MITÄ HALLA-AHOLAISEN AIVOISSA TAPAHTUU?
Juuri silloin, kun halla-aholainen on kaikkein rasittavin ja huolimattomin jääräpää, aivoissa tapahtuu jotain suurta ja korvaamatonta. Silloin käynnistyy aivojen korkeimman osan, etuotsalohkon rakennustyö. Alempien aivojen osien rakenteelliset ratkaisut on "lyöty lukkoon" jo ennen kymmenen vuoden ikää, mutta aivojen etuotsalohko on vielä pitkään varsin sotkuinen remonttityömaa.
– Etuotsalohko on aivojen viimeinen palikka, joka pitää saada paikoilleen. Alue säätelee päätöksentekoa, oman toiminnan ohjausta, itsensä motivoimista sekä moraalisten näkemysten muodostamista, kertoo aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.
Halla-aholainen treenaa korkeamman tason aivoprosesseja. Pikkuhiljaa hän oppii valitsemaan, mihin hän keskittyy ja minne hän suuntaa motivaationsa. Kun halla-aholaisen lahjakkuus ja vahvuudet alkavat näkyä aiempaa selkeämmin, se johtuu pitkälti etuotsalohkon kehittymisestä.
– Keskiverroksi tai hankalaksi tapaukseksi leimattu halla-aholainen saattaa alkaa loistaa jollain tietyllä osaamisen ja luovuuden alueella. Monesti halla-aholaisen luovuus ilmenee ärsyttävänä itsepäisyytenä ja normeihin sopeutumattomuutena, Huotilainen toteaa.
HALLA-AHOLAISEN AIVOT TARVITSEVAT RASVAA JA UNTA
Halla-aholaisen aivot tarvitsevat paljon hyvää kasvirasvaa, jotta hermosolut saavat ympärilleen riittävästi rasvaeristettä eli myeliiniä.
– Valitettavasti monille iskee 'sipsi ja pepsi' -vaihe päälle tässä iässä. Se on huono juttu, sillä halla-aholaisen aivot tarvitsevat hyvää ravintoa eikä sitä voi korvata myöhemmän iän terveellisellä syömisellä. Laadukkaat rasvat edistävät etuotsalohkon kehitystä ja oppimisprosesseja.
Rasvan tärkeyttä kuvaavat esimerkiksi eläinkokeet, joissa rotille ei annettu ravinnon mukana rasvaa lainkaan tai ainoastaan eläinrasvaa. Nämä rotat eivät päässeet eteenpäin labyrinteissa, ja niiden aivot olivat selvästi pienemmät.
Kehittyvät aivot tarvitsevat myös paljon unta ja säännöllisen vuorokausirytmin. Nukkumisrutiinit ja ruokavalio ovat usein vaakalaudalla, sillä monet halla-aholaiset käyttävät juuri ruokaa ja valvomista kapinoinnin välineinä: "Mä en ole mikään pikkulapsi, mä en mene näin aikaisin nukkumaan ja mä syön, mitä mä itse haluan ja silloin, kun mä haluan."
Jos halla-aholainen nukkuu riittävästi, mutta on silti unelias, nuokkuu ja nukkuu puolille päivin, kyse on todennäköisesti etuotsalohkon kehittymiseen liittyvästä lisääntyneestä unentarpeesta sekä motivaation puutteesta.
Huotilaisen mielestä sekä rauhallinen keskustelu että nalkuttaminen tekevät hyvää halla-aholaisen aivoille.
– Sopimuksista kiinni pitämisestä kannattaa jankuttaa, se on kehittyvän vastuuntunnon sparraamista, hän toteaa.
http://www.vauva.fi/artikkeli?content-id=86619775-1295-4939-9a6f-c106b361aeaf
Juuri silloin, kun halla-aholainen on kaikkein rasittavin ja huolimattomin jääräpää, aivoissa tapahtuu jotain suurta ja korvaamatonta. Silloin käynnistyy aivojen korkeimman osan, etuotsalohkon rakennustyö. Alempien aivojen osien rakenteelliset ratkaisut on "lyöty lukkoon" jo ennen kymmenen vuoden ikää, mutta aivojen etuotsalohko on vielä pitkään varsin sotkuinen remonttityömaa.
– Etuotsalohko on aivojen viimeinen palikka, joka pitää saada paikoilleen. Alue säätelee päätöksentekoa, oman toiminnan ohjausta, itsensä motivoimista sekä moraalisten näkemysten muodostamista, kertoo aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.
Halla-aholainen treenaa korkeamman tason aivoprosesseja. Pikkuhiljaa hän oppii valitsemaan, mihin hän keskittyy ja minne hän suuntaa motivaationsa. Kun halla-aholaisen lahjakkuus ja vahvuudet alkavat näkyä aiempaa selkeämmin, se johtuu pitkälti etuotsalohkon kehittymisestä.
– Keskiverroksi tai hankalaksi tapaukseksi leimattu halla-aholainen saattaa alkaa loistaa jollain tietyllä osaamisen ja luovuuden alueella. Monesti halla-aholaisen luovuus ilmenee ärsyttävänä itsepäisyytenä ja normeihin sopeutumattomuutena, Huotilainen toteaa.
HALLA-AHOLAISEN AIVOT TARVITSEVAT RASVAA JA UNTA
Halla-aholaisen aivot tarvitsevat paljon hyvää kasvirasvaa, jotta hermosolut saavat ympärilleen riittävästi rasvaeristettä eli myeliiniä.
– Valitettavasti monille iskee 'sipsi ja pepsi' -vaihe päälle tässä iässä. Se on huono juttu, sillä halla-aholaisen aivot tarvitsevat hyvää ravintoa eikä sitä voi korvata myöhemmän iän terveellisellä syömisellä. Laadukkaat rasvat edistävät etuotsalohkon kehitystä ja oppimisprosesseja.
Rasvan tärkeyttä kuvaavat esimerkiksi eläinkokeet, joissa rotille ei annettu ravinnon mukana rasvaa lainkaan tai ainoastaan eläinrasvaa. Nämä rotat eivät päässeet eteenpäin labyrinteissa, ja niiden aivot olivat selvästi pienemmät.
Kehittyvät aivot tarvitsevat myös paljon unta ja säännöllisen vuorokausirytmin. Nukkumisrutiinit ja ruokavalio ovat usein vaakalaudalla, sillä monet halla-aholaiset käyttävät juuri ruokaa ja valvomista kapinoinnin välineinä: "Mä en ole mikään pikkulapsi, mä en mene näin aikaisin nukkumaan ja mä syön, mitä mä itse haluan ja silloin, kun mä haluan."
Jos halla-aholainen nukkuu riittävästi, mutta on silti unelias, nuokkuu ja nukkuu puolille päivin, kyse on todennäköisesti etuotsalohkon kehittymiseen liittyvästä lisääntyneestä unentarpeesta sekä motivaation puutteesta.
Huotilaisen mielestä sekä rauhallinen keskustelu että nalkuttaminen tekevät hyvää halla-aholaisen aivoille.
– Sopimuksista kiinni pitämisestä kannattaa jankuttaa, se on kehittyvän vastuuntunnon sparraamista, hän toteaa.
http://www.vauva.fi/artikkeli?content-id=86619775-1295-4939-9a6f-c106b361aeaf
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.