Surullista ja haikeaa, mutta elämässä kaikki hyvin.
Nyt kun kahden ja puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen sattumalta löysin tavan, jolla ottaa sinuun yhteyttä, tuntuu siltä, ettei ehkä enää kannata. Että on parempi antaa menneiden olla, rakentaa muistoille suojaisa paikka ja unohtaa. Sinähän kuitenkin otit ensimmäisen askeleen hiljaisuuden suuntaan. Tahtoisin kuitenkin, että tiedät kuinka tärkeä minulle olit silloin.
Miehelle, mahdollisesti Helsinkiin.
Nyt kun kahden ja puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen sattumalta löysin tavan, jolla ottaa sinuun yhteyttä, tuntuu siltä, ettei ehkä enää kannata. Että on parempi antaa menneiden olla, rakentaa muistoille suojaisa paikka ja unohtaa. Sinähän kuitenkin otit ensimmäisen askeleen hiljaisuuden suuntaan. Tahtoisin kuitenkin, että tiedät kuinka tärkeä minulle olit silloin.
Miehelle, mahdollisesti Helsinkiin.
Vastaukset 16
Vanhimmat
heittää luu jotta se innostuu... ;-)
Niin, ja eikös oikeanlaisen luun valinnalla pitänyt saada niveletkin taas toimimaan? :D
kulkukoirat ei kuitenkaan jaksa, ellei joku heitä edes jonkinmoista luuta (...hyvä, tietysti, jos niveletkin siinä tointuu ohessa).
ja tätä.
http://www.youtube.com/watch?v=VBe4RZpRceU
kyytiä nivelille..., ehkä sekin häipyy jonnekin... ;-)
Mutta nyt kun tulkitaan isoa lihasta, menneisyyden haamuja...,
ja seuraavan työpäivän univajetta...
http://www.youtube.com/watch?v=0hNIkTrzzhE
Niinhän se on, villi maailma.
Mutta ei auta, menneisyyden haamuista kun ei vaan oikein pääse millään. Tiedä sitten, haluaako edes.
(Onneksi huominen on niitä myöhäisen aamun päiviä)
Ja miten?
muistot toki mukavia. Eihän tässä mitään robotteja...
(toisaalta, liika uni tuo päänsärkyä, liika vähän vaan tekee hitaaksi)
niinkuin nyrkkeilyssä. (siis, nämä viestit)
Julkinen keskustelu aina kinkkistä... hmmmm. Sano sinä.
Tällainen tunneköyhä kurjake ei uskalla kurottaa kuuhun.
Ristiin sohimistahan tämä on, kun kaikilla on ikävä jotakin (mitä ei koskaan ollutkaan?).
Useimmiten löytää kyllä, jos käyttää mielikuvitusta tarpeeksi laajasti. Rohkeus onkin sitten ihan toinen juttu. Valitettavasti.
http://www.youtube.com/watch?v=PfiChrHkHOM
Tuo on todella kaunis kappale. *huokaus*
Se mahdollisuuksien juna menikin sitten jo.
Ei opi tämä tyttö, ei. Ei tästä tilaneesta, niin kuin ei niistä aikaisemmistakaan.
Surullista.
juna menee kerta toisen jälkeen pohjoiseen, niin tuleehan
se aina kuitenkin joka päivä takaisin. (Tai, jos VR:ään nyt voi luottaa).
Tragikoomista.
...yhtä suuri todennäköisyys kai, kuin VR:llä onnistua lumimyrskyssä/syksyn lehtisateessa.
en tiedä varmaksi tarkoitatko miestäni mutta jos tarkoitat kerron että meillä kaikki hyvin,on annettu anteeksi ei unohdettu