Voi Manu mitä teit!

oli ymmärrettävää, joskaan ei hyväksyttävää. Suomen poliittinen eliitti oli ollut rähmällään itään yli 50 vuotta. Rähmällään olon tarvetta oikein liioiteltiin ja käytettiin "Moskovakorttia" poliittisena aseena. Meillä oli silloin suuri määrä niitä politikkoja vielä korkeissa asemissa ja tietojen julkituominen olisi aiheuttanut ansaittua säpinää korkeimmissa viroissa ja luottamustehtävissä. Tämän Manu päätti estää siinä onnistuen. Oikeudenkäyntejä olisi seurannut tiheään, muistamme kaikki Rusi oikeustoimet paljon pienemmin näytöin.

Siinä olisivat "sotasyyllisyysoikeuden" istunnot olleet kohdallaan. Kokonaisuuden kannalta hommassa tehtiin virhe mutta lyhyellä tähtäimellä siitä saattoi olla hyötyä lähinnä yhteiskuntajärjestyksen kannalta. Manuhan ei voinut aavistaa, että avoimmuutta kestää niin lyhyen ajan vaan hän lienee kuvitellut sen ajan jatkuvan edelleen. Hän saattoi otaksua asiaan voitavan palata uudelleen muutaman vuoden tai vuosikymmenen jälkeen.

Kommunisteille tuo Manun teko oli suuri palvelus, koska totuus olisi saanut komut vielä huonompaan valoon kun olisi selvinnyt Neukkulan koko painostus- ja solutushistoria maahamme.

Suomessa oli 1900 luvun loppupuolella niin totuttu tiettyyn itsesensuuriin ja -hillintään ettemme ole siitä vielä täysin toipuneet Neuvostoliitto/Venäjän suhteen. Siksi arkailemme käydä keskustelua NATO asioista ja liittyä siihen.

Kunnioitamme edelleen liikaa Moskovan mielipidettä vaikka he eivät anna siihen mitään syytä. Moskova on mitä on ollut viimeiset vuosisadat, vallanhaluinen imperialisti ja expansionisti. Kaveria siitä ei ole tullut kenellekään joka ei koko aikaa ole kyyryssä ja kumartele. Suhteiden hoidossa ainoa sallittu sana on "daa", "njet" on sallittu vastauksena vain kun kysytään eikö jatkuva kumartelu ota selän päälle.