri todellisuudessa on.Jne, jne.
        Ja kaikki nämä efektit perustuvat väriajatteluun, EIVÄT viivaan. Ja jos mestarit ovat tajunneet värien voiman, sen luulisi sinullekkin kelpaavan, kjwh.

        Ja tuo Collins.... miksi haluat linkittää moisen tollon kotisivuja tänne? Luuletko kaverin olevan jonkinlainen auktoriteetti millään mittareilla? Mies joka melkein 50- vuotiaana maalaa vieläkin opiskelutöitä, asetelmia ja alastonmalleja. Todella ikävällä, opiskelijamaisella tyylillä. Ukon maalauksista ei paista mikään muu kuin pohjaton tyhjyys.Siis todella, mitä Collinsilla on sanottavaa? Katselisit mieluummin niitä vanhempia mestareita, on aika paljon enemmän opetettavaa heillä.Nerdrum maalaa kuin nerdrum, koska katsoi mm.caravaggiota ja remppua, hänen seuraajansa maalaavat täyttä p.skaa koska katsovat nerdrumia eivätkä todellista lähdettä.
        Vaikka tänä päivänä vallitsee hölmö uskomus siitä, että taiteilijasta tulee parempi olemalla jonkinlainen jokapaikanhöylä, niin todellisuudessa on viisasta rajata aluettaan jossa toimii, se on ainut tie todelliseen mestaruuteen. Kun tekee kaikkea, mikään ei kehity huippuun. Yritä kuitenkin, kjwh, rajata aluettasi vähän viisaammin. Väriteorioiden kieltäminen esimerkiksi, on sama kuin insinööri kieltäytyisi opettelemasta matematiikkaa.

        Kaiken kaikkiaan sinun kommenteistasi paistaa syvä tietämättömyys monista oleellisista taiteeseen liittyvistä asioista, eikä sinulla poikarukka ole mitään valmiuksia täräyttää mitään kenenkään naamaan. Sivistys tarkoittaa kykyä hahmottaa kokonaisuuksia, ja siihen sinulla ei kommenttiesi perusteella ole kapasiteettia.

        En ole sanonut, että perspektiivi ei ole tärkeätä?

        Kaikki mitä yritän sanoa, on että väriopilla ei ole mitään väliä, jos ei osaa piirtää mittasuhteita, muotoja jne. perusasioita oikein.

        """Nämä "pelkästään pienien piirien ymmärtämät" väriteoriat opetettiin muistaakseni jo ala-asteella, koska niiden tietäminen kuuluu yleissivistykseen, oli taiteilija tai ei."""

        Niin, eli sininen on keltaisen vastaväri. Tämän kun tiedän, niin saan todella paljon kiksejä sellaisesta maalauksesta jossa on läiskitty sinistä keltaisen viereen. Se on aivan sama millaiset värit taulussa on, jos siinä ei ole edes yritetty luoda mitään vaikutelmaa sellaisista asioista, jotka on universaaleja, kuten ihmisistä, kasveista, eläimistä tai mistä nyt hyvänsä.


        """"Edelfelt, Sargent, Sorolla, jne, jne. Edustivat ns.juste milieu-tyyliä, joka lainasi väriajattelua impressionisteilta. Ja mitä impressionistit sovelsivat töissään? VÄRIYMPYRÄÄ!... Joten, kun kummastelet sitä,Kjwh, kuinka jotkut voivat olla kiinnostuneita "ylipäätään mistään väriin liittyvästä""""""

        Tottakai suunilleen kaikki taiteilijat käyttivät töissään vaikka minkälaisia teorioita ja niin sitä pitääkin. Mutta kenenkään noiden 1800-l taiteilijoiden työt eivät olisi olleet minkään näköisiä, jos he eivät olisi olleet hyviä piirtämään asioita aidon näköisiksi.

        Kummastelenkin, sitä että miksi väriteoriaa runkataan joka ikisessä taidekoulussa, kun ei osata laittaa mittasuhteita, anatomioita jne. perusasioita oikein. En siis sanonut, että ihmettelen miksi joku on kiinnostunut väreistä. Tämä ole varmaankin se pätkä jonka luit:

        "Aika paljon mua ihmetyttää ihmisten kiinnostus väriteorioihin, tai ylipäätänsä mihinkään väriin liittyvään. Jos se ylittää kiinostuksen muotoon, ääriviivoihin ja muuhun millä luodaan se illuusio ihmisestä, eläimestä tai mistä hyvänsä, mitä se kyseinen maalaus pyrkii esittämään."

        Ja toi Jacob Collinshan on parempi piirtämään kun kukaan teistä. Että kyllä mä ainakin opettajana kuuntelisin häntä aina mielummin kuin teitä tai jotain suomalaisia taideopettajia, joidenka muokkaamissa opinto-ohjelmissa aloitetaan maalaamisesta heti, ja piiretään jotain 2min croquis asenutoja pajuhiilellä.


        """". Väriteorioiden kieltäminen esimerkiksi, on sama kuin insinööri kieltäytyisi opettelemasta matematiikkaa"""

        No en ole niitä kieltämässä. Olen enneminkin sanomassa, että piirtämisen perusteiden kieltäminen on sama kun insinööri ei osaisi matematiikkaa tai fysiikkaa.


      • Tämä selittää....
        kjwh kirjoitti:

        En ole sanonut, että perspektiivi ei ole tärkeätä?

        Kaikki mitä yritän sanoa, on että väriopilla ei ole mitään väliä, jos ei osaa piirtää mittasuhteita, muotoja jne. perusasioita oikein.

        """Nämä "pelkästään pienien piirien ymmärtämät" väriteoriat opetettiin muistaakseni jo ala-asteella, koska niiden tietäminen kuuluu yleissivistykseen, oli taiteilija tai ei."""

        Niin, eli sininen on keltaisen vastaväri. Tämän kun tiedän, niin saan todella paljon kiksejä sellaisesta maalauksesta jossa on läiskitty sinistä keltaisen viereen. Se on aivan sama millaiset värit taulussa on, jos siinä ei ole edes yritetty luoda mitään vaikutelmaa sellaisista asioista, jotka on universaaleja, kuten ihmisistä, kasveista, eläimistä tai mistä nyt hyvänsä.


        """"Edelfelt, Sargent, Sorolla, jne, jne. Edustivat ns.juste milieu-tyyliä, joka lainasi väriajattelua impressionisteilta. Ja mitä impressionistit sovelsivat töissään? VÄRIYMPYRÄÄ!... Joten, kun kummastelet sitä,Kjwh, kuinka jotkut voivat olla kiinnostuneita "ylipäätään mistään väriin liittyvästä""""""

        Tottakai suunilleen kaikki taiteilijat käyttivät töissään vaikka minkälaisia teorioita ja niin sitä pitääkin. Mutta kenenkään noiden 1800-l taiteilijoiden työt eivät olisi olleet minkään näköisiä, jos he eivät olisi olleet hyviä piirtämään asioita aidon näköisiksi.

        Kummastelenkin, sitä että miksi väriteoriaa runkataan joka ikisessä taidekoulussa, kun ei osata laittaa mittasuhteita, anatomioita jne. perusasioita oikein. En siis sanonut, että ihmettelen miksi joku on kiinnostunut väreistä. Tämä ole varmaankin se pätkä jonka luit:

        "Aika paljon mua ihmetyttää ihmisten kiinnostus väriteorioihin, tai ylipäätänsä mihinkään väriin liittyvään. Jos se ylittää kiinostuksen muotoon, ääriviivoihin ja muuhun millä luodaan se illuusio ihmisestä, eläimestä tai mistä hyvänsä, mitä se kyseinen maalaus pyrkii esittämään."

        Ja toi Jacob Collinshan on parempi piirtämään kun kukaan teistä. Että kyllä mä ainakin opettajana kuuntelisin häntä aina mielummin kuin teitä tai jotain suomalaisia taideopettajia, joidenka muokkaamissa opinto-ohjelmissa aloitetaan maalaamisesta heti, ja piiretään jotain 2min croquis asenutoja pajuhiilellä.


        """". Väriteorioiden kieltäminen esimerkiksi, on sama kuin insinööri kieltäytyisi opettelemasta matematiikkaa"""

        No en ole niitä kieltämässä. Olen enneminkin sanomassa, että piirtämisen perusteiden kieltäminen on sama kun insinööri ei osaisi matematiikkaa tai fysiikkaa.

        ....kaiken: "Niin, eli sininen on keltaisen vastaväri..." XDXDXD!!
        En tiedä oletko hauska tahallasi vai yrititkö ihan tosissasi päteä tuolla 'tiedollasi'? Niinkuin arvata saattaa, metsään meni! :D
        Kipikapi siitä koulun penkille!! Tule sitten tänne väittelemään taiteesta kun sinulla on edes perustiedot taiteesta hallussasi.
        Eiköhän tämä sinun "vakuuttavuutesi" tullut viimeistäänkin nyt selväksi. Yrität muka väitella vielä taiteesta!! Hyi helevetti!


      • kjwh
        Tämä selittää.... kirjoitti:

        ....kaiken: "Niin, eli sininen on keltaisen vastaväri..." XDXDXD!!
        En tiedä oletko hauska tahallasi vai yrititkö ihan tosissasi päteä tuolla 'tiedollasi'? Niinkuin arvata saattaa, metsään meni! :D
        Kipikapi siitä koulun penkille!! Tule sitten tänne väittelemään taiteesta kun sinulla on edes perustiedot taiteesta hallussasi.
        Eiköhän tämä sinun "vakuuttavuutesi" tullut viimeistäänkin nyt selväksi. Yrität muka väitella vielä taiteesta!! Hyi helevetti!

        Mene ite vittu koulun penkille. Tuskin henkesi pitimiksesikään osaat piirtää realistisen näköistä figuuria


    • "Koulutettu"

      No niin, Bare tulihan se taas sieltä tuo riman alitus eikö lääkkeet pure. Olaanhan me joskus keskusteltu kanssasi ihan järkevästikin, mutta nyt menee riman ali, kun linkittelet taas. Käsittääkseni se täällä keskustelun säänöissä kiellettykin vai eikö säännöt koske sinua.

      Se, että vertaat maalauksia valokuva toisintoihin ei liene ihan asiallista vaikka sinulla onkin ihan omia käsityksiä kuvataiteista.
      Eikä se ole henkselien paukuttelua jos puhuu asiasta, josta tietää. Luulen että jos kuvataiteilijaksi aiot joskus pyrkiä sinun olisi syytä perehtyä kuvataiteiden historiaan, että tietäisit missä ollaan oltu ja missä mennään nyt. mennään.

      Odotin jo jotain tuollaista typerää kun ilmestyit palstalle ja pilaat asiallisen keskustelun möläyksilläsi mitkä ei liity mitenkään asiaan.

      • kjwh

        """"Se, että vertaat maalauksia valokuva toisintoihin ei liene ihan asiallista vaikka sinulla onkin ihan omia käsityksiä kuvataiteista. """"

        Valokuva toisintoihin? Kenelläs ne lääkkeet jäi nyt ottamatta?


        """"" Luulen että jos kuvataiteilijaksi aiot joskus pyrkiä sinun olisi syytä perehtyä kuvataiteiden historiaan, että tietäisit missä ollaan oltu ja missä mennään nyt""""

        Tottakai tiedän missä on menty ja missä mennään nyt. 1800-l lopulla on useita hyviä kouluja ympäri maailmaa ja varsinkin pariisissa. Monet maalarit maalasivat järjettömän hienoja töitä.

        Nyt maalaustaiteen tilalle on tullut installaatiot, performanssit ja muut räveltämiset. Taidekouluissa ei oppilaiden tarvitse hallita loppujen lopuksi mitään asiaa perin pohjin. Opetusohjelmat on sellaisia 1000 kurssin kokonaisuuksi, joissa kaikista mahdollisista instlaatiotekniikoista, t-paita painanatuksista ja perseformanssi sekoiluista haukataan pieni pala. Ja sitten kolmen tai viiden vuoden päästä on kandidaatin tai maisterin paperit takataskussa.

        """"Odotin jo jotain tuollaista typerää kun ilmestyit palstalle ja pilaat asiallisen keskustelun möläyksilläsi mitkä ei liity mitenkään asiaan.""""

        Sä ihmettelet miksi väriteoriaa ei opetata tarpeeksi koulussa. Mä ihmettelen että miksi joku ihmettelee tollasta pientä asiaa, kun ketään ei opeteta piirtämään kouluissa. Enhän mä ole tässä mitään möläytellyt.


    • maalari_

      Joo, ihan kiinostavaa kommenttia tuolla "Minusta". Tuli tuosta taidehistoriasta mieleen tuon linkittämäni tyypin teokset, siellähän on viitteitä taidehistoriaan (vähän uudelta kannalta), esim. se stilleben siellä.

      Tuosta väriopista olen sitä mieltä, lainataksesi ajatustasi, joka tekstistä tuli mieleen, että värioppia ei pitäisi mielestäni taidekoulutuksessa painottaa tämän enempää mitä sitä tällä hetkellä on.
      Tämä siksi, sanoin tämän jo aiemmin, että henkilöstä voi tulla esim. surkea maalari, mutta loistava veistäjä.

      Eli painotusta / syventymistä väriopissa vain niille joille se on tarpeellista ja muille sitä mikä heille on tarpeellista jne. Kuvataide on niin laaja kenttä, eikä todellakaan pelkkää maalaamista...

      Väriopin perusteet opitaan jo peruskoulussa, siis päävärit ja västavärit ja mistä johtuu se, että jonkun päävärin vastaväri on juuri se tietty jne. Miten nämä vaikuttaa toisiinsa yms. aika simppeliä juttua.
      Lukiossa vähän enemmän (mikä lie tilanne tänä päivänä) ja taidekouluissa mennään vähän

      Sitten vielä Pentille, että olen minä nähnyt sunkin näyttelyn kerran, muistan sen ja pidin siitä.

      En minä ainakaan ole mikään Collins tai Edelfelt, eikä se mitään, ei se ole mun juttu. En mä ikinä pystyisi edes moiseen, olen liian kärsimätön.
      Kyllähän tollaset taiturit sävähdyttää, ikävä kyllä mä en jaksa katsoa niitä kovin kauan.

      Esim. Berliinissä kävin Gemäldegaleriessa josta löytyy vaikka mitä Rubensia yms. en mä vaan lopulta enää jaksanut. sitä. Aluksi se oli tosi upeaa, mutta sitten se oli liikaa ja lopulta, suoraan sanoen, tylsää.
      Yritin katsoa maalauksia taidehistoriallisesta perspektiivistä, ei vaan, ei.

      Harmillista, että olen tällainen, mutta mä nyt vaan olen uudemman taiteen ystävä.

      Jos käytte Berliinissä, niin Hamburger Banhof museoon jos nykytaide kiinnostaa (pistepistepiste). Siellä on tosi hyviä näyttelyitä jos tämän genren yst

      Tässä tällaista sivuraiteille joutunutta juttua.

      Täällä on monenlaista maalaria, onneksi.

    • "Koulutettu"

      Täytyy varmaan selittää noita töitäni mitkä Bare linkitti tänne. Ne olivat kouluun pyrkimisluokan töitä, kun tuo pyrkiminen kestää yhden vuoden siis maalataan ja piirretään yksi vuosi.
      Menin tuohon kouluun pyrkimään, kun muuan tuttavani oli ollut pyrkimässä 4 vuotta ja hän ehdotti, että menisin katsomaan minkälaiseen ilmaisuun siellä pyritään. Sinne oli aikamoinen tunku.

      Nuo työt tehtiin opettajien asettamista tehtävistä joihin sitten otettiin kantaa kuka minkäkin laisella tyylisuunnalla ja kuten töistäni näkyy otin kantaa Expresiivisillä ja impressinismin keinoin, joskin vastavärein. Meille sinne koululle tuli venäjältä Moskovan ja Leningradin kuvataideakatemiasta opettajia ja he kysyivät. että miksemme maalaa mallia näköiseksi niin kuin heillä tehtiin (silloin oli vielä pysähtyneisyyden aika siellä venäjällä). Tulkin avulla selvitimme, että me emme maalaa mallia vaan värittynyttä ilmaa sekä valoa ja malli on vain yksi elementti tuossa tilassa. Oli siinä ihmettelemistä ja viemisiksi he saivat Alberssin kirjan.

      Kiertävänä vitsinä tuon käynnin jälkeen oli että oletko ostanut ihonväriä sellaista HK ;n lenkkimakkarassa että voisit tehdä näköiskuvan mallista.

      Tämän koulun ammattiluokkien käyminen johti syvälle taiteen tekemisessä ammatillisessa mielessä ja samalla tuli hankittua tuota teoria tietoakin. Tuosta taidehistoriasta sanoisin, että sitä valitettavan usein tarkastellaan täällä Euroopan puoleisesta kulmasta ja tuo välimeren eteläpuoli jää liian vähäiselle huomiolle vaikka siellä se on kukoistanut todella hienona ja sellaisessa muodossa mistä voi edelleen ammentaa nykytaiteeseen.

      • kjwh

        """Kiertävänä vitsinä tuon käynnin jälkeen oli että oletko ostanut ihonväriä sellaista HK ;n lenkkimakkarassa että voisit tehdä näköiskuvan mallista"""

        Häh?


      • Se...

        mikä venäjällä säilyi, eli katkeamaton perinne realismissa, rupeaa olemaan uutta ja ihmeellistä nyt, kun kukaan ei enää osaa täällä piirtää tai maalata havainnosta tasolla jota voisi vakavasti vertailla venäläisiin. Eipä ole "koulutettu" taiteen tekemisen saloihin kovinkaan syvälle edennyt, kun ei piirrustustaidon tai havaintomaalauksen arvosta ymmärrä. Suomalaisilla on semmoinen herttaisen lapsellinen tapa alentaa kaikki mihin ei itse pystytä "pysähtyneisyydeksi". Sääliksi käy.


    • maalari_

      Kjwh. Olisi mielestäni vastuutonta olla opettamatta opiskelijoille niitä asioita joita taide tänäpäivänä on (sivulauseena sanottakoon, että taidehistoriaa opetetaan myös). Siihen kuuluvat eri metodit ja genret.

      Aiemmin jo sanoinkin tämän, mutta jostakusta voi tulla esimerkiksi surkea maalari, mutta loistava kuvanveistäjä. Tämän tietää, kun löytää oman tekniikkansa jolla tuottaa taidetta.
      Jostain voi tulla hyvä jalkapalloilija ja surkea kaunoluistelija...

      Ei pidä kuitenkaan paikkaansa, että taidekouluissa opetettaisiin alusta loppuun kaikkea tätä. Aluksi tulee perusopetusta jolloin pääsee käsiksi erilaisiin tekniikoihin (vähän kömpelö sana) ja saattaa tulla kokeilleeksi jotain uutta josta huomaa innostuvansa / sen olevan oma laji.
      Hyvin pian opinnot suuntautuvat opiskelijan valitsemaan suuntaan, esim. maalaamiseen.

      Eikä siellä pelkkiä croquisia piirretä (joka sivumennen sanoen on varsin kehittävää), vaan enimmäkseen pitkiä asentoja. Eikä näitäkään tarvitse loputtomiin jäädä jauhamaan jos on siirtymässä esim. äänitaiteilijaksi. Mitä järkeäkään siinä olisi.

      Tämä nyt vaan on tämä päivä, 12.4.2012 jossa eletään eikä takaisin ole kelloa vääntäminen.

      Tuo keltainen on sinisen vastaväri, antaakin hyvän loppukaneetin keskustelun varteen otettavuudesta.

    • "Koulutettu"

      "Se"
      "mikä venäjällä säilyi, eli katkeamaton perinne realismissa, rupeaa olemaan uutta ja ihmeellistä nyt, kun kukaan ei enää osaa täällä piirtää tai maalata havainnosta tasolla jota voisi vakavasti vertailla venäläisiin."
      Odotinkin jotain tuontapaista kannanottoa. Täytyy sanoa että minulla sattuu olemaan sairaan pitkä rupeama näissä asioissa kun seurasi Repinin pojan taiteellisia pyrkimyksiä täällä Helsingissä. Hän kävi aina näyttämässä töitään aikoinaan työpaikallani ja puntaroimme niiden sisältöä.
      Elin nuoruuteni tuon realismin lumoissa tehden sitä itsekin joskaan en sosialistista realismiä. Venäjällä oli tuo 70-vuotinen taival kun muu ei ollut sallittua.
      Tämä piipertäminen meni kohdallani niin pitkälle, että harjoittelin käsinkaivertajaksi minkä oppiminen kesti noin 10-vuotta ja sitten syntyi 2 mm. leveään sormukseen tuo käsialakaiverrus muisto Matilta Maijalle. Maalauksessani oli silloin kaikki henkilön karvoitus sekä lisäksi anatomian opinnot, että tiesi luut numeroituna mitä kädessä on, jotta osaisi panna lihat päälle, että luut näkyivät. Tuossa juuri katsoin vanhaa muotokuva maalaustani ja laskin niitä partakarvoja, että onko kaikki tallella.

      On kohtuutonta luulla, ettei koulutettu maalari osaa realismin keinoin kuvata. Se on vain nyt niin, ettei se ole kuvataiteen trendi joskin joku saattaa sitä vieläkin yrittää, kun ei muuhun yllä. Eli asia on päinvastainen, kuin luulet.

      On paljon vaikeampi tehdä väriopillisesti maalaus, jossa syntyy tuo kuultavuuden illuusio, mikä näistä väririnnastuksista on ja olen todennut ettei se kaikilta synny koska siihen tarvitaan tuo näkemisen hienovarainen lahja.
      Tätä taidelajia mistä nyt puhun ei valitettavasti monet osaa edes katsoa ja nähdä näitä kuultoväri ilmiöitä ilman harjoitusta.
      Annan tässä nyt neuvon minkä itse sain tuolla aikojen alussa koulun rehtorilta, kun hän vei meidät taidenäyttelyyn ja sanoi että sulkekaa toinen silmä ja himmentäkää avoimen silmän valoisuutta niin näette värien tilallisen käyttäytymisen kuvassa kun näkemisestä poistuu tuo liika tarkkuus. Näin kun harjoittelette saattaa olla että alatte nähdä näitä värien hienovaraista käyttäytymistä avoimin silminkin.

      • Kommenttisi...

        kuullostavat edelleen siltä ettet ns.näköistaiteesta ja sen vivahteista erityisemmin ymmärrä. Kaikki diletantit kuvittelevat että naturaan pohjaava figuratiivinen taide tarkoittaa automaattisesti yksittäisten partakarvojen piirtelyä. Mutta eipä kai sitä voi olla asiantuntija kaikessa, eikä ole tarviskaan. Olisi kuitenkin viisasta olla kommentoimatta asioita joista selvästi on vain pintapuolinen käsitys. Jostain merkillisestä syystä "koulutettu" kuvittelee etteivät värioppi tai kuultavuus ole seikkoja jotka liittyvät myös näköismaalaukseen.Muita syitä tähän en keksi kin se ettei "koulutettu" joko kykene tai halua ymmärtää näkemäänsä.

        Sinä ja kjwh olette toistenne peilikuvia: kummankin käsitykset taiteesta yhtä jähmeät, eivätkä väitteet korrelloi ympäröivän todellisuuden kanssa. Siinä missä toinen inttää ettei värillinen abstraktio voi olla missään tapauksessa taidetta, toinen inttää että näköistaide olisi vain "muutamien" yksilöiden harrastelua ja ettei realismi näyttele mitään roolia tämän päivän taiteessa.Kumpaakin, ja kaikkea siltä väliltä kuitenkin tehdään ja laitetaan esille ja katsotaan kaiken aikaa.
        Kuvataiteen kenttä on niin pirstaloitunutta ettei mitään yhtä isoa trendiä ole olemassakaan. Mutta jos ruvetaan trendeistä puhumaan, niin esimerkiksi maalaus ylipäätään on lapsipuolen asemassa verrattuna valokuvaan ja videoon, jotka ovat taiteen keskiössä.

        Mitä tulee siihen mitä kukakin osaa, niin se on taivaan tosi, ettei abstraktiin tai muutoin vapaampaan maalaukseen vuosikymmenet keskittynyt taiteilija kykene maalaamaan realismia vakavasti otettavalla tasolla. Kyseinen tyylilaji vaatii todella vankan rutiinin onnistuakseen hyvin. Uskon kyllä että monet vapaampien suuntien maalarit osaavat kyllä maalata esittävääkin kuvaa, mutta onko se hyvin vai huonosti tehtyä, on eri asia.En tiedä miksi kukaan edes viitsii väittää että osaisi tehdä erinomaisesti jotain mitä ei aktiivisesti harjoittele.Tuo vanha mantra siitä että abstraktinkin tekijät ovat todellisuudessa loistavia näköistaiteen tekijöitä on yksinkertaisesti valhetta.


      • kjwh

        Olet täysin höyrähtänyt. Nyt väität että olet itsekkin tehnyt realistisia maalauksia. Kaikki titävät että kaikki sun työt on todellista amatööri tasoa. Viimeksi kun pyysin sua laittamaan nettiin näitä töitäsi, mitä sulla piti olla ullakolla pinoittain, laitot kaksi äitisi valokuvista tekemää huonoa piirustusta.


        """" Maalauksessani oli silloin kaikki henkilön karvoitus sekä lisäksi anatomian opinnot, että tiesi luut numeroituna mitä kädessä on, jotta osaisi panna lihat päälle, että luut näkyivät. Tuossa juuri katsoin vanhaa muotokuva maalaustani ja laskin niitä partakarvoja, että onko kaikki tallella.""""

        Jaaha. Sehän on tosiaan tosi tyypillistä akateemiselle piirustustavalle, että pitää olla varmasti kaikki mallin karvat paikoillaan... Huh huh mitä selostusta.


        """"On kohtuutonta luulla, ettei koulutettu maalari osaa realismin keinoin kuvata. """"

        No sähän et osaa. Eikä 99% muistakaan minkä hyvänsä suomalaisen kandi tai maisteri koulutuksen saaneistakaan osaa. Että sillee...


        """""Annan tässä nyt neuvon minkä itse sain tuolla aikojen alussa koulun rehtorilta, kun hän vei meidät taidenäyttelyyn ja sanoi että sulkekaa toinen silmä ja himmentäkää avoimen silmän valoisuutta niin näette värien tilallisen käyttäytymisen kuvassa kun näkemisestä poistuu tuo liika tarkkuus. Näin kun harjoittelette saattaa olla että alatte nähdä näitä värien hienovaraista käyttäytymistä avoimin silminkin.""""

        Annan sulle neuvon. Lopeta loputon itsesi kehuminen ja paskan puhuminen


    • maalari_

      Maalaaminen on aika isokin trendi nykytaiteessa tällä hetkellä ja realismia (ontuva sana tässä) on siitä mielestäni ihan riittävä osa. Miksi video ja valokuva on mielestäsi taiteen keskiössä? Oliko tämä arvio vai mikä?

      Ei ainakaan Kiasmassa ole tällä hetkellä videoita montaa esillä, en tiedä oliko valokuvia ollenkaan. Kiasma nyt on kuitenkin aika nykytaiteen keskiössä, siitä voi hiukan päätellä missä mennään tällä hetkellä.
      Enkä ole ulkomaillakaan nähnyt mitään erityistä ryntäystä videotaiteessa. Se oli joskus vuosia sitten paljon suositumpaa, kuin nyt.

      Minusta äänitaidetta on tällä hetkellä aika paljon, samoin installaatioita ja tilataidetta. Sitten on nämä uudet taiteen kentän tulokkaat, sarjakuva, graffittitaide jne. Se on vähän niinkuin joku rap-musiikki, nuorempienkin näkökulmat pitää ottaa huomioon, koska sieltä se kehitys lopulta liikahtaa eteenpäin.

      Kuvataide elää nyt hillitöntä murrosta ja ollaanhan me täysin jäljessä, kun ajatellaan vaikka musiikin saraa. Me ei olla laisinkaan osattu mennä samaan, kuin musiikissa, ehkä koska taiteilijat tekevät taidetta yleensä yksin, siksi kaikki on niin eriytynyttä eikä ole osattu mennä johdonmukaisesti mihinkään.
      Taide on edelleen pääosin jossain talossa sisällä ellei oteta huomioon jotain yksittäistä patsasta jostain presidentistä.

      Maailmalla on jo herätty uudenlaiseen ajatteluun nykytaiteesta. Nykytaide tekee nyt isoa harppausta, vaikka mihin, myös elinkeinoelämän suuntaan ja sitä on tajuttu alkaa hyödyntämään esim. yrityselämässä. Se on samaan aikaan hirveää ja hienoa. Kiinnostavaa nähdä mitä tapahtuu, kun ratas on lähtenyt kunnolla liikkeelle.

      Kuulkaahan tätä. Luovien alojen toimijoita on Suomessa 108 000 (4.28 % väestöstä). Yrityksiä on yli 15 000. Arvonlisäys 5,1 miljardia, joka on suurempi, kuin matkailun, alkutuotannon, majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai massan ja paperin valmistus! Ei sisällä vielä työllistyvyyttä muilla aloilla.
      Lähde tilastokeskus.

      Kuvataidekin tuottaa siis silkkaa rahaa (on mukana yllämainituissa luvuissa) ja se on siirtynyt myös elinkeinoelämän saralle. Luovien alojen ammattilaisia on tullut nopeassa ajassa paljon ja sitä mukaan uusia ilmiöitä alkaa tulla, miettikää vaikka Angry birdsia. Vienti ei olekaan enää kauan esim. pelkkä tekniikka.

      Myös nykytaidetta hyödyntäviä yrityksiä on jo paljon. Tämä on otettava huomioon ja ehkä meidän on tehtävä pikkuhiljaa sama juttu, mitä musiikissa tehtiin jo aikapäiviä sitten. Kuvataide ei ole enää museossa, se lähtee uusille urille ja jää nähtäväksi miten.
      Tämä on pässinlihaa niille, jotka kuvataiteen kenttää aidosti tuntee.

      No niin, sivuraiteilla taas.

      Tuosta realismista vielä ja siitä miten ihmiset sen määrittelevät. Ei se ole sitä, että kaikki on piirun tarkkaa, eihän se ole maailmassa muutoinkaan. Katsokaa vaikka eteenpäin, onko? Näettekö muuta, kuin jonkin kapean terävän alueen edessänne ja vieläpä kauempana jotain epäselvää.
      Katsokaa Mona Lisaa, ei se ole pelkkää realismia, sielläkin on taustalla jotain epämääräistä sutimista.

      • kjwh

        """Tuosta realismista vielä ja siitä miten ihmiset sen määrittelevät. Ei se ole sitä, että kaikki on piirun tarkkaa, eihän se ole maailmassa muutoinkaan. Katsokaa vaikka eteenpäin, onko? Näettekö muuta, kuin jonkin kapean terävän alueen edessänne ja vieläpä kauempana jotain epäselvää.
        Katsokaa Mona Lisaa, ei se ole pelkkää realismia, sielläkin on taustalla jotain epämääräistä sutimista."""

        Kyllä mäkin mielellään katson Sargentin ja muiden hieman yleistetymmin maalaavien töitä. En tiedä haluanko itse tehdä samanlaisia, mutta hienoja töitä on kyllä.

        En itse saarnaa minkään fotorealismin tai jonkun näköisen hyperrealismin puolesta, jossa pitää jokaiseen hiukseenkiin pitää maalata joku kuulto. Mä saarnaan enneminkin rehellisen mallista tekemisen, anatomian ja vastaavaan piirtämisen perusteiden puolesta. Niin että tekevätpä ihmiset koulun jälkeen vaikka kuinka yleistettyä tai kuinka tarkkaa, tai tekevätpä sitten vaikka kuvituksia tai sarjakuvia niin he voivat silti saada jotain irti koulutuksesta.

        Sen jakson perusteella jona opiskelin taideteollisessa, ja sen perusteella mitä kaverit jotka on opiskelleen taidekoulu maassa, kuvataideakatemiassa ja missä lie nyt muissa kouluissa, ei koululaitoksissa kauheasti painoteta oppilaita handlaamaan mitään. Ei edes näitä väriteorioita saatika sitten mitään todella vaikeaa ja konkreettista, kuten elävänmallin piirtämistä ja maalaamista. Taidekoulut tuntuvat olevan täynnä ihmisiä joilla ei ole kauheasti paineita suoriutua mistään elämässä. Monet puhuvat kesken elävänmallin sessioiden, ovat puolet ajasta poissa, ja tietysti tekevät kaikki työt miten sattuu.


      • No kiva...
        kjwh kirjoitti:

        """Tuosta realismista vielä ja siitä miten ihmiset sen määrittelevät. Ei se ole sitä, että kaikki on piirun tarkkaa, eihän se ole maailmassa muutoinkaan. Katsokaa vaikka eteenpäin, onko? Näettekö muuta, kuin jonkin kapean terävän alueen edessänne ja vieläpä kauempana jotain epäselvää.
        Katsokaa Mona Lisaa, ei se ole pelkkää realismia, sielläkin on taustalla jotain epämääräistä sutimista."""

        Kyllä mäkin mielellään katson Sargentin ja muiden hieman yleistetymmin maalaavien töitä. En tiedä haluanko itse tehdä samanlaisia, mutta hienoja töitä on kyllä.

        En itse saarnaa minkään fotorealismin tai jonkun näköisen hyperrealismin puolesta, jossa pitää jokaiseen hiukseenkiin pitää maalata joku kuulto. Mä saarnaan enneminkin rehellisen mallista tekemisen, anatomian ja vastaavaan piirtämisen perusteiden puolesta. Niin että tekevätpä ihmiset koulun jälkeen vaikka kuinka yleistettyä tai kuinka tarkkaa, tai tekevätpä sitten vaikka kuvituksia tai sarjakuvia niin he voivat silti saada jotain irti koulutuksesta.

        Sen jakson perusteella jona opiskelin taideteollisessa, ja sen perusteella mitä kaverit jotka on opiskelleen taidekoulu maassa, kuvataideakatemiassa ja missä lie nyt muissa kouluissa, ei koululaitoksissa kauheasti painoteta oppilaita handlaamaan mitään. Ei edes näitä väriteorioita saatika sitten mitään todella vaikeaa ja konkreettista, kuten elävänmallin piirtämistä ja maalaamista. Taidekoulut tuntuvat olevan täynnä ihmisiä joilla ei ole kauheasti paineita suoriutua mistään elämässä. Monet puhuvat kesken elävänmallin sessioiden, ovat puolet ajasta poissa, ja tietysti tekevät kaikki työt miten sattuu.

        osaatpahan tehdä kuvituksia sitten = ) Pysyttele vaan siellä kolossasi piirustelemassa niitä kipsejäsi, niin ei tarvitse yrittää selvitä oikean maailman oikeassa taidemaailmassa, halliten nykytaiteen lainalaisuuksia.Se on varmasti turvallinen kolo, pysy siellä kun ei lahjakkuus muuhun riitä.


      • kjwh
        No kiva... kirjoitti:

        osaatpahan tehdä kuvituksia sitten = ) Pysyttele vaan siellä kolossasi piirustelemassa niitä kipsejäsi, niin ei tarvitse yrittää selvitä oikean maailman oikeassa taidemaailmassa, halliten nykytaiteen lainalaisuuksia.Se on varmasti turvallinen kolo, pysy siellä kun ei lahjakkuus muuhun riitä.

        Kuvituksia?

        Ja mikä on sitten oikea maailma. Ellei täälä ole meneillään joku Matrix elokuvan omainen järjettömän ison skaalan virutaali todellisuus, niin uskon että olen koko ajan elänyt oikeassa maailmassa.

        Tule sinä ulos sieltä kolosta ja vaikka postaa töitäsi tänne.


    • Niin,

      kyllä, valokuva ja video lienevät tosiaan laskevia trendejä, ja mainitsemasi muut ajankohtaisempia. Tarkoitukseni oli todeta, ettei maalaus ole media jonka mukaan enää voitaisiin määrittää sitä mikä on ajankohtaisinta taidetta tai ilmaisua,ja vielä vähemmän sitä ovat yksittäiset maalaamisen ismit.

      Realismi on totisesti ongelmallinen termi, käytän sitä tässä kuvaamaan niitä maalauksen tyylisuuntia joissa luonnossa esiintyvät muodot on pyritty esittämään siten että ne on tunnistettavissa ihmisiksi, leppäkertuiksi tai palmuiksi. Jos sinä, "maalari", tiedät jonkin termin joka kuvaa tätä naturasta lähtökohtansa ottavaa ilmaisua siten ettei se jätä sijaa minkäänlaiselle semanttiselle hortoilulle, kuulen sen mielelläni. "Esittävä taide":kin on huono, koska kaikki taide mediasta tai ilmaisusta riippumatta pyrkii esittämään jotain.

      On varmasti totta, että taiteen esittämispaikat tulevat monipuolistumaan, mutta toistaiseksi aika iso osa taidetta tarvitsee seiniä ympärilleen.

    • Jaakko Ilkka

      Kysyt:

      "Jos sinä, "maalari", tiedät jonkin termin joka kuvaa tätä naturasta lähtökohtansa ottavaa ilmaisua siten ettei se jätä sijaa minkäänlaiselle semanttiselle hortoilulle, kuulen sen mielelläni."

      Vastaus on klassinen realismi. Siinä yhdistyvät naturasta lähtökohtansa ottavaa ilmaisu antiikin taiteeseen pohjautuvaan, renessanssissa omaksuttuun maalaustapaan.

      • Klassinen realismi

        ei ole täsmällinen termi. On paljon nykytaidetta jossa on paljon piirteitä klassisesta realismista, mutta eivät kuitenkaan ole sitä, kuten on myös paljon maalausta, jossa on piirteitä fotorealismista, mutta eivät ole sitäkään yms,yms, ja kaikkia mahdollisia välimuotoja jotka karkaavat määritteeltä "klassinen realismi". Etsin sanaa joka tarkoittaa kaikkia realistiseen ilmaisuun pohjaavaa maalaustaidetta. Tai hei! Siinähän se tuli: "realismiin pohjaava maalausilmaisu". Riittävän väljä mielestäni.

        Aikaisempaan kommenttiisi sikstuksen kappelista: totta on että värit ovat nyt puhtaammat kuin edeleltin niitä katsellessa, mutta mistään varsinaisesta kolorismista ei vieläkään voi puhua, sillä onhan kappeli maalattu melko monokromaattisesti. Mutta sikstuksen kappeli oli huono esimerkki koska niin suuressa koossa muoto on pääosassa, ei väri.Sikäli edeleltin kommentti koskien kappelia on hieman kumma.


    • "Koulutettu"

      Tämä keskustelu alkoi tuosta vanhasta postauksestani väriopillisen tietämyksen vähäisestä käytöstä maalaustaiteessa.
      Olisi todella mielenkiintoista tietää oletteko esim. löytänyt joitain sen ilmenemismuotoja vanhasta realismistä ja tarkoitan sillä, että löytyykö jonkun taiteilijan töistä tätä valo-varjo vastaväreillä maalaustapaa olisi käytetty?

      Sieltä 1800-luvun puolelta, kun Wiliam Turner alkoi kiinnostua näistä neulansilmästä näkyvistä väreistä ja niiden hajonnasta taisi vasta alkaa tämä esi-impressionismi ja tämä valo-maalaus saamaan pontta. Onko muunlaisia käsityksiä asiasta?

      Kjwh:lle sanoisin, että kukahan se nyt paukuttaa niitä henkseliä, kun on vasta piirtänyt vähän kipsiä ja ollut koulussa pienen tovin, jossa olen ollut opettajana. Jätä nyt jo tuo mollaamiskampanja ei se sinusta taiteilijaa tee.

      • Vastaväreillä

        maalaaminen sillä tavoin kuin luulen "koulutetun" sitä tarkoittavan,on tietenkin sen verran uusi suuntaus, että vanhasta realismista vastaavuutta ei löydy. Pidän vanhemman realismin väri-ilmettä kuitenkin hienostuneempana ja vaikeampana hallita. Murretut värit ovat niin alttiita ympärillä olevien sävyjen vaikutukselle, että niiden soinnuttaminen vaatii todella terävää tietoa värien rinnakkaiskäyttäytymisestä.
        Itse näkisin, että taiteilijan ilmaisu ja tekniikka muokkautuu palvelemaan teoksen sisältöä, ei niin päin että sisältö muokataan palvelemaan tekniikkaa tai jotain tiettyä väriteoriaa. Se kuinka taiteilija saa sanottavansa sanottua mahdollisimman tehokkaasti on itselleni tärkeää, enkä ymmärrä asennetta joka vaatii että maalauksen täytyy ehdottomasti sisältää jonkin teorian mukaisia elementtejä vaikka ne eivät sopisi sisältöön millään tavalla.


    • maalari_

      Termi klassinen realismi antaa hiukan hurjat mielikuvat. Se ei ehkä ole täysin osuva termi, tulee mieleen jokin tällainen:

      http://www.google.fi/imgres?q=north korea art&um=1&hl=fi&client=ubuntu&hs=aaT&rlz=1C1LENP_enFI479FI479&channel=cs&biw=1920&bih=955&tbm=isch&tbnid=AM_8Ay_b0tYAwM:&imgrefurl=http://parisvienne.blogspot.com/2010/05/flowers-for-kim-il-sung.html&docid=sJ64UmKZ89iYjM&imgurl=http://1.bp.blogspot.com/_k4z0LMrhN74/S-wTnoOAwcI/AAAAAAAABLM/-sPMwpoHftc/s1600/07Blumen_KimIlSung.jpg&w=600&h=405&ei=cYyIT_mvKdT14QTotLD6CQ&zoom=1&iact=hc&vpx=973&vpy=613&dur=109&hovh=184&hovw=273&tx=146&ty=109&sig=101638324090037698065&page=1&tbnh=120&tbnw=178&start=0&ndsp=49&ved=1t:429,r:33,s:0,i:138

      Anteeksi pitkä linkki. Olen kehno näissä linkkiasioissa.

      Tuo mainittu realismiin pohjaava maalausilmaisu, kuullostaa todella passelilta tähän meidän keskusteluun. Maalausilmaisu varsinkin on mehevä sana, ihme, että ei ole tullut eteen (öhöm?).

      Tuota valo- ja varjomaalausta vastavärein löytyy varmasti ns. vanhasta taiteesta. Samoin uudemmasta. Katsotaan vaikka tota meidän perus Gallen-Kallelaa. Eikös sieltäkin voisi onkia? Toivottavasta joku on tässä linkittämisessä innokkaampi.

      Kiinnostavan oloinen keskustelu vireillä.

      • "Koulutettu"

        Tuo linkki johti johonki Koreaan missä värikkäitä naisia ja harmaan tausta?
        Tuohon Akselin maalauksiin on suorastaan vaarallista sanoa mitään mikä ei loukkaisi näitä voimakkaita kansallistuntoja ihmisissä.
        Mutta sen verran kuitenkin tuota sen aikaista taustaa vasten, että hänkin yritti siellä Afrikan matkallaan tuota ns. värimaalausta ja muutamia kuvia saikin aikaiseksi, jotka poikkesivat hänen muutoin graafisesta tavasta kuvata. Varsinaista vastavärimaalausta ne eivät olleet vaan saman värin lämpöarvoilla kuvattiin varjoja ja valoa.

        Sigrid oli ollut värimaalausta oppimassa Ranskassa 1919 akatemian apurahalla ja arvio noita Akselin maalauksia, mistä Akseli suuttui ja sanoi aika pahasti ja antoi ymmärtää, että hän määrittelee miten täällä maalataan.

        Yleisö ei myöskään oikein ymmärtänyt silloin tällaista värien leiskuttelua ja kokeilut kait jäi siihen.

        Tällaista olen historiasta saanut tietooni ehkä pääpiirteittäin totta.


      • kjwh
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Tuo linkki johti johonki Koreaan missä värikkäitä naisia ja harmaan tausta?
        Tuohon Akselin maalauksiin on suorastaan vaarallista sanoa mitään mikä ei loukkaisi näitä voimakkaita kansallistuntoja ihmisissä.
        Mutta sen verran kuitenkin tuota sen aikaista taustaa vasten, että hänkin yritti siellä Afrikan matkallaan tuota ns. värimaalausta ja muutamia kuvia saikin aikaiseksi, jotka poikkesivat hänen muutoin graafisesta tavasta kuvata. Varsinaista vastavärimaalausta ne eivät olleet vaan saman värin lämpöarvoilla kuvattiin varjoja ja valoa.

        Sigrid oli ollut värimaalausta oppimassa Ranskassa 1919 akatemian apurahalla ja arvio noita Akselin maalauksia, mistä Akseli suuttui ja sanoi aika pahasti ja antoi ymmärtää, että hän määrittelee miten täällä maalataan.

        Yleisö ei myöskään oikein ymmärtänyt silloin tällaista värien leiskuttelua ja kokeilut kait jäi siihen.

        Tällaista olen historiasta saanut tietooni ehkä pääpiirteittäin totta.

        """" Akselin maalauksiin on suorastaan vaarallista sanoa mitään mikä ei loukkaisi näitä voimakkaita kansallistuntoja ihmisissä."""

        Keitä voimaakkaasit kansallistuntoisia ihmisiä?


    • maalari_

      Niin, klassinen maalaustapa ja realistinen tilanne- eli ei. Tuosta sanayhdistelmästä vain tuli mieleen tuollainen Pohjois-Korealainen taide jossa taiteilijoilla ei ole kuin yksi vaihtoehto maalata. Ei me varmaankaan sitä haluta.

      Tuo maalaus oli näyttelyssä, joka esitteli Pohjois-Korealaista taidetta ja järjestettiin Wienissä. Siinä oli esillä tällaisia ylistäviä ja onnellisia maalauksia muulle maailmalle. Karmivaa.

      Tuo termi vain kuullostaa pahasti poliittiselta. Olen samaa mieltä kuin tuolla yllä, se ei ole ihan oikea, joskaa ei keskustelua sillä kaadakaan.

      • kjwh

        Onko täälä joku nyt sanonut, että saisi maalata vaan jotain tiettyjä määriteltyjä aiheita? Mulle on ainakin ihan sama minkälaisia aiheita maalata, kunhan maalaa kunnolla.

        Vaikuttaa vähän siltä että jotkut yrittävät vetää täälä natsi-korttia. Realistisuus liitetään jotenkin johonkin kommunistiseen propagandataiteeseen. Ja sitä kautta olisi ihan hirveää jos jossain koulussa opetetaan piirtämään realistisesti, jos vaikka vahingossa koko maa muuttuu totalitääriseksi hullujenhuoneeksi. Oikein hyvää logiikkaa


      • Jaakko Ilkka
        kjwh kirjoitti:

        Onko täälä joku nyt sanonut, että saisi maalata vaan jotain tiettyjä määriteltyjä aiheita? Mulle on ainakin ihan sama minkälaisia aiheita maalata, kunhan maalaa kunnolla.

        Vaikuttaa vähän siltä että jotkut yrittävät vetää täälä natsi-korttia. Realistisuus liitetään jotenkin johonkin kommunistiseen propagandataiteeseen. Ja sitä kautta olisi ihan hirveää jos jossain koulussa opetetaan piirtämään realistisesti, jos vaikka vahingossa koko maa muuttuu totalitääriseksi hullujenhuoneeksi. Oikein hyvää logiikkaa

        Vaikka sanyhdistelmät ovat samankaltaisia, saattaa niissä olla perustavaa laatua oleva merkitysero. Realismi on yleissana, jolla maalaustaiteessa tarkoitetaan lähinnä maalausten aiheiden, siis ihmisten, esineiden, maisemien jne olevan enemmän tai vähemän tunnistettavia. Erilaisilla epiteeteilla määritellään karkeasti realismin alalajeja kuten esim. juuri sosialistinen realismi.

        Edellä käydystä keskustelustahan selviää, että realistisesti voi maalata kovin monella tavalla. Sosialistinen realismi oli Neuvostoliiton ja sen alistamien satelliittvaltioiden viralliseksi julistama taidesuuntaus, joka on selvästi tunnistettavissa. Vastaavalla tavalla on tai oli useissa muissa diktatuurivaltioissa, kuten Saksassa ja P. Koreassa, oma realistisen taiteen kaanoninsa.

        Tällaiset ismi-luokittelut ovat kuitenkin perin taipuisia. Toisistaan joillakin muilla ominaisuuksilla luokiteltuja maalauksia voisi yhtä hyvin kutsua realistisksi esimerkkeinä vaikkapa surrealismi, impressionismi, fauvismi. Ihoakstaan ei kannata repiä sen vuoksi, että joku kutsuu maalausta johonkin ismiin kuuluvaksi ja jonkun toisen mielestä näin ei ole. Nämä luokittelut ovat lähinnä taidehistoroitsijoiden (mikä sanahirviö!) ja sananikkareiden oman "pätevyyden" esilletuomista. Kuten yllä olemme nähneet.


      • kjwh
        Jaakko Ilkka kirjoitti:

        Vaikka sanyhdistelmät ovat samankaltaisia, saattaa niissä olla perustavaa laatua oleva merkitysero. Realismi on yleissana, jolla maalaustaiteessa tarkoitetaan lähinnä maalausten aiheiden, siis ihmisten, esineiden, maisemien jne olevan enemmän tai vähemän tunnistettavia. Erilaisilla epiteeteilla määritellään karkeasti realismin alalajeja kuten esim. juuri sosialistinen realismi.

        Edellä käydystä keskustelustahan selviää, että realistisesti voi maalata kovin monella tavalla. Sosialistinen realismi oli Neuvostoliiton ja sen alistamien satelliittvaltioiden viralliseksi julistama taidesuuntaus, joka on selvästi tunnistettavissa. Vastaavalla tavalla on tai oli useissa muissa diktatuurivaltioissa, kuten Saksassa ja P. Koreassa, oma realistisen taiteen kaanoninsa.

        Tällaiset ismi-luokittelut ovat kuitenkin perin taipuisia. Toisistaan joillakin muilla ominaisuuksilla luokiteltuja maalauksia voisi yhtä hyvin kutsua realistisksi esimerkkeinä vaikkapa surrealismi, impressionismi, fauvismi. Ihoakstaan ei kannata repiä sen vuoksi, että joku kutsuu maalausta johonkin ismiin kuuluvaksi ja jonkun toisen mielestä näin ei ole. Nämä luokittelut ovat lähinnä taidehistoroitsijoiden (mikä sanahirviö!) ja sananikkareiden oman "pätevyyden" esilletuomista. Kuten yllä olemme nähneet.

        Mä olen aika sekaisin näiden termien kanssa. En ehkä siksi, ettenkö joskus olisi koittanut ulkoalukea niitä ja sen jälkeen yrittää yhdistellä eri taideteoksia nähdessäni, mikä kuuluu mihinkin kategoriaan. Mutta ennenminkin siksi, että monet taiteitilijoiden henkilökohtaiset tyylit ja monet taideteokset, eivät sovi kokonaan oikeastaan mihinkään tai sitten, että ne sopivat useampaan kategoriaan.

        Niinkuin Ingres vaikkapa. Hän teki selvästi neo-klassista taidetta, klassisesta kreikasta omaksuttua tietynlaista maneeristen mittasuhteiden ja muotojen käyttöä. Mutta kuitenkin monet muotokuvat on piiretty hyvin realistisesti (ei niin että ne olisivat olleet sosiaalista realismia, niinkuin Courbet tai Lepage, mutta piiretty selvstikkin hyvin uskollisesti mallille). Vielä enemmän sekoittaa se, että Ingresin genre ja muotokuva työt on kuin eri maalareiden tekemiä. Genre maalaukset on sellaisia geometrisia kompositioita joissa figuurit näyttää aika epäaidoilta. Kun taas muotokuvat voi näyttää todella realistisilta.

        Mua eniten sekottaa:
        Realismi (viittaa kai sosiaalisen realismiin)
        Realistisuus (näyttää mallilta, hyvin luotu illuusio todellisuudesta)

        Klassinen ja klassismi (klassismi viittaa suoraan klassisen kreikan maneerisiin mittasuhteisiin ja muotoihin, ja varmasti myös sellaiseen geometriseen kompositioon. Klassinen voi kai tarkoittaa vähän kaikkea, en oikein edes tiedä)


      • Minulla.....
        kjwh kirjoitti:

        Mä olen aika sekaisin näiden termien kanssa. En ehkä siksi, ettenkö joskus olisi koittanut ulkoalukea niitä ja sen jälkeen yrittää yhdistellä eri taideteoksia nähdessäni, mikä kuuluu mihinkin kategoriaan. Mutta ennenminkin siksi, että monet taiteitilijoiden henkilökohtaiset tyylit ja monet taideteokset, eivät sovi kokonaan oikeastaan mihinkään tai sitten, että ne sopivat useampaan kategoriaan.

        Niinkuin Ingres vaikkapa. Hän teki selvästi neo-klassista taidetta, klassisesta kreikasta omaksuttua tietynlaista maneeristen mittasuhteiden ja muotojen käyttöä. Mutta kuitenkin monet muotokuvat on piiretty hyvin realistisesti (ei niin että ne olisivat olleet sosiaalista realismia, niinkuin Courbet tai Lepage, mutta piiretty selvstikkin hyvin uskollisesti mallille). Vielä enemmän sekoittaa se, että Ingresin genre ja muotokuva työt on kuin eri maalareiden tekemiä. Genre maalaukset on sellaisia geometrisia kompositioita joissa figuurit näyttää aika epäaidoilta. Kun taas muotokuvat voi näyttää todella realistisilta.

        Mua eniten sekottaa:
        Realismi (viittaa kai sosiaalisen realismiin)
        Realistisuus (näyttää mallilta, hyvin luotu illuusio todellisuudesta)

        Klassinen ja klassismi (klassismi viittaa suoraan klassisen kreikan maneerisiin mittasuhteisiin ja muotoihin, ja varmasti myös sellaiseen geometriseen kompositioon. Klassinen voi kai tarkoittaa vähän kaikkea, en oikein edes tiedä)

        on käsitys, että realistisuus maalauksessa tarkoittaa sitä kun maalataan asiat siten kun objektiivinen näköhavainto ne meille ilmoittaa, eli maalataan vain sitä mitä voidaan silmillä nähdä ilman että mittasuhteita tai värejä mitenkään erityisemmin tyylitellään tai tulkitaan.

        Sosialistinen realismi on tyylisuunta, jossa maalausten sisältö on kommunistinen ja ideologinen. Vaatimuksena tyylissä on myös se että kuvataan näkyviä, konkreettisesti olemassa olevia asioita. Totuudellisempi nimitys suuntaukselle on kuitenkin "sosialistinen idealismi",.


    • maalari_

      En ymmärrä miten teillä nyt meni herne nenään tosta, kun kommentoin jonkun aiemman kirjoittajan tekstiä jossa hän totesi, että klassinen realismi ei ole oikein tarkka termi. Eihän se olekaan. Hän ehdotti realismiin pohjaavaa maalausilmaisua, koska se sisältäisi sen teeman josta tästä käymme keskustelua (joka siis vähemmässä määrin enää koskee värioppia).

      Minusta tuo määritelmä oli hyvä, koska klassinen realismi ei kai ole se mistä me tässä varsinaisesti puhumme. Se voi myös antaa outoja mielikuvia, koska on myös poliittinen termi. Sen tähden heitin tuon Pohjois-Korea linkin tuohon, koska se mielestäni kokosi aika hyvin tuon, mitä ko. termi nostaa mieleen. Se ei siis ollut tarkoitettu ärsyttämään teitä...

      Lähinnä ajattelin, että se voisi kenties herättää keskustelua aiheesta joka ainakin minusta on täällä aika olennaisesti noussut pintaan, eli mikä on oikea tapa maalata ja mikä ei. Tuossa linkissä siis on maalattu, kuten on käsketty. Taiteessa vapauden puuttuminen on vaarallinen asia, se kertoo jotakin hyvin huolestuttavaa yhteiskunnasta.

      Oli tässä minusta logiikka, mutta kenties jokin punainen vaate on heitetty ilmaan niin laajassa kaaressa, että kaikki mikä tulee esille nähdään provosoivana.

      Jos ymmärsin oikein tuosta yltä, niin minua kiinnostaa kovasti tuo ajatus, että realismi voisi sisältyä myös sellasiin termeihin (tai ismeihin) joihin se ei perusidean mukaisesti kuulu lainkaan, mutta johon se kuitenkin juuri hyvin olennaisesti kuuluu, kun asiaa ajattelee. Esim. ekspressionismi, siinäpä vasta realismia tai surrealismi, nämä jollakin psykoanalyyttisellä tavalla sitä ovat täysin virheettömästi.

      Realismi tosiaankin tuntuu olevan kaikkea muuta, kuin jokin yhteen ilmiöön sidottu määritelmä. Realismia on varmasti moni muukin asia, kuin vain näköaistin toisintamista, todellakin.

      Kuinka kiinnostavaa.Pääni räjähtää, jes!

      Ainakin on sanottu miten saa maalata ja miten ei, sille on jotkut ehdottomat viitekehykset annettu.

    • "Koulutettu"

      Maalatahan saa miten ja mitä vain on vain eriasia onko maalaus ajassa kiinni vai jälkijättöistä tai mahdollisesti vanhan tietoista toisintaa. Tämä aikakausi on todella sekava ja syyksi luulen tuota vähäistä tyylihistorian tuntemusta tai ainakin sen sekavaa tulkintaa niin kuin tässäkin keskustelussa on yhtä monta mielipidettä, kuin kirjoittajaa.

      Se sosialistinen realismi mistä minä puhuin oli sellaista työläisten ja yleensä ruumiillisen työntekoa korostavaa kuvaamista missä pyrittiin näyttämään "onnellista työläistä" työssään.

      Maon kohdalla se taas oli henkilön palvontaa missä johtajan suuruutta korostettiin ja ylistettiin.

      Palaan kuitenkin tähän realismiin vaikka siinäkin on näitä käsitteellisiä eroja niin kuitenkin minua oudoksuttaa se ettei maalarit ole juurikaan osanneet käyttää värillistä todellisuutta maalauksissaan kun eivät ole maalanneet vastaväreillä valoa ja varjoja mikä olisi ollut ehdoton totuus eli todellista realismia.

      Se että länsimainen maalaustaide on ns. korkeakulttuuri mikä on erkaantunut kansasta ja on vaikeasti ymmärrettävää johtuu mielestäni siitä, että kouluissa jaettava tieto tapahtuneesta kehityksestä on jäänyt tosi harvojen saataville ja usein se hakkaa tuolla 100-vuoden takaisissa asioissa. Koulussa opettaessani törmäsin usein siihen, että rakennustaide ja sen tyylisuunnat kyllä olivat tuttuja, mutta kuvataiteen osuus oli todella vähäistä, kun kysyi oppilaalta kuka oli Picasso niin eipä siihen juuri vastausta saanut, että meillä oli kuvis valinnaisena enkä mä sitä ottanut.

      • kjwh

        Vanhan tietoista toisintaa? Eikö sunkin väriteoriat ole sitten jonkun vanhat teorian toisintoa? Eikö loppujen lopuksi kaikki ole jo keksitty ja tehty kuvataiteessa vaikka kuinka kauan aikaa sitten.

        Ehkä se idea onkin sitten tehdä asiat paremmin kuin edellisinä vuosisatoina.

        """"Palaan kuitenkin tähän realismiin vaikka siinäkin on näitä käsitteellisiä eroja niin kuitenkin minua oudoksuttaa se ettei maalarit ole juurikaan osanneet käyttää värillistä todellisuutta maalauksissaan kun eivät ole maalanneet vastaväreillä valoa ja varjoja mikä olisi ollut ehdoton totuus eli todellista realismia.""""

        Tää on nyt taas just tätä "ehdoton totuus". Mitä jos vaikka katsoisit sitä mallia, ja maalaisit sitä. Sen sijaan että maalaisit jotain teoriaa. Sun maalauksia figuurit näyttää lähinnä joltain lihapiirakoilta, kun taas Bastien Lepagen ja Dagnan-Bouveretin figuurit näyttivät äärettömän aidoilta.

        http://inspirationalartworks.blogspot.it/search/label/Dagnan-Bouveret figurative paintings


      • Nyt....
        kjwh kirjoitti:

        Vanhan tietoista toisintaa? Eikö sunkin väriteoriat ole sitten jonkun vanhat teorian toisintoa? Eikö loppujen lopuksi kaikki ole jo keksitty ja tehty kuvataiteessa vaikka kuinka kauan aikaa sitten.

        Ehkä se idea onkin sitten tehdä asiat paremmin kuin edellisinä vuosisatoina.

        """"Palaan kuitenkin tähän realismiin vaikka siinäkin on näitä käsitteellisiä eroja niin kuitenkin minua oudoksuttaa se ettei maalarit ole juurikaan osanneet käyttää värillistä todellisuutta maalauksissaan kun eivät ole maalanneet vastaväreillä valoa ja varjoja mikä olisi ollut ehdoton totuus eli todellista realismia.""""

        Tää on nyt taas just tätä "ehdoton totuus". Mitä jos vaikka katsoisit sitä mallia, ja maalaisit sitä. Sen sijaan että maalaisit jotain teoriaa. Sun maalauksia figuurit näyttää lähinnä joltain lihapiirakoilta, kun taas Bastien Lepagen ja Dagnan-Bouveretin figuurit näyttivät äärettömän aidoilta.

        http://inspirationalartworks.blogspot.it/search/label/Dagnan-Bouveret figurative paintings

        on kyllä pakko olla samaa mieltä kjwh:n kanssa.Valon ja varjon värien kylläisyys riippuu täysin valaistuksesta ja valon lähteestä. Jos realismia tavoittelee valon ja varjon suhteen niin ainoa keino on tosiaan maalata objektiivisen havainnon mukaan, ei minkään teorian.
        Ja olen myös sitä mieltä, että jos nyt sitten "todellisen realismin" tielle lähdetään, niin silloin tulisi kaiketi vaatia myös suvereenia piirustustaitoa jotta luonnossa esiintyviä todellisia muotoja kyettäisiin kuvaamaan siten kuin ne todellisuudessa esiintyvät.

        Ja mitä tulee ajassa kiinni olemiseen, niin totuus on nyt kyllä se, että tänä päivänä tehtyjä, realismiin perustuvia tyylejä esitellään kaikissa museoissa ja kärkigallerioissa muun taiteen ohella. Vai kiistääkö "koulutettu" tämän asian?


      • Yhtä kaikki jne...
        kjwh kirjoitti:

        Vanhan tietoista toisintaa? Eikö sunkin väriteoriat ole sitten jonkun vanhat teorian toisintoa? Eikö loppujen lopuksi kaikki ole jo keksitty ja tehty kuvataiteessa vaikka kuinka kauan aikaa sitten.

        Ehkä se idea onkin sitten tehdä asiat paremmin kuin edellisinä vuosisatoina.

        """"Palaan kuitenkin tähän realismiin vaikka siinäkin on näitä käsitteellisiä eroja niin kuitenkin minua oudoksuttaa se ettei maalarit ole juurikaan osanneet käyttää värillistä todellisuutta maalauksissaan kun eivät ole maalanneet vastaväreillä valoa ja varjoja mikä olisi ollut ehdoton totuus eli todellista realismia.""""

        Tää on nyt taas just tätä "ehdoton totuus". Mitä jos vaikka katsoisit sitä mallia, ja maalaisit sitä. Sen sijaan että maalaisit jotain teoriaa. Sun maalauksia figuurit näyttää lähinnä joltain lihapiirakoilta, kun taas Bastien Lepagen ja Dagnan-Bouveretin figuurit näyttivät äärettömän aidoilta.

        http://inspirationalartworks.blogspot.it/search/label/Dagnan-Bouveret figurative paintings

        Tossa linkissä nähdyistä töistä näkee selvästi että kyseisillä taiteilijoilla todellakin on värioppi hallussa. Niissä jokaisessa on käytetty väriopin suomia "tehokeinoja" hyväksi sanokaa mitä sanotte! Tykkäsin noista ihan kaikista! Täytyy vielä mainita että koulutus- tai peräänantamattomuus oppimisen suhteen paistaa noista töistä varsin selvästi. Saat mielelläsi kutsua niitä vaikkapa "teorioiksi" jos haluat.
        Totuus kuitenkin on että tietyt- kouluissakin opitut lain alaisuudet ovat tärkeitä myöskin realistisissa maalauksissa. Kaikkea ei millään muotoa opita yksinäisyydessään siellä työtiloissa puurtamalla- vaan ainakin on hyvä olla muutama kolleega jonka kanssa on hyvä vaihtaa ajatuksia ja menetelmiä. Toisin sanoen taiteilijalle on eduksi olla ainakin yhteisöllinen ja yhteistyökykyinen jos ei tykkää mennä koulun penkille tai muutoin opiskella.

        "Koulutettu" ei todellakaan puhu lämpimikseen niistä väriteorioista ja muutoinkin värien käyttäytymisen opiskeluista sillä nehän ovat taiteilijalle- jopa realistimaalareille ihan elinehto jotta älyäisi käyttää niiden suomia tehokeinoja maalauksissaan, ei ne todellakaan ole hölynpölyä!
        En malta tässä olla ottamatta tuon alapuolella olevan yhtä pätkää sitaatiksi:

        "Valon ja varjon värien kylläisyys riippuu täysin valaistuksesta ja valon lähteestä. Jos realismia tavoittelee valon ja varjon suhteen niin ainoa keino on tosiaan maalata objektiivisen havainnon mukaan, ei minkään teorian."

        Minä todellakin vakuutan ja alleviivaan että kyseisessäkin "esimerkissä" olisi eduksi juuri väriteorioiden hallinta kaikissa muodoissaan- ja jopa mustavalkoisessa kuvauksessa eli hiili- tai lyijykynäpiirroksessa. Niissäkin on lain alaisuuksia mitä ei yleensä siellä työhuoneensa yksinäisyydessä oivalla kun yrittää esimerkiksi kilpailla valokuvan kanssa. Niisäkin yleensä on niitä "teorioita" jotka ovat omiaan helpottamaan niitä havaintoja!
        Juurikin nämä "teoriat" on tarkoitettu helpotukseksi taiteilijalle jotta hänen ei tarvitse kuluttaa aikaa kuukausitolkulla jonkin työn ääressä pähkäilemässä ja miettimässä 'kuinka minä tuonkin kohdan saisin esitettyä juuri noin niinkuin tuolla mallilla on'. Ne "teoriat" on tarkoitettu helpottamaan havaitoja oman- ja muiden silmään sopivaksi.
        Ammattitaitoisen maalarin yleensä tuntee siitä että hän ei tuherra töitään kuukausi- tai viikkotolkulla.

        Kun olen ajoittain lueskellut tämän ketjun keskusteluita niin välillä tulee tunne itkeäkö vai nauraako. Nimimerkkejä mainitsematta jopa säälinsekainen tunne valtaa mieleni kun kirjoittaja on niin innostunut omasta tekemisestään jossa ei ole sijaa minkäänlaiselle ehdollistamiselle tekemisistään. Kuitenkin kun näiden töitä joskus näkee täällä netissä, niin esimerkiksi minunlaiseni vanhat konkariopettajat oitis näkevät millä menetelmillä- ja yleensä ne olisivat helppoja menetelmiä, joilla kuvan saisi elämään ihan toisella tavalla.
        Jos ei ota minkäänlaisia neuvoja vastaan niin se ei ole enää mitään ammattiylpeyttä mielestäni, vaan silkkaa typeryyttä! Yleensä sellaiset "taiteilijat" taantuvat tuntemattomiksi- ikuisesti opetteleviksi suuruuksiksi joilla ei ole minkäänlaista tulevaisuutta.

        "Pitkään alalla ollut taidemaikka"


      • kjwh
        Yhtä kaikki jne... kirjoitti:

        Tossa linkissä nähdyistä töistä näkee selvästi että kyseisillä taiteilijoilla todellakin on värioppi hallussa. Niissä jokaisessa on käytetty väriopin suomia "tehokeinoja" hyväksi sanokaa mitä sanotte! Tykkäsin noista ihan kaikista! Täytyy vielä mainita että koulutus- tai peräänantamattomuus oppimisen suhteen paistaa noista töistä varsin selvästi. Saat mielelläsi kutsua niitä vaikkapa "teorioiksi" jos haluat.
        Totuus kuitenkin on että tietyt- kouluissakin opitut lain alaisuudet ovat tärkeitä myöskin realistisissa maalauksissa. Kaikkea ei millään muotoa opita yksinäisyydessään siellä työtiloissa puurtamalla- vaan ainakin on hyvä olla muutama kolleega jonka kanssa on hyvä vaihtaa ajatuksia ja menetelmiä. Toisin sanoen taiteilijalle on eduksi olla ainakin yhteisöllinen ja yhteistyökykyinen jos ei tykkää mennä koulun penkille tai muutoin opiskella.

        "Koulutettu" ei todellakaan puhu lämpimikseen niistä väriteorioista ja muutoinkin värien käyttäytymisen opiskeluista sillä nehän ovat taiteilijalle- jopa realistimaalareille ihan elinehto jotta älyäisi käyttää niiden suomia tehokeinoja maalauksissaan, ei ne todellakaan ole hölynpölyä!
        En malta tässä olla ottamatta tuon alapuolella olevan yhtä pätkää sitaatiksi:

        "Valon ja varjon värien kylläisyys riippuu täysin valaistuksesta ja valon lähteestä. Jos realismia tavoittelee valon ja varjon suhteen niin ainoa keino on tosiaan maalata objektiivisen havainnon mukaan, ei minkään teorian."

        Minä todellakin vakuutan ja alleviivaan että kyseisessäkin "esimerkissä" olisi eduksi juuri väriteorioiden hallinta kaikissa muodoissaan- ja jopa mustavalkoisessa kuvauksessa eli hiili- tai lyijykynäpiirroksessa. Niissäkin on lain alaisuuksia mitä ei yleensä siellä työhuoneensa yksinäisyydessä oivalla kun yrittää esimerkiksi kilpailla valokuvan kanssa. Niisäkin yleensä on niitä "teorioita" jotka ovat omiaan helpottamaan niitä havaintoja!
        Juurikin nämä "teoriat" on tarkoitettu helpotukseksi taiteilijalle jotta hänen ei tarvitse kuluttaa aikaa kuukausitolkulla jonkin työn ääressä pähkäilemässä ja miettimässä 'kuinka minä tuonkin kohdan saisin esitettyä juuri noin niinkuin tuolla mallilla on'. Ne "teoriat" on tarkoitettu helpottamaan havaitoja oman- ja muiden silmään sopivaksi.
        Ammattitaitoisen maalarin yleensä tuntee siitä että hän ei tuherra töitään kuukausi- tai viikkotolkulla.

        Kun olen ajoittain lueskellut tämän ketjun keskusteluita niin välillä tulee tunne itkeäkö vai nauraako. Nimimerkkejä mainitsematta jopa säälinsekainen tunne valtaa mieleni kun kirjoittaja on niin innostunut omasta tekemisestään jossa ei ole sijaa minkäänlaiselle ehdollistamiselle tekemisistään. Kuitenkin kun näiden töitä joskus näkee täällä netissä, niin esimerkiksi minunlaiseni vanhat konkariopettajat oitis näkevät millä menetelmillä- ja yleensä ne olisivat helppoja menetelmiä, joilla kuvan saisi elämään ihan toisella tavalla.
        Jos ei ota minkäänlaisia neuvoja vastaan niin se ei ole enää mitään ammattiylpeyttä mielestäni, vaan silkkaa typeryyttä! Yleensä sellaiset "taiteilijat" taantuvat tuntemattomiksi- ikuisesti opetteleviksi suuruuksiksi joilla ei ole minkäänlaista tulevaisuutta.

        "Pitkään alalla ollut taidemaikka"

        No tottakai Dagnan-Bouveret tai kuka hyvänsä käytti väriteorioita tai mitä lie. Mutta hänen työnsä ei todellakaan näyttäneet sen takia hyviltä vaan joku väriteorian periaatteiden soveltaminen oli ehkä 5% koko roskasta. Piirustustaito lienee kaikkein vaikein ja tärkein osa-alue, jos ruvetaan katsomaan sitä mikä tekee hienoista maalauksista todella hienoja.

        """"Minä todellakin vakuutan ja alleviivaan että kyseisessäkin "esimerkissä" olisi eduksi juuri väriteorioiden hallinta kaikissa muodoissaan- ja jopa mustavalkoisessa kuvauksessa eli hiili- tai lyijykynäpiirroksessa. Niissäkin on lain alaisuuksia mitä ei yleensä siellä työhuoneensa yksinäisyydessä oivalla kun yrittää esimerkiksi kilpailla valokuvan kanssa. Niisäkin yleensä on niitä "teorioita" jotka ovat omiaan helpottamaan niitä havaintoja!
        Juurikin nämä "teoriat" on tarkoitettu helpotukseksi taiteilijalle jotta hänen ei tarvitse kuluttaa aikaa kuukausitolkulla jonkin työn ääressä pähkäilemässä ja miettimässä 'kuinka minä tuonkin kohdan saisin esitettyä juuri noin niinkuin tuolla mallilla on'. Ne "teoriat" on tarkoitettu helpottamaan havaitoja oman- ja muiden silmään sopivaksi.
        Ammattitaitoisen maalarin yleensä tuntee siitä että hän ei tuherra töitään kuukausi- tai viikkotolkulla.""""

        En mä tässä mitään teorioita vastaan saarnaa. Vaan sitä vastaan, että väriteoria on ihan yhden tekevä asia, jos ei osaa piirtää. Tämän takia hyvissä taidekouluissa todellakin piiretään joka päivä eläväämallia, kipsiä ja muotokuvaa, mieluiten useampi vuosi tai vaikka koko loppu ikä, kunnes osaa ne perusteet niin hyvin että voi lisätä mittasuhteiden, anatomian, valööreiden ja muun piirtämisten perusteiden joukkoon värin ja maalin käsittelyn.

        Varsinkin "koulutettu" on täälä selittämässä näistä väriteorioistaan, kuva pinnan pinnoituksista ja ties mistä puoliksi omakeksimästään roskasta. Ilman että hän itse osaisi tai edes kirjoituksissaan koskaan painoittaisi näitä perusteiden osaamista. Yleensä hänen viestit ovat vielä puolittain ylistyksiä hänelle itselleen, joka tekee niistä vielä kahta kauheampia.


        En tiedä miksi tosta yksinäisyydesta, kolleegoista ja muista puhuit nytten. Toivottavasti en ole tullut väärin ymmärretyksi. Mun mielestä koulut ja kritiikit on todella hyviä ja kehittäviä asioita. Olen tällä hetkellä itsekkin taidekoulussa. Ainoa huono puoli on, että hyväksi kouluksi voisi ehkä juuri ja juuri kutsua suomessa tota Kotkan Repin Instituutin kuvataidekoulutusta, joka sekin on vaan vuoden mittainen ja maksullinen. Ulkomailta löytyy sitten kait parempia, nekin tosin maksullisia. Eli ei mikä tahansa taidekoulu, vaan semmoinen missä oikeasti tehdään juurta jaksaen painottaen noita perusteita.


      • Taidemaikalle.
        Yhtä kaikki jne... kirjoitti:

        Tossa linkissä nähdyistä töistä näkee selvästi että kyseisillä taiteilijoilla todellakin on värioppi hallussa. Niissä jokaisessa on käytetty väriopin suomia "tehokeinoja" hyväksi sanokaa mitä sanotte! Tykkäsin noista ihan kaikista! Täytyy vielä mainita että koulutus- tai peräänantamattomuus oppimisen suhteen paistaa noista töistä varsin selvästi. Saat mielelläsi kutsua niitä vaikkapa "teorioiksi" jos haluat.
        Totuus kuitenkin on että tietyt- kouluissakin opitut lain alaisuudet ovat tärkeitä myöskin realistisissa maalauksissa. Kaikkea ei millään muotoa opita yksinäisyydessään siellä työtiloissa puurtamalla- vaan ainakin on hyvä olla muutama kolleega jonka kanssa on hyvä vaihtaa ajatuksia ja menetelmiä. Toisin sanoen taiteilijalle on eduksi olla ainakin yhteisöllinen ja yhteistyökykyinen jos ei tykkää mennä koulun penkille tai muutoin opiskella.

        "Koulutettu" ei todellakaan puhu lämpimikseen niistä väriteorioista ja muutoinkin värien käyttäytymisen opiskeluista sillä nehän ovat taiteilijalle- jopa realistimaalareille ihan elinehto jotta älyäisi käyttää niiden suomia tehokeinoja maalauksissaan, ei ne todellakaan ole hölynpölyä!
        En malta tässä olla ottamatta tuon alapuolella olevan yhtä pätkää sitaatiksi:

        "Valon ja varjon värien kylläisyys riippuu täysin valaistuksesta ja valon lähteestä. Jos realismia tavoittelee valon ja varjon suhteen niin ainoa keino on tosiaan maalata objektiivisen havainnon mukaan, ei minkään teorian."

        Minä todellakin vakuutan ja alleviivaan että kyseisessäkin "esimerkissä" olisi eduksi juuri väriteorioiden hallinta kaikissa muodoissaan- ja jopa mustavalkoisessa kuvauksessa eli hiili- tai lyijykynäpiirroksessa. Niissäkin on lain alaisuuksia mitä ei yleensä siellä työhuoneensa yksinäisyydessä oivalla kun yrittää esimerkiksi kilpailla valokuvan kanssa. Niisäkin yleensä on niitä "teorioita" jotka ovat omiaan helpottamaan niitä havaintoja!
        Juurikin nämä "teoriat" on tarkoitettu helpotukseksi taiteilijalle jotta hänen ei tarvitse kuluttaa aikaa kuukausitolkulla jonkin työn ääressä pähkäilemässä ja miettimässä 'kuinka minä tuonkin kohdan saisin esitettyä juuri noin niinkuin tuolla mallilla on'. Ne "teoriat" on tarkoitettu helpottamaan havaitoja oman- ja muiden silmään sopivaksi.
        Ammattitaitoisen maalarin yleensä tuntee siitä että hän ei tuherra töitään kuukausi- tai viikkotolkulla.

        Kun olen ajoittain lueskellut tämän ketjun keskusteluita niin välillä tulee tunne itkeäkö vai nauraako. Nimimerkkejä mainitsematta jopa säälinsekainen tunne valtaa mieleni kun kirjoittaja on niin innostunut omasta tekemisestään jossa ei ole sijaa minkäänlaiselle ehdollistamiselle tekemisistään. Kuitenkin kun näiden töitä joskus näkee täällä netissä, niin esimerkiksi minunlaiseni vanhat konkariopettajat oitis näkevät millä menetelmillä- ja yleensä ne olisivat helppoja menetelmiä, joilla kuvan saisi elämään ihan toisella tavalla.
        Jos ei ota minkäänlaisia neuvoja vastaan niin se ei ole enää mitään ammattiylpeyttä mielestäni, vaan silkkaa typeryyttä! Yleensä sellaiset "taiteilijat" taantuvat tuntemattomiksi- ikuisesti opetteleviksi suuruuksiksi joilla ei ole minkäänlaista tulevaisuutta.

        "Pitkään alalla ollut taidemaikka"

        Käsitit minut nyt väärin. Kirjoitin tuolla ylempänä monessa kohti siitä että vanhojen ja uudempien mestarien töissä on mitä hienointa väriajattelua joka korrelloi modernien taideteorioiden kanssa. Kritiikkini kohdistui "koulutetun" jankutukseen, jonka mukaan vanhasta eikä uudesta taiteesta kuulemma ole löydettävissä väriopillista ajattelua. "Koulutetun" postauksista saa kuvan että hän edustaa koulukuntaa jossa värejä käytetään melko puhtaina eli komplementit vedetään, jos ei suoraan tuubista, niin melkein. Ja koska hän kutsui tätä tapaa käyttää värejä suureellisesti "todelliseksi realismiksi", halusin kommentoida siihen että värien kylläisyyteen ja luonteeseen vaikuttavat monet asiat luonnossa, ja että "todellisen realismin" ,(mitä se ikinä tarkoittaakaan),saavuttaminen tapahtuu yleensä hienovaraisemmin keinoin.

        Edelleen kritisoin "koulutetun" dogmaattista asennetta värioppiin ja sen merkitykseen taideteoksessa. Näen itse väriopin työkaluna, en minkään teoksen itsearvoisena sisältönä, kuten "koulutettu" tuntuu asian kokevan. On tietenkin sangen mahdollista että tulkitsen "koulutettua" väärin.

        Painotan vielä, että olen ehdottomasti sen kannalla että kaikkia kuvankentamisen teorioita opetetaan, erityisesti värioppia. Väriymmärryksen puutteellisuus näkyy selvästi monta kertaa niiden nuorien taiteilijoiden maalauksissa, jotka ovat valinneet perinteiseen realismiin viittaavia ilmaisutapoja. Ja se näkyy siten että kouliintumattomalle silmälle vanhempi taide saattaa näyttää yksinkertaisesti ruskealta ja harmaalta, kun todellisuudessa, kuten todettua, vanhat maalaukset ovat täynnä hienovaraisia, värillisiä tehokeinoja, rinnastuksia ja soinnutuksia. Perehtymätön taiteilija sitten ihmettelee miksi oma maalaus on lattea ja tunkkainen, kun taas vanhan mestarin maalauksessa sävyt loistavat eloisasti.

        Eli olen täysin samaa mieltä kanssasi oppien hyödyllisyydestä, taidemaikka. Olen kuitenkin hyvin eri mieltä siitä, että taideteoksen tulisi ohjelmallisesti sisältää mitään YKSITTÄISTÄ teoreettista lähestymistapaa ollakseen onnistunut. "Koulutetulle" esimerkiksi selkeiden komplementtivärien puute tuntuu tarkoittavan epäonnistunutta ja huonoa maalausta.Ja SITÄ asennetta vastustan.

        Vaikka tunteet hieman kuumenevat ja väärinkäsityksiä tulee, on todella hienoa että palstalla puhutaan konkreettisesti taiteen tekemisestä! Kiitos osanottajille! = )


      • "Koulutettu"
        kjwh kirjoitti:

        Vanhan tietoista toisintaa? Eikö sunkin väriteoriat ole sitten jonkun vanhat teorian toisintoa? Eikö loppujen lopuksi kaikki ole jo keksitty ja tehty kuvataiteessa vaikka kuinka kauan aikaa sitten.

        Ehkä se idea onkin sitten tehdä asiat paremmin kuin edellisinä vuosisatoina.

        """"Palaan kuitenkin tähän realismiin vaikka siinäkin on näitä käsitteellisiä eroja niin kuitenkin minua oudoksuttaa se ettei maalarit ole juurikaan osanneet käyttää värillistä todellisuutta maalauksissaan kun eivät ole maalanneet vastaväreillä valoa ja varjoja mikä olisi ollut ehdoton totuus eli todellista realismia.""""

        Tää on nyt taas just tätä "ehdoton totuus". Mitä jos vaikka katsoisit sitä mallia, ja maalaisit sitä. Sen sijaan että maalaisit jotain teoriaa. Sun maalauksia figuurit näyttää lähinnä joltain lihapiirakoilta, kun taas Bastien Lepagen ja Dagnan-Bouveretin figuurit näyttivät äärettömän aidoilta.

        http://inspirationalartworks.blogspot.it/search/label/Dagnan-Bouveret figurative paintings

        Katsoin tuota linkittämääsi henkilökuvaa. Siinä kuvassa on valkoinen valo ja punainen varjo kasvoissa sekä kädessä johon ei taustan punainen voi heijastua siis ei mitään todellisuutta värien maailmasta. Se mikä kuvaa hiukan parantaa on taustan punaisen vastaväri ilmenee henkilön takissa joka on vihreä.

        Annan tässä yksinkertaisen ohjeen millä voi tarkistaa valon ja varjon värit esim. huoneessa ikkunan ääressä laitatte valkoisen paperin pöydälle ja sen päälle jonkun esineen vaikka kynän pystyyn ja valaisette sitä sivusta esim. hehkulampulla aiheuttaen ristivalaisun ja katsotte näitä kahta varjoa mitkä osuvat paperille niin näette kaksi eriväristä varjoa siinä paperilla, jotka ovat näiden valolähteiden vastavärisiä. Jos olette oikein tarkkanäköisiä niin näette myös kuinka kylmä valo antaa lämpöisen varjon ja päinvastoin.

        Jos näin menettelette voitte alkaa maalata realistisia kuvia joissa valo ja varjokin on mahdollisesti oikein. Se on sitten eriasia jos haluatte liioitella tätä todellisuutta minkä näette kunhan olette ensin oppinut näkemään ja tiedostamaan näkemänne. Ihmisen on vaikea nähdä asoita joita se ei ymmärrä eli kokenut aiemmin.

        Kjwh:lle sanoisin, että se mitä kuvailet piirakan näköiseksi paljastaa, että et osaa katsoa kuvaa vaan katsot kuvan jotain määrättyä kohtaa eli etsit jyrkkiä rajoja ja muotoja, kun pitäisi katsoa kokonaisuutta miten se sulautuu taustaan ja valoon. Ethän autossakaan katso ikkunaa vaan koko autoa. Eli maalaus on se kokonaisuus.

        Nykytaiteessa on erilaiset tavoitteet, kuin silloin joskus menneisyydessä ja yksinkertainen selitys on, että taidekin on kehittynyt muun mukana.


      • kjwh
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Katsoin tuota linkittämääsi henkilökuvaa. Siinä kuvassa on valkoinen valo ja punainen varjo kasvoissa sekä kädessä johon ei taustan punainen voi heijastua siis ei mitään todellisuutta värien maailmasta. Se mikä kuvaa hiukan parantaa on taustan punaisen vastaväri ilmenee henkilön takissa joka on vihreä.

        Annan tässä yksinkertaisen ohjeen millä voi tarkistaa valon ja varjon värit esim. huoneessa ikkunan ääressä laitatte valkoisen paperin pöydälle ja sen päälle jonkun esineen vaikka kynän pystyyn ja valaisette sitä sivusta esim. hehkulampulla aiheuttaen ristivalaisun ja katsotte näitä kahta varjoa mitkä osuvat paperille niin näette kaksi eriväristä varjoa siinä paperilla, jotka ovat näiden valolähteiden vastavärisiä. Jos olette oikein tarkkanäköisiä niin näette myös kuinka kylmä valo antaa lämpöisen varjon ja päinvastoin.

        Jos näin menettelette voitte alkaa maalata realistisia kuvia joissa valo ja varjokin on mahdollisesti oikein. Se on sitten eriasia jos haluatte liioitella tätä todellisuutta minkä näette kunhan olette ensin oppinut näkemään ja tiedostamaan näkemänne. Ihmisen on vaikea nähdä asoita joita se ei ymmärrä eli kokenut aiemmin.

        Kjwh:lle sanoisin, että se mitä kuvailet piirakan näköiseksi paljastaa, että et osaa katsoa kuvaa vaan katsot kuvan jotain määrättyä kohtaa eli etsit jyrkkiä rajoja ja muotoja, kun pitäisi katsoa kokonaisuutta miten se sulautuu taustaan ja valoon. Ethän autossakaan katso ikkunaa vaan koko autoa. Eli maalaus on se kokonaisuus.

        Nykytaiteessa on erilaiset tavoitteet, kuin silloin joskus menneisyydessä ja yksinkertainen selitys on, että taidekin on kehittynyt muun mukana.

        """Siinä kuvassa on valkoinen valo ja punainen varjo kasvoissa sekä kädessä johon ei taustan punainen voi heijastua siis ei mitään todellisuutta värien maailmasta"""

        No tämähän osoittaa nyt sen, että vaikka tässä työssä ei ole noudatettu näitä väriteorian sääntöjä, se näyttää äärimmäisen aidolta. Mitä tästä sitten opittiin? Ehkä se että väriteoriat ei olekkaan niin tärkeitä verrattaen mallin piirtämisen taidoille.


        """"Annan tässä yksinkertaisen ohjeen millä voi tarkistaa valon ja varjon värit esim. huoneessa ikkunan ääressä laitatte valkoisen paperin pöydälle ja sen päälle jonkun esine....""""

        Annan sulle ohjeen. Osta kipsi ja piirrä se sen näköiseksi että se näyttää siltä. Tee tämmösiä koko valööri skaalan kipsipiirustuksia about 10. Ensiksi valkoiselle paperille hiilellä, sitten harmaalle paperille valko liidulla ja hiilellä. About niin että yhteen piirustukseen voi upottaa joku 50-200 tuntia.

        Samaan tapaan tee elävänmallin piirustuksia ja muotokuvia. Ehkä silloin tajuat mistä puhun.


        """"Kjwh:lle sanoisin, että se mitä kuvailet piirakan näköiseksi paljastaa, että et osaa katsoa kuvaa vaan katsot kuvan jotain määrättyä kohtaa eli etsit jyrkkiä rajoja ja muotoja, kun pitäisi katsoa kokonaisuutta miten se sulautuu taustaan ja valoon. Ethän autossakaan katso ikkunaa vaan koko autoa. Eli maalaus on se kokonaisuus.""""

        Kuvia ei opetella katsomaan. Jos kuvassa on sellaisia elementtejä jotka ihmiset universaalisti tajuavat (esim. se että ne näyttävät aidosti ihmiseltä, esineeltä miltä nyt hyvänsä) niin silloin se kuva on hyvä.


        """"Nykytaiteessa on erilaiset tavoitteet, kuin silloin joskus menneisyydessä ja yksinkertainen selitys on, että taidekin on kehittynyt muun mukana.""""

        Ehkä nykytaide on sitten luiskahtanut väärille raiteille.


    • maalari_

      Täällä pyydetään postaamaan ns. vanhojen mestareiden maalauksia joissa tapahtuu tämä valo-ja varjo ilmiö vastavärein. Tämä siksi, että näin on osattu ennen tehdä ja nykyään ei (miksei, sehän on selvää pässin lihaa?).
      Kun tuo esille jonkun ns. vanhan taiteilija, joka tätä on käyttänyt, niin se ei kelpaakaan, koska siinä ei kuulemma tätä harvinaista ilmiötä ole...vaikka nimenomaan ennen tämä asia on tiedostettu?

      Ja mitenkä niin se Gallen-Kallela ei ole käyttänyt värioppia?

      http://www.google.fi/imgres?q=akseli gallen kallela afrikka&num=10&um=1&hl=fi&client=ubuntu&rlz=1C1LENP_enFI479FI479&channel=cs&biw=1920&bih=955&tbm=isch&tbnid=TkBf7QomeZdjHM:&imgrefurl=http://kulumus.blogspot.com/2011/11/isanpaivan-kunniaksi-museoon.html&docid=5msqatFjiYSV5M&imgurl=http://1.bp.blogspot.com/-mPqPdvx65Fg/TtYMpGQx73I/AAAAAAAAAT0/6kJyOMGuokE/s1600/76a3bbab.jpg&w=779&h=768&ei=62WKT5WHM4z64QSBtIjCCQ&zoom=1&iact=hc&vpx=591&vpy=137&dur=702&hovh=223&hovw=226&tx=133&ty=106&sig=101638324090037698065&sqi=2&page=1&tbnh=139&tbnw=141&start=0&ndsp=55&ved=1t:429,r:2,s:0,i:66

      Hirveän pitkä linkki taas. Eikä luultavasti kelpaa, koska ei täysin edusta sitä ns. klassista realismia...

      Eli samaan aikaan nuo vanhat mestarit ovat käyttäneet ja eivät ole käyttäneet tuota tekniikkaa ja nykypäivän taiteilijat eivät sitä viitsi käyttää. Onpas hankalaa.
      He eivät sitä kuulemma edes tiedä, vaikka koko juttu opetetaan jo peruskoulussa.

      Ja vielä loppukaneetti. Täällä tuodaan ilmi, että tätä värioppia eivät tunne nimenomaisesti tänä nykypäivän nuorempi taiteilijasukupolvi. "Toista oli silloin ennen, kun minä opiskelin, silloin tunnettiin ja toteutettiin tätä värioppia valo- ja varjo tilanteissa".
      Sitten kuitenkin nuo suomalaiset maalaukset vaikkapa 70-luvulta ovat jotakin järjetöntä konstruktivisista palikka-hommaa. Ei valoa ei varjoa.

      • Vastaan vielä.....

        Tuo linkitetty "Gallen" maalaus osoittaa että jopa tuollainen vanha mestarikin on ollut ihan tavallinen kuolevainen. :)
        Joo, tuossa todellakin oli käytetty vastavärejä mutta siinä oli menty ihan äärimmäisyyksiin! Ikäänkuin olisi kokeiltu jotain.
        Noita varjoja olisi voitu murtaa sopivalla tavalla sävyttäen ja lopputulos olisi entistäkin kolmiulotteisempi ja silmiä hivelevämpi.

        Edellinen TM


      • kjwh

        Tottakai taiteilijat tunsivat ja käyttivät väriympyrää (jos se on nyt sitä mitä tarkoitit, väriteorialla). Mutta se mitä mä yritän sanoa on, että sen käyttämisen opetteleminen vie ehkä prosentin ajasta verrattaen siihen, kuinka kauan kestää oppia piirtämään figuuria.

        Ja se onkin se idioottimaisin juttu täälä. Että joku "koulutettu" saarnaa väriteoriaa, ja naureskelee realistisille töille. Kun todellisuudessa työt joissa on läiskitty vastavärejä vierekkäin ilman, että ne siveltimenvedot korreloi joihinkin muotoihin, jotka voisi joku muukin, kuin vain taiteilija itse tunnistaa on aivan kauhean näköisiä. Hyvän esimerkin tästä voi nähdä vaikka "koulutetun" omista töistä.


      • "Koulutettu"
        Vastaan vielä..... kirjoitti:

        Tuo linkitetty "Gallen" maalaus osoittaa että jopa tuollainen vanha mestarikin on ollut ihan tavallinen kuolevainen. :)
        Joo, tuossa todellakin oli käytetty vastavärejä mutta siinä oli menty ihan äärimmäisyyksiin! Ikäänkuin olisi kokeiltu jotain.
        Noita varjoja olisi voitu murtaa sopivalla tavalla sävyttäen ja lopputulos olisi entistäkin kolmiulotteisempi ja silmiä hivelevämpi.

        Edellinen TM

        Tuossa Akselin maalauksessa on epä-loogisia kohtia, kuten puun varjopuoli on vihreä vaikka valo on ilmeisen keltainen ja luurangon varjo lämmin sininen joskin luiden varjopuolet ovat oranssiin liukuvia.

        Tätä se Sigridt tarkoitti silloin arvostellessaan Akselin Afrikan töitä, mistä Akseli suuttui.

        Tuossa joku arveli, että tarkoitan päävärejä mutta niin ei ole vaan värilliset harmaat ovat yhtä kelvollisia vastavärien kuvaamiseen. Kunhan vain tietää miten ne sekoitetaan, että näkee mitkä ovat vastavärejä ja ymmärtää niiden lämpöarvot.

        Näissä lämpöarvoissa monet jotka ovat näitä Ittenin ympyröitä katsonut sekoaa ihan pahasti jos ei itse tunnista kylmä lämmin suhteita väririnnastuksissa.


      • "Koulutettu"
        kjwh kirjoitti:

        Tottakai taiteilijat tunsivat ja käyttivät väriympyrää (jos se on nyt sitä mitä tarkoitit, väriteorialla). Mutta se mitä mä yritän sanoa on, että sen käyttämisen opetteleminen vie ehkä prosentin ajasta verrattaen siihen, kuinka kauan kestää oppia piirtämään figuuria.

        Ja se onkin se idioottimaisin juttu täälä. Että joku "koulutettu" saarnaa väriteoriaa, ja naureskelee realistisille töille. Kun todellisuudessa työt joissa on läiskitty vastavärejä vierekkäin ilman, että ne siveltimenvedot korreloi joihinkin muotoihin, jotka voisi joku muukin, kuin vain taiteilija itse tunnistaa on aivan kauhean näköisiä. Hyvän esimerkin tästä voi nähdä vaikka "koulutetun" omista töistä.

        Kuule nyt kjwh. Paasaat jatkuvasti noista töistäni, joista et näytä ymmärtävän juuri mitään. Nuo työni, joita olet katsonut edustavat nykytaidetta mihin et ole vielä edennyt jos sekin aika joskus tulee kohdallesi jos jaksat puurtaa.

        Minun kohdallani ne työni edustavat tätä pitkän linjan puurtamisen huipentumaa. Minulla on takanani tuo kaikki piirtäminen mitä uhoat ehkä satakertaisesti mitä itselläsi on. Ne kaikki kipsit mitä kuvataideakatemiasta löytyy ja jopa nekin mitä ei enää ole kopioitu/valettu uudelleen.
        Siis valööripiirtämistä eli valoisuusarvojen tutkimista kuivahiilellä, rasvahiilellä, ruskohiilellä ja 6-9B kynällä sekä paksu grafiittitangoilla, kuin myös grafiittipulverilla. Muistaakseni yhteensä 318 opintoviikkoa, josta aika suuri osa piirtämistä.

        Ne sinun piirtämisesi, joita silloin aikanaan täällä näytit olivat vasta alkua piirtämiselle ja niinhän itsekin taisit sanoa.
        Paljonkos itselläsi on noita opintoviikkoja takanasi, joten jätä jo nyt tuo uhoaminen ja keskustele asiasta eikä henkilöstä eihän tämä lienee tarkoitus.


    • maalari_

      Kyllä, just sama ajattelin, kun katsoin noita Afrikassa tehtyjä maalauksia, ei ihme, että ne on jääneet vähän sivummalle "Gallen" tuotannossa. Helpottavaa huomata, että ei tarvitse olla täydellinen, joskaan en sitä kuvittele olevanikaan. Tai edes haluaisi. Voisin kuvitella, että henkilöstä on ollut hauskaa tehdä noita maalauksia.

      Niin, ei nyt olleet ihan perinteisimmästä päästä olevia maalauksia, tai no tämän päivän mittakaavassa ovat, tuon ajan eivät varsinaisesti.
      Varmasti ovatkin jotain kokeiluja, kiinnostavaa sinänsä. Ehkäpä halunnut kuvata tuota Afrikan raakaa valoa. Joka tapauksessa, siinä ainakin vastavärejä.

      • Jaakko Ilkka

        On todella valitettavaa, että Gallen-Kallela oli lopultakin niin vähän aikaa Afrikassa, ettei päässyt kunnolla sisälle sen henkeen. Hänen siellä tekemistään maaluksista näkee, että niitä on tehnyt todellinen maalari, niistä suorastaan hypää silmille se ilo, jolla ne on tehty.. Ympäristön hehku on temmannut miehen irti konventioista, hän on maalannut mitä on nahnyt, ja hän on nähnyt Afrikan sen omimmalla tavalla.

        Pidän hänen Afrikka-maalauksiaan eräänä parhaista jaksoista hänen urallaan. Ateneumin suurnäyttelyssä niitä ole esillä 20, toinen toistaan hienompia. Esimerkiksi alkuasukkaiden henkilökuvat ovat kyllä mestarillisia. Onkin kiinnostavaa, että hän jatkoi vielä samaa linjaa mm. Uffizzin gallerian omassa kuvassa (1916) ja Eino Leinon muotokuvassa (1917). Myös Mahlerin kynttilän valossa maalattu kasvotutkielma (mieluummin kuin muotokuva) on samaa väkevää linjaa.


    • kjwh

      http://allart.biz/up/photos/album/B-C/Bastien-Lepage, Jules/bastien-lepage_jules_portrait.jpg

      Tässä on muuten hyvä esimerkki siitä, miten maalaus voi olla todella harmahtava, eikä millään tapaa mitään väriympyrän vastavärejä noudattava ja samaa aikaa äärettömän aidon näköinen.

      Tätä juuri tarkoitan sillä, että maalauksen pääpaino ei ole väreissä. Vaan piirtämisen pääperiaatteissa: ääriviivoissa, valööreissä ja muodoissa.

      • "Vastaväite"

        Minä väitän että tässä työssä puhuu juurikin värit! :) Tässä on haettu juuri niitä sävyjä vastavärejä murtaen ja sävyttäen. Ei niiden vastavärien tarvitse aina esiintyä "raakoina" esillä vaan niitä voi myös sekoitella keskenään ja ne antavat juuri oikean visuaalisen ilmeen kun asialla on taitava ja värien käyttäytymisen tunteva taiteilija. Niillä yleensä saa ihmeitä aikaiseksi.
        Tässä on kyseessä äärimmäisen taitava "värinikkari" ja tuollaiseksi ei kehity pelkästään piirtämistä harjoittelemalla vaan takana on tuhansia tunteja väriteorien opettelua ja kokeiluja.

        Edellinen TM


      • kjwh
        "Vastaväite" kirjoitti:

        Minä väitän että tässä työssä puhuu juurikin värit! :) Tässä on haettu juuri niitä sävyjä vastavärejä murtaen ja sävyttäen. Ei niiden vastavärien tarvitse aina esiintyä "raakoina" esillä vaan niitä voi myös sekoitella keskenään ja ne antavat juuri oikean visuaalisen ilmeen kun asialla on taitava ja värien käyttäytymisen tunteva taiteilija. Niillä yleensä saa ihmeitä aikaiseksi.
        Tässä on kyseessä äärimmäisen taitava "värinikkari" ja tuollaiseksi ei kehity pelkästään piirtämistä harjoittelemalla vaan takana on tuhansia tunteja väriteorien opettelua ja kokeiluja.

        Edellinen TM

        """ tuhansia tunteja väriteorien opettelua ja kokeiluja."""

        Epäilen että joku Bastien Lepage olisi tuhansia tunteja tehnyt jotain väri harjotelmia.

        Tuntuu tosi oudolta nyt tämä väriteoria meinki. Ihan melkein mitä värejä taulussa onkaan, niin joku on jo ylistämässä väriteorian käyttöä. No kai se on sitten niin, että siinä vaiheessa kun taulussa on värejä, niin jotain väriteoriaa on sitten käytetty.


    • maalari_

      Joo samaa mieltä (TM), hienot sävyt maalauksessa. Murrettuja kylmiä sekä lämpimiä sävyjä, hyvä tunnelma. Huomatkaa violettiin taittuva harmaan sävy takissa ja kellertävä puupinta takana, hmmmm....Tämä ainakin mun näytöltä katsottuna.

      Kjwh sinulle, että on hyvin aidon oloinen maalaus myös minun mielestä.
      Harva maalaus toimii ilman muotoa, valööriä, värejä...Tosin näitäkin on tietoisesti tiputeltu pois, kannanottona siis (esim. Pollock?).

      Ilman ääriviivoja tosin mielestäni voi kyllä olla maalaus ja se on erittäin suotavaakin. Missä todellisuudessa on ääriviivoja, ei missään. Piirtäminen ilman minkäänlaisia ääriviivoja on mielestäni mielenkiintoista ja kehittävää.

      Olikohan muuta, ei kai.

      • kjwh

        Ehkä ääriviiva on väärä sana. Mutta jokaisella kaksiulotteisella kuviolla tai muodolla on kyllä jonkun näköinen raja, mikä on sitten tavalla tai toisella piirettävä siveltimellä.

        Ja pakkoa sanoa vielä, että esim. Pollock on kyllä kauheinta sohimista mitä olen koskaan nähnyt XD


      • ot
        kjwh kirjoitti:

        Ehkä ääriviiva on väärä sana. Mutta jokaisella kaksiulotteisella kuviolla tai muodolla on kyllä jonkun näköinen raja, mikä on sitten tavalla tai toisella piirettävä siveltimellä.

        Ja pakkoa sanoa vielä, että esim. Pollock on kyllä kauheinta sohimista mitä olen koskaan nähnyt XD

        Hyvä kuvaava nimi tuolle ääriviivalle voisi olla horisontti. Jos piirrät vaikka palloa tilassa, niin sitä voisi ajatella kuin pientä maisemaa. Missä pallon pinta kaartuu näkymättömiin, siinä on horisontti. Näin ajatellen mitään viivoja ei ole. Me vaan nähdään jyrkkä kontrastiero viivana. Paljon mielenkiintoisempaa on kuvata muodon muutoksia väreillä ja niiden eri lämpötiloilla. Mun mielestä hyvä maalaus on aina enemmän riippuvainen väreistä kuin piirroksesta.
        Bastien Lepage tossa käyttää paljon jotain lämmintä ruskeaa ja kylmää sinista tai mustaa ja tavallaan käyttää vastavärejä hyväkseen. Mun mielestä monet tuon ajan maalarit tekivät samalla tavalla. Muotokuvat varmaan maalattiin tuolloin usein juuri samalla periaatteella, punainen, vihreä. Usein niistä kuitenkin löytyy myös kaikki muutkin päävärit, ainakin vivahteina. Usein noi vanhat muotokuvat on aika hillityillä väreillä maalattuja, mutta sitten hienosti herätetty henkiin muutamilla puhtaamman värin lisäyksellä.


      • kjwh
        ot kirjoitti:

        Hyvä kuvaava nimi tuolle ääriviivalle voisi olla horisontti. Jos piirrät vaikka palloa tilassa, niin sitä voisi ajatella kuin pientä maisemaa. Missä pallon pinta kaartuu näkymättömiin, siinä on horisontti. Näin ajatellen mitään viivoja ei ole. Me vaan nähdään jyrkkä kontrastiero viivana. Paljon mielenkiintoisempaa on kuvata muodon muutoksia väreillä ja niiden eri lämpötiloilla. Mun mielestä hyvä maalaus on aina enemmän riippuvainen väreistä kuin piirroksesta.
        Bastien Lepage tossa käyttää paljon jotain lämmintä ruskeaa ja kylmää sinista tai mustaa ja tavallaan käyttää vastavärejä hyväkseen. Mun mielestä monet tuon ajan maalarit tekivät samalla tavalla. Muotokuvat varmaan maalattiin tuolloin usein juuri samalla periaatteella, punainen, vihreä. Usein niistä kuitenkin löytyy myös kaikki muutkin päävärit, ainakin vivahteina. Usein noi vanhat muotokuvat on aika hillityillä väreillä maalattuja, mutta sitten hienosti herätetty henkiin muutamilla puhtaamman värin lisäyksellä.

        Mä oon eri mieltä, siitä että muotoa olisi paljon mielenkiintoisempaa kuvata väreillä. Oon yleisestikkin sitä mieltä, että väreillä ei voi kuvata kuin pienehköjä muodon muutoksia. Suuret muutokset, pitää sitten kuvata valööreillä. Muuten kuvasta tulee semmoisen lämpökamera kuvan näköinen.

        Viivoistakin olen sitä mieltä. Että teoriassahan niitä ei ole. Mutta käytännössä niitä on aina melkeempä pakko piirtää jos haluaa tehdä piirustuksesta mallin näköisen. Eli vaikka piirtäisi jotain todella pehmeä reunaista puolivaloa/puolivarjoa jolla ei näyttäisi olevan mitään selviä ääriviivoja. On sitä siltikin aina ajateltava kaksiulotteisena kuviona, jolla on jonkinlaiset rajat tai ääriviivat, jotta sen pystyy piirtämään paperille.

        http://1.bp.blogspot.com/_O2wWYrI-l-4/TMGgElizObI/AAAAAAAABMc/47M7dc_1Q58/s1600/Jacob Collins, Self Portrait.jpg

        Tässä Jacob Collinsin piirustuksessa, on jätetty varjot todella teräviksi, sen takia, että se kuva myöhemmin siiretään kuultopaperin avulla pingotetulle kankaalle, ja tollaset tervätä varjot on vaan helpompi nähdä kuultopaperinläpi.

        Se että ne varjot juuri halutaan noinkin geometrisina siihen maalaukseen, eikä esim. jotain puolivarjoja ja valoja. Niin kertoo mun mielestä siitä, että varjot ja muutkin kaksiulotteiset muodot/kuviot on pidettävä geometrisina ja siisteinä, jotta niiden artikulaatiolla voidaan kuvata noita kolmiulotteisen muodon muutoksia, ilman että tarvitsee keksi pyöristyksiä turhan paljoa, eli laittaa sellaista informaatiota mitä ei suoranaisesti ole havainnut. Geometriset kaksiulotteiset muodot ja suorat viivat on helppoja tapoja laittaa paperille yksinkertaistettuna asioita joita näkee. Mieluiten pitäisi kai tehdä koko piirustus samalla periaatteella, tutkia tarkasti ja esittää yksinkertaisesti muotojen ääriviivat, oli ne sitten ääriviivoja, varjomuotoja, puolivarjoja tai puolivaloja.


    • Opetuksesta...

      ...koulutuksesta ja oppimisesta kertoo seuraavaa meille Latvialainen nero Edward Leedkalnin, joka on tunnettu korallilinnan rakentamisesta 1920-1940 luvuilla.

      "Kuten tiedätte, niin me saamme koulussa opetusta, joka perustuu kirjoihin painettuun tietoon. Kaikki ne kirjat, joiden mukaan opetusta annettiin 25 vuotta sitten, sisältävät nyt vanhentunutta ja väärää tietoa ja tällä hetkellä opetuksessa käytettävät kirjat tulevat 25 vuoden päästä sisältämään samalla tavoin vanhentunutta ja väärää tietoa. Näin ollen tällä hetkellä käytettävät kirjat sisältävät väärää tietoa jo nyt ja näiden kirjojen mukaan opetettavat ihmiset eivät oikeasti saa opetusta vaan harhaanjohtavaa informaatiota. Kaikki kirjoitetut kirjat sisältävät väärää tietoa. Ihmiset, jotka eivät ole saaneet opetusta, eivät pysty kirjoittamaan kirjoja ja opetusta saaneet eivät ole saaneet todellista oppia vaan harhaanjohtavaa informaatiota eikä tällainen henkilö pysty kirjoittamaan todenmukaista tietoa sisältävää kirjaa.

      Tämä harhaanjohtaminen alkoi, kun muinaiset esi-isämme alkoivat opettaa jälkeläisiään. Kuten tiedätte, niin he eivät tienneet oikeasti juuri mitään, mutta silti he siirsivät tämän tietämättömyytensä seuraaville sukupolville. Kaikki tämä tapahtui niin viattomasti, ettei kukaan huomannut asian todellista tilaa. Tästä syystä me emme vieläkään saa todellista opetusta.

      Nyt kerron teille, mitä todellinen oppiminen on oman järkeilyni perusteella. Todellinen opetus on aistien toiminnan tehostamista. Me kaikki synnymme raakileina ja pysymme ja kuolemmekin sellaisina, ellemme tietoisesti tehosta aistiemme toimintaa. Mutta kaikki eivät pysty tähän. Todellisen oppimisen perusta on oman itsensä kunnioittaminen. Jos ihminen ei kunnioita itseään, niin hän ei pysty oppimaan mitään. Itsekunnioituksen perustana ovat halu oppia ja se, että tekee ainoastaan hyviä ja oikeita asioita ja se, että uskoo ainoastaan sellaisiin asioihin, jotka voidaan todistaa oikeiksi sekä se, että on arviointikykyinen ja pystyy hallitsemaan itseään.

      Niinpä, jos yksilöllä ei ole todellista halua oppia, niin hän pysyy raakileena ja jos hän tekee asioita, jotka eivät ole hyviä ja oikeita, niin hän on alhainen ihminen ja jos hän uskoo asioihin, joita ei voida todistaa oikeiksi, niin kuka tahansa heikkolahjainen ihminen voi manipuloida häntä ja jos hänellä ei ole arviointikykyä, niin hänellä ei ole mitään motivaatiota tehdä hyviä asioita ja jos hän ei kunnioita itseään, niin hän ei tule koskaan tietämään sitä, että mikä kaikki on mahdollista.

      Näin ollen kaikki sellaiset ihmiset, joilla ei ole noita edellä mainitsemiani ominaisuuksia, eivät pysty omaksumaan mitään todellista oppia."

      • Hölynpölyä! :)

        Tähän on pakko vastata ennen varsinaisen työn alkua.
        Kun edellisen postauksen lukee niin syntyy mielikuva itserakkaasta ja kumma kyllä jopa narsistisesta ajattelutavasta. Kaikki mikä koskee muuta kuin itsensä tekemisiä ja ajatuksia on turhaa ja väärää.
        Tuosta voi lukea rivien välistä paljonkin. Esimerkiksi kaikenlainen koulutus, kirjat ovat turhia jos vain luottaa omaan inuitioon. :)
        Onneksi meitä suomalaisia ei kukaan pysty höynäyttämään tuollaisilla itsekeksityillä teorioilla!
        Oli kuin oli, sainpahan makeat naurut näin työviikon aluksi. Ajattelin laittaa tämän "kuolemattoman jäsentelyn" ilmoitustaululle muidenkin kuin meidän opettajien iloksi. Kertokaahan olisiko tuosta jäsentelystä vaikkapa Esseen yhdeksi osaseksi? :D


      • allkirjoitus puuttui
        Hölynpölyä! :) kirjoitti:

        Tähän on pakko vastata ennen varsinaisen työn alkua.
        Kun edellisen postauksen lukee niin syntyy mielikuva itserakkaasta ja kumma kyllä jopa narsistisesta ajattelutavasta. Kaikki mikä koskee muuta kuin itsensä tekemisiä ja ajatuksia on turhaa ja väärää.
        Tuosta voi lukea rivien välistä paljonkin. Esimerkiksi kaikenlainen koulutus, kirjat ovat turhia jos vain luottaa omaan inuitioon. :)
        Onneksi meitä suomalaisia ei kukaan pysty höynäyttämään tuollaisilla itsekeksityillä teorioilla!
        Oli kuin oli, sainpahan makeat naurut näin työviikon aluksi. Ajattelin laittaa tämän "kuolemattoman jäsentelyn" ilmoitustaululle muidenkin kuin meidän opettajien iloksi. Kertokaahan olisiko tuosta jäsentelystä vaikkapa Esseen yhdeksi osaseksi? :D

        Unohdin allekirjoittaa tuon edellisen postaukseni.

        TM


      • Minä taas....
        Hölynpölyä! :) kirjoitti:

        Tähän on pakko vastata ennen varsinaisen työn alkua.
        Kun edellisen postauksen lukee niin syntyy mielikuva itserakkaasta ja kumma kyllä jopa narsistisesta ajattelutavasta. Kaikki mikä koskee muuta kuin itsensä tekemisiä ja ajatuksia on turhaa ja väärää.
        Tuosta voi lukea rivien välistä paljonkin. Esimerkiksi kaikenlainen koulutus, kirjat ovat turhia jos vain luottaa omaan inuitioon. :)
        Onneksi meitä suomalaisia ei kukaan pysty höynäyttämään tuollaisilla itsekeksityillä teorioilla!
        Oli kuin oli, sainpahan makeat naurut näin työviikon aluksi. Ajattelin laittaa tämän "kuolemattoman jäsentelyn" ilmoitustaululle muidenkin kuin meidän opettajien iloksi. Kertokaahan olisiko tuosta jäsentelystä vaikkapa Esseen yhdeksi osaseksi? :D

        ...olen sitä mieltä tästä "Opetuksesta..."- kirjoittajasta että noin kummallisia ja idioottimaisia ajatuksia täällä ei voi olla kuin sillä yhdellä ja samalla kaikenlaista opetusta epätoivoisesti vihaavalla ja palstalla hyvinkin tunnetulla narsismiin taipuvaisella hemmolla.
        Näkeehän tuon! Hänhän selvästi kaikin tavoin yrittää silotella tilannettaan mihin on näiden "toimiensa" ansiosta joutunut. Nimittäin hän ei enää millään voi osallistua mihinkään oppiin ja opiskeluihin kun on katkonut kaikki sillat takanaan.

        Joo, että kyllähän meillä kaikenlaisia kengänkuluttajia piisaa!
        Huvittavinta on että hän tuossa puhuu heikkolahjaisista ikäänkuin hän itse olisi jotain muuta! Yhtäkaikki, juuri tuo kyltymätön narsistisuus hänet aina tuppaa paljastamaan.
        Ajattelinkin jo että juuriko joku selvästä päästä ihan tosissaan päästelee kynästään juuri tuollaisia sammakoita! :)
        Ymmärrän hyvin miksi taidemaikkaa tuppaa huvittamaan!


      • "Ei pahalla"
        Minä taas.... kirjoitti:

        ...olen sitä mieltä tästä "Opetuksesta..."- kirjoittajasta että noin kummallisia ja idioottimaisia ajatuksia täällä ei voi olla kuin sillä yhdellä ja samalla kaikenlaista opetusta epätoivoisesti vihaavalla ja palstalla hyvinkin tunnetulla narsismiin taipuvaisella hemmolla.
        Näkeehän tuon! Hänhän selvästi kaikin tavoin yrittää silotella tilannettaan mihin on näiden "toimiensa" ansiosta joutunut. Nimittäin hän ei enää millään voi osallistua mihinkään oppiin ja opiskeluihin kun on katkonut kaikki sillat takanaan.

        Joo, että kyllähän meillä kaikenlaisia kengänkuluttajia piisaa!
        Huvittavinta on että hän tuossa puhuu heikkolahjaisista ikäänkuin hän itse olisi jotain muuta! Yhtäkaikki, juuri tuo kyltymätön narsistisuus hänet aina tuppaa paljastamaan.
        Ajattelinkin jo että juuriko joku selvästä päästä ihan tosissaan päästelee kynästään juuri tuollaisia sammakoita! :)
        Ymmärrän hyvin miksi taidemaikkaa tuppaa huvittamaan!

        Mutta jos vain suinkin voitais jättää tällainen negatiivisuus ja ilkeät postaukset ainakin tästä ketjusta pois! Tässä on ollut niin mielenkiintoista ja asiallista keskustelua että ei anneta näiden "kummallisuuksien" pilata tätä keskustelua.
        Minä luulen että jokainen keskustelija täällä osaa ajatella omilla aivoillaan ja tehdä omia johtopäätöksiään. :)
        Siihen liittyen voin kyllä kertoa anekdoottina että ainakin täällä on ollut tavattoman hauska päivä tänään myöskin tuolla oppilaiden puolella!

        "Jaakko Ilkan" mielipiteeseen "gallen" Afikan ajan maalauksista tuolla hieman ylempänä haluan ilmaista että ne todellakin ovat mielenkiintoisia aiheita myöskin minun mielestäni. Sanottakoon että niitä on todellakin tutkittu paljon ja onpa ne olleet mukana myös parinkin väitöskirjan yhtenä kiinnekohteena niiden aiheissa.

        Ja nyt taas sorvin ääreen! :)


      • Opetuksesta
        Minä taas.... kirjoitti:

        ...olen sitä mieltä tästä "Opetuksesta..."- kirjoittajasta että noin kummallisia ja idioottimaisia ajatuksia täällä ei voi olla kuin sillä yhdellä ja samalla kaikenlaista opetusta epätoivoisesti vihaavalla ja palstalla hyvinkin tunnetulla narsismiin taipuvaisella hemmolla.
        Näkeehän tuon! Hänhän selvästi kaikin tavoin yrittää silotella tilannettaan mihin on näiden "toimiensa" ansiosta joutunut. Nimittäin hän ei enää millään voi osallistua mihinkään oppiin ja opiskeluihin kun on katkonut kaikki sillat takanaan.

        Joo, että kyllähän meillä kaikenlaisia kengänkuluttajia piisaa!
        Huvittavinta on että hän tuossa puhuu heikkolahjaisista ikäänkuin hän itse olisi jotain muuta! Yhtäkaikki, juuri tuo kyltymätön narsistisuus hänet aina tuppaa paljastamaan.
        Ajattelinkin jo että juuriko joku selvästä päästä ihan tosissaan päästelee kynästään juuri tuollaisia sammakoita! :)
        Ymmärrän hyvin miksi taidemaikkaa tuppaa huvittamaan!

        "olen sitä mieltä tästä "Opetuksesta..."- kirjoittajasta että noin kummallisia ja idioottimaisia ajatuksia täällä ei voi olla kuin sillä yhdellä ja samalla kaikenlaista opetusta epätoivoisesti vihaavalla ja palstalla hyvinkin tunnetulla narsismiin taipuvaisella hemmolla."

        Otitko kateutesi kohteen taas esille, mutta minä en ole hän ja linkin kautta pääset tutustumaan mielipiteen antajaan peremmin. Uskon muuten ettet ikinä saavuta lähellekään sitä mitä tämä ainutlaatuinen nero, vaikka tekisit mitä tahansa!

        http://www.tiedontalo.net/omatjutut/leedskalnin.htm


      • :) :) :)
        Opetuksesta kirjoitti:

        "olen sitä mieltä tästä "Opetuksesta..."- kirjoittajasta että noin kummallisia ja idioottimaisia ajatuksia täällä ei voi olla kuin sillä yhdellä ja samalla kaikenlaista opetusta epätoivoisesti vihaavalla ja palstalla hyvinkin tunnetulla narsismiin taipuvaisella hemmolla."

        Otitko kateutesi kohteen taas esille, mutta minä en ole hän ja linkin kautta pääset tutustumaan mielipiteen antajaan peremmin. Uskon muuten ettet ikinä saavuta lähellekään sitä mitä tämä ainutlaatuinen nero, vaikka tekisit mitä tahansa!

        http://www.tiedontalo.net/omatjutut/leedskalnin.htm

        Ymmärrän hyvin tuon henkilökohtaisen huolesi koulutuksista etenkin kun sinut nyt tunnen. :D

        Kaikkea hyvää kuitenkin sinulle!

        PS. Jos nyt kuitenki pysyisit tuossa omassa ketjussasi ihan ystävällisenä kehoituksena!


      • Opetuksesta
        :) :) :) kirjoitti:

        Ymmärrän hyvin tuon henkilökohtaisen huolesi koulutuksista etenkin kun sinut nyt tunnen. :D

        Kaikkea hyvää kuitenkin sinulle!

        PS. Jos nyt kuitenki pysyisit tuossa omassa ketjussasi ihan ystävällisenä kehoituksena!

        Hienoa että tunnet minut, mutta mistä ihmeestä?

        Ootte te hauskoja!


      • Niin, maailma...
        Opetuksesta kirjoitti:

        Hienoa että tunnet minut, mutta mistä ihmeestä?

        Ootte te hauskoja!

        ...todella on ihmeellinen! :) Toiset vain on ja toisille on suotu tilanne jossa aina pitää yrittää...eikä siinä aina suinkaan onnistu...niinkuin näit! hyvää elämää sulle!!


      • Stalinismin varjossa
        Niin, maailma... kirjoitti:

        ...todella on ihmeellinen! :) Toiset vain on ja toisille on suotu tilanne jossa aina pitää yrittää...eikä siinä aina suinkaan onnistu...niinkuin näit! hyvää elämää sulle!!

        Yrititkö kertoa miten ajojahtaat yhtä taiteilijaa palstalla, yrittämällä joka ketjussa väittää hänen olevan kirjoitusten takana joita hän ei ole tehnyt, siinä kuitenkaan aina onnistumatta?

        Sekö on sinusta ihmeellistä yrittämistä? Minusta olet kyllä surkuhupaisa tapaus!


      • Kuulehan Stalinismin
        Stalinismin varjossa kirjoitti:

        Yrititkö kertoa miten ajojahtaat yhtä taiteilijaa palstalla, yrittämällä joka ketjussa väittää hänen olevan kirjoitusten takana joita hän ei ole tehnyt, siinä kuitenkaan aina onnistumatta?

        Sekö on sinusta ihmeellistä yrittämistä? Minusta olet kyllä surkuhupaisa tapaus!

        varjossa tyyppi kuka sitten lienee oletkin!!! Tekisit itsellesi palveluksen jos ikäänkuin liukuisit tästä ketjusta pois ihan vaikkapa vaivihkaa.
        On jo tullut hyvinkin selväksi nuo surullisenkuulut yrityksesi tässäkin ketjussa, joten eiköhän ihan sinun itsesi takia kannattaisi liukua tuohon omaan ketjuusi päsmäröimään tuon oman 'painajaisunesi' pariin. Täältä sinä et saa mitään muuta kuin suuren vittutuksen jonka kanssa sä et tule toimeen niinkuin on jo nähty!

        Onhan se kiusallista kun osoittauduit olevasi tuo "Opetuksesta..." tyyppi, mutta sinun on vain yritettävä elää sen asian kanssa! Kerranhan se kirpaisee mutta sinähän olet tottunut saamaan noita kolhuja ihan pääksytysten, joten tuostakin kyllä selviydyt sillä omalla "päättäväisyydelläsi" ja ennenkaikkea sillä omalla "lahjakkuudellasi" mitä mainostat jokaisella saitilla täällä netissä. henkilökohtaiseti itse näkisin kyllä mielelläni jonkun muun kuin sinun itsesi sanovan tuon maagisen asian! ;)

        Minulla on omat epäilykseni sinun henkilöllisyydestäsi- ja melkein voisin vannoa kuka sinä oikeasti olet. Tuosta narsistisuudesta ja kateudesta täysijärkinen ihminen ei kertakaikkiaan voi olla muuta mieltä.
        Naurettavin ja säälittävin yritys oli toi linkityksesi asiaan joka liippaa kovin kaukana taiteesta. Luojalle kiitos että moni muukin on samaa mieltä kanssani!

        Eiköhän sinun miespolon kannattaisi kerrankin tehdä edes hieman johtopäätöksiä siitä mitä kuvaa yrität antaa itsestäsi näin julkisella kanavalla!? Eikö se riitä että jo monen vuoden ajan olet tehnyt itsestäsi narripellen? Kenellekään ei todellakaan ole jäänyt epäselväksi että olet tyhmä kuin vasemman jalan saapas! Tuollaiset yritykset puuttua järkevään keskusteluun omien henkilökohtaisten painajaisten paikkaamiseksi jo viimeistään todistaa tuon meidän käsityksen.
        Oletkohan itse ymmärtänyt kuinka epätoivoiselta oikeasti näytät Markku?


      • Jahas, ja...

        ..Markkupoika tuli tähänkin ketjuun esittelemään noita kusipäisiä teorioitaan!
        On helevetti miehellä otsaa!!!
        Yrittäisit ny kerrankin shokeerata sillä omalla taiteellasi joka omasta mielestäsi on niin erityistä. XDXDXD Kahjo mikä kahjo!!


      • No eiköhän....
        Opetuksesta kirjoitti:

        "olen sitä mieltä tästä "Opetuksesta..."- kirjoittajasta että noin kummallisia ja idioottimaisia ajatuksia täällä ei voi olla kuin sillä yhdellä ja samalla kaikenlaista opetusta epätoivoisesti vihaavalla ja palstalla hyvinkin tunnetulla narsismiin taipuvaisella hemmolla."

        Otitko kateutesi kohteen taas esille, mutta minä en ole hän ja linkin kautta pääset tutustumaan mielipiteen antajaan peremmin. Uskon muuten ettet ikinä saavuta lähellekään sitä mitä tämä ainutlaatuinen nero, vaikka tekisit mitä tahansa!

        http://www.tiedontalo.net/omatjutut/leedskalnin.htm

        Tää viimeistään ollut todistus että nimim. "Opetuksesta..." olikin oikeesti tää surullisen kuulu ML!
        Voi raukkaa kun pitää vielä yrittää vaikka on jo housussa!


      • Stalinismin varjossa
        Kuulehan Stalinismin kirjoitti:

        varjossa tyyppi kuka sitten lienee oletkin!!! Tekisit itsellesi palveluksen jos ikäänkuin liukuisit tästä ketjusta pois ihan vaikkapa vaivihkaa.
        On jo tullut hyvinkin selväksi nuo surullisenkuulut yrityksesi tässäkin ketjussa, joten eiköhän ihan sinun itsesi takia kannattaisi liukua tuohon omaan ketjuusi päsmäröimään tuon oman 'painajaisunesi' pariin. Täältä sinä et saa mitään muuta kuin suuren vittutuksen jonka kanssa sä et tule toimeen niinkuin on jo nähty!

        Onhan se kiusallista kun osoittauduit olevasi tuo "Opetuksesta..." tyyppi, mutta sinun on vain yritettävä elää sen asian kanssa! Kerranhan se kirpaisee mutta sinähän olet tottunut saamaan noita kolhuja ihan pääksytysten, joten tuostakin kyllä selviydyt sillä omalla "päättäväisyydelläsi" ja ennenkaikkea sillä omalla "lahjakkuudellasi" mitä mainostat jokaisella saitilla täällä netissä. henkilökohtaiseti itse näkisin kyllä mielelläni jonkun muun kuin sinun itsesi sanovan tuon maagisen asian! ;)

        Minulla on omat epäilykseni sinun henkilöllisyydestäsi- ja melkein voisin vannoa kuka sinä oikeasti olet. Tuosta narsistisuudesta ja kateudesta täysijärkinen ihminen ei kertakaikkiaan voi olla muuta mieltä.
        Naurettavin ja säälittävin yritys oli toi linkityksesi asiaan joka liippaa kovin kaukana taiteesta. Luojalle kiitos että moni muukin on samaa mieltä kanssani!

        Eiköhän sinun miespolon kannattaisi kerrankin tehdä edes hieman johtopäätöksiä siitä mitä kuvaa yrität antaa itsestäsi näin julkisella kanavalla!? Eikö se riitä että jo monen vuoden ajan olet tehnyt itsestäsi narripellen? Kenellekään ei todellakaan ole jäänyt epäselväksi että olet tyhmä kuin vasemman jalan saapas! Tuollaiset yritykset puuttua järkevään keskusteluun omien henkilökohtaisten painajaisten paikkaamiseksi jo viimeistään todistaa tuon meidän käsityksen.
        Oletkohan itse ymmärtänyt kuinka epätoivoiselta oikeasti näytät Markku?

        ""varjossa tyyppi kuka sitten lienee oletkin!!!""

        ""Oletkohan itse ymmärtänyt kuinka epätoivoiselta oikeasti näytät Markku?""

        Näiden kirjoitustesi välissä olevaa ei ole tarvetta kommentoida ollenkaan, koska se osoittaa vain katkeran kateutesi, mutta ensin et tiedä kenen kanssa keskustelet ja heti perään jo mainitset hänen nimensä, oletko itse miettinyt miltä se näyttää välissä olevan kateellisen mustamaalauksen lisäksi?


      • Stalinismin varjossa
        No eiköhän.... kirjoitti:

        Tää viimeistään ollut todistus että nimim. "Opetuksesta..." olikin oikeesti tää surullisen kuulu ML!
        Voi raukkaa kun pitää vielä yrittää vaikka on jo housussa!

        Mikset tee perättömiä väitteitäsi omalla nimelläsi?


      • Stalinismin varjossa
        Jahas, ja... kirjoitti:

        ..Markkupoika tuli tähänkin ketjuun esittelemään noita kusipäisiä teorioitaan!
        On helevetti miehellä otsaa!!!
        Yrittäisit ny kerrankin shokeerata sillä omalla taiteellasi joka omasta mielestäsi on niin erityistä. XDXDXD Kahjo mikä kahjo!!

        Ai näitä perättömiäö väitteitä tehdään näköjään useammallakin nimimerkillä, yhden taiteilijan katkeran kateelliset ajojahtaajat ovat taas vauhdissa!


      • Pikku jatko!
        Stalinismin varjossa kirjoitti:

        Ai näitä perättömiäö väitteitä tehdään näköjään useammallakin nimimerkillä, yhden taiteilijan katkeran kateelliset ajojahtaajat ovat taas vauhdissa!

        ""Markkupoika tuli tähänkin ketjuun esittelemään noita kusipäisiä teorioitaan!
        On helevetti miehellä otsaa!!!""

        Ensinnäkin väitteesi on väärä ja toiseksi kirjoituksessa ainakin omasta mielestäni kerrotaan hyvin selvästi nimeltä mainiten kenen ajatuksia kirjoituksessa esitetään! Joten kirjoituksesi on vain ja ainoastaan kateutesi kohteen julkista mustamaalaamista jopa nimeltä mainiten!

        ""Yrittäisit ny kerrankin shokeerata sillä omalla taiteellasi joka omasta mielestäsi on niin erityistä. XDXDXD Kahjo mikä kahjo!!""

        Väärät väitteet eivät siis riitä, vaan ajojahtia pitää jatkaa vielä lisää mustamaalaamalla ja haukkumalla nimeltä mainitsemaasi taiteilijaa! Mutta älkä huolehdi, en poistata viestejä palstalta, koska kun niitä tulee tarpeeksi, teen blogikirjoituksen uuteen suomeen ja kysyn maamme viranomaisilta julkisesti, montako vuotta tällä palstalla saadaan toimia laittomasti yhtä taiteilijaa kohtaan?

        Joten anna tulla lisää vain noita laittomia viestejä jotka suoraan ovat kohdistettuja yhteen taiteilijaan nimeltä mainiten!


      • Niinpä!
        Pikku jatko! kirjoitti:

        ""Markkupoika tuli tähänkin ketjuun esittelemään noita kusipäisiä teorioitaan!
        On helevetti miehellä otsaa!!!""

        Ensinnäkin väitteesi on väärä ja toiseksi kirjoituksessa ainakin omasta mielestäni kerrotaan hyvin selvästi nimeltä mainiten kenen ajatuksia kirjoituksessa esitetään! Joten kirjoituksesi on vain ja ainoastaan kateutesi kohteen julkista mustamaalaamista jopa nimeltä mainiten!

        ""Yrittäisit ny kerrankin shokeerata sillä omalla taiteellasi joka omasta mielestäsi on niin erityistä. XDXDXD Kahjo mikä kahjo!!""

        Väärät väitteet eivät siis riitä, vaan ajojahtia pitää jatkaa vielä lisää mustamaalaamalla ja haukkumalla nimeltä mainitsemaasi taiteilijaa! Mutta älkä huolehdi, en poistata viestejä palstalta, koska kun niitä tulee tarpeeksi, teen blogikirjoituksen uuteen suomeen ja kysyn maamme viranomaisilta julkisesti, montako vuotta tällä palstalla saadaan toimia laittomasti yhtä taiteilijaa kohtaan?

        Joten anna tulla lisää vain noita laittomia viestejä jotka suoraan ovat kohdistettuja yhteen taiteilijaan nimeltä mainiten!

        Tässä keskustelussa käydään keskustelua koulutuksesta ja nyt tarkoituksena on ilmeisesti yrittää lumettaa kirjoitukseni linkitys mielipiteineen ja koska sitä ei osata ja pystytä muuten tekemään, kuin esittämällä kirjoitus palstalaisten vihan kohteeksi joutuneen mielipiteiksi, niin siksi nämä perättömät väitteet.

        Mutta kuten näemme, asiaperustein kukaan ei Edward Leedskalningin mielipiteitä pysty torppaamaan!


      • Stalinismin varjossa
        Niinpä! kirjoitti:

        Tässä keskustelussa käydään keskustelua koulutuksesta ja nyt tarkoituksena on ilmeisesti yrittää lumettaa kirjoitukseni linkitys mielipiteineen ja koska sitä ei osata ja pystytä muuten tekemään, kuin esittämällä kirjoitus palstalaisten vihan kohteeksi joutuneen mielipiteiksi, niin siksi nämä perättömät väitteet.

        Mutta kuten näemme, asiaperustein kukaan ei Edward Leedskalningin mielipiteitä pysty torppaamaan!

        Juuri näin! Joka kerta kun kirjoitus ei miellytä näitä taiteen virallisia piirejä, alkaa kirjoitusten laittaminen minun niskaani! Seon se tapa jolla väärät mielipiteet, vaikka ne olisivat kenen tahansa kirjoittamia, yritetään mitätöidä, koska systeemi ei kestä kritisointia, eikä osaa vastata kritiikkiin vastaargumentein!

        Näemme loistavan esimerkin virallisen taiteen kentän toiminnasta, systeemin mädännäisyyden jatkoksi. Juuri näinä aikoina kun taiteen kenttään on tulossa isojakin muutoksia, aletaan ryhmäsidonnaisuutta ja tunnustuksellisuutta lisätä verhoamalla kaikki väärät mielipiteet yhden taiteilijan tekosiksi! Portinvartijat toimivat julkeasti ja laittomasti esittämällä jatkuvasti vääriä väitteitä nimeltä mainitsemastaan taiteilijasta!

        Kohta viisi vuotta jatkunut ajojahti yhtä nimeltä mainittua taiteilijaa kohtaan on vertaansa vailla ja aivan varmasti sitä tehdään viranomaisten suosiollisella avustuksella, tai poliittisessa suojeluksessa, ei tällainen muuten ole mahdollista! Siitä huolimatta se ei poista teon raukkamaisuutta, vaan lisää sitä entistä enemmän!


      • Voihan se olla,
        Opetuksesta kirjoitti:

        "olen sitä mieltä tästä "Opetuksesta..."- kirjoittajasta että noin kummallisia ja idioottimaisia ajatuksia täällä ei voi olla kuin sillä yhdellä ja samalla kaikenlaista opetusta epätoivoisesti vihaavalla ja palstalla hyvinkin tunnetulla narsismiin taipuvaisella hemmolla."

        Otitko kateutesi kohteen taas esille, mutta minä en ole hän ja linkin kautta pääset tutustumaan mielipiteen antajaan peremmin. Uskon muuten ettet ikinä saavuta lähellekään sitä mitä tämä ainutlaatuinen nero, vaikka tekisit mitä tahansa!

        http://www.tiedontalo.net/omatjutut/leedskalnin.htm

        muttet saavuta sinäkään.


      • Miksi, oi miksi
        Stalinismin varjossa kirjoitti:

        Juuri näin! Joka kerta kun kirjoitus ei miellytä näitä taiteen virallisia piirejä, alkaa kirjoitusten laittaminen minun niskaani! Seon se tapa jolla väärät mielipiteet, vaikka ne olisivat kenen tahansa kirjoittamia, yritetään mitätöidä, koska systeemi ei kestä kritisointia, eikä osaa vastata kritiikkiin vastaargumentein!

        Näemme loistavan esimerkin virallisen taiteen kentän toiminnasta, systeemin mädännäisyyden jatkoksi. Juuri näinä aikoina kun taiteen kenttään on tulossa isojakin muutoksia, aletaan ryhmäsidonnaisuutta ja tunnustuksellisuutta lisätä verhoamalla kaikki väärät mielipiteet yhden taiteilijan tekosiksi! Portinvartijat toimivat julkeasti ja laittomasti esittämällä jatkuvasti vääriä väitteitä nimeltä mainitsemastaan taiteilijasta!

        Kohta viisi vuotta jatkunut ajojahti yhtä nimeltä mainittua taiteilijaa kohtaan on vertaansa vailla ja aivan varmasti sitä tehdään viranomaisten suosiollisella avustuksella, tai poliittisessa suojeluksessa, ei tällainen muuten ole mahdollista! Siitä huolimatta se ei poista teon raukkamaisuutta, vaan lisää sitä entistä enemmän!

        te vastaatte tuolle hullulle? Hyvä ketju meni taas täysin pilalle kun ette malta jättää tuota kylähullua yksin ulvomaan vainoharhaista hölynpölyään.


      • Stalinismin varjossa
        Miksi, oi miksi kirjoitti:

        te vastaatte tuolle hullulle? Hyvä ketju meni taas täysin pilalle kun ette malta jättää tuota kylähullua yksin ulvomaan vainoharhaista hölynpölyään.

        Siis mitä, täällähän esitellään vääriä väitteitä mainitusta taiteilijasta ja hänkö ei saisi tulla tähän ketjuun puolustamaan itseään?

        Ja jututhan on tosia, aivan kuten tiedät, vaikka muuta väitätkin! Yrittäkään nyt portinvartijat koittaa pysyä housuissanne ajojahtinne kanssa!


    • maalari_

      Kjwh, Pollock-esimerkkini koski maalaamista josta puuttuu muodon hallinta. Se siis ei ollut kannanotto puolesta tai vastaan. Tarkoitukseni oli kommentoida, että näiden ns. maalaamisen peruslähtökohtien pois pudottaminen voi olla myös ns. kannanotto.

      Jos teille tulee muita mieleen, niin kiinnostaisi tietää.

      Itse pidin aikoinani paljon Pollockista joten tämä ensimmäinen, joka tuli mieleen taiteilijana, joka välttää muotoa. Tämä on henkilökohtainen mieltymykseni, enkä niitä täällä viitsi sen enempää tilittää.

      Piirtäessä kohteella on valoa ja varjoa, ei välttämättä ääriviivaa. Se siis mun pointtina.

      Kannattaa kokeilla piirtämistä josta puuttuu ääriviivat, se on hyvin kiinnostavaa ja valaisevaa. Mutta joo, tavallaan tässä muodostuu jonkinlainen ääriviiva tai ainakin alueen muutos.
      Suosittelen kokeilemaan heille, jotka piirtämistä harrastavat. Ellei sitten ole jo kokeillut.

      En ollut asiaa ajatellut, ennenkuin eräs kuvanveistäjä valaisia minua ajattelemaan asioita vain valona, varjona ja jonkinlaisena näiden muodostamana massana. Siinäpä ajatus, joka ei ollut pälkähtänytkään päähäni.

      Olikohan tässä kaikki, oli varmaan.

      • kjwh

        No piirran kylla paivittain ilman aariviivoja. Silloin tietenkin kun olen siina pisteessa etta haivutan ne aariviivat taustaan ja laitan koko valooriskaalan paperille.

        Aariviivaa ei kylla toisaalta paase pakoon. Koska jokaisella kaksiulotteisella valoori alueella on se uloin kohtansa. Eli vaikka maalaisi siluettia, joutuu koko ajan sen aariviivan kanssa tekemisiin. Ei niin etta se konkreettisesti piirrettaisiin sinne viivana, mutta kaksiulotteisena kuviona tai muotona se on vielakin lasna. Ja kaikki mahdolliset mokat mita sen kanssa tekee, nakyvat lahes yhta voimakkaasti kuin tavallisessa aariviiva piirustuksessa.


    • maalari_

      Noooo.Selvä.

      • kjwh

        No joo vähän ehkä saarnaamista mun taholta :D...

        Oon vaan huomannut sen tosi vaikeaksi piirtää ilman sitä vaihetta, että luonnostelisi ääriviivoilla ja käyttäisi ehkä yhtä valööriä, jonka jälkeen sitten siirtyy koko valööriskaalaan.

        Jos alkaa heti koko valööriskaalalla heittelemään niitä valööreitä ympäriinsä. Saattaa painaa turhankin paljoa grafiittia tai hiiltä paperin sisään, jota on sitten myöhemmin mahdoton poimia pois hiilikumilla. Vähän riski altista siis :D


      • "Koulutettu"
        kjwh kirjoitti:

        No joo vähän ehkä saarnaamista mun taholta :D...

        Oon vaan huomannut sen tosi vaikeaksi piirtää ilman sitä vaihetta, että luonnostelisi ääriviivoilla ja käyttäisi ehkä yhtä valööriä, jonka jälkeen sitten siirtyy koko valööriskaalaan.

        Jos alkaa heti koko valööriskaalalla heittelemään niitä valööreitä ympäriinsä. Saattaa painaa turhankin paljoa grafiittia tai hiiltä paperin sisään, jota on sitten myöhemmin mahdoton poimia pois hiilikumilla. Vähän riski altista siis :D

        kjwh, tuo piirtäminen valooreilla on juuri sitä maalauksen valmistelua ja maalaus on sen jatke.
        Nykymaalauksessa nuo valöörit korvataan väreillä ja suorastaan vältellään tekemästä mitään jyrkkiä rajoja niiden välille. Myös vältellään perspektiivisiä viittauksia tekemästä ja edetään ainoastaan väri-perspektiivin kautta kuvaamaan tilaa jota kuvataan.
        Tuo linkittämäsi henkilökuva on ilmeisesti maalattu pitkäpolttovälisestä kameralla otetusta kuvasta, kun tuo perspektiivi on niin latistunut tasoon. Kuvassa ei myöskään ilmene mitään vastavärin käytöstä valo-varjo osuudella mikä kielii siitä että maalarilla ole sellaisesta tietoa.
        Kuvasta löytyy kyllä ruskean ja vihreän värin käyttöä, mutta vain paikallisvärityksinä. Loppu huomiona sanoisin, että jos kuva olisi maalattu mallista olisi tarkkanäköinen maalari nähnyt nuo valon ja varjon värit esim. kasvoilla.


      • kjwh
        "Koulutettu" kirjoitti:

        kjwh, tuo piirtäminen valooreilla on juuri sitä maalauksen valmistelua ja maalaus on sen jatke.
        Nykymaalauksessa nuo valöörit korvataan väreillä ja suorastaan vältellään tekemästä mitään jyrkkiä rajoja niiden välille. Myös vältellään perspektiivisiä viittauksia tekemästä ja edetään ainoastaan väri-perspektiivin kautta kuvaamaan tilaa jota kuvataan.
        Tuo linkittämäsi henkilökuva on ilmeisesti maalattu pitkäpolttovälisestä kameralla otetusta kuvasta, kun tuo perspektiivi on niin latistunut tasoon. Kuvassa ei myöskään ilmene mitään vastavärin käytöstä valo-varjo osuudella mikä kielii siitä että maalarilla ole sellaisesta tietoa.
        Kuvasta löytyy kyllä ruskean ja vihreän värin käyttöä, mutta vain paikallisvärityksinä. Loppu huomiona sanoisin, että jos kuva olisi maalattu mallista olisi tarkkanäköinen maalari nähnyt nuo valon ja varjon värit esim. kasvoilla.

        No en usko että toi Bastien Lepagen kuva mistään valokuvasta on maalattu. Varmasti hän ehkä oli inspiroitunut valokuvista tai ehkä joskus jopa niistä maalasi... Toisaalta ihan sama.

        Kuullostaa taas niin vit un naurettavalta kun rupeat selittämään että minkä polttovälisillä linsseillä joku valokuva on otettu mistä toi työ on maalattu. Kaikessa on taas kyse sun olemattomasti ammatti osaamisestasi.

        """ että jos kuva olisi maalattu mallista olisi tarkkanäköinen maalari nähnyt nuo valon ja varjon värit esim. kasvoilla.""""

        Bastien Lepage vei elävän näköisyyden semmoselle tasolle, että siihen ei moni ole sen jälkeen päässyt. Joten turpa vit tu kiinni


      • maalari_
        "Koulutettu" kirjoitti:

        kjwh, tuo piirtäminen valooreilla on juuri sitä maalauksen valmistelua ja maalaus on sen jatke.
        Nykymaalauksessa nuo valöörit korvataan väreillä ja suorastaan vältellään tekemästä mitään jyrkkiä rajoja niiden välille. Myös vältellään perspektiivisiä viittauksia tekemästä ja edetään ainoastaan väri-perspektiivin kautta kuvaamaan tilaa jota kuvataan.
        Tuo linkittämäsi henkilökuva on ilmeisesti maalattu pitkäpolttovälisestä kameralla otetusta kuvasta, kun tuo perspektiivi on niin latistunut tasoon. Kuvassa ei myöskään ilmene mitään vastavärin käytöstä valo-varjo osuudella mikä kielii siitä että maalarilla ole sellaisesta tietoa.
        Kuvasta löytyy kyllä ruskean ja vihreän värin käyttöä, mutta vain paikallisvärityksinä. Loppu huomiona sanoisin, että jos kuva olisi maalattu mallista olisi tarkkanäköinen maalari nähnyt nuo valon ja varjon värit esim. kasvoilla.

        Koulutettu.Onko se Bastian Lebagen maalaus sinusta tosiaan huono? Ei se kyllä ole.
        Hyvin on mahdollista, että siinä on kameraa käytetty apuna, koska niin taiteilijat ovat tehneet jo kauan. Sitä vartenhan kamera on alunperin kehitetty.
        Ovatko Vermeerinkin teokset huonjoa, koska hän käytti kameraa?

        Mä olisin todella kiinnostunut näkemään teoksen, joka on mielestäsi tarpeeksi hyvä? Kuullostaa siltä, että kukaan ei ole taiteilija eikä mikään teos voi olla taidetta.

        Mä en nimittäin ilmeisesti nyt ymmärrä (mutta olenhan nykytaiteilija joten...) mistä on kyse, ellen nyt näe jotakin aukotonta teosesomerkkiä.


      • Jaakko Ilkka
        "Koulutettu" kirjoitti:

        kjwh, tuo piirtäminen valooreilla on juuri sitä maalauksen valmistelua ja maalaus on sen jatke.
        Nykymaalauksessa nuo valöörit korvataan väreillä ja suorastaan vältellään tekemästä mitään jyrkkiä rajoja niiden välille. Myös vältellään perspektiivisiä viittauksia tekemästä ja edetään ainoastaan väri-perspektiivin kautta kuvaamaan tilaa jota kuvataan.
        Tuo linkittämäsi henkilökuva on ilmeisesti maalattu pitkäpolttovälisestä kameralla otetusta kuvasta, kun tuo perspektiivi on niin latistunut tasoon. Kuvassa ei myöskään ilmene mitään vastavärin käytöstä valo-varjo osuudella mikä kielii siitä että maalarilla ole sellaisesta tietoa.
        Kuvasta löytyy kyllä ruskean ja vihreän värin käyttöä, mutta vain paikallisvärityksinä. Loppu huomiona sanoisin, että jos kuva olisi maalattu mallista olisi tarkkanäköinen maalari nähnyt nuo valon ja varjon värit esim. kasvoilla.

        Nyt meni hiukan sekavaksi ymmärtää. Kirjoitat

        "Nykymaalauksessa nuo valöörit korvataan väreillä ja..."

        Olipa opetus muuten mitä hyvänsä niin kyllä siinä valöörit ja kulöörit erotetaan toisistaan. Varjo on aina valoarvoltaan valopaikkaa pienempi väristä riippumatta.


      • Jaakko Ilkka
        maalari_ kirjoitti:

        Koulutettu.Onko se Bastian Lebagen maalaus sinusta tosiaan huono? Ei se kyllä ole.
        Hyvin on mahdollista, että siinä on kameraa käytetty apuna, koska niin taiteilijat ovat tehneet jo kauan. Sitä vartenhan kamera on alunperin kehitetty.
        Ovatko Vermeerinkin teokset huonjoa, koska hän käytti kameraa?

        Mä olisin todella kiinnostunut näkemään teoksen, joka on mielestäsi tarpeeksi hyvä? Kuullostaa siltä, että kukaan ei ole taiteilija eikä mikään teos voi olla taidetta.

        Mä en nimittäin ilmeisesti nyt ymmärrä (mutta olenhan nykytaiteilija joten...) mistä on kyse, ellen nyt näe jotakin aukotonta teosesomerkkiä.

        Pari kommenttia.

        "...että siinä on kameraa käytetty apuna, koska niin taiteilijat ovat tehneet jo kauan. Sitä vartenhan kamera on alunperin kehitetty."

        Mistä olet kaivanut tuon tiedon, että kamera olisi kehitetty maalaustaiteen tarpeisiin?

        "Ovatko Vermeerinkin teokset huonjoa, koska hän käytti kameraa?"

        Kameraa ei ollut vielä Vermeerin aikana 1600-luvulla, se keksittiin vasta 1800-luvun alkupuolella. Kamera obscura sen sijaan tunnettiin ilmeisesti jo antiikin aikana. Vermeerinkin arvellaan käyttäneen sitä hyväkseen, hänen maalaustensa perusteella on jopa konstruoitu tuon pimiön sijoituspaikka huoneessa, jossa Vermeer maalasi. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole. Kamera obscuran käyttöä ei voi verrata kameran käyttöön, vaikka niillä yhtäläisyyttä onkin..


      • maalari_
        Jaakko Ilkka kirjoitti:

        Pari kommenttia.

        "...että siinä on kameraa käytetty apuna, koska niin taiteilijat ovat tehneet jo kauan. Sitä vartenhan kamera on alunperin kehitetty."

        Mistä olet kaivanut tuon tiedon, että kamera olisi kehitetty maalaustaiteen tarpeisiin?

        "Ovatko Vermeerinkin teokset huonjoa, koska hän käytti kameraa?"

        Kameraa ei ollut vielä Vermeerin aikana 1600-luvulla, se keksittiin vasta 1800-luvun alkupuolella. Kamera obscura sen sijaan tunnettiin ilmeisesti jo antiikin aikana. Vermeerinkin arvellaan käyttäneen sitä hyväkseen, hänen maalaustensa perusteella on jopa konstruoitu tuon pimiön sijoituspaikka huoneessa, jossa Vermeer maalasi. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole. Kamera obscuran käyttöä ei voi verrata kameran käyttöön, vaikka niillä yhtäläisyyttä onkin..

        Jaakko.

        Oli Vermeerin aikana camera obscura ja siinä oli myös linssi ja hän käytti sitä työnsä apuna (wikipedia). Tuolloin sillä ei vielä tuotettu valokuvia, mutta periaate kameran kanssa on sama.

        Camera obscura eli neulanreikäkamera on alkeellinen kamera, jota käytetään vielä edelleenkin ja sillä voidaan myös tuottaa valokuva. Samoin jokainen nykypäivän kamera on edelleenkin myös camera obscura, se on valotiivis ja siinä on suljin. Sitä voi siis verrata kameraan ihan passelisti, vaikka eihän se nyt mikään Leica tietenkään ole.

        Voidaan me tietenkin alkaa tässä nyt vääntämään kättä, onko neulanreikäkamera, kamera vai ei. Mutta miksi?


      • Jaakko Ilkka
        maalari_ kirjoitti:

        Jaakko.

        Oli Vermeerin aikana camera obscura ja siinä oli myös linssi ja hän käytti sitä työnsä apuna (wikipedia). Tuolloin sillä ei vielä tuotettu valokuvia, mutta periaate kameran kanssa on sama.

        Camera obscura eli neulanreikäkamera on alkeellinen kamera, jota käytetään vielä edelleenkin ja sillä voidaan myös tuottaa valokuva. Samoin jokainen nykypäivän kamera on edelleenkin myös camera obscura, se on valotiivis ja siinä on suljin. Sitä voi siis verrata kameraan ihan passelisti, vaikka eihän se nyt mikään Leica tietenkään ole.

        Voidaan me tietenkin alkaa tässä nyt vääntämään kättä, onko neulanreikäkamera, kamera vai ei. Mutta miksi?

        Kättä tässä tuskin kannattaa vääntää, mutta syytä olisi pysyä siinä, mikä varmuudella tiedetään. Voi olla. että Vermeer käytti camera obscuraa, mutta siitä ei ole sitovia todisteita. Vermeerin ja camera obscuran suhteesta on melko mittava kirjallisuuskin, mutta siitä huolimatta Vermeerin suuren kiertävä näyttelyn (1995-96) erinomainen näyttelyluettelo vain toteaa, että faktista näyttöä camera obscuran käytöstä ei ole.

        Mielestäni camera obscura ei ole kamera, koska sitä käytatään kuten projektoria tai vastaavaa, jolla kuva heijastetaan haluttuun paikkaan. .


      • maalari_
        Jaakko Ilkka kirjoitti:

        Kättä tässä tuskin kannattaa vääntää, mutta syytä olisi pysyä siinä, mikä varmuudella tiedetään. Voi olla. että Vermeer käytti camera obscuraa, mutta siitä ei ole sitovia todisteita. Vermeerin ja camera obscuran suhteesta on melko mittava kirjallisuuskin, mutta siitä huolimatta Vermeerin suuren kiertävä näyttelyn (1995-96) erinomainen näyttelyluettelo vain toteaa, että faktista näyttöä camera obscuran käytöstä ei ole.

        Mielestäni camera obscura ei ole kamera, koska sitä käytatään kuten projektoria tai vastaavaa, jolla kuva heijastetaan haluttuun paikkaan. .

        No joo...Mun tiedot oli peräisin wikipedista, mutta uskon kyllä mitä sanot, koska kuullostaa, että olet tutustunut Vermeerin elämään / taiteeseen tarkasti.

        Camera obscura on kamera. Minäkin olen sillä tehnyt valokuvia. Eli kyllä se on ehdottomasti kameran edeltäjä, vaikka alkuun onkin ollut juuri tuota mitä sanoitkin.


      • Ei todellakaan ole..
        kjwh kirjoitti:

        No joo vähän ehkä saarnaamista mun taholta :D...

        Oon vaan huomannut sen tosi vaikeaksi piirtää ilman sitä vaihetta, että luonnostelisi ääriviivoilla ja käyttäisi ehkä yhtä valööriä, jonka jälkeen sitten siirtyy koko valööriskaalaan.

        Jos alkaa heti koko valööriskaalalla heittelemään niitä valööreitä ympäriinsä. Saattaa painaa turhankin paljoa grafiittia tai hiiltä paperin sisään, jota on sitten myöhemmin mahdoton poimia pois hiilikumilla. Vähän riski altista siis :D

        ...väärin ensin luonnostella ennenkuin aloittaa tuollaisen työn. Niitä luonnostelutapoja kun on niin monenlaisia ja jopa 'näennäisiä' tietyin menetelmin tehtynä.
        Itse olen neuvonut 'kumittamaan' ääriviivat sen jälkeen kun valöörit on tuotu 'äärikehyksiin'.
        Tärkein asia luonnostelussa on mahdollisimman pehmeä lyijy ja äärimmäisen kevyt käsi. Kyllä se siitä! :)

        TM


      • Totta!!
        maalari_ kirjoitti:

        Koulutettu.Onko se Bastian Lebagen maalaus sinusta tosiaan huono? Ei se kyllä ole.
        Hyvin on mahdollista, että siinä on kameraa käytetty apuna, koska niin taiteilijat ovat tehneet jo kauan. Sitä vartenhan kamera on alunperin kehitetty.
        Ovatko Vermeerinkin teokset huonjoa, koska hän käytti kameraa?

        Mä olisin todella kiinnostunut näkemään teoksen, joka on mielestäsi tarpeeksi hyvä? Kuullostaa siltä, että kukaan ei ole taiteilija eikä mikään teos voi olla taidetta.

        Mä en nimittäin ilmeisesti nyt ymmärrä (mutta olenhan nykytaiteilija joten...) mistä on kyse, ellen nyt näe jotakin aukotonta teosesomerkkiä.

        Jopa "kulta-ajan" maalarit käyttivät valokuvakameraa apuna maalauksissaan. Ei kuitenkaan suoraan tuolla tavalla kuin täälläkin on useat harrastelijamaalarit tehneet, eli yrittävät kilpailla valokuvien kanssa.


      • maalari_
        Totta!! kirjoitti:

        Jopa "kulta-ajan" maalarit käyttivät valokuvakameraa apuna maalauksissaan. Ei kuitenkaan suoraan tuolla tavalla kuin täälläkin on useat harrastelijamaalarit tehneet, eli yrittävät kilpailla valokuvien kanssa.

        Joo käyttivät. Samaa mieltä.

        Maalaaminen on kuitenkin aika vaikeaa, niin siinä on apukeinot arvossa arvaamattomassa. Tosin olisivatko nuo kulta-ajan patut sitten mieluummin käyttäneet valokuvaa apuna jos olisi ollut mahdollista, kuin seisottaneet jotain ihmistä suon silmässä ;)...enpä tiedä...

        Minäkin maalaan valokuvasta, koska on jotain tilanteita ja kohteita, jotka katoavat jollei niistä ota valokuvaa...

        Olin käymässä eräässä paikassa eräänä kesänä. Siellä oli yksi ihan erityinen hetki yöllä, olin yksin ylhäällä. Keskikesän aurinko, joka ei siellä laske, vaan on tekee kaikesta ihmeellisen näköistä. Eräs vanha kukka joka näkyi ikkunaa vasten, valo lävisti sen...siinä oli henkilökohtainen juttu, halusin tehdä maalauksen.

        En voinut kaivaa öljyvärejä, enkä olisi siinä varmaan ehtinytkään maalata jotain huippu valööri-varjo spektaakkelia :D. Otin valokuvan, sitä olen pakertanut...eikä se hetki olisi myöskään mun mieleeni syöpynyt jotta olisin voinut tehdä siitä jonkin ns. näköismaalauksen sen perusteella.

        Minusta valokuvastakin maalaaminen on ihan haastavaa. Eikö teistä?


      • Noh noh
        kjwh kirjoitti:

        No en usko että toi Bastien Lepagen kuva mistään valokuvasta on maalattu. Varmasti hän ehkä oli inspiroitunut valokuvista tai ehkä joskus jopa niistä maalasi... Toisaalta ihan sama.

        Kuullostaa taas niin vit un naurettavalta kun rupeat selittämään että minkä polttovälisillä linsseillä joku valokuva on otettu mistä toi työ on maalattu. Kaikessa on taas kyse sun olemattomasti ammatti osaamisestasi.

        """ että jos kuva olisi maalattu mallista olisi tarkkanäköinen maalari nähnyt nuo valon ja varjon värit esim. kasvoilla.""""

        Bastien Lepage vei elävän näköisyyden semmoselle tasolle, että siihen ei moni ole sen jälkeen päässyt. Joten turpa vit tu kiinni

        kjwh, äläpä haistattele vanhalle herralle. Hänhän on vain yhtä ehdoton omissa kannoissaan kuin sinä omissasi. Siksi on aika hauskaa kun sulla repeää pelihousut tämän "koulutetun" kanssa ( =

        Mutta joo, "koulutetun" kommentit Bastien -lepagesta lähentelevät jo jotain hulluutta. Kyseinen portretti on todella loistava. Todella kurjaa jos mieli on niin dogmaattisuuden kahlitsema ettei enää kykene nauttimaan erillaisten ilmaisutapojen hienouksista. Totean jälleen ettei onnistuneen teoksen tarvitse sisältää ohjelmallisesti jotain tiettyä lähestymistapaa ollakseen onnistunut.Michelangelosta sanotaan että hän olisi maalannut mestariteoksen vaikka hänelle olisi annettu luuta ja sangollinen kuraa.Enkä epäile ollenkaan. Olen tavannut eläviäkin henkilöitä jotka osaavat tehdä uskomattoman hienoja töitä ,(kärjistäen), millä tahansa esineellä josta jotain jälkeä lähtee. Bastien-lepage on tyylisuuntansa suurimpia mestareita, ja polttoväleistä ja vastaväreistä jankuttaminen hänen kohdallaan on kyllä aika huvittavaa.


    • maalari_

      Niin. Pitäisi piirtää perinteiseen tapaan paljon enemmän, ihan vaan puhtaasti tekniikkaa harjotellen. En ole malliakaan käynyt pitkään aikaan piirtämässä.
      Helposti tarttuu noihin vanhoihin, tuttuihin siveltimiin.

      Ei oikein malta. Jotain piirustusta koitan sivussa vääntää, mutta kyllä se jää ihan liian vähälle huomiolle.

      • Juurinoin!!

        Tuolla tavalla juuri pidetään kädentaitoa yllä maalari_! :) Aina kannattaa pitää jonkinlainen luonnoslehtiö mukana. Jotkut harrastelijataiteilijat tosin pitävät digikameroita mukanaan, mutta yleensä taitavat piirtäjätaiteilijat ja "digikamerataiteilijat" kyllä erottuu lopputuloksissa.
        Kädentaitoa kannattaa pitää yllä!

        TM


      • ...jatkan vielä
        Juurinoin!! kirjoitti:

        Tuolla tavalla juuri pidetään kädentaitoa yllä maalari_! :) Aina kannattaa pitää jonkinlainen luonnoslehtiö mukana. Jotkut harrastelijataiteilijat tosin pitävät digikameroita mukanaan, mutta yleensä taitavat piirtäjätaiteilijat ja "digikamerataiteilijat" kyllä erottuu lopputuloksissa.
        Kädentaitoa kannattaa pitää yllä!

        TM

        Itselläni on aina "ruudullinen" ja blank vihko povarissa ja aina niille molemmille tulee käyttöä vaikkapa paikallisbussissa jne... :)

        TM


      • Onpas keinot
        ...jatkan vielä kirjoitti:

        Itselläni on aina "ruudullinen" ja blank vihko povarissa ja aina niille molemmille tulee käyttöä vaikkapa paikallisbussissa jne... :)

        TM

        Ihanko oikein ruutupaperia kanniskelet mukanasi päivät pitkät, voi että mikä taiteilija! XDXD


      • Oliko toi...
        Onpas keinot kirjoitti:

        Ihanko oikein ruutupaperia kanniskelet mukanasi päivät pitkät, voi että mikä taiteilija! XDXD

        ...nyt välttämätöntä Markku? Jos sulla vi tuttaa noin paljon niin avaa oma ketju. Kyllä sä siihen saat varmaan niitä tappelukavereita joita niin kovin kaipaat. Jätä nämä oikeat keskustelijat rauhaan narsisti!


      • Taasko?
        Oliko toi... kirjoitti:

        ...nyt välttämätöntä Markku? Jos sulla vi tuttaa noin paljon niin avaa oma ketju. Kyllä sä siihen saat varmaan niitä tappelukavereita joita niin kovin kaipaat. Jätä nämä oikeat keskustelijat rauhaan narsisti!

        Eikö omasta mielestäsi ole halveksuttavaa syytellä muita nimimerkin suojasta? Joten olisiko sinusta tekemään sama omalla nimelläsi?


    • maalari_

      Niin, ei varmaan paikallisbussissa voi viritellä mitään hedelmäasetelmaa sekä kenttätelinettä ja alkaa sitten maalaamaan.

      Eikä luonnokset ole varsinaisesti taideteoksia, niitä voi tehdä vaikka hiekkaan jos huvittaa, ei se kenenkään ammattitaitoa kaada...Pääasia on, että pirtää, maalaa tai jotakin.

    • "Koulutettu"

      No, olihan tuossa edellä monenlaista mielipidettä ja mieletöntä herjaa.
      Jotkut siinä ihmetteli miksei tuo henkilökuva minulle kelpaa. Kyllähän se on yksi kuva muiden joukossa kaikkine virheineen mitkä sattuvat ammattia kauan tehneen silmään niiden näkemiseltä ei voi välttyä eikä niitä voi vähätellä, kun ne näkyy niin selvästi. Pahimpia ovat kuitenkin nuo värinkäytön osalla tapahtuvat, kun niistä on tiedetty jo niin kauan.

      Jos kuitenkin tarkastellaan tuon kuvan yleisilmettä se on ruskean sävyinen ja pöydän alla tumman vihreää mitä näin kuvasta on vaikea erottaa. Vanhat mustavalkoiset valokuvat saatettiin kehittää niin, että niistä tuli tuollaisia ruskehtavia mikä mahdollisuus on vieläkin digi-kameroissa. Ne olivat valokuvina aika suosittuja johtuen juuri tuosta ruskean rauhallisesta sävystä mistä ei valkoinen hyppää silmille koska sitä ei ole, mutta tuossa maalauksessa oli.

      Luulen, että tässä on juuri tuo ruskea se syy miksi teistäkin useat tykkäsivät tuosta kuvasta.

      Yhtä asiaa jäin myöskin pohtimaan, kun useat puhuivat näistä väriympyröistä, mutta kukaan ei maininnut Goethen kolmiota mikä lieneen se yksi tärkeimmistä asioista värin ymmärtämisen kannalta, sillä siinähän on juuri nuo värilliset harmaat mitä maalauksessa paljon käytetään ja nyt tulemme juuri tuohon ruskeaan, mikä ei juurikaan ole minkään värin kanssa kontrastissa. Siinä kolmiossa on punainen ylöspäin ja sen alla tuo värillinen harmaa, joka on päävärin hallitsema eli puna harmaa (ei siis ruskeaa).

      Sanotte tietenkin että ruskealla on maalattu kautta aikojen, mutta katsokaapas tarkkaan noita vanhoja ruskettuneita värejä niin monesti sieltä löytyykin juuri tuo päävärin hallitsema punaharmaa.

      • Kyllähän....

        nyt on niin, että on aivan sama vaikka maalaus olisi tehty jäteöljyllä, jos se toimii. Ja jos pitäydytään 1800-luvun lopun naturalismissa, niin se on täysin vissi ettei sellaista taideopettajaa löydy lähitienoilta jolla olisi auktoriteettia antaa Lepagelle minkäänlaista maalausopetusta. Tuolla " Koulutetun" logiikallahan käytännössä kaikki malaustaide ennen impressionismia on jotenkin epäonnistunutta. "Koulutettu" voisi tosiaan nimetä tänne muutaman taiteilijan, jotta olisi mahdollista tarkastella hänen mittapuullaan onnistunutta maalausta.


      • "Koulutettu"
        Kyllähän.... kirjoitti:

        nyt on niin, että on aivan sama vaikka maalaus olisi tehty jäteöljyllä, jos se toimii. Ja jos pitäydytään 1800-luvun lopun naturalismissa, niin se on täysin vissi ettei sellaista taideopettajaa löydy lähitienoilta jolla olisi auktoriteettia antaa Lepagelle minkäänlaista maalausopetusta. Tuolla " Koulutetun" logiikallahan käytännössä kaikki malaustaide ennen impressionismia on jotenkin epäonnistunutta. "Koulutettu" voisi tosiaan nimetä tänne muutaman taiteilijan, jotta olisi mahdollista tarkastella hänen mittapuullaan onnistunutta maalausta.

        No niin.... Tässä nyt aluksi tuohon haasteeseen malliksi yksi 1886 maalattu omakuva jossa nuo varjot ovat vastavärisiä punertavalle valolle eli vihreitä kasvoilla.
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Self-Portrait_with_Pipe1_26.jpg
        Jos maalarin tunnetuisuutta jotenkin arvostellaan niin eiköhän tämä täytä ne kriteerit 100 %.
        Tämän aiheen aloitukseni silloin 2008, kun asetin tuon kysymyksen tämän väriopillisen tietämyksen vähäisestä käytöstä nykyään ja luulen, että se oli paikkansa pitävä havainto.

        Ennen kaikkea minua ihmetyttää tämä valokuvamainen maalaustapa jossa varsinkin kasvot silitetään sumraamalla eli värit sekoitetaan hankaamalla keskenään siinä kankaalla, kuin olisi keitetty puuroa ja usein, vielä tuota porsaan punaista sitten nenänpäässä tuo valkoinen valo.

        Mielestäni maalauksessa tulisi näkyä tuo pensselin jälki tai veitsen jälki ollakseen maalaus eikä valokuvajäljennös. Tuota pelkistämistä tietääkseni opetettiin jo tuolla 1900 luvun taitteessa joskin aika harvat sitä oppi käyttämään ja muutamat vasta kuoleman kynnyksellä maalattuaan muutamia tuhansia kuvia.


      • Tuo....
        "Koulutettu" kirjoitti:

        No niin.... Tässä nyt aluksi tuohon haasteeseen malliksi yksi 1886 maalattu omakuva jossa nuo varjot ovat vastavärisiä punertavalle valolle eli vihreitä kasvoilla.
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Self-Portrait_with_Pipe1_26.jpg
        Jos maalarin tunnetuisuutta jotenkin arvostellaan niin eiköhän tämä täytä ne kriteerit 100 %.
        Tämän aiheen aloitukseni silloin 2008, kun asetin tuon kysymyksen tämän väriopillisen tietämyksen vähäisestä käytöstä nykyään ja luulen, että se oli paikkansa pitävä havainto.

        Ennen kaikkea minua ihmetyttää tämä valokuvamainen maalaustapa jossa varsinkin kasvot silitetään sumraamalla eli värit sekoitetaan hankaamalla keskenään siinä kankaalla, kuin olisi keitetty puuroa ja usein, vielä tuota porsaan punaista sitten nenänpäässä tuo valkoinen valo.

        Mielestäni maalauksessa tulisi näkyä tuo pensselin jälki tai veitsen jälki ollakseen maalaus eikä valokuvajäljennös. Tuota pelkistämistä tietääkseni opetettiin jo tuolla 1900 luvun taitteessa joskin aika harvat sitä oppi käyttämään ja muutamat vasta kuoleman kynnyksellä maalattuaan muutamia tuhansia kuvia.

        ruudulta näkyvä pieni kuva lepagen maalauksesta ei tietenkään kykene toistamaan kaikkea maalauksessa olevaa informaatiota. Olen niitä luonnossa nähnyt ja kyllä siellä siveltimenvedot näkyvät mitä suurimmassa määrin. Eivätkä väritkään toistu korrektisti.
        En ymmärrä tuota alituista vertausta valokuviin. Louvre esimerkiksi on täynnä maalauksia jotka on maalattu siten ettei siveltimenjälki ole voimakkaasti esillä, ja niiden alentaminen joksikin valokuvaukseksi on joko totaalisen amatöörin tai äärimmäisen kapealta sektorilta tietoa omaavan henkilön puhetta. Ihan rehellisesti on aika pöyristyttävää että opettajan hommissa pyörii porukkaa joidenka silmä on niin alkeellinen, ettei näe vanhemman taiteen mestareiden ja jonkun nykypäivänä valokuvasta tuhertavan maalarin töissä eroa.


      • "Koulutettu"
        Tuo.... kirjoitti:

        ruudulta näkyvä pieni kuva lepagen maalauksesta ei tietenkään kykene toistamaan kaikkea maalauksessa olevaa informaatiota. Olen niitä luonnossa nähnyt ja kyllä siellä siveltimenvedot näkyvät mitä suurimmassa määrin. Eivätkä väritkään toistu korrektisti.
        En ymmärrä tuota alituista vertausta valokuviin. Louvre esimerkiksi on täynnä maalauksia jotka on maalattu siten ettei siveltimenjälki ole voimakkaasti esillä, ja niiden alentaminen joksikin valokuvaukseksi on joko totaalisen amatöörin tai äärimmäisen kapealta sektorilta tietoa omaavan henkilön puhetta. Ihan rehellisesti on aika pöyristyttävää että opettajan hommissa pyörii porukkaa joidenka silmä on niin alkeellinen, ettei näe vanhemman taiteen mestareiden ja jonkun nykypäivänä valokuvasta tuhertavan maalarin töissä eroa.

        Minusta näyttää pikemminkin että tämä opettajaa kritisoiva huomaa mitään eroa tämän hänen ihailemansa taiteilijan ja tuon Vinsentin kuvan välillä. Olisiko niin, että hän itse on näitä siloposkien maalareita ja tai ainakin valokuvamaisen maalauksen ihailija.
        Ehdotan että kuvien katsoja hankkii jonkun hyvän foto-ohjelman ja kalibroi sen näytön kanssa yhteensopivaksi niin saattaa alkaa näkymään noista pienistäkin kuvista suurentamalla mitä niissä todella on. En oikein muulla tavalla käsitä tuota herjaavaa kieltä.

        Linkitän tässä toisen omakuvan joka mielestäni on oiva valomaalaus jossa todella aistii nuo valon väreilyt mitkä sieltä takaviistosta tulee.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Vincent_van_Gogh_(1853-1890)_-_Wheat_Field_with_Crows_(1890).jpg


      • "Koulutettu"
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Minusta näyttää pikemminkin että tämä opettajaa kritisoiva huomaa mitään eroa tämän hänen ihailemansa taiteilijan ja tuon Vinsentin kuvan välillä. Olisiko niin, että hän itse on näitä siloposkien maalareita ja tai ainakin valokuvamaisen maalauksen ihailija.
        Ehdotan että kuvien katsoja hankkii jonkun hyvän foto-ohjelman ja kalibroi sen näytön kanssa yhteensopivaksi niin saattaa alkaa näkymään noista pienistäkin kuvista suurentamalla mitä niissä todella on. En oikein muulla tavalla käsitä tuota herjaavaa kieltä.

        Linkitän tässä toisen omakuvan joka mielestäni on oiva valomaalaus jossa todella aistii nuo valon väreilyt mitkä sieltä takaviistosta tulee.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Vincent_van_Gogh_(1853-1890)_-_Wheat_Field_with_Crows_(1890).jpg

        Lisäys edelliseen tuli väärä linkki mutta tässä oikea.
        http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Self-Portrait_with_Dark_Felt_Hat_at_the_Easel22.jpg


      • En.......
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Minusta näyttää pikemminkin että tämä opettajaa kritisoiva huomaa mitään eroa tämän hänen ihailemansa taiteilijan ja tuon Vinsentin kuvan välillä. Olisiko niin, että hän itse on näitä siloposkien maalareita ja tai ainakin valokuvamaisen maalauksen ihailija.
        Ehdotan että kuvien katsoja hankkii jonkun hyvän foto-ohjelman ja kalibroi sen näytön kanssa yhteensopivaksi niin saattaa alkaa näkymään noista pienistäkin kuvista suurentamalla mitä niissä todella on. En oikein muulla tavalla käsitä tuota herjaavaa kieltä.

        Linkitän tässä toisen omakuvan joka mielestäni on oiva valomaalaus jossa todella aistii nuo valon väreilyt mitkä sieltä takaviistosta tulee.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Vincent_van_Gogh_(1853-1890)_-_Wheat_Field_with_Crows_(1890).jpg

        kategorisesti nosta mitään tyyliä toisen yläpuolelle. Hyvä teos on hyvä teos, oli se sitten millä tahansa tyylillä tehty.Vaikka henkilökohtaisesti pidän rosoisesta jäljestä ja voimakkaasta impastosta, kykenen silti ymmärtämään että esim.Holbein on suuri mestari vaikka maalasi siloitellummalla tekniikalla.

        Näistä tietokoneen näytöistä.... Olen nähnyt useita bastien- lepagen muotokuvia luonnossa, joten tiedän hänen tekniikastaan huomattavasti enemmän kuin kukaan joka on tarkastellut niitä ainoastaan tietokoneen ruudulta, oli tällä millaiset kalibroinnit tai ohjelmat hyvänsä. Toisin sanoen ehdotan, että "koulutettu" käy katsomassa kyseisen taiteilijan töitä luonnossa, jotta alkaisi näkymään mitä niissä todella on.
        Koko keskustelu valokuvan käytöstä maalatessa on amatöörimäistä. Valokuvaa voi käyttää hyvin sekä huonosti ja lopputulos ratkaisee.


      • kjwh
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Minusta näyttää pikemminkin että tämä opettajaa kritisoiva huomaa mitään eroa tämän hänen ihailemansa taiteilijan ja tuon Vinsentin kuvan välillä. Olisiko niin, että hän itse on näitä siloposkien maalareita ja tai ainakin valokuvamaisen maalauksen ihailija.
        Ehdotan että kuvien katsoja hankkii jonkun hyvän foto-ohjelman ja kalibroi sen näytön kanssa yhteensopivaksi niin saattaa alkaa näkymään noista pienistäkin kuvista suurentamalla mitä niissä todella on. En oikein muulla tavalla käsitä tuota herjaavaa kieltä.

        Linkitän tässä toisen omakuvan joka mielestäni on oiva valomaalaus jossa todella aistii nuo valon väreilyt mitkä sieltä takaviistosta tulee.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Vincent_van_Gogh_(1853-1890)_-_Wheat_Field_with_Crows_(1890).jpg

        """"Minusta näyttää pikemminkin että tämä opettajaa kritisoiva....""""

        Huh huh. Sekös on nyt iso juttu, kun kritisoi opettajaa. Eikös se ole hyvä jos on kriittinen asioita kohtaan? Eikä lähde tähän instituutioiden perseiden nuolemiseen, jotta saisi itse maisterin tai opettajan paperit.


        """"Olisiko niin, että hän itse on näitä siloposkien maalareita ja tai ainakin valokuvamaisen maalauksen ihailija. """"

        Siloposkien maalareita? Ingres, Bastien-Lepage, Edelfelt ja ties ketkä maalasivat melkeempä pelkästään niin että mitään selviä siveltimen vetoja ei näkynyt, jos ei nyt mennyt puolen metrin päähän maalauksesta.

        Mä ihailen aidon näköiseksi maalattuja tauluja. Mua ei kiinnosta kauheasti edes onko ne maalattu valokuvasta vai ei. Pääasiallisest kyllä ne taulut joista pidän, on maalattu elävästä mallista, mutta pääasia on se että ne töiden figuurit tai mitä hyvänsä siihen nyt on maalattu, näyttää aidolta.


        """"Ehdotan että kuvien katsoja hankkii jonkun hyvän foto-ohjelman ja kalibroi sen näytön kanssa yhteensopivaksi niin saattaa alkaa näkymään noista pienistäkin kuvista suurentamalla mitä niissä todella on.""""

        Ei se auta, jos suurrennat pientä kuvaa jollain photoshopilla. Ei siitä saa sen tarkempaa.


      • Edelfelt..
        kjwh kirjoitti:

        """"Minusta näyttää pikemminkin että tämä opettajaa kritisoiva....""""

        Huh huh. Sekös on nyt iso juttu, kun kritisoi opettajaa. Eikös se ole hyvä jos on kriittinen asioita kohtaan? Eikä lähde tähän instituutioiden perseiden nuolemiseen, jotta saisi itse maisterin tai opettajan paperit.


        """"Olisiko niin, että hän itse on näitä siloposkien maalareita ja tai ainakin valokuvamaisen maalauksen ihailija. """"

        Siloposkien maalareita? Ingres, Bastien-Lepage, Edelfelt ja ties ketkä maalasivat melkeempä pelkästään niin että mitään selviä siveltimen vetoja ei näkynyt, jos ei nyt mennyt puolen metrin päähän maalauksesta.

        Mä ihailen aidon näköiseksi maalattuja tauluja. Mua ei kiinnosta kauheasti edes onko ne maalattu valokuvasta vai ei. Pääasiallisest kyllä ne taulut joista pidän, on maalattu elävästä mallista, mutta pääasia on se että ne töiden figuurit tai mitä hyvänsä siihen nyt on maalattu, näyttää aidolta.


        """"Ehdotan että kuvien katsoja hankkii jonkun hyvän foto-ohjelman ja kalibroi sen näytön kanssa yhteensopivaksi niin saattaa alkaa näkymään noista pienistäkin kuvista suurentamalla mitä niissä todella on.""""

        Ei se auta, jos suurrennat pientä kuvaa jollain photoshopilla. Ei siitä saa sen tarkempaa.

        kylläkin edustaa tyyliä jossa siveltimenvedot nimenomaan jätettiin näkyviin. Ja Bastien-Lepage on jotain siltä väliltä. Ei todellakaan yhtä nuoltua kuin Ingresillä.


    • maalari_

      Minä taas en yhtään ymmärrä miksi valokuvaa ei voisi käyttää, koska on monia tilanteita joista ei maalausta voi toteuttaa ilman valokuvaa. Ennen on ollut virsi toinen, koska kameraa ei ole ollut joka jannulla ja silloin joitain aiheita ei ole voitu toteuttaa.

      Minusta tuntuu, että täällä on äänessä henkilöitä, jotka eivät ole valokuvsta koskaan maalanneet taikka maalanneet mitään varsinaisesti realistista ylipäänsä.

      Onko tämä esimerkiksi teistä maalaus (nyt tulee joku valokommentti, eikä vastaus), joka olisi helppo tehdä:

      http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.jacquesbodin.com/Photos/De dos XXIXb.jpg&imgrefurl=http://www.jacquesbodin.com/&h=930&w=1276&sz=132&tbnid=coUiNRDMwMyBsM:&tbnh=67&tbnw=92&zoom=1&docid=hr0WQPagtG3TMM&hl=fi&sa=X&ei=cf6QT6zLIo3P4QTH_7C2BA&ved=0CDMQ9QEwAA&dur=440

      tai tämä

      http://www.google.fi/imgres?um=1&hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla:en-US:official&biw=1366&bih=665&tbm=isch&tbnid=tQ1LBOtsR1hTPM:&imgrefurl=http://www.artslant.com/ny/articles/show/28915&docid=QbkTcqJ71xQmpM&imgurl=http://dbprng00ikc2j.cloudfront.net/userimages/84267/3m1j/20111205004321-Robert_Neffson__Grand_Central__50_x_68__inches___Courtesy_the_artist.jpg&w=600&h=447&ei=RgGRT8X2Ns_0sgbFkKzNBA&zoom=1&iact=rc&dur=272&sig=101848761231609816490&page=2&tbnh=143&tbnw=192&start=18&ndsp=24&ved=1t:429,r:18,s:18,i:145&tx=156&ty=28

      Nyt varmaan joku sanoo, että alempi (ehkä ylempikin) ei edes näytä valokuvalta...hoh hoijaa...

      Itse koen välillä, en siis aina, mallista maalaamisen helpompanakin, koska kohdetta pääsee tarkastelemaan paljon lähempää, eri suunnista ja se ratkaisee monia ongelmakohtia. Valokuva taas vain on ja siitä on toisinaan hankalampaa päätellä kuvan todellista tilannetta.

      En itsekään ole mikään fotorealismin ystävä. En silti yhtään ihmettele, että se, pääosin aiemmin, oli hitti. Nythän se ei ole enää niin suuri juttu, kun muutama vuosikymmen sitten.

      Suoraan sanoen en ole mikään ns. kaiken vanhemman taiteen ystävä, Ateneumkin menee joskus haukotellessa läpi, kuten nyt kun siellä on se Carl Larssonnin (huom. kommentti ei liity värioppiin tai vertauksena aiemmin linkitettyihin) näyttely. En yhtään ihmettele, että se on IKEAn sponssaama. Mutta tosi monet tykkää ja se on ihan ok. En menisi sanomaan, että se on väärää taidetta, vaikka en itse innostu.

      En silti todellakaan väitä, että fotorealismissa kyseessä olisi joku rappeutunut taidemuoto, enkä ymmärrä miksi melkein kaikki tänne linkitetyt maalaukset ovat noin parisataa vuotta vanhoja..? Puuttuuko lähempi taiteen tuntemus?
      Syynä ei voi olla, että taide on silloin ollut oikeaa ja nyt väärää. Miksi fotorealismi on väärin, keitä te olette niin sanomaan?

      En ymmärrä tätä pilkunviilausta. Ei maailma ole mikään yksi totuus, näkökykykin on jo itsessään ihmisellä uniikki. Miten joku voi väittää niin ehdottomasti, että jokin asia tässä on oikein ja toinen ei...? Ketä te oikein olette?

      Ps. Ketju on sisältänyt useita hienoja kommentteja ja valaisevia juttuja. Olen kokenut valaistumisen hetkiä. Minusta on ikävää, että tämä menee tähän vänkkäämiseen, kun paikalla on henkilöitä joilla kuitenkin on sellaista sanottavaa, että aiheesta syntyy keskustelu.

    • "Koulutettu"

      Hei kaikki realistit en tarkoita mitenkään väheksyä sitä taiteen muotona en vain käsitä miksi kilpailla kameran kanssa kun sekin on jo aikaa sitten keksitty. Tämä valokuvaus on kuulunut harrastuksiini 70 vuotta siloin aloitin sen ostamalla ensimmäisen kamerani ja aloin myös kehittää kuvia itse ja kaasuvalo-paperille niistä tehtiin ensi kopiot mitkä olivat noita ruskehtavia. Juoksin koulusta aina välitunnilla valokuvaamoon ja sain siellä herra valokuvaajalta luvan ottaa kihlapareista näitä maisemataustaisia kuvia sekä retusoida niitä lyijykynällä sekä grafiittitangolla. Nyt kun olen auskultoinut painovalmistelun digikuvan aikakaudella ja tehnyt tätä kuvan muokkausta myös työkseni kirjoihin ja lahtiin, niin luulen tietäväni mistä puhun valokuvauksen asioista.
      Nyt, kun olen valmistunut myöskin taidemaalariksi tällä modernin valoon ja väriin keskittyvällä kaudella ja edennyt siinä mailmantaiteilijoiden joukkoon 2009 niin uskon myös tietäväni mistä puhun kuvataiteen tämänhetkisellä saralla. Jos nyt kahdessa vuodessa olen pudonnut junasta niin sitten olen.

      Minua kovasti ihmetyttää nämä valokuvamaisen maalauksen ihastelijat, että onko se todella tavoittelemisen arvoista nuo valokuvamaisen maalauksen tekeminen, kun mielestäni on koko ajan menty toiseen suuntaan ja kovin kauan.

      Linkitän tähän nyt taas jo kovin vanhan teoksen missä on jo saavutettu tuo virtuoosimainen maalaustapa suurilla kosketusjäljillä ja tuo eräänlainen valoon kantaaottava maalaus.
      http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Franz_Marc_030.jpg

      • kjwh

        Jesh! Ensimmäinen puolikas viestistä taas itsensä kehumista.

        """"Nyt, kun olen valmistunut myöskin taidemaalariksi tällä modernin valoon ja väriin keskittyvällä kaudella ja edennyt siinä mailmantaiteilijoiden joukkoon 2009 niin uskon myös tietäväni mistä puhun kuvataiteen tämänhetkisellä saralla. Jos nyt kahdessa vuodessa olen pudonnut junasta niin sitten olen.""""

        Luulen että et ole sielä junassa koskaan ollutkaan. Sulle merkitsee se, missä olet muihin verrattaen, tai pikemminkin se, mihin järjestöön kuulut tai mitä kouluja olet käynyt. Oma taiteesihan näyttää aivan hirveältä mössöltä.


      • Ensinnäkin...

        ...suurkiitos tuosta linkityksestä "koulutettu"! Oiva osoitus kuinka vähillä keinoin saadaan aikaiseksi valokuvamainen maalaus. Tuollainen on jo taitoa!
        Jotenkin vain häiritsee ja jopa ärsyttää kuinka toi "kjwh" suhtautuu paljon nähneen ja kunnioitettavan uran tehneen ihmisen kommentointeihin täällä. Olkoonkin että tapanasi on joskus 'viiltävästikin' esittää asiasi ja omaa tietoasi.
        Täällä ennenkaikkea pitäisi muistaa että tämä nimenomaan on mielipidekanava. Kaikki eivät voi tykätä kaikista- ja kaikesta.
        Harmittaa vain senkin puolesta kun "kjwh" nyt kuitenkin muuten kirjoittelee täällä suht' asiallisesti ja käyttäen eden jonkinlaista järkeä, mutta hänen kenkänsä näyttää hiertävän heti kun sinä vain sanot jotain.
        Se kuitenkin on luettava kjwhn eduksi että hän joskus tarkoinkin perustelee kantojaan- eli juuri niinkuin sinäkin. Ollaanhan nähty että on täällä ainakin yksi taliaivo joka ei paljon perustele sanomisiaan.

        Ei muuta tällä kertaa. :)


      • Jaakko Ilkka

        Perin mielenmkiintoista, että olet valinnut juuri Franz Marc´ilta maalauksen, joka ei millään lailla tyypillisesti edusta hänen taidettaan. Mercin opinnot olivat vasta alullaan tuon maalauksen aikaan. Hän opiskeli Münchenin taideakatemiassa, oli juuri käynyt Pariisissa ja nähnyt impressionistien töitä, joista erityisesti hän kiinnostui Manet´sta. Tuo vaihe ei kestänyt paria vuotta kauempaa, joten kyse on lähinnä maalaustavan kokeilusta, joka on yhdistelmä Münchenin koulua hänen tulkintanaan ja ranskalaista expressionismia.

        Teos on ilmiselvästi ulkoilmaharjoitelma siveltimen ja värien uudesta käyttötavasta, josta hän nopeasti luopui. Mutta se kertoo kuitenkin, että kyse on suuren luokan taiteilijasta, joka pystyy nopeasti omaksumaan uuden tyylin keskeiset piirteet. Todettakoon Marc´ista vielä, että hän kulki johdonmukaisesti ja hyvää vauhtia kohti täysabstraktia maalausta. Hän kaatui jo 36-vuotiaana I. maailmansodassa 1916.


      • Hurjan pitkä!
        Jaakko Ilkka kirjoitti:

        Perin mielenmkiintoista, että olet valinnut juuri Franz Marc´ilta maalauksen, joka ei millään lailla tyypillisesti edusta hänen taidettaan. Mercin opinnot olivat vasta alullaan tuon maalauksen aikaan. Hän opiskeli Münchenin taideakatemiassa, oli juuri käynyt Pariisissa ja nähnyt impressionistien töitä, joista erityisesti hän kiinnostui Manet´sta. Tuo vaihe ei kestänyt paria vuotta kauempaa, joten kyse on lähinnä maalaustavan kokeilusta, joka on yhdistelmä Münchenin koulua hänen tulkintanaan ja ranskalaista expressionismia.

        Teos on ilmiselvästi ulkoilmaharjoitelma siveltimen ja värien uudesta käyttötavasta, josta hän nopeasti luopui. Mutta se kertoo kuitenkin, että kyse on suuren luokan taiteilijasta, joka pystyy nopeasti omaksumaan uuden tyylin keskeiset piirteet. Todettakoon Marc´ista vielä, että hän kulki johdonmukaisesti ja hyvää vauhtia kohti täysabstraktia maalausta. Hän kaatui jo 36-vuotiaana I. maailmansodassa 1916.

        Minäkin mielelläni ottaisin kantaa tähän mielenkiintoiseen keskusteluun mutta ketju on aivan liian pitkä seurata!
        Toivomukseni olisi että tämä "Koulutettu" avaisi uuden samaa aihetta koskevan niin osallistuisin. Epäilen että en ole ainoa joka toivoisi samaa. Tällä I'podilla on hankalaa "vierittää" näitä postauksia.
        Toivoisin vielä että nämä palstan häiriköt edelleenkin pysyisi poissa edes tästä keskustelusta. Tai olisikohan pitänyt sanoa palstan häirikön, sillä kuka hitto tietää ketä milloinkin tänne kirjoittaa. ;)
        Olisiko ideaa "Koulutettu"?


      • Anteeksi nyt,

        mutta sanoisin kyllä edelleen, että jos kuvittelee että realistisesti maalaavat taiteilijat yrittävät tehdä samaa työtä kuin kamera niin ei kyllä oikeasti tiedä mistä puhuu.Minusta "koulutettu" voisi kyllä myöntää että realistisen maalaustaiteen, sen perinteen ja tavoitteiden, kohdalla "koulutetulla" on suuri musta aukko. En ole varma mihin "koulutettu" viittaa kun kertoo olevansa valokuvauksen asiantuntija, mutta se ei EHDOTTOMASTI tee kenestäkään realistisen maalauksen asiantuntijaa.Ajatuskin on ihan hullunkurinen.

        Modernismista sanoisin että kyseessä ei ole mikään yksittäinen homogeeninen tyyli, vaan modernismi pitää sisällään monenlaista lähestymistapoja maalaukseen. Ja varsinaisen modernismin jälkeen on tullut postmodernismi ja sitten vielä postpostpostmodernismi. Ajankohtaista taidetta kutsutaan, ja on kutsuttu jo jonkin aikaa, nykytaiteeksi, englanniksi contemporary art. Modernismi käsite rupeaa olemaan yli sata vuotta vanha.

        Maalauksessa ollaan muutaman vuosikymmenen aikana liikuttu suuntaan ja toiseen, mikään ei osoita että maalaustaide olisi yksiselitteisesti ja globaalisti kulkenut pois näköistaiteesta jotakin Vapaan taidekoulun edustamaa suuntaa kohden. Realistiset tyylit eivät tietenkään ole missään keskiössä, mutta erityisesti mikään muukaan tyyli ei kannattele mitään "virallisen maalaustaiteen" kruunua.
        Esimerkiksi Marlene Dumas, John Currin, Wilhelm Sasnal, Luc Tuymans ja vaikka Lucien Freud ovat nimiä jotka löytävät tiensä jatkuvasti kirjojen sivuille jotka käsittelevät nykymaalausta, eikä yksikään heistä selvästikkään perusta maalauksiaan Goethen, Ittenin kuin Albersinkaan teorioihin. Ja tekevät figuratiivista. Teemalta tulleissa nykytaiteen kauppaa käsittelevissä dokumenteissa vilahtelee "valokuvamaisia" maalauksia siellä täällä.

        Linkitetty Franz Marcin maalaus näyttää luonnokselta. Tuolla tavalla luonnoksia tehtiin euroopan akatemioissa jo 1700-luvun puolella, ja tuolla tavoin niitä opetetaan tekemään vieläkin esim. Repin- instituutissa. On tietysti harmi että tuo maalauksellisuus ja energinen meininki yleensä kadotettiin kun varsinaista maalausta ruvettiin tekemään.

        Haluan painottaa tässä etten ole henkilökohtaisesti mikään realismin tulenkantaja, mutta minua sapettaa että ihmiset paukuttelevat henkseleitään ammattitaidollaan vaikka laajempi sivistys maalaustaiteesta puuttuu silmiinpistävästi.


      • kjwh
        Ensinnäkin... kirjoitti:

        ...suurkiitos tuosta linkityksestä "koulutettu"! Oiva osoitus kuinka vähillä keinoin saadaan aikaiseksi valokuvamainen maalaus. Tuollainen on jo taitoa!
        Jotenkin vain häiritsee ja jopa ärsyttää kuinka toi "kjwh" suhtautuu paljon nähneen ja kunnioitettavan uran tehneen ihmisen kommentointeihin täällä. Olkoonkin että tapanasi on joskus 'viiltävästikin' esittää asiasi ja omaa tietoasi.
        Täällä ennenkaikkea pitäisi muistaa että tämä nimenomaan on mielipidekanava. Kaikki eivät voi tykätä kaikista- ja kaikesta.
        Harmittaa vain senkin puolesta kun "kjwh" nyt kuitenkin muuten kirjoittelee täällä suht' asiallisesti ja käyttäen eden jonkinlaista järkeä, mutta hänen kenkänsä näyttää hiertävän heti kun sinä vain sanot jotain.
        Se kuitenkin on luettava kjwhn eduksi että hän joskus tarkoinkin perustelee kantojaan- eli juuri niinkuin sinäkin. Ollaanhan nähty että on täällä ainakin yksi taliaivo joka ei paljon perustele sanomisiaan.

        Ei muuta tällä kertaa. :)

        """Oiva osoitus kuinka vähillä keinoin saadaan aikaiseksi valokuvamainen maalaus. Tuollainen on jo taitoa!"""

        Enneminkin luonnos jotain isoa maalausta varten. Itsessään maalauksena ihan surkea.


        """Harmittaa vain senkin puolesta kun "kjwh" nyt kuitenkin muuten kirjoittelee täällä suht' asiallisesti ja käyttäen eden jonkinlaista järkeä, mutta hänen kenkänsä näyttää hiertävän heti kun sinä vain sanot jotain.""""

        Sua ei esim. häiritse, että koulutettu väittää vähän kaiken näköistä ja mitään järjellisiä perusteita tai todisteita ei koskaan ole. Kuten että ne maalaukset joita postaan tänne, on maalattu valokuvien päälle. Eikä sua häiritse se, että koulutettu lähes jokaisessa viestissä kehuu jotain olemattomia saavutuksiaan.

        Mua ei kiinnosta yhtään se, kuinka vanha se henkilö on, jolle kirjotan. Samalla tavalla vanhojen ja nuorten on perusteltava asiansa ja puhuttava muutenkin järkeä, muuten voi sitten odottaa arvostelua vastapuolelta.


    • "Koulutettu"

      Tuon Franz Marc;kin maalauksen valitsin juuri siksi esimerkilliseksi, koska se oli niin puhdas maalaus missä värit muodostavat selvän loogisen valon huomioivan järjestyksen joskin tuo suuri valkopitoisuus ehkä paljastaa sen alkupään tuotteeksi.
      Jos tuollaisella kyvyllä varustettu henkilö tulisi kysymää, että pääseekö oppilaaksi niin heti hänelle varmaan avautuisi mikä tahansa koulu.
      Joku tuossa esitti, että Vapaan linja olisi jotenkin ahdas, mutta kyllä sen käyneillä on monenlaisia tyylisuuntia sekä takana, että edessä sillä ei se rajoita mitään eikä ketään.

      Valokuvaukseen viittaukseni oli johdannainen seuraus siitä, että olen koko nuoruuteni katsellut niitä ruskeita valokuvia ja myöskin ruskeata vanhaa taidetta Savoldosta Rembrandtiin jne. kyllästymiseen saakka.

      Olen kyllä itsekin sellaisen tekemiseen joskus syyllistynyt, kun olen halunnut kokeilla esim. muotokuvan tekoa sekoittamalla paksuöljyä ja väriä sekä lapannut sitä kankaalle siirappimaisena tahnana, jota sitten käsitellyt veitsellä ja pensselillä, sekä lopuksi pysäyttänyt prosessin kemiallisesti. Jälki muistutti noita vanhoja maalauksia. Olen myös tehnyt realismiin suuntautuvaa maalausta alkuperäisin keinoin jopa jauhanut akaattikupissa värit itse ja nykyäänkin pohjustan kankaat perinteisesti luu-liima, vernissa ja hohkakivijauhetta, sekä sinkkivalkoista ripaus sekaan.

      Se, että nykyään maalataan niin monenlaista tyylisuuntaa kaiketi johtuu tästä aikakaudesta. Tähän kaaokseen on kuitenkin ilmestynyt abstrakti maalaus johon on liitetty foto-realistinen kuva ja näitä olen ihmetellyt, että johtuuko tämä siitä, että kansa kaipaa jotain selkeätä kuvaa tähän muuten vaikeasti käsitettävään tyylisuuntaan?

      Lopuksi kjwh: lle älä nyt turhaan revi niitä peli-housujasi, kun sinulla on vielä pitkä matka tällä taiteen polulla. Kyllä ne sinunkin mielipiteesi tärkeitä on ja voihan se olla, että tuo realismi tulee uudestaan ja tekee vallankumouksen taiteessa.

      • Jaakko Ilkka

        Kirjoitat:

        " .....koska se oli niin puhdas maalaus missä värit muodostavat selvän loogisen valon huomioivan järjestyksen ...."

        Jos ei lukuun oteta horisontin violettia niin mielestäni maalauksessa ei ole mitään, joka vastaisi sanontaasi. Valon ja varjon vuorovaikutusta siinä ei juuri ole kuin lepäävän naisen valkean puvun liioitellun voimakas punaruskea varjostus. Maalaus on minusta vain nopea harjoitelma voimakkaasta värin ja siveltimen käytöstä: värit ovat äärimmäisen vahvoja, pääosin taittamattomia paikallisvärejä ja valopaikat korostetusti täysin valkoisia.

        Niin tai näin, maalaus sinänsä on hieno ja osoitus, miten helppoa voi olla akatemiamaalauksesta hypätä suoraan ekspressiiviseen tulkintaan havainnosta, jos siihen on luontaista vetoa..


      • "Koulutettu"
        Jaakko Ilkka kirjoitti:

        Kirjoitat:

        " .....koska se oli niin puhdas maalaus missä värit muodostavat selvän loogisen valon huomioivan järjestyksen ...."

        Jos ei lukuun oteta horisontin violettia niin mielestäni maalauksessa ei ole mitään, joka vastaisi sanontaasi. Valon ja varjon vuorovaikutusta siinä ei juuri ole kuin lepäävän naisen valkean puvun liioitellun voimakas punaruskea varjostus. Maalaus on minusta vain nopea harjoitelma voimakkaasta värin ja siveltimen käytöstä: värit ovat äärimmäisen vahvoja, pääosin taittamattomia paikallisvärejä ja valopaikat korostetusti täysin valkoisia.

        Niin tai näin, maalaus sinänsä on hieno ja osoitus, miten helppoa voi olla akatemiamaalauksesta hypätä suoraan ekspressiiviseen tulkintaan havainnosta, jos siihen on luontaista vetoa..

        Jaakko Ilkkalle sanoisin, että tuo punaruskeaksi sanomasi varjo lepäävässä on punavioletti eli tuon oletetun valon varjo, joskin oletettua värittynyttä valoa ei suoranaisesti esiinny muuten, kuin tuon varjon tietoinen tulkinta valonväri on ollut sen vastaväri.
        Perustuu siis tietoiseen oletukseen, että katsoja tietää mikä se on.
        Näyttää muuten olevan veitsityö minkä voi päätellä noista kasvon edessä olevista värikasaumista sekä muuallakin näyttää veitsi viuhuneen. Maalauksessa näkyy myös kerroksellisuutta värin alla toista väriä ja lisäksi on päädytty mattavaikutukseen, joten epäilen putridon käyttöä tai sen tapaista värisekoitusta missä runsaasti sinkki tai lyijyvalkoista.

        Kuvapinnan käytöstä tuossa työssä näkyy että maalarilla on luonnonlahjana sommittelutaito tasapainottaa kuva. Horisontti on juuri oikealla korkeudella jännitteisen rakenteen saavuttamiseksi ja lukurivin tapahtumat vasemmalta oikealle toimii juuri niin kuin pitää sekä palautus takaisin vasemmalle näiden valkoisten kautta jne...

        Se että siinä on värillisiä epäloogisuuksia on niin pientä, että ne hukkuvat näiden rakenteiden vaikutuksesta. Otinkin tämän esimerkiksi tuon maalauksellisuuden vuoksi vertailuksi näille pensselipipertäjille ja silopintaisille tarkkuusmaalauksille.

        Maalari_ Kyllä minä uskon ja tiedän että täällä on tosiaan koulutettua väkeä enkä suinkaan halua teitä aliarvioida kerron vain tämän surkean pitkän taipaleeni aika tekemistäni havainnoista tällä rintamalla ja niinkuin tuossa itsekin totesit maalaamaan oppii vain maalaamalla.

        Avasin tuonne uuden samaa aihetta käsittelevän palstan pyynnöstä, mutta pahaksi onneksi kylmettynein sormin tuli kirjoitus virhe otsikkoon ja en onnistunut sitä korjaamaan.


      • On näköjään
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Jaakko Ilkkalle sanoisin, että tuo punaruskeaksi sanomasi varjo lepäävässä on punavioletti eli tuon oletetun valon varjo, joskin oletettua värittynyttä valoa ei suoranaisesti esiinny muuten, kuin tuon varjon tietoinen tulkinta valonväri on ollut sen vastaväri.
        Perustuu siis tietoiseen oletukseen, että katsoja tietää mikä se on.
        Näyttää muuten olevan veitsityö minkä voi päätellä noista kasvon edessä olevista värikasaumista sekä muuallakin näyttää veitsi viuhuneen. Maalauksessa näkyy myös kerroksellisuutta värin alla toista väriä ja lisäksi on päädytty mattavaikutukseen, joten epäilen putridon käyttöä tai sen tapaista värisekoitusta missä runsaasti sinkki tai lyijyvalkoista.

        Kuvapinnan käytöstä tuossa työssä näkyy että maalarilla on luonnonlahjana sommittelutaito tasapainottaa kuva. Horisontti on juuri oikealla korkeudella jännitteisen rakenteen saavuttamiseksi ja lukurivin tapahtumat vasemmalta oikealle toimii juuri niin kuin pitää sekä palautus takaisin vasemmalle näiden valkoisten kautta jne...

        Se että siinä on värillisiä epäloogisuuksia on niin pientä, että ne hukkuvat näiden rakenteiden vaikutuksesta. Otinkin tämän esimerkiksi tuon maalauksellisuuden vuoksi vertailuksi näille pensselipipertäjille ja silopintaisille tarkkuusmaalauksille.

        Maalari_ Kyllä minä uskon ja tiedän että täällä on tosiaan koulutettua väkeä enkä suinkaan halua teitä aliarvioida kerron vain tämän surkean pitkän taipaleeni aika tekemistäni havainnoista tällä rintamalla ja niinkuin tuossa itsekin totesit maalaamaan oppii vain maalaamalla.

        Avasin tuonne uuden samaa aihetta käsittelevän palstan pyynnöstä, mutta pahaksi onneksi kylmettynein sormin tuli kirjoitus virhe otsikkoon ja en onnistunut sitä korjaamaan.

        yhdentekevää mitä tänne kirjoittaa. Tuo monomaaninen jankutus pensselipiperryksestä ja silopinnoista ei jätä kyllä muuta vaikutelmaa kuin että tiedot maalaustaiteesta liikkuvat erittäin kapealla sektorilla.


    • maalari_

      Koulutetulle.

      Sanoisin, että realismi ja fotorealismi ovat ihan eri asioita. Voi niitä toki yhdistää.

      Mitä tulee minuun, kun täällä kerta pitää perustella omaa ymmärrystään jotenkin, olen myös kuvataiteen alan ammattilainen. Minulla on korkeakouluopinnot suoritettuna. Olen opiskellut Suomessa ja ulkomailla.
      Olen myös tehnyt alan opetustöitä.

      Valokuvausta olen niinikään harrastanut samalla metodilla, kuin sinäkin eli käsin, että digitaalisesti. Kummassakin puolensa. Tosin en yhtään ymmärrä miten tämän pitäisi liittyä asiaan.

      Koska kommentoit minun tekstiäni ja kerroit miksi sinulla on yllämainituin tavoin kyky ymmärtää asiaa, on minunkin ilmeisesti ilmaistava sama sinulle.

      En tosin haluaisi tuoda esille, että jokin ymmärrys olisi välttämättä parempi tietyllä taustalla, koska täällä on myös ihmisiä joilla on älyttömästi tietoa puhtaasti oman kiinnostuneisuuden vuoksi.

      • No, esimerkiksi..

        ...hitsariksikaan ei opita kirjeopiston kautta vaikka olisi saanut kiitettäviä jokaisesta tentistä. Itse työ opettaa parhaiten myös kuvataiteilijaa.


      • "Koulutettu"

        Maalarille_ arvelit että sekoittaisin realismin ja fotorealismin. En ymmärrä mistä tulit sellaiseen käsitykseen. En ehkä selittänyt tarkemmin mitä tarkoitin noilla yhdistelmämaalauksilla. Tarkoitin niillä kangasta johon on tulostettu esim. kasvot ja maalattu päälle vaikka tukkaa ja partaa ja ympäristönä toimii vaikka abstrakti värimaalaus tai sitten vain henkilökuva maalattuna erilaisella tyylillä. Ei nyt kuitenkaan takerruta tähän koska tiedän kokemuksesta että siitä tulee riita.

        Pistän tähän nyt linkin Ekspressionismiä käsittelevästä kirjasta mielestäni komean värimaalauksen missä nuo komeat lämpöiset punaiset varjot ja vihreä valo?
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:August_Macke_026.jpg


      • Pakko...
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Maalarille_ arvelit että sekoittaisin realismin ja fotorealismin. En ymmärrä mistä tulit sellaiseen käsitykseen. En ehkä selittänyt tarkemmin mitä tarkoitin noilla yhdistelmämaalauksilla. Tarkoitin niillä kangasta johon on tulostettu esim. kasvot ja maalattu päälle vaikka tukkaa ja partaa ja ympäristönä toimii vaikka abstrakti värimaalaus tai sitten vain henkilökuva maalattuna erilaisella tyylillä. Ei nyt kuitenkaan takerruta tähän koska tiedän kokemuksesta että siitä tulee riita.

        Pistän tähän nyt linkin Ekspressionismiä käsittelevästä kirjasta mielestäni komean värimaalauksen missä nuo komeat lämpöiset punaiset varjot ja vihreä valo?
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:August_Macke_026.jpg

        kysyä että kokeeko "koulutettu" että kankaalle tulostettujen valokuvien päälle maalaaminen olisi jotenkin yleinen käytäntö jota realistisesti maalaavilla taiteilijoilla? Haluan kysyä tätä koska kyseinen metodi toistuu "koulutetun" postauksissa. Katson ja olen katsonut kaikenlaista taidetta todella runsaasti, enkä ole törmännyt menetelmään kuin pari kertaa, eikä valokuvaa oltu pyritty silloinkaan peittämään.


      • "Koulutettu"
        Pakko... kirjoitti:

        kysyä että kokeeko "koulutettu" että kankaalle tulostettujen valokuvien päälle maalaaminen olisi jotenkin yleinen käytäntö jota realistisesti maalaavilla taiteilijoilla? Haluan kysyä tätä koska kyseinen metodi toistuu "koulutetun" postauksissa. Katson ja olen katsonut kaikenlaista taidetta todella runsaasti, enkä ole törmännyt menetelmään kuin pari kertaa, eikä valokuvaa oltu pyritty silloinkaan peittämään.

        Niin kuin sanoin tästä tulee ilmiriita ja syyksi luulen, että tuota on vaikea todeta muuten, kuin valokuvaamalla tuo teos ja tekemällä bittikarttarajojen tunnistus tuolloin erottuvat valokuvan osuuden tulostusrasterit näistä maalatuista alueista ja tämän jälkeen nostaa erilleen nuo maalatut alueet. Olen tätä kokeellisesti tehnyt ja löytänyt hupaisia yhdistelmiä. Tuntuu, että se on meillä aika harvinaista, mutta tuolla rapakon takana yleisempää luultavasti syystä, että siellä näitä suurtulostimia aika runsaasti, joskin itsellänikin on sellainen jolla voi tulostaa 80 cm leveätä ja 50 metriä pitkää, että kokokin riittää kohtalaiseen kuvaan. Itse olen kokeillut muuttaa hiilipiirroksen akvarelliksi ja tulihan siitä, sekä valokuvasta saa myös sellaisen akvarellin ja jos on taiteilija niin pystyy muokkaamaan väritkin mieltymyksensä mukaan. Tämä ei ole edes uusi asia, kun pidin näyttelynkin tuolla 90-luvulla.

        Kysynpä vain milläs erotat akvarellin tulosteesta muuta kuin suurentamalla runsaasti ja epävarmaksi jää sittenkin.

        En kuitenkaan halua käydä tästä asiasta sen enempää keskustelua jokainen päätelköön itse olisiko tuo tekniikka jätetty käyttämättä, kun se on jo vuosikymmenen ollut mahdollista.


      • En....
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Niin kuin sanoin tästä tulee ilmiriita ja syyksi luulen, että tuota on vaikea todeta muuten, kuin valokuvaamalla tuo teos ja tekemällä bittikarttarajojen tunnistus tuolloin erottuvat valokuvan osuuden tulostusrasterit näistä maalatuista alueista ja tämän jälkeen nostaa erilleen nuo maalatut alueet. Olen tätä kokeellisesti tehnyt ja löytänyt hupaisia yhdistelmiä. Tuntuu, että se on meillä aika harvinaista, mutta tuolla rapakon takana yleisempää luultavasti syystä, että siellä näitä suurtulostimia aika runsaasti, joskin itsellänikin on sellainen jolla voi tulostaa 80 cm leveätä ja 50 metriä pitkää, että kokokin riittää kohtalaiseen kuvaan. Itse olen kokeillut muuttaa hiilipiirroksen akvarelliksi ja tulihan siitä, sekä valokuvasta saa myös sellaisen akvarellin ja jos on taiteilija niin pystyy muokkaamaan väritkin mieltymyksensä mukaan. Tämä ei ole edes uusi asia, kun pidin näyttelynkin tuolla 90-luvulla.

        Kysynpä vain milläs erotat akvarellin tulosteesta muuta kuin suurentamalla runsaasti ja epävarmaksi jää sittenkin.

        En kuitenkaan halua käydä tästä asiasta sen enempää keskustelua jokainen päätelköön itse olisiko tuo tekniikka jätetty käyttämättä, kun se on jo vuosikymmenen ollut mahdollista.

        halua haastaa riitaa kanssasi, "koulutettu". Minua aivan rehellisesti kiinnostaa että mistä johtuu usko moisen metodin laajaan käyttöön.Mutta kuten sanoitkin, ulkomailla kaiketi yleisempää, mene ja tiedä. Tunnen itse sangen useita myös realistisesti maalaavia taiteilijoita, ja kaikki heistä pitäisivät moista jekkua halpa-arvoisena efektinä. Tulkinta ja oma kontrolli ja kädenjälki maalauksessa on todella keskeinen elementti kaikessa maalaamisessa, myös realismissa. Tulostettu valokuva luo maalaukseen todella mekaanisen ja pinnallisen elementin jota on todella vaikea soinnuttaa orgaaniseen kädenjälkeen.

        Jotkut taiteilijat ovat yksinkertaisesti todella taitavia piirtäjiä, ja se saattaa tietysti näyttää epäilyttävältä tänä päivänä, kun havainnosta tehdyn piirtämisen taso on niin alkeellinen lähes kaikissa suomalaisissa kouluissa. Harvemmi olen mihinkään poppakonsteihin kuitenkaan törmännyt.Jotkut ovat vain uurastuksellaan saavuttaneet tason joka antaa vapauden tehdä myös taitavaa realismia.


      • kjwh
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Niin kuin sanoin tästä tulee ilmiriita ja syyksi luulen, että tuota on vaikea todeta muuten, kuin valokuvaamalla tuo teos ja tekemällä bittikarttarajojen tunnistus tuolloin erottuvat valokuvan osuuden tulostusrasterit näistä maalatuista alueista ja tämän jälkeen nostaa erilleen nuo maalatut alueet. Olen tätä kokeellisesti tehnyt ja löytänyt hupaisia yhdistelmiä. Tuntuu, että se on meillä aika harvinaista, mutta tuolla rapakon takana yleisempää luultavasti syystä, että siellä näitä suurtulostimia aika runsaasti, joskin itsellänikin on sellainen jolla voi tulostaa 80 cm leveätä ja 50 metriä pitkää, että kokokin riittää kohtalaiseen kuvaan. Itse olen kokeillut muuttaa hiilipiirroksen akvarelliksi ja tulihan siitä, sekä valokuvasta saa myös sellaisen akvarellin ja jos on taiteilija niin pystyy muokkaamaan väritkin mieltymyksensä mukaan. Tämä ei ole edes uusi asia, kun pidin näyttelynkin tuolla 90-luvulla.

        Kysynpä vain milläs erotat akvarellin tulosteesta muuta kuin suurentamalla runsaasti ja epävarmaksi jää sittenkin.

        En kuitenkaan halua käydä tästä asiasta sen enempää keskustelua jokainen päätelköön itse olisiko tuo tekniikka jätetty käyttämättä, kun se on jo vuosikymmenen ollut mahdollista.

        Pistäs pari linkkiä tähän, niistä tunnettujen nykypäivän realistien töistä joissa on käytetty tämmöistä metodia. En itse tiedä ketään, joka tämmöistä tekisi.


    • maalari_

      Ei toki. Kuvataiteilijan pitää tosiaan tehdä työtä koko ajan. Kaikessahan kehittyy elämän aikana ja koulutuksella ehkä vielä paremmin edellytyksin.

      • VÄRILLISET VARJOT

        Noin 40 vuotta sitten tutustuin impressionismiin. Se oli heti menoa ja olen siitä asti tutkinut taidetta kirjoista ja kiertänyt näyttelyitä. Sen olen oppinut että aivoissa on hyvänolon keskus joka on ihmisillä erilainen. Eli jotkut värit suhteessa toisiin väreihin miellyttävät ihmisiä erilailla.Samaa pätee musiikkiin.
        Mulle on kertynyt vuosien varrella n.120 teosta jotka päätin laittaa myyntiin.
        Näet ne facebookissa nimellä Olavi Ensio Oinonen (vapaa pääsy)
        Jos on mielenkiintoa voit antaa palautetta ja auttaa hinnoittelussa.
        [email protected]
        0400-831241


    • Artcom

      Varjon väreistä lienee erilaisai opillisia käsityksiä kuuluisillakin maalareilla, Cesanne ja Delaxcrois pitivät varjon väreinä violetin eri sävyjä. Toiset käyttävät vastavärejä ja sinistä. Nuissa netin väriopin jutuissakin on monenlaista tarjontaa, joissa sinisen vastaväri oranssi saa sävyjä keltaisesta punaisempaan aitoon oranssiin. Tuo aiheutuu sellaisesta vaikuksesta, että puhdasta sinistä, keltaista tai punaista ei saa värikaupoista, vaan ne pitää sekoittaa sopivista väreistä! Ja siinä sitä on opettelua! Ja ilmeisesti katsojatkin ovat erilaisia värien näkemisen suhteen!

      • "Koulutettu"

        Artcom:lle tuosta varjon värien päättelystä veisin asian yksinkertaiselle tasolle, kun tuntee Goethen -värikolmion on hyvin yksinkertaista päätellä valonvärin vastaväri, koska se on luonnon ilmiö mitä tuskin kukaan voi kiistää ainakin Goethe niin arveli.
        Siinä on vain yksi mutta onko kyseessä päivänvalo vai keinovalo ja miten se on värittynyt. Yksi nyrkkisääntö on, että jos valo on kylmä niin varjo on lämmin ja päinvastoin. Jos näin menettelee niin tuskin kovin suuria mokia syntyy.


        Tuo esimerkkikuva on tyylisuuntaa jossa värien olemusta liioiteltu mikä lieneen yleisintä vastavärien käyttöä.


    • Artcom

      Coethen väriopista voisi sanoa, että se oli ilmeisesti ensimmäisiä väriopin tutkielmia ja sentähden vielä vajavainen verrattuna Ittenin ja Albertsin tukielmiin. Syynä lienee ollut värien puute, jonkatähden Coethe esitti sinisen vastaväriksi punaista! Väriopin kehittyessä on löytynyt hyvin väliväritkin ja looginer sinisen vastaväri oranssi. Simultaanikontrastissa löytyy vastavärit, jos osaa tutkia! Taiteen vapaus antaa itsekunkin seurata ihanteitaan, olipa ne sitten subjektiisisia tai objektiivisia.

      • "Koulutettu"

        Artcom, "Coethe esitti sinisen vastaväriksi punaista!"
        Kyllä tämä on väärä tulkinta tuosta kolmiosta. Punaisen päävärin vastaväri on siinä vihreä väliväri ja sinisen päävärin on oranssi väliväri.
        Kyllä se Goethen luonnontieteellinen tutkimus on se kaiken perusta ja nämä muut ovat sitä vain täydentäneet.
        Alberskaan ei puhu mistään väriopista vaan kehottaa harjaannuttamaan ja havaintojen kautta näkemään todellisuuden väriä rinnastettaessa.

        Goethe jakaa myös tuon kolmion valon-sukuisiin ja varjon-sukuisiin.
        Itten taas katselee arkkitehdin silmin ja väittää mm, ettei nämä ilmiöt ole todennettavissa. Se Ittenin käsite värin lämpötilasta on myös ihmeellinen, kun hän vertaa metallin kuumentamiseen värilämpötilaa vaikka se lämpimän kokeminen on pikemminkin tunne, joka syntyy verrattaessa kahta väriä keskenään. Kaiken kukkuraksi hän sanoo että vihreä on pääväri tai väittää, että se käyttäytyy kuin pääväri. Hänen teoriansa mukaa rauta on kuuma, kun se on punainen vaikka todellisuudessa se on vain yksi väri kohti kuumuutta, joka on lopulta lähes valkoinen.


        Tässä linkki tuohon Goethen kolmioon mistä kannattaa katsoa aina päävärin kantaa vastapäinen on se vastaväri.

        http://www.sarjakuvanteko.fi/wiki/index.php?title=Goethen_kolmio


    • Artcom

      Väriopin erikoisuuksia.
      Tuo punainen on sinisen vastaväri oli joku Coethen väriopin tulkinta, netistä löytynyt, mutta sieltä löytyy lisääkin vastaavaa:
      http://www.coloria.net/henkilot/goethe.htm:
      "Taivaansinistä Goethe piti punaisen vastavärinä."
      Mutta Coethe piti sinisen vastavärinä keltaista ja vihreän vastavärinä magentaa(violetti).
      Löytyvät osoitteesta:http://www.varioppi.fi/
      Uskoisin, ett nykyinen käsitys, Oranssi on sinisen vastaväri, kuvaa todenmukaisesti luontoa!

      • Jaakko Ilkka

        On aika muistuttaa teille jo 180 vuotta sitten kuolleen Goethen teorioita uskollisesti toistaville hänen omin sanoinsa:

        Grau, teurer Freund, ist alle Theorie, und grün des Lebens goldner Baum

        eli rahvaanomaisemmin:

        Harmaata, kallis ystävä, on kaikki teoria, ja vihreä elämän kultainen puu.


      • "Koulutettu"
        Jaakko Ilkka kirjoitti:

        On aika muistuttaa teille jo 180 vuotta sitten kuolleen Goethen teorioita uskollisesti toistaville hänen omin sanoinsa:

        Grau, teurer Freund, ist alle Theorie, und grün des Lebens goldner Baum

        eli rahvaanomaisemmin:

        Harmaata, kallis ystävä, on kaikki teoria, ja vihreä elämän kultainen puu.

        Näinhän tätä harmaata totuutta on yritetty jakaa mutta kaikki ei ole päässyt silti siitä osalliseksi jostain kumman syystä ja olisiko se tuo vihreä elämä joka kahlitsee.

        Tuo artcom:n linkki johti epäuskoisten leiriin, joskin he vain epäilivät ja tuntui epäily johtuvan siitä, että kohde oli jäänyt epäselväksi luultavasti juuri siitä syystä, että ei oltu vaivauduttu käytännön kokeisiin.

        Tuolla nettisivuilla on monenlaista potaskaa asian tiimoilta yksi on kallistanut kolmion kyljelleen missä punainen sojottaa oikealle mikä saattaa johtua siitä että Vapaan tekemässä Albers:n pienennetyssä laitoksessa oli käynyt tuo sama virhe painovalmistelijalle, kun ei itse ollut selvillä koko Goethen kolmiosta. Painovalmistelijankin olisi syytä perehtyä juuri värillisiin harmaisiin niin onnistuisi nuo valokuvien oikea värisyys painetussa julkaisussa. Olen käynyt tutustumassa heidän työhön miss’ prosentteina kymmenjärjestelmällä yritetään saada oikea väriseos.

        Kaikista näistä epäuskoisista huolimatta on se mielestäni ainoa järkevä tutustumiskeino väriin jos aikoo jotain maalaamalla ilmaista sillä muuten huitoo niiden väriensä kanssa täysin hakoteillä. Ne tapit ja sauvat siellä silmässämme vaativat loogista värien sijoittelua kun tuo kemiallinen reaktio lähettää aivoihin tuon sanoman ja jos tietoisuus on kunnossa niin aivot sanovat heti että älä syötä potaskaa siitä tulee surkea olo.

        Jokin aika sitten katsoin YLE:n väriopillista ”tuubia” mikä mielestäni oli lähes ok.

        http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2176


      • Tottakai
        "Koulutettu" kirjoitti:

        Näinhän tätä harmaata totuutta on yritetty jakaa mutta kaikki ei ole päässyt silti siitä osalliseksi jostain kumman syystä ja olisiko se tuo vihreä elämä joka kahlitsee.

        Tuo artcom:n linkki johti epäuskoisten leiriin, joskin he vain epäilivät ja tuntui epäily johtuvan siitä, että kohde oli jäänyt epäselväksi luultavasti juuri siitä syystä, että ei oltu vaivauduttu käytännön kokeisiin.

        Tuolla nettisivuilla on monenlaista potaskaa asian tiimoilta yksi on kallistanut kolmion kyljelleen missä punainen sojottaa oikealle mikä saattaa johtua siitä että Vapaan tekemässä Albers:n pienennetyssä laitoksessa oli käynyt tuo sama virhe painovalmistelijalle, kun ei itse ollut selvillä koko Goethen kolmiosta. Painovalmistelijankin olisi syytä perehtyä juuri värillisiin harmaisiin niin onnistuisi nuo valokuvien oikea värisyys painetussa julkaisussa. Olen käynyt tutustumassa heidän työhön miss’ prosentteina kymmenjärjestelmällä yritetään saada oikea väriseos.

        Kaikista näistä epäuskoisista huolimatta on se mielestäni ainoa järkevä tutustumiskeino väriin jos aikoo jotain maalaamalla ilmaista sillä muuten huitoo niiden väriensä kanssa täysin hakoteillä. Ne tapit ja sauvat siellä silmässämme vaativat loogista värien sijoittelua kun tuo kemiallinen reaktio lähettää aivoihin tuon sanoman ja jos tietoisuus on kunnossa niin aivot sanovat heti että älä syötä potaskaa siitä tulee surkea olo.

        Jokin aika sitten katsoin YLE:n väriopillista ”tuubia” mikä mielestäni oli lähes ok.

        http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2176

        Värioppi on mitä suurimmaksi hyödyksi maalatessa, mutta mikään ei tue näkemystä että onnistunut maalaus vaatisi mitään tiettyä väriteoriaa onnistuakseen. Minusta on todella epäohdonmukaista vaatia noudattamaan käskyä joita "sauvat ja tapit" vaativat värin suhteen, kun muoto on "koulutetun" linkittämissä teoksissa piirretty hyvin kömpelösti. Eivätkö "sauvat ja tapit" vaadi loogisuutta ja todenmukaisuutta myös muodon suhteen?

        Kukaan täällä tuskin epäilee, etteivätkö Albersin, Ittenin tai Goethen teoriat pitäisi paikkaansa. Ne eivät vain ole välttämättömiä. Näkisin kyllä että "koulutettu" itse on se joka kantaa kahleita ilmaisun suhteen.


      • Jaakko Ilkka
        Tottakai kirjoitti:

        Värioppi on mitä suurimmaksi hyödyksi maalatessa, mutta mikään ei tue näkemystä että onnistunut maalaus vaatisi mitään tiettyä väriteoriaa onnistuakseen. Minusta on todella epäohdonmukaista vaatia noudattamaan käskyä joita "sauvat ja tapit" vaativat värin suhteen, kun muoto on "koulutetun" linkittämissä teoksissa piirretty hyvin kömpelösti. Eivätkö "sauvat ja tapit" vaadi loogisuutta ja todenmukaisuutta myös muodon suhteen?

        Kukaan täällä tuskin epäilee, etteivätkö Albersin, Ittenin tai Goethen teoriat pitäisi paikkaansa. Ne eivät vain ole välttämättömiä. Näkisin kyllä että "koulutettu" itse on se joka kantaa kahleita ilmaisun suhteen.

        Nyt on totuuden nimessä todettava, että nuo "väriteoriat" eivät ole mitään fysikaalisia faktoja.Tieteessä teoria on voimassa niin kauan kunnes se osoitetaan vääräksi, mutta se voi myös saada rinnalleen muita teorioita, jotka nekin ovat voimassa niin kauan kunne nekin on osoitettu vääriksi.

        "Väriteoriat" ovat kehittäjänsä omia psykologisia otaksumia värien keskinäisistä suhteista ja vaikutuksista toisiinsa. Näitä on kautta aikojen kehitetty erilaisia, tunnetuin niistä lienee juuri Goethen persoonallinen näkemys. Näiden teoreetikkojen ohella myös monet maalarit ovat luoneet oman teoriansa, tuhannet muut maalaavat omalla tavallaan julistamatta sen taustaa minkään teorian muodossa.

        Nuo kaksi linkkiä tuossa edellä ja erikoisesti "Goethen kolmio" osoittavat selvästi, miten heikolla psykologisella pohjalla näissä teorioissa liikutaan, ja miksi niitä on niin useita. Siksi on absurdia vedota niihin tavalla jolla Koulutettukin resuneeraa, kanonisoida yksi teoria ylitse muiden.

        Toisin on ollut vasta runsaat sata vuotta sitten, jolloin todella oli auktoriteetteja, niin yksityisiä kuin ryhmiä kuten esim. akatemiat, jotka katsoivat olevansa oikeutettuja määräämään mikä on oikein ja mikä väärin. Mutta ennen oli ennen ja nyt on nyt.


    • maalari_

      Aijai, nyt nauratti, kun luin tuon kommentin sauvoista ja tapeista :D.

      Sivuhuomautus. Minusta on kiinnostavaa, että sukeltaessa värit katoavat syvemmälle mennessä ja tietyissä syvyyksissä näkee kohteet enää sellaisina sinertävinä ja vihertävinä. Hyvin tulee se fysiikka siinä konkreettisesti esille.

      • Entäpä mitä

        hatut ja myssyt asiaan sanovat?


    • "Koulutettu"

      "koulutetun" linkittämissä teoksissa piirretty hyvin kömpelösti. Eivätkö "sauvat ja tapit" vaadi loogisuutta ja todenmukaisuutta myös muodon suhteen?"

      Tuohon kuvan katsomiseen ja näkemiseen yleensä. Joskus aikoinaan, kun kiinnostuin näistä taiteen kuvioista uudelleen luin Maalaustaiteen historian kirjasta sieltä alkulehdiltä mielenkiintoisen olettamuksen ihmisen näköaistin kehityksestä, että se näkeminen on aikojen alussa ollut prismaattista eli valon tulkintaa ilman viivanäköä. En tiedä ollaanko oltu silloin sammakoita vai kaloja. Sitten siellä kehotettiin vapauttamaan silmä alkuperäiseen tarkoitukseensa ja katsomaan taidetta. Kirjasarja oli julkaistu 1972.
      Kun myöhemmin perehdyin silmän toimintaan niin olen ymmärtänyt tuon neuvon ja luultavasti ymmärtänyt myöskin monen taiteentekijän pyrkimykset kuvatessaan näkyvää havaintoa tai mielikuvituksen tuotetta.

      Eihän ne linkittämäni teokset ole piirrettyjä vaan ne ovat maalauksia. Siinäpä se ero juuri onkin, että maalaus on kokonaisuus mitä tulisi katsoa niillä sauvoilla ja tapeilla prismaattisesti eikä pyrkiä tarkkaan näkemiseen, koska ne kuvaavat tuota tilaa ja siinä vallitsevaa valoa eikä niiden tarkoituskaan ole sisältää mitään viivan seuraamista vaan värin.

      Jo kubistit aikoinaan totesivat että runsas muodon volyymi kuvapinnalla estää värin rinnastuksen tulkinnan kuva-alueella.
      Talonrakennus ja konepiirustuksessa ei kannata käyttää värejä koska ne vain häiritsevät sisällön tulkintaa. Jos niissä halutaan käyttää värejä tehokeinoina kuvattaessa esim. maisemaan sijoitettua taloa niin se kannattaa värittää passiivisesti.

      Väreillä kuvataan useimmiten tunnelmaa, tilaa ja tilassa vallitsevaa valoa sekä sillä voidaan myös halutessa herättää huomiota ja ohjata katsetta määrättyihin kohtiin kuvapinnalla.
      Väreillä voidaan jännittää kuva-alue sisältä, niin ettei se leviä reunoilta ulos. Vanha taide tarvitsi usein kullatut raamit kehystämään kuvaa, kun horisontit laukkasi kuvan läpi ilman värillisiä pysäyttäjiä.

      Väriä käytetään nykyään maalaustaiteessa erilaisiin tarkoituksiin, kuin vanhassa taiteessa joskin jotkin vanhat mestarit osasivat myöskin tätä kuvan rakenteen keskittämistä esim. valon ja värin avulla.

      Jaakko Ilka, tuossa väitti, että olisin jotenkin tuon väriopillisen tietämyksen vanki, mutta päinvastoin tieto vapauttaa, kun se muodostuu automaattiseksi osaamiseksi ja olen tuolla jo aikaisemminkin sanonut, että tietäminenkö jotenkin rajoittaisi tekemistä.

      Värien tietoiseen käyttämiseen liittyy paljon muuta, ,kuin tuo tilallinen ilmaisu.

      • Toinen koulutettu.

        Valo ja varjo luovat siluetteja jotka ovat luonnossa tietyn muotoisia tietyin mittasuhtein. Korrektit muodot ja valon tulkinta eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.
        Näkisin edelleen johdonmukaisena sen että mikäli vaaditaan jonkinlaista ehdottomuutta valon tulkinnassa ja värissä, tulisi sitä sitten vaatia muodonkin suhteen.Muutoinhan kyseessä ei ole mikään todellinen luonnon lainalaisuuksiin pohjaava tapa katsoa, vaan jälleen yksi tulkinta muiden joukossa. Ei sen todempi kuin muutkaan.

        Katsojahan seuraa kaikkea mikä on rajattu kuvapinnan sisäpuolelle. Koska kuvapinnan massat ovat eri valööreissä, ne muodostavat siluetteja, ja mikäli siluetit ovat mittasuhteiltaan epäluonnollisia, ne aivan takuuvarmasti kiinnittävät katsojan huomion. Ja siihen taiteilija ei voi vaikuttaa. Ihmisen silmä lepää luonnollisissa mittasuhteissa yhtä lailla kuin luonnollisissa väreissä.

        Tuohon " väriä käytetään nykyään maalaustaiteessa erilaisiin tarkoituksiin, kuin vanhassa taiteessa" sanoisin vielä kerran, etten ole mikään vanhan taiteen tulenkantaja. Väriä käytetään nykyään maalaustaiteessa kaikilla mahdollisilla tavoilla, myös siten kuin vanhassa taiteessa.

        Sanon vielä kerran myös sen, että värioppi on ehdottomasti hyödyllistä, mutta taideteoksen ei tarvitse sisältää mitään tiettyä teoreettista sisältöä ollakseen onnistunut, kuten "koulutettu" uskoo. Ja se ON kahlitsevaa, jos ei voi maalata ilman että jotkin pakolliset elementit vaeltavat maalauksesta toiseen." Koulutetun" tapauksessa se on tämä dogmaattinen näkemys valosta ja väristä.


      • Jaakko Ilkka

        Joko olet lukenut huonosti tekstiäni tai olen kirjoittanut sen huolimattomasti, mutta en ole missään muodossa väittänyt, että olisit jotenkin tuon väriopillisen tietämyksen vanki. Vaikka lukeminen onkin helppoa, niin luetun ymmärtäminen saattaa joskus olla työlästä.


    • maalari_

      Niin, avant gardet taiteilijathan ovat aina johdattaneet meidät uudeen taidesuuntaukseen.Tuskinpa siinä useinkaan siis on ollut kyse nimenomaan aikakaudella opetettavien seikkojen noudattamisesta.

      Eli olen samaa mieltä, että hyvän taideteoksen määritelmä ei ole automaattisesti se mitä jokin teoria käskee. Itseasiassa jos niistä ei pääse irti, voi olla vaikeaa (voi olla) luoda mitään uuttaa, koska kiinnostavinta on lopulta asioiden näkeminen sellaisesta näkökulmasta, mikä poikkeaa normista.

    • "Koulutettu"

      Pyydän anteeksi jaakko Iikalta jos tulkitsin sanpmasi väärin mutta heti seuraava "toinen koulutettu" kylläkin väittää.

      "koulutettu" uskoo. Ja se ON kahlitsevaa, jos ei voi maalata ilman että jotkin pakolliset elementit vaeltavat maalauksesta toiseen." Koulutetun" tapauksessa se on tämä dogmaattinen näkemys valosta ja väristä."

      Huomaan että käsitätte minun postaukseni kovin ahtaasti ja vaikuttaa että ne käsitykseni taiteesta ja sen tekemisestä on teille outoja.

      Ehkä kuvan maalauksen kautta on helpompi lähestyä näitä asioita mitä tarkoitan tällä värien käyttämisellä kuvapinnalla ilman terävärajaista muotoa.

      Voitte katsoa tuolta kjwh:n postauksesta tässä ketjussa hänen linkittämää maalausta, joka oli tehty pyrkimisluokalla Vapaaseen.
      Siis se ensimmäinen, jota gif-animaattori ensin vilkuttaa ja sitten vilkkuminen lakkaa.

      Selitys maalauksen synnystä on seuraava. malli könöllään lattialla ympärillä 80 oppilasta (pyrkijää). Saliin paistoi aurinko etu- viistosta ja takasalissa sinistä valoa siis pitkä tila kaksi valoa.
      Aloitin maalauksen vasemmasta reunasta ja tein ns. lukurivin missä pumppasin tilaa aloitus lämpimällä värillä ja siitä jatkamalla oikealle vaihtaen kylmempiin kunnes huomio kohdassa mallin pää ja sitten välilämpötila ja oikeaan reunaan taas lämmin. Tämän tarkoitus oli pumpata syvyystilaa kuva-alueelle. Tämä lukurivi on siis kymmenesosa maalauksen yläreunasta alaspäin eli länsimaisen kuvankatsontatavan mukainen ja ikään kuin lukisimme kirjan sivun aloituskohdasta oikeaan reunaan. Maalauksen värialueet on tehty mahdollisimman vapaamuotoisiksi, koska niillä ei pyritä jäljittelemään mitään esineitä vain kuvaamaan tilaa jossa vallitsee määrätynväristä leijuvaa valoa.

      Itse mallin pinnalla on siis kahdenväristä valoa ja myöskin niiden vastaväriset varjot. Maalaus on Putrido- tekniikalla tehty ja sillä on pyritty tuohon mattapintaan. Koko on 100x100 muistaakseni ja luonnonharmaa liimapohja.

      Onpas vaikea selittää mitä silloin ajattelin ja tein myös kuva-alueella paljon muuta kuten pitäydyin perpektiivisistä viittauksista mutta kuitenkin otin tuon mallin mittasuhteissa käyttöön joten katsoin mallia kuin hiiri-pespektiivistä siis siksi tuo pieni pää ja suuret jalat etualalla.

      Eikä tuo tietoisuus minua mitenkään kahlitse vaan kuvat syntyvät tuosta vain joskaan ei tiedottomassa tilassa. Luulen että tuo maalaus edustaa nykytaidetta sen varsinaisessa merkityksessä, koska sen ovat muut sinne sijoittaneet. Toivottavasti kukaan ei revi pelihousujaan kun tuon sanoin noin suoraan.

      • kjwh

        Olisi kannattanu varmaan alottaa se mallin tekeminen piirtämällä niitä figuurin ääriviivoja. Nimittäin noi sun maalauksen figuurit näyttää aivan helvetin köykäsiltä


      • Toinen koulutettu..

        tapasi maalata edustaa nykytaidetta, mutta kymmenet muutkin tyylit edustavat sitä. Jossain näissä ketjuissa mainittiin joitakin kirjoja joihin sinut on merkitty, ja onnittelen siitä. Noissa samoissa kirjoissa on listattu kuitenkin lukuisia maalareita joidenka maalausajattelu tai sisältö ei lähde ollenkaan samoista lähtökohdista kuin sinulla. On siis melko korskeaa sanoa oman tyylinsä edustavan nykytaidetta "sen varsinaisessa merkityksessä", kun nykytaiteen hierarkiassa on huomattavasti korkeammalla on maalareita jotka maalaavat tyystin eri tavalla kuin sinä.
        Kohdistan kritiikkini seuraavaan seikkaan: vaikka kirjoituksistasi näkyy jonkinlainen halu suhtautua nöyrästi siihen että nimesi on päätynyt taiteilijoita listaavaan painotuotteeseen, on tämä seikka saanut sinut jostain syystä uskomaan että edustamasi tyyli olisi keskeisin virtaus nykymaalauksessa. Kuten jo todettua, samoihin kirjoihin on sijoitettu lukuisia muitakin tyylejä edustettuina, eli uskomuksesi on virheellinen.


      • kummastelen,
        Toinen koulutettu.. kirjoitti:

        tapasi maalata edustaa nykytaidetta, mutta kymmenet muutkin tyylit edustavat sitä. Jossain näissä ketjuissa mainittiin joitakin kirjoja joihin sinut on merkitty, ja onnittelen siitä. Noissa samoissa kirjoissa on listattu kuitenkin lukuisia maalareita joidenka maalausajattelu tai sisältö ei lähde ollenkaan samoista lähtökohdista kuin sinulla. On siis melko korskeaa sanoa oman tyylinsä edustavan nykytaidetta "sen varsinaisessa merkityksessä", kun nykytaiteen hierarkiassa on huomattavasti korkeammalla on maalareita jotka maalaavat tyystin eri tavalla kuin sinä.
        Kohdistan kritiikkini seuraavaan seikkaan: vaikka kirjoituksistasi näkyy jonkinlainen halu suhtautua nöyrästi siihen että nimesi on päätynyt taiteilijoita listaavaan painotuotteeseen, on tämä seikka saanut sinut jostain syystä uskomaan että edustamasi tyyli olisi keskeisin virtaus nykymaalauksessa. Kuten jo todettua, samoihin kirjoihin on sijoitettu lukuisia muitakin tyylejä edustettuina, eli uskomuksesi on virheellinen.

        että miksi Artfacts-sivusto, joka pitää globaalia taiteilijoiden ranking-listaa ei löydä "koulutetun" siviilinimellä yhtään taiteilijaa? Löysin jopa itseni sieltä listattuna jonnekkin 50 000 ja 40 000 väliin ( =


      • "Koulutettu"
        kjwh kirjoitti:

        Olisi kannattanu varmaan alottaa se mallin tekeminen piirtämällä niitä figuurin ääriviivoja. Nimittäin noi sun maalauksen figuurit näyttää aivan helvetin köykäsiltä

        kjwh, Sieltähän olen minäkin aloittanut missä sinä nyt kahlaat ja ehkä mahdollisesti joskus päädyt tähän samaan kunhan aikaa on kulunut tuo 60 vuotta mikä meidän taiteen tekemistä erottaa.

        Toiselle koulutetulle, sanoisin tuosta tyylien kirjosta mikä tällä hetkellä vallitsee, että siitä mahdollisesti jää se mikä on kestävää ja toimii aikaisempien tyylisuuntien jatkeena ikään kuin kehityksen jatke. Onhan se mahdollista itse kukin meistä erehtyy, mutta luulen kuitenkin, että kehitys on se yleinen voima mikä näitä taidesuuntia vie eteenpäin ja tuskin se menee takaperin vaikka muutamat niin toivoisikin.

        Odotin pikemminkin jotain kommenttia tuon työn värillisestä sisällöstä enkä niinkään arviota nykytaiteen kestävyydestä muiden suuntauksien kentässä. Tarkoitukseni oli keskustella värimaalauksesta mihin tuo esimerkkini perustuu eli impressinismin jatke ekspresionismin suuntaan se oli tuon koulun ilmeinen tarkoitus mihin tuolla etsinnällä pyrittiin ja myöskin päästiin. Hämmästyttävän harvat siellä pyrkijöiden joukossa oli perillä tuosta pyrkimyksestä mitä jäin ihmettelemään kuten täälläkin kommenteista päätellen.

        Meillä on ilmeisesti niin monenlaista koulutusta mikä sekoittaa tätä taiteen kirjoa entisestään.

        Tuo Artfacts-sivusto, jonka joku tuossa mainitsee on varmaan joku kaupallinen, mikä perustuu oletukseen, että siinä mainitut taiteilijat jäisivät jotenkin tulevaisuudessa tähän tähtien sarjaan. Mutta kuten historia on näyttänyt ei se ole mikään tae arvojen säilymisestä. Esimerkkinä mainitsen Vinsentin ja mitens` kävi.


      • kjwh
        "Koulutettu" kirjoitti:

        kjwh, Sieltähän olen minäkin aloittanut missä sinä nyt kahlaat ja ehkä mahdollisesti joskus päädyt tähän samaan kunhan aikaa on kulunut tuo 60 vuotta mikä meidän taiteen tekemistä erottaa.

        Toiselle koulutetulle, sanoisin tuosta tyylien kirjosta mikä tällä hetkellä vallitsee, että siitä mahdollisesti jää se mikä on kestävää ja toimii aikaisempien tyylisuuntien jatkeena ikään kuin kehityksen jatke. Onhan se mahdollista itse kukin meistä erehtyy, mutta luulen kuitenkin, että kehitys on se yleinen voima mikä näitä taidesuuntia vie eteenpäin ja tuskin se menee takaperin vaikka muutamat niin toivoisikin.

        Odotin pikemminkin jotain kommenttia tuon työn värillisestä sisällöstä enkä niinkään arviota nykytaiteen kestävyydestä muiden suuntauksien kentässä. Tarkoitukseni oli keskustella värimaalauksesta mihin tuo esimerkkini perustuu eli impressinismin jatke ekspresionismin suuntaan se oli tuon koulun ilmeinen tarkoitus mihin tuolla etsinnällä pyrittiin ja myöskin päästiin. Hämmästyttävän harvat siellä pyrkijöiden joukossa oli perillä tuosta pyrkimyksestä mitä jäin ihmettelemään kuten täälläkin kommenteista päätellen.

        Meillä on ilmeisesti niin monenlaista koulutusta mikä sekoittaa tätä taiteen kirjoa entisestään.

        Tuo Artfacts-sivusto, jonka joku tuossa mainitsee on varmaan joku kaupallinen, mikä perustuu oletukseen, että siinä mainitut taiteilijat jäisivät jotenkin tulevaisuudessa tähän tähtien sarjaan. Mutta kuten historia on näyttänyt ei se ole mikään tae arvojen säilymisestä. Esimerkkinä mainitsen Vinsentin ja mitens` kävi.

        Et ole koskaan tehnyt kunnollisia realistisia töitä. Jos olet niin voit näyttää ne täälä netissä.


      • artfacts
        "Koulutettu" kirjoitti:

        kjwh, Sieltähän olen minäkin aloittanut missä sinä nyt kahlaat ja ehkä mahdollisesti joskus päädyt tähän samaan kunhan aikaa on kulunut tuo 60 vuotta mikä meidän taiteen tekemistä erottaa.

        Toiselle koulutetulle, sanoisin tuosta tyylien kirjosta mikä tällä hetkellä vallitsee, että siitä mahdollisesti jää se mikä on kestävää ja toimii aikaisempien tyylisuuntien jatkeena ikään kuin kehityksen jatke. Onhan se mahdollista itse kukin meistä erehtyy, mutta luulen kuitenkin, että kehitys on se yleinen voima mikä näitä taidesuuntia vie eteenpäin ja tuskin se menee takaperin vaikka muutamat niin toivoisikin.

        Odotin pikemminkin jotain kommenttia tuon työn värillisestä sisällöstä enkä niinkään arviota nykytaiteen kestävyydestä muiden suuntauksien kentässä. Tarkoitukseni oli keskustella värimaalauksesta mihin tuo esimerkkini perustuu eli impressinismin jatke ekspresionismin suuntaan se oli tuon koulun ilmeinen tarkoitus mihin tuolla etsinnällä pyrittiin ja myöskin päästiin. Hämmästyttävän harvat siellä pyrkijöiden joukossa oli perillä tuosta pyrkimyksestä mitä jäin ihmettelemään kuten täälläkin kommenteista päätellen.

        Meillä on ilmeisesti niin monenlaista koulutusta mikä sekoittaa tätä taiteen kirjoa entisestään.

        Tuo Artfacts-sivusto, jonka joku tuossa mainitsee on varmaan joku kaupallinen, mikä perustuu oletukseen, että siinä mainitut taiteilijat jäisivät jotenkin tulevaisuudessa tähän tähtien sarjaan. Mutta kuten historia on näyttänyt ei se ole mikään tae arvojen säilymisestä. Esimerkkinä mainitsen Vinsentin ja mitens` kävi.

        En tiedä millä perusteella artfacts listaa taiteilijoita, listalla kuitenkin ovat kaikki keskeisimmät tekijät, kuolleet mukaan lukien. Listalta löytyy paljon suomalaisia nykytaiteilijoita joidenka nimi on sementöity vähintään suomalaiseen taidehistoriaan.Ja koska listalla on jopa itseni kaltaisia nykytaiteen pikkutekijöitä, ihmettelen miksei "koulutettua" sitten löydy sieltä jos hän on jollakin tavalla maailmallakin noteerattu taiteilija.


    • "Koulutettu"

      Toiselle koulutetulle, siitä kirjasta mistä ilmeisesti puhut (niitä on kolme). Sehän oli juuri tuo missä oli maanosittain ja maittain tuotu esille nuo erilaiset suuntaukset mitkä olivat tyypillisiä kullekin maalle. Meidän suomalaisten osuudeksi tuli tuo abstrakti- ekspressinismi kaikilta kolmelta. Siksi tuo tyylisuuntien kirjo oli niin suuri siinä kirjassa.

      • Toinen koulutettu

        Tjaa-a, vaikea sanoa mitään kun en ole kyseisiä kirjoja selaillut, mutta lähtökohtaisesti kuullostaa aika ongelmalliselta ruveta jakamaan eri maita ja maanosia jonkun tyylin alle, olkoonkin että ekspressionismin perinnettä on meillä ajettu aika voimallisesti, ja joissakin instituutioissa pysähtyneisyyteen asti.
        Näen itse nykytaiteen globaalina virtauksena, enkä näin muodoin nostaisi mitään erityistä tyyliä sellaiseksi joka määrittäisi jotain nykymaalauksen maksiimia vain siitä syystä että sitä on voimakkaasti kannustettu tekemään tällä euroopan kulmalla. Suomessa on ollut melko pitkään sellainen taidepoliittinen ongelma, että joitakin tyylejä on nostettu viralliseen asemaan muiden ilmaisutapojen kustannuksella, vaikka maailmalla diversiteettiä on huomattavasti enemmän. Se että abstraktia ekspressionismia on suosittu meillä ohjelmalisesti, kertoo enemmän suomalaisesta taidepolitiikasta kuin nykytaiteen virtauksista laajemmin.
        Alkuperäistä aihetta koskien voisi vielä todeta että sellaista ekspressionismia ja abstraktia taidetta on liikkeellä todella runsaasti jossa väriä ei ole lähestytty minkään valmiin teorian mukaisesti. Keskeisempää kuin väri näyttää olevan se että miten väri on levitetty kankaalle.


    • "Koulutettu"

      Niin tuosta kirjasta sen verran että nimensä mukaan Trends se oli eräänlainen kooste näissä maissa vallalla olevista tyyleistä.
      Esim. Puolasta oli valittu tyylisuunnan edustajaksi maalaus joka muistutti meidän vanhaa kansallisromanttista maalausta ja niin edelleen maailman joka kolkalta tehty kooste ja tämän koosteen oli tehnyt museonjohtajat sekä kuraattorit eripuolilta maailmaa. Kooste oli aika laajasta otoksesta miljoonakaksisataatuhatta kuvataiteilijaa, joista 100:n kuvat oli päätynyt tähän kirjaan. Ei sen tarkoitus ollut jakaa maita tyylisuuntiin vaan kerätä yleiskuvaa maailman kuvataiteista, sekä niiden tekijöistä.

      Luulen että tuolta ulkoapäin katsottuna nämä meidän touhumme on enemmänkin totuudenmukaisia kuin me täällä tuijotamme omaan napaamme niin kuin tässä on jo tapahtunut parisataa vuotta.

      • Toinen koulutettu...

        Pitänee perehtyä siihen mistä kulmasta taidetta näissä kirjoissa tarkastellaan.Hölmöähän tämä minun osaltani on tässä viisastella kun en ole kyseisiä kirjoja edes lukenut.Haluan toivottaa hyvää vappua sinulle, "Koulutettu.".Ja muillekkin lukijoille.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      88
      1567
    2. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      12
      1450
    3. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      98
      1390
    4. Katsotko mieluiten

      Kaivatussasi mitä?
      Ikävä
      69
      1250
    5. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      99
      1164
    6. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      116
      1150
    7. Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan

      Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n
      Maailman menoa
      257
      972
    8. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      69
      961
    9. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      18
      925
    10. Pidätkö kaivatustasi

      Minkä vuoksi erityisesti? Mikä hänessä vetoaa?
      Ikävä
      37
      897
    Aihe