Miehelläni on yritys, josta on velkaa reilusti, kun on vielä aika tuore yritys. Velkaa on myös talostamme joka on siis meidän puoliksi. Nyt näyttää että tämä lama tekee tehtävänsä ja ei yksinkertaisesti yrityksen tulot riitä kattamaan menoja, miinuksella siis menee. Itse olen muualla töissä, joten minun rahoilla vielä mennään, mutta mitä tapahtuu jos yritys menee konkurssiin ja siitä jää vielä velkaa lisää...meneekö meiltä talot ja kaikki alta? Yrityksen lainan panttina on siis meidän talo...ja osakeyhtiö kyseessä...pelottaa, että tähänkö tämä elämä nyt sitten loppuu...
Konkurssi, mitä sen jälkeen?
peloissaan oleva...
93733
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Typerästi teitte kun panttasitte oman talon lainan vakuudeksi. Niin ei KOSKAAN pitäisi tehdä!
Hyvän ystäväni firma meni tässä joku vuosi sitten konkurssiin, mutta onneksi hän ei ollut pantannut taloaan ja elämä jatkui entisenlaisena konkan jälkeen. Hän perusti sitten uuden firman.
hello sir, can you please tell me,if i have my own apartment,which is bought 7years ago and i started a company just in this year,company is not started with apartment money, i had invested separtely,but now company is going almost bankcrupty becuz of some well known reasons,so when my company goes bankcurpt ,is it so in finland that they also took my apartment which is have nothing to do with company,so what will happen to me? or how these things works in finland? please someone can help me to give these informations. terve, jack
Älä vielä panikoi...
Asioita voi aina järjestellä, ennen kuin on liian myöhäistä. Olen itse ollut samassa ahdingossa edellisen laman aikana. Yritykselläni oli valuuttalainaa ja köpelöstihän siinä sitten kävi. Mutta, elämä jatkui! Minulla on oma firma edelleen ja pääsin jaloilleni pikkuhiljaa. Itseasiassa vapauduin 15 vuoden velkavankeudesta vasta tämän vuoden elokuussa. Velkoja ei voidaan enään laittaa ulosottoon. Nimi tosin ei kelpaa mihinkään edelleenkään... Mutta väliäkö sillä, elämä on nyt raitellaan. Olen onnistunut tässä keräämään mukavan pesämunan. Tapahtuu mitä tapahtuu, tästä lamasta selviän kyllä!
Koskaan ei pidä antaa periksi, sen opin siitä edellisestä lamasta. Töitä saa kyllä tehdä pirusti. Enään ei pelästy pienestä, eikä tämä uusikaan taantuma minua hetkauta, kun on jo sen pahimman kokenut.
Mielestäni kannattaa ajoissa alkaa hoitamaan asioita. Itse tein sen virheen, että viimeiseen asti pyristelin itsekseni ja se oli tuhon tie.
Jälkeenpäin ajatellen olisi kannattanut heti kääntyä asiantuntijan puoleen. Esim. hyvä juristi pystyy tekemään vielä tiettyjä järjestelyjä ennen kuin on liian myöhäistä. En halua tässä niitä eritellä. Mutta siitä on kyllä iso apu, kun ammattimies hoitaa. Ota mielummin vanhempi juristi, joka on nähnyt edellisen laman. Heillä on paras osaaminen tälläisiin tilanteisiin.
Kaverini oli myös 90-luvun lama-ajan yrittäjä ja hän pystyi nopealla reagoinnillaan pelastamaan perheen asunnon aikoinaan. Häneltä olen jälkeenpäin kuullut miten se kävi.
Älä siis masennu! Ota asia äkkiä miehesi kanssa puheeksi. Älkää antako tilanteen luisua liian pitkälle.
Tsemppiä!
koska kyseessä on oy, niin henkilökohtaisesti vastaatte vain niistä veloista, joihin olette erikseen antaneet panttauksen tai takauksen, ette mistään muusta. Jos kerran talo on annettu pantiksi, niin sen siirtäminen turvaan ei enää onnistu ilman pantinhaltijan lupaa.
... kaiken siihen mennessä hankitun, minkä voi rahaksi muuttaa, silti velkaa jäi n. 80000 mk.
Selvittelin sen mitenkuten, mutta selvittelin kuitenkin (siihen meni 11 vuotta).
Nyt minulla on taas yritys (joka kaataa=)).
Kuten huomaat suhtaudun nyt asiaan "so what".
Miksi?
No kun tuon henkisen pääoman minulta voi viedä vain se, joka sen on minulle antanutkin.
Huvittaa joskus nuo "kyliltä" kuuluvat tarinat miten se ja tuo tekivät konkan ja mites sitten kävikään...
En suhtaudu siihen kevytmielisesti, koska noihin 90-luvun tapahtumiin liittyy kaksi hyvin henkilökohtaista, surullista tapahtumaa, joista toisessa vietettiin hautajaisia.
No se oli hänen ratkaisunsa - mielestäni väärä.
Kummastihan se alkoi tuo silmäkulma kostumaan.
Minulla siitä tulee tarinan aihe lapsenlapsille "kun isoisä firman ryssi"!
Ei elämä pääty konkurssiin!
Karmealta se kyllä tuntuu kun valvot öitä, suunnittelet ja tuskailet.
Eräänä päivänä se sitten kaatuu, mutta helpotus on suurempi kuin uskotkaan.
Itku siinä pääse kovaltakin jätkältä, saati tällaiselta... no.
Koettakaa järjestellä asioita, mutta muistakaa, että lakimieskään ei ole ilmainen.
... ja painakaa tämä mieleenne - ÄLKÄÄ KUMPIKAAN KOSKAAN SYYTELKÖ TOISIANNE! JOS OLETTE SEN JO TEHNEET NIIN NYT KÄSI KAULALLE JA PYYTÄKÄÄ ANTEEKSI!
TÄMÄ TARINA ON SITTEN TOSI!
Toivon vilpittömästi voimia teille!
mutta oy-yrittäjä vastaa panoksellaan ja koko velkasitoumuksellaan ja panteillaan.
Elinkelpoisen yrityksen konkurssi ei ole minkään osapuolen etu, siinä häviävät kaikki mutta joskus se on myös uuden alku.
Tilanne on syytä arvioida huolellisesti ja velkojien kanssa on aihetta katsoa tilanne realistisesti - usein on mahdollista sopia järjestelystä yhteistyössä velkojatahojen kanssa, jolloin löytyy kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Se voi sitten olla maksuohjelma tai hallittu rehellinen konkurssi tilanteesta riippuen. Kumpikin toimi asiallisesti hoidettuna putsaa pöydän ja antaa yrittäjälle eväät jatkaa.
Miten osakeyhtiön konkurssissa velat jaetaan? Varmaankin osakkaiden kesken, mutta meneekö ne omistusosuuksien mukaan? Jos toinen omistaa 90% ja toinen 10%? Vai tuleeko velat silti puoliksi?
Velkoja ei jaeta. Velat ovat Oy:n velkoja, ellei ole annettu takausta velkojille. Jos vakuudettomia velkoja on enemmän, kuin yrityksellä on varoja, velkojat kärsivät luottotappioina tuon puuttuvan osuuden.
Oy:n velkojen pantit (esim. kiinteistöjen panttaukset) menevät enintään siitä rahamäärästä velkojalle, mikä on panttikirjaan merkityn pantin arvo. Pantin lunastus voi tapahtua vapaaehtoisella kaupalla, tai sitten panttihuutokaupalla (kiinteistön pakkohuutokauppa on myös mahdollinen).
Itse aikoinaan "pelastin" vanhempieni omistaman 200 m2 omakotitalon ja 2 ha jokivarsitontin, jotka olivat panttina vanhempieni omistaman yrityksen pankkilainoille. Yritys oli haettu konkurssiin. Pankin kanssa neuvottelin lunastussumman (joka oli lainan velkamäärä sille kerääntyneine korkoineen) ja kiinteistö siirtyi minun omistukseeni. Vanhempani saivat siten edelleen mahdollisuuden asua omassa kodissaan ja niin tapahtui heidän kuolemaansa saakka.
Jos yritykselle on otettu lainaa niin sillä lainalla on varmaan ostettu jotain koneita tms rahanarvoista? Ne realisoimalla saatte varmaan suurimman osan veloista kuitattua.
Jälkiviisas on tietysti helppo olla, mutta sitä kotitaloa ei todellakaan panata firman lainojen vakuudeksi...