"Hirvikolareiden määrä liki puolittunut
Lisääntynyt metsästys näkyy suoraan onnettomuustilastoissa 2000-luvun alun huippuvuosiin verrattuna.
Hirvikolareiden määrä on kääntynyt jyrkkään laskuun 2000-luvun aikana. Onnettomuuksien määrä on pudonnut lähes puoleen huippuvuodesta 2001, jolloin Suomen teillä ajettiin 3 048 hirvikolaria.
Lokakuun loppuun mennessä koko maassa oli ajettu Tiehallinnon tuoreiden ennakkotietojen mukaan yhteensä 1 253 hirvikolaria. Koko vuoden luku painunee näin viime vuoden onnettomuusmäärän 1 651 alapuolelle.
Hirvionnettomuuksien määrä on suorassa riippuvuussuhteessa hirvikannan kokoon. Lisääntyneet kaatoluvat eli tehostunut metsästys on pudottanut hirvikantaa arviolta noin kolmanneksella vuoden 2001 tasosta.
Pohjois-Karjalassa hirvikolareiden määrä ei sen sijaan ole vähentynyt aivan yhtä voimakkaasti. Pahin hirvikolarivuosi maakunnan tiellä oli 2002, jolloin poliisin tietoon tuli 149 onnettomuutta. Vuonna 2007 hirvikolareita oli 106 kappaletta.
Kuluvan vuoden marraskuun puoliväliin mennessä Pohjois-Karjalassa oli ajettu 85 hirvikolaria, joten koko vuoden onnettomuusmäärä noussee näin noin sataan.
Hirvikolareista selvitään kuitenkin useimmiten pelkällä pellin ruttaantumisella. Tilastojen mukaan vain noin joka kymmenes onnettomuus aiheuttaa edes loukkaantumisen. Hirvikolareissa kuolee vuosittain noin 5–10 ihmistä, ja myös tämä määrä on ollut laskusuunnassa.
Pohjois-Karjalassa eniten hirvikolareita ajetaan maakunnan halki kulkevalla kuutostiellä. Valtatien vaarallisiin osuus on Kontiolahden Romppalan ja Juuan kirkonkylän välillä.
Lue lisää hirvionnettomuuksista keskiviikon Karjalaisesta."
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Etusivu/index.html
HIRVIEN LUKUMÄÄRÄ SAMALLE TASOLLE KUIN SE OLI VIELÄ 50-LUVULLA JA ENNEN TEHO METSÄ- JA MAATALOUTTA.
Lisääntynyt metsästys näkyy suoraan onnettomuustilastoissa 2000-luvun alun huippuvuosiin verrattuna.
Hirvikolareiden määrä on kääntynyt jyrkkään laskuun 2000-luvun aikana. Onnettomuuksien määrä on pudonnut lähes puoleen huippuvuodesta 2001, jolloin Suomen teillä ajettiin 3 048 hirvikolaria.
Lokakuun loppuun mennessä koko maassa oli ajettu Tiehallinnon tuoreiden ennakkotietojen mukaan yhteensä 1 253 hirvikolaria. Koko vuoden luku painunee näin viime vuoden onnettomuusmäärän 1 651 alapuolelle.
Hirvionnettomuuksien määrä on suorassa riippuvuussuhteessa hirvikannan kokoon. Lisääntyneet kaatoluvat eli tehostunut metsästys on pudottanut hirvikantaa arviolta noin kolmanneksella vuoden 2001 tasosta.
Pohjois-Karjalassa hirvikolareiden määrä ei sen sijaan ole vähentynyt aivan yhtä voimakkaasti. Pahin hirvikolarivuosi maakunnan tiellä oli 2002, jolloin poliisin tietoon tuli 149 onnettomuutta. Vuonna 2007 hirvikolareita oli 106 kappaletta.
Kuluvan vuoden marraskuun puoliväliin mennessä Pohjois-Karjalassa oli ajettu 85 hirvikolaria, joten koko vuoden onnettomuusmäärä noussee näin noin sataan.
Hirvikolareista selvitään kuitenkin useimmiten pelkällä pellin ruttaantumisella. Tilastojen mukaan vain noin joka kymmenes onnettomuus aiheuttaa edes loukkaantumisen. Hirvikolareissa kuolee vuosittain noin 5–10 ihmistä, ja myös tämä määrä on ollut laskusuunnassa.
Pohjois-Karjalassa eniten hirvikolareita ajetaan maakunnan halki kulkevalla kuutostiellä. Valtatien vaarallisiin osuus on Kontiolahden Romppalan ja Juuan kirkonkylän välillä.
Lue lisää hirvionnettomuuksista keskiviikon Karjalaisesta."
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Etusivu/index.html
HIRVIEN LUKUMÄÄRÄ SAMALLE TASOLLE KUIN SE OLI VIELÄ 50-LUVULLA JA ENNEN TEHO METSÄ- JA MAATALOUTTA.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.