Itseäni on jo pidemmän aikaa mietityttänyt negatiiviset puheet kaupallisuudesta ja rahastamisesta. Eli monet ulkomaalaiset mestarit ja kotimaiset yrittäjät on mollattu ja samalla haukuttu laji esim rahastamiseksi. Johtuuko tämä kenties yleisestä kaupallisuuden vastustamisesta liikuntatoiminnassa, vai onko syyt pelkästään kyseisten henkilöiden esim epäselvissä taustoissa.
Mikä on kamppailulaji rintaman yleinen mielipide lajiensa Kaupallistamisesta. Perinteisesti suomessa liikuntatoiminta on perustunut vapaaehtoistyölle ja seuratoiminnalle. Arvostan kovasti yhdistyksissä tehtävää vapaaehtoistyötä, olenhan siinä melko tavalla itsekin ollut mukana, mutta miksi kamppailulajit esim eroaisivat tanssikouluista/aerobic tunneista/kuntosaleista. Niistä ihmiset ovat oppineet maksamaan siten, että siitä joku saa toimeentulonkin. Miksi ei kamppailulajeista.
Mikä on kamppailulaji rintaman yleinen mielipide lajiensa Kaupallistamisesta. Perinteisesti suomessa liikuntatoiminta on perustunut vapaaehtoistyölle ja seuratoiminnalle. Arvostan kovasti yhdistyksissä tehtävää vapaaehtoistyötä, olenhan siinä melko tavalla itsekin ollut mukana, mutta miksi kamppailulajit esim eroaisivat tanssikouluista/aerobic tunneista/kuntosaleista. Niistä ihmiset ovat oppineet maksamaan siten, että siitä joku saa toimeentulonkin. Miksi ei kamppailulajeista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomessa on montakin arvostettua ammatikseen leipänsä kamppailutoiminnasta tienaavaa, joita ei katsota pahalla. Ongelman muodostavat nämä ahneet opettajat jotka toimivat varsin epämääräisin keinoin, esim.
- pakollisia leirejä, jotka saattavat jäädä vain 2 h mittaisiksi
- välineiden (esim. puvut ym.) osto muualta kuin omalta "mestarilta" on kiellettyä
- toimintaa levitetään ahneuksissaan niin laajalle että laatu kärsii (esim. aloitetaan alkeiskursseja joiden jälkeen mestaria ei paikkakunnalla juuri nähdä, jne)
- annetaan ymmärtää että toisten lajien harrastaminen rinnalla ei ole asia mitä katsottaisiin hyvällä, paitsi jos se toinen laji on tämän saman mestarin tai hänen businesskumppaneidensa operoimaa
- opetusta markkinoidaan värikkäin väittein, mutta väitteiden todenperäisyyden kysyminen on kiellettyä
Nykyään mm. tae kwon do:ssa ja karate:ssa myydään uskomattoman paljon oheiskrääsää tietämättömille aloittelijoille ja pidempään harrastaneille, jotka sitten kirkkain silmin maksavat isot rahat esim. kymmenistä eri vaatteista ja tuotteista.
Leiri- ja seurakohtaiset maksut ovat yleensä myös aivan älyttömiä. Kohta varmaan näemmme kun harrastajat voivat ostaa hammasharjan ja tahnaa varustettuna oman lajinsa logolla, hinta tietenkin kolminkertainen.
Tämä on nykyään hyvin yleistä mm. usa:ssa sekä keskieuroopassa ja pahasti näyttää siltä että sama tapahtuu täällä suomenmaallakin.
Itse en oheistuete myynnissä hirveästi näe haittoja, ellei nyt yleensä kulutusta vastusta. Jos ihminen tarvitsee kassin niin miksei sitten harrastamansa lajin logolla varustetun kassin. Sitten pieniä lippuja/muuta krääsää saavat ostaa ne jotka haluavat. Ei myyjä ole väärässä jos ostaja ostaa.
>Leiri- ja seurakohtaiset maksut ovat yleensä myös aivan älyttömiä
Tämä on oikestaan se mistä olisi mielenkiintoista saada lisätietoa. Yleensähän Suomessa harrastaminen on lähestulkoon ilmaista, mikä juuri perustuu vapaaehtoistyöhön ja valtion ja kuntien tukeen. Olisivatko ihmiset valmiita maksamaan kamppailulajeista samoja hintoja kuin esim kutosali/tanssitunnit.
Tämä toisi mm niitä valtiovallan haluamia palvelutyöpaikkoja lisää ja samalla yhteiskunta vaurastuisi ja kaikilla olisi kivaa :).
Olen täsmälleen samaa mieltä, että jos bisnestä pyörittää, pitää olla valmis tekemään asiat oikein,avoimesti ja vastuullisesti ja sitä kautta sitä arvostusta saa.
Mutta kuinka monta kamppailualan yritystä suomessa oikeasti on ja nyt en tarkoita sitä että toiminta esim piilotetaan yhditykseksi, jossa on esim käytännössä bisnestä pyörittävä toiminnanjohtaja/puheenjohtaja. Tälläisiä Yritys/Yhdistys kompinaatioita on varmasti monia ja monet heistä hoitavat asia kaikin puolin hyvin, mutta ikään kuin häveten sitä että "hei mähän tienaan harrastuksellani". Tietysti tälläisellä toiminnalla pääsee paremmin esim kuntien vuoroille/rahapusille kuin yrityksenä.
Eli kysymykseni on ehkä enemmän yhteikunnallinen tuetaanko yhdityksiä vai ei?
P.S Et kai tiikeri viittaa mihinkään tiettyyn lajiin ;)
Itse harrastan taekwondoa, eikä minulle ole mitään krääsää myyty. Ellet tarkoita seuran tuuli pukua ja laukkua joista seura ei ottanut välitys maksua(eli sain tukkuhintaan=halvempi kuin kaupasta ja itse teetetty brodeeraus).
Ja treeni maksukin on niin päätä huimaava: seuran jäsen maksu vuodeksi 15€ ja vuoden harjoittelu maksu 100€
.. määräävät paljon toimintaa.
Ainakin pääkaupunki seudulla on jo käytännössä sopivien tilojen pelkät vuokrahinnat korkeat ja kaupungin "halvemmat" tilat on niin kovalla käytöllä että niihin ei tahdo saada vuoroja, käyttöaste on jo huipussaan. Tähän kun sitten lisätään kaikki kovan vuokran saliin laitettavat remontit, pesutilat, harjoitus välineet/tarvikeet, sähköt, vedet, käyttökulut,kustannustoiminta, www sivut, yms.
Kyllä liiketoimintaa pitää olla mukana jotta tämä toiminta pysyy hyvin suunniteltuna ja kannattavana ja silloin se on väistämätäkin ammattilaisen johtamaa "liiketoimintaa", eikö?
Yleensä oheis ja harrastus tarvikkeiden myynti on pientä lisätienistiä seuralle, eikä mikään rahasampo ja näillä varoilla usein kustannetaan niitä juhlia ja muita tapahtumia mitä harrastajille järjestetään.
Leiritoiminta maksaa aina, saapuva opettaja pitää lennättää tänne, majoittaa, mahdollisesti vuokrata isommat tilat, ruokkia vieras, maksaa "vaivan" palkkaa sekä järjestää jotain ohjelmaa. Kaikki maksaa kuten hyvin tiedämme! Näitä kaikkia kuluja yrtitetään kattaa harjoitus-ja leiri-maksuilla sekä sillä tarvike/ varuste myynnillä.
Kaupallisuus on siis pakollisten kulujen kattamista ja seuran "omistajalle" pienen vaivan palkan saamista tästä kaikesta toiminnasta että on ylipäätänsä mahdollista harrastaa ko lajia siinä paikassa.
P.S. Enkä muuten ole itse omistaja tai osakas missään seurassa, vain tavallinen harrastaja.
mutta se oheistuotteiden ostaminen pitäisi pitää vapaaehtoisena. Itse olen törmännyt kaikenlaisiin systeemeihin, esim.et voi treenata jos sulla ei ole seuran shortseja. Eikä kilpailevan seuran shortsit käy ollenkaan. Tähän kohti minä vedän rajan. tällainen kaupallisuus ei oo yhtään hyvä juttu
Oheistuotteiden pakkomyynti on eri asia kuin itse lajissa käytössä olevien asujen ja varusteiden hankinta.
Asut ja välineet kuuluvat lajiin kuin lajiin kiinteästi. Asujen tarkoituksena on luoda joukkuehenkeä ja erottaa seurat/pelaajat toisistaan sekä mahdollistaa itse harjoittelu. Varusteiden tehtävänä on suojata ja mahdollistaa itse suoritus. On varmasti selvää (vai onko) ettei esim. jalkapalloa tai lätkää pelata "missävaankuteissa ja varusteissa" mikäli mielii joukkueessa pysyä. Olisi myös syytä ymmärtää miksei uusi joukkue katsastaa hyvällä pelaajaa joka tahkoaa vanhan joukkueen pelipaidalla kenttää päästä päähän! Judossakin olisi mukavaa tempoa mattorandoria trikooasuisen daamin kanssa pelkissä uikkareissa....siistiä ja paskat puvuista kun ovat pelkkää rahastusta:) Uimahyppyjä voisin pomppia kurahousuissa ja nokian 45 jalassa koska saunasta tulee kuitenkin perse- ja varpaanvälisieni...ja sit vielä et muahan ei määräillä koska teen mitä huvittaa! Olisiko tajuttava sellainen tosiasia että jokaiseen lajiin kuuluu tietty asu- ja varustepaketti joka olisi syytä sovinnolla hankkia jotta lajin harjoittelu seuratasolla olisi yleensä mahdollista. Jos ei ole valmis kantamaan seuran värejä, hankkimaan tarvittavia varusteita niin pihapelit/harrastukset jäävät varmaan ainoiksi vaihtoehdoiksi (eikä mikään huono vaihtoehto). T:Pirusti kamoja hankkinut onnellinen harrastaja.
Ainakin meidän Hanmoodo seurassa ,ovat hinnat kohdallaan Kk/ maksu 30 euroa ja sillä saa huippuopetusta, myöskin mestari Yong Suk vierailee usein pitämässä erikoisleirejä ja ihan kohtuuhinnalla.
Harvassa lajissa saa opetusta lajin päämieheltä ja Hanmoodossa on opetus korkealaatuista, oma kamppailukokemukseni ennen Hanmoodoa ,oli Judo ja Karate ja olin pettynyt niihin lajeina.
Hanmoodo on toimiva kokonaisuus ja 2000-luvun sensaatio.
5 kup Hanmoodo.
Hei 5 kup, tarkoitit varmaankin, että opetus Hanmoodossa on koreanlaatuista, eikä korkealaatuista.
Suoraan sanottua, se mitä itse olen nähnyt ja kokeillut Hmd:tä, niin tosi surkeaa verratuna esim. Hokuto ryu jujutsuun, jujutsun oranssi vyö omaa yleensä paremman tekniikan kuin Hanmoodon musta vyö.
Kävin kerran yhdellä Hmd-leirillä ja rupes niin pirusti väsyttään kun tekniikat olis pitänyt tehdä ihan päin P:tä opettajan ohjeiden mukaan.
Tositilanteessa ei kyllä noilla tekniikoilla ja harjoittelulla pärjää, omaan itse jonkin verran ovimies-kokemusta ja jujutsun lisäksi ,harjoitellut potkunyrkkeilyä.
Pyörryttää toi HMD:n taso.
HOKUTO 1 kyu ja 8 vuotta treeniä takana.
Jutsukat ovat jäykkiä,tekniikat kulmikkaita,runnotaan helvetinmoisella voimalla väkisin voima vastaan voima.Eitoimi vahvempaa vastaan.Puhun nyt värivöistä joita olen seurannut ja on joskus treeneihin eksynyt.Asiasta toiseen treenailimme 4vuotta erään kaverin opastuksella lähes ilmaiseksi joka päivä .Maksettiin vain salivuokrat,opetuksesta hän ei velottanut mitään.
Mielestäni ammattiopetus on hyväksyttävä elinkeino ja melkeinpä paras vaihtoehto henkilölle, joka haluaa omistaa elämänsä kamppailulajeille. Laadukkaasta ja runsaasta opetuksesta voi pyytää reilun korvauksen.
Huono homma on sitten se, jos henkilö opettaa ammattimaisesti harrastelijatason taidoilla tai jos opetuksen määrä ei ole järkevässä suhteessa pyydettyyn hintaan.
Aivan sama homma kuin missä tahansa liiketoiminnassa. Ei kukaan paheksu sitä, että myyt laatukelloja korkeaan hintaan. Pikemmin siitä saa laatuliikkeen maineen. Jos taas myy halpiskelloja korkeaan hintaan, tavataan tällaisia ihmisiä sanoa huijareiksi.