Istun enkä saa taaskaan nukuttua.
Oireet pitävät hereillä, taas ollaan sen keskellä, taas mies räkii, tytär yskii vuoteissaan kumpikin.
Toteutimme silloin unelmaamme, oma kaunis, rakas koti. Sisustettu ja pintaremontoitu viimeisen päälle, täynnä tarkoin harkittuja yksityiskohtia, kaikki vaalien ja ajalla toteutettua. Istutin perennoja, sain puutarhamme kukoistamaan, kaikki vieraat sanoivat että kotimme oli lämminhenkinen ja viihtyisä.
Sateella ne sitten kastuivat kyynelten saattelemina, roskalavalla. Tyttären ensipiirrustukset, valokuvat, onnittelut vauvasta kortit ja kaikki minkä omistimme.
Muistot.
Muistot siitä, kun en aamulla päässyt sängystä ylös, kuinka yskin verta ja hiukset irtosivat tuppoina ja valuivat viemäriin. Muistot kuinka en jaksanut enkä pystynyt leikkimään lapsen kanssa, huimaus, näköhäiriöt, päänsärky, raivokohtaukset. Muistot, kuinka makasin hereillä öisin kouristusten ja kipujen keskellä, kivut, jotka hellittivät vaan kun menin paljain jaloin seisomaan lumihankeen.
Ja tytär kysyi mihin kaikki lelut ovat hävinneet.
Tytär kysyi, miksi emme voi enää asua kodissamme.
Tytär kysyi, äiti, et kai ikinä sairastu taas.
Samalla kiitän luojaa, että minä olin se joka sairastuin pahiten, rukoilen, että muut saavat pitää sen terveyden, mikä heillä on tallella, eihän kumpikaan heistäkään ilman arpia jäänyt. Ja rukoilen voimia kohdata tämä asia taas uudestaan, sillä nämä hajut uudessa asunnossamme ovat juuri sitä samaa. Taas jälleen kerran.
Oireet pitävät hereillä, taas ollaan sen keskellä, taas mies räkii, tytär yskii vuoteissaan kumpikin.
Toteutimme silloin unelmaamme, oma kaunis, rakas koti. Sisustettu ja pintaremontoitu viimeisen päälle, täynnä tarkoin harkittuja yksityiskohtia, kaikki vaalien ja ajalla toteutettua. Istutin perennoja, sain puutarhamme kukoistamaan, kaikki vieraat sanoivat että kotimme oli lämminhenkinen ja viihtyisä.
Sateella ne sitten kastuivat kyynelten saattelemina, roskalavalla. Tyttären ensipiirrustukset, valokuvat, onnittelut vauvasta kortit ja kaikki minkä omistimme.
Muistot.
Muistot siitä, kun en aamulla päässyt sängystä ylös, kuinka yskin verta ja hiukset irtosivat tuppoina ja valuivat viemäriin. Muistot kuinka en jaksanut enkä pystynyt leikkimään lapsen kanssa, huimaus, näköhäiriöt, päänsärky, raivokohtaukset. Muistot, kuinka makasin hereillä öisin kouristusten ja kipujen keskellä, kivut, jotka hellittivät vaan kun menin paljain jaloin seisomaan lumihankeen.
Ja tytär kysyi mihin kaikki lelut ovat hävinneet.
Tytär kysyi, miksi emme voi enää asua kodissamme.
Tytär kysyi, äiti, et kai ikinä sairastu taas.
Samalla kiitän luojaa, että minä olin se joka sairastuin pahiten, rukoilen, että muut saavat pitää sen terveyden, mikä heillä on tallella, eihän kumpikaan heistäkään ilman arpia jäänyt. Ja rukoilen voimia kohdata tämä asia taas uudestaan, sillä nämä hajut uudessa asunnossamme ovat juuri sitä samaa. Taas jälleen kerran.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Voimia sinulle koko sydämestäni, vaikkei minullakaan niitä paljon enää ole.
...Olen itse sairastunut vakavasti työpaikkani homeista,ja pahinta kuitenkin on lapseni sairastuminen -samaisessa paikassa.
Pahaa tekee kun itse tietää totuuden, mutta on niin yksin.
Missä kaikki asiantuntijat ovat?
pahoillani. Voin vain kuvitella ongelmanne. Oletko aivan varma, että home on muuttanut teidän kotiinne? Mistä siis uusi koti? Pakko se on vain jaksaa. Etsiä ja muuttaa.
Voimia!
että tätä se taas on.
Kesällä oli yläkerran naapurilla keittö rakenusvaiheessa, asumme siis upouudessa talossa.
Joku rakennusmies sitten asentaessaan tiskiallasta rikkoi vesiputken(?!) ja vettä lorahti asuntomme läpi alakerran kauppaan. Sieltä soittivat vuokranantajalle ja kysyivät olisikohan meiltä jäänyt hanat auki. Kuivattivat minkä osasivat, ja toivoimme parasta. Mutta toivotontahan tämä. Oireilu on salakavalasti (kuten edellisenä kertanakin) pahentunut pahentumistaan, ja nyt on se sietoraja ylitetty, se raja jolloin huomaa että mikäli ei heti kerää itsensä kokoon ja pakene, niin...
Joskus tuntuu kyllä kuin perhe olisi joutunut kirotuksi. Onneksi tällä kertaa on kyseessä vuokraasunto eikä oma. Onneksi voimme tällä kertaa "vain" paeta...
Varmasti ovat seinät olleet läpikastuneita jossakin "piilossa" ja nyt vasta kuivuessa, alkavat kasvustot ärhäköitymään ja päästelemään itiöitä?
Vai onkohan meillä lisää vuotoja jossakin?
Oli miten oli, en aio enää saattaa itseäni hulluuden partaalle nuuhkimalla ja ihmettelemällä missä ja mitä. Olen pakannut rakkaimmat tavarat ja toivon, toivon, toivon ettei taas joudu heittämään kaikkea menemään.
Ei varmasti ole lapsen psyykkeen kannalta hyvä jos joka toinen vuosi joutuu heittämään kaikki lelut roskiin. Tänään viimeistään hän puhui "sairaasta kodista" ja kyseli niitä näitä, varmasti huomaa että itsellä on taas paha olo.
Kovin kalpea on pienokainen...
Edelliselle vastaajalle pahoitteluni sinun ja lapsesi puolesta. Toivon parempaa vointia teille.
Kiitos viesteistänne, olin lohduttelun tarpeessa ja mies tekee kuin viimeksikin; ei halua puhua asiasta, ei sanaakaan, kärsii hiljaa ja murenee murenemistaan. Kuitenkin kiltisti tottelee, ja vuoden päästä sanoo, kuten viimeksikin; olit kyllä oikeassa vaikken halunut uskoa. Kuitenkaan en tuosta tunne mitään mielihyvää. En koskaan. Vaikka olinkin oikeassa.
Itsekin homehelvetin läpikäyneenä ja siitä lopullisesti sairastuneena voin sanoa että tiedän miltä sinusta tuntuu,sillä samoja olotiloja käytiin läpi meidänkin perheessä.
Tai sitten en tiedä miltä sinusta tuntuu sillä kotona minulla ei ole ollut homeongelmaa,joten voin vain kuvitella tuskaasi.
MUTTA tälläkin palstalla puhutaan paljon vitamiineista ym.Niihin ei jostain syystä haluta uskoa.
Varmana voin sanoa omalla kokemuksella että kaikki korva-,poskiontelo,mahavaivat johtuvat mahasta.Maha menee huonoon kuntoon(limakalvot) ja ainut keino selviytyä on saada maha kuntoon.
Tarvit voimakkaita maitohappobakteereja,siis voimakkaita vaikkapa DDS ja kaikkia vitamiineja jotka parantavat limakalvoja.Ja jatka sinnikkäästi vuosi vuoden perään niin voin taata että selviydyt tästä elämästä ja homeistakin helpommalla.
Haluan kuitenkin toivottaa sinulle Rauhallista Joulua ja toivon että seuraava asuntonne on terve.
Kaikkea hyvää teidän perheelle (Tuo miehesi käytös on juuri normaalia miehen käytöstä.Kun ne ei osaa puhua,valitettavasti.Mutta kun en tiedä ikääsi voin vain lohduttaa etä kun 40 etappi jää taakse,miehetkin alkavat ymmärtämään paremmin tätä elämää)
Voi kun surullista. Ja varmasti turhauttavaa. Meidänkin perheellä on huonoja kokemuksia uudesta talosta. Alussa koti oli todella hyvä, iloitsin, kun voimat ja jaksaminen palautuivat. Sitten rakennusaikana kostuneet paikat kuivuivat, ja kävi niin kuin kertomasi mukaan teilläkin, alkuun päässyt home ärhäköityi. Alilämpöä, rytmihäiriöitä, anafylaksiaa, infektioita, hengitysvaikeuksia... Muutto kiireesti pois.
Kertomasi on niin tuttua. Voimia. Meillä myös mies ei puhu, ei pukahda. Ei tahdo totellakaan, vaikka tasan tarkkaan tietää, miten on PAKKO menetellä. Kovan väännön ja riitojen jälkeen saan hänet toimimaan kuten välttämätöntä on, ymmärtämään, että tästä vaikeudesta ei todellakaan selvitä teeskentelemällä, että kaikki on hyvin. Näin päästään uuden elämän alkuun, jälleen kerran... Välillä on ollut todella raskaita vaiheita, mutta onneksi ovat vaiheita, jossain vaiheessa helpottaa, ihan aina, kun vaan itse jaksaa toimia, etsiä sen homeettoman kodin, pestä, järjestää, heittää pois, tunnustella, mitä mahdollisesti voisi säilyttää.
Voimia ja halauksia!
Hei, mainitsit limakalvoja parantavat vitamiinit. Kertoisitko esimerkkejä? Minulla kun on yhä, seitsemän vuotta altistumisen jälkeen, luonnottoman turvonneet alaluomet, ja toinen puoli kasvojakin kaipaisi parantumista....
Maitohappobakteerit eivät ole valitettavasti auttaneet minua, homeopaattisesta hoidosta on ollut apua, mutta ei vielä riittämiin. Vitamiineja kokeilisin mielelläni - ehkä en vielä syö sellaisia kuin pitäisi.
A-vitamiinihan on limakalvojen terveyden kannalta tärkeä vitamiini.lisäksi C-vitamiinia otan 500-1000 mg päivässä.Hyvät rasvahapot(kalaöljy),B-vitamiini ja D-vitamiini on yksi tärkeimmistä,sitä et saa missään nimessä unohtaa yhtenäkään päivänä.
Kalsiumin tehon olen ajatellut perustuvan siihen että sairaana keho ja mieli menee happamaksi ja kalsium kun on emäs se tehoaa sen takia tässä homehelvetin aiheuttamassa uupumuksessa.Ja käytetäänhän kalsiumia allergisissa tiloissakin lääkärissä.Magnesium ja kalsium auttaa ihan selvästi puskuroimaan niitä maitohappoja joita tulee ihmiseen vaikeassa tilanteessaJa kehoon tulee mikrobeista paljon myrkyllisiä aineita niin jotenkin nämä helpottavat sitä kehon rasituksen määrää.
Ja kunnon maitohappobakteereilla saat suolistoasi pikkuhiljaa parempaan kuntoon.
Tärkeää on myös katsoa mitä syö.Ei todellkaan kannata osta ulkomaisia vihanneksia ja valmisruokia.Ne vain lisäävät entisestään kehon kuormitusta.
Mahdollismman puhdasta,käsittelemätöntä ruokaa,vitamiinit ja hivenaineet.
Näillä opeilla olen itse tullut ihan siedettävään kuntoon ja esim kesät ei enää ole yhtä helvettiä.Mutta tulosta ei tule jos ei yksinkertaisesti ota tätä elämäntavaksi.Paluuta entiseen ei ole.Ihan niin kuin ylipainossa.
Näistä asioista voi olla montaa mieltä.Kaikki nämä perustuvat omiin kokemuksiini joten poistun takavasemmalle ennenkuin hyökätään päälle...kun täällä ei millään meinaa uskaltaa puhua muusta kuin lääkärin määräämistä lääkkeistä joita minulla ei enää ole ainuttakan.
mm. tyrnistä on myös hyväksi limakalvoille.
on lisäksi omega -3, -6 ja -9 rasvahappoja. Kuitenkin olisi varmasti parasta pitää ne vitamiinitkin mahdollisimman luontaisina, joissakin tuotteissa on mm. makeutusainetita, jotka eivät kovin terveellisiä ole. Jotkut muutkin ainesosat ovat mielestäni epäilyttäviä. Minulle tuli viime altistuksesta B12 puute, jota hoidan vieläkin.
Koska hiivalle ei onneksi tullut yliherkkyyttä otamme lisäksi yrttivhiivavalmistetta, ja tyttärestä huomaa heti mikäli on päivittäinen annos unohtunut. Söimme ja syömme vieläkin luomuruokaa, ja hieman epäilen että siitä on ja oli hyötyä. Suosittelen Clipperin Organic Detox teetä, siitä olen jopa saanut helpotusta astmaoireisiin.
Huomenna on lähtö. Huomenna.
Tytär tuskailee oloaan, puhuu sairaasta talosta.
Kysyn onko nyt paha olla, on.
että älkää käyttäkö synteettisiä vitamiineja,niistä ei ole kuin haittaa.Ja ihmetyttää miksi kalkkivalmiste Calchichewissäkin makeutusaineena on aspartaami,hyi kauhea, aineita joita keho ei suodata.Ja miksi kalkki pitää makeuttaa???
Nokkonen on erinomainen kalkin lähde.
Tottakai parasta on jos kaikki saisi ruuasta .
Itsekin käytän tyrniä.Siinä on myös rautaa ja E-vitamiinia,jokaiselle naiselle tarpeellinen.Ja marjat on erinomaisia.Kuulemma 160 g päivässä laskee verenpainetta.
kodin? Näin nopeasti. Hienoa, ettette jääneet empimään. Saako kysyä, minkä ikäinen tytär on, kun osaa ja ymmärtää kehonsa fiilikset noin hyvin.
Toivotaan, että suunta on parempaan.
ihan samoilla linjoilla olen minäkin hoitanut itseäni. Erityisesti D-vitamiinia kannattaa ottaa reippaasti sillä siitä meillä jo muutenkin on vajetta.
Samoilla linjoilla olen myös ravinnon puhtauden suhteen.
Sinnittelin myös terveemmäksi päin ilman lääkkeitä, ainoastaan Nasonexia käytön ja nenäkannua tarvittaessa.
Tällainen uutinen oli ruotsalaisissa lehdissä. Suomessa ei varmaan kukaan valvo näitä asioita. Kalaöljykapseleiden sisään voi piilottaa vaikka mitä moskaa. Kuori suojaa niin ettei mädän hajuja tunnu.
http://www.aftonbladet.se/kropphalsa/article3924457.ab
Rutten fisk säljs som hälsokost
Omega-3-kapslarna kan komma från nermald ansjovis och sardiner – ibland ruttna
mekin muutimme hometalosta muutaman nyytin kanssa pois kun vielä henki jotenkin kulki.
Ensimmäisen vuokra-asunnon pesuhuoneessa oli meille riittävä homeongelma, jota emme muuttaessa huomanneet vaikka kuinka paikkoja katsoimme. Olimme niin herkistyneitä että oli pakko muuttaa pois.
Toisen vuokra-asunnon kanssa oli ongelma mitätön ilmanvaihto, ja happeahan sitä tarvitsi paljon enemmän kuin varmasti keskiverto suomalainen.
Kahdesti meni siis tavarat, tosin toisella kerralla vuokralle mentäessä niitä ei paljoa edes enää ollutkaan.
Nyt on hometalotarina takanapäin ja olemme asuneet vuoden verran kerrostalossa ja nyt voi rauhassa hengähtää, tämä koti on ainakin sisäilman suhteen kelpo.
Kyllä nämä ovat kovia kokemuksia ja kun sitä muuttaa uuteen asuntoon, epäilys asunnon puhtaudesta on pitkään mielessä.
Fastän vi pratar i telefon flera gånger per vecka och jag har hört dig säga dessa saker till mig gång på gång, så låter det så otroligt mycket mer hjärtskärande nu när jag ser det svart på vitt!
Min karl säger varje dag att han vill att du (ni) kommer bort därifrån! Han sitter frustrerad vid matbordet och svär över er situation. Han vet hur sjuk man kan bli av mögel, han har sett en del...
Det som är det mest djävulska med den här sjukdomen, är att man då när man inser att man är otroligt sjuk av möglet ännu borde ha krafter kvar till att orka lösa problemet. Insikten kommer oftast i just det skedet då man sällan har krafter kvar.
Du kan inte ana hur lättad jag var när jag fick höra att du har packat ner det viktigaste! Jag har länge redan pressat på för att få bort dig från den där lägenheten.
Krafter till dig! Tröstekramar!