Otsikossa ei ole ilmoitus, vaan siinä kapteeni komentaa demareita. Niinhän aina CITY-Keskusta/Keriskin komensi kepua ja Vanhasta ”vanhoina hyvinä aikoina”, ja totta kai minulla on samanlainen vaikutusvalta demareihin kuin Keriksellä kepuun. ;)
Vakavoituen: Tietysti olisi Suomelle imagoetu, jos EU saisi suomalaisen ulkoministerin. Mitään muuta etua siitä ei voisi olla, sillä ei ulkoministeri saisi vetää kotimaansa puoleen, vaan pikemmin pitäisi toimia niin, ettei antaisi sellaisiin väitteisiin aihetta pahantahtoisillekaan. Rehn kyllä varmasti tilanteen hallitsisi.
Käsitykseni Olli Rehnistä oli alun alkujaankin kohtalaisen hyvä ja on parantunut entisestäänkin hänen komissaarina olonsa ajan, kun hän on saanut lisää varmuutta esiintymiseensä. Hänessä ei ole ainakaan näkyvää kepulaista, kieroa kelmimäisyyttä. Siksi hän ei päässytkään kepun puheenjohtajaksi, kun oli aikoinaan ehdokkaana, vaan kepulaiset valitsivat kepulaisemman Jäätteenmäen. Joka sitten sai palkkansa kepulaisuudestaan täällä Suomessa, ja pääsi mahtavalla sääliäänipotilla Brysseliin.
Kyllä kai Erkki Liikanen oikein tunsi Rehnin, kun hän toimi kulisseissa saadakseen tämän seuraajakseen. Eihän Rehnillä tosin Liikasen ”supliikkia” ja kielitaitoa ole, mutta Rehninkin alkuun varsin vaatimaton englannintaito on parantunut koko ajan; valitettavasti hän ei taida osata ranskaa, joka Liikasella on täydellisesti hallussaan.
Rehn voi hyvinkin päästä EU:n ulkoministeriksi, kun Lasse Lehtinen näkyy ryhtyneen hänen lobbarikseen. Lehtisellä kun on tunnettu kuninkaantekijän taito; hän järjesti Ahtisaaren demarien presidenttiehdokkaaksi tunnetuin seurauksin, ja hän myös loistavalla esittelyllään vaikutti varmaan ratkaisevasti siihen, että Risto Ryti nousi suuret suomalaiset -kilvassa kakkoseksi heti Mannerheimin jälkeen, ohi Urho Kekkosen.
Uskon kyllä demareiden tukevankin Rehnin ehdokkuutta aidommin kuin mitä kepulaiset aikoinaan tukivat Lipposta EU:n komission puheenjohtajaksi. Ainakin saittikepulaiset täällä aivan ilakoivat sillä, että Lipponen ei päässyt tehtävään; ”kyllä sitä aina oman menetyksen kestää, mutta jonkun toisen saavutus on sietämätöntä”, ajattelee moni kepulainen. Demarit ovat osoittautuneet fiksummiksi täälläkin.
Huomaan kyllä, että aiheesta on tehty jo kaksikin avausta, mutta teen omani, kun Känän avausta pidän liian tylynä Rehnille ja sonni”miehen” avaus toimii varmasti Rehniä vastaan, kuten kaikki, mitä hän puoltaa tai pitää hyvänä.
- - -
Timo Soini näkyy ilmoittavan, että hän harkitsee pykimistä EU-parlamenttiin, mutta jos j kun tulee valituksi, ei ota parlamentaarikon paikkaa vastaan. Tuollaisen venkoilun näkyvät poliittiset kommentaattorit ymmärrettävästi tuomitsevan. Aamun Hesarin Karlssonilta on aiheesta hyvä piirros. Siinä Paavo Väyrynen ja Timo Soini ovat nokikkain ja Soini sanoo: ”Pääsisinköhän minäkin ministeriksi, jos uhkaan muuten lähteä euro-parlamenttiin?”
- - -
Täytyy vielä jatkaa kepupoliitikkojen kehumista:
Eduskunnassa on koetettu ratkoa ongelmaa, joka aiheutui siitä, kun Suomi päätti osallistua Naton valmiusjoukkojen harjoituksiin, mutta ei niiden päivystysvuoroihin, jolloin Nato ilmoitti, että siinä tapauksessa meillä ei ole asiaa Naton yhteisiin harjoituksiinkaan. Nyt puolustusasiain valiokunnassakin on oltu epävarmoja, pitäisikö sittenkin osallistua päivystykseen vai jäädä harjoituksistakin pois. No, tietysti on siellä myös varmoja kannastaan, ainakin vasureiden Esko-Juhani Tennilä, joka eräiden muiden tuella on koettanut vääntää asiaa sellaiseksi, että Suomi osallistuisi vain YK:n valmiusjoukkoihin. Siihen valiokunnan puheenjohtaja kepun Juha Korkeaoja sanoo, että YK:lla ei ole omaa voimaa, vaan se tarvitsee Natoa kriisinhallinnassa. Hyvä, Korkeaoja!
Vakavoituen: Tietysti olisi Suomelle imagoetu, jos EU saisi suomalaisen ulkoministerin. Mitään muuta etua siitä ei voisi olla, sillä ei ulkoministeri saisi vetää kotimaansa puoleen, vaan pikemmin pitäisi toimia niin, ettei antaisi sellaisiin väitteisiin aihetta pahantahtoisillekaan. Rehn kyllä varmasti tilanteen hallitsisi.
Käsitykseni Olli Rehnistä oli alun alkujaankin kohtalaisen hyvä ja on parantunut entisestäänkin hänen komissaarina olonsa ajan, kun hän on saanut lisää varmuutta esiintymiseensä. Hänessä ei ole ainakaan näkyvää kepulaista, kieroa kelmimäisyyttä. Siksi hän ei päässytkään kepun puheenjohtajaksi, kun oli aikoinaan ehdokkaana, vaan kepulaiset valitsivat kepulaisemman Jäätteenmäen. Joka sitten sai palkkansa kepulaisuudestaan täällä Suomessa, ja pääsi mahtavalla sääliäänipotilla Brysseliin.
Kyllä kai Erkki Liikanen oikein tunsi Rehnin, kun hän toimi kulisseissa saadakseen tämän seuraajakseen. Eihän Rehnillä tosin Liikasen ”supliikkia” ja kielitaitoa ole, mutta Rehninkin alkuun varsin vaatimaton englannintaito on parantunut koko ajan; valitettavasti hän ei taida osata ranskaa, joka Liikasella on täydellisesti hallussaan.
Rehn voi hyvinkin päästä EU:n ulkoministeriksi, kun Lasse Lehtinen näkyy ryhtyneen hänen lobbarikseen. Lehtisellä kun on tunnettu kuninkaantekijän taito; hän järjesti Ahtisaaren demarien presidenttiehdokkaaksi tunnetuin seurauksin, ja hän myös loistavalla esittelyllään vaikutti varmaan ratkaisevasti siihen, että Risto Ryti nousi suuret suomalaiset -kilvassa kakkoseksi heti Mannerheimin jälkeen, ohi Urho Kekkosen.
Uskon kyllä demareiden tukevankin Rehnin ehdokkuutta aidommin kuin mitä kepulaiset aikoinaan tukivat Lipposta EU:n komission puheenjohtajaksi. Ainakin saittikepulaiset täällä aivan ilakoivat sillä, että Lipponen ei päässyt tehtävään; ”kyllä sitä aina oman menetyksen kestää, mutta jonkun toisen saavutus on sietämätöntä”, ajattelee moni kepulainen. Demarit ovat osoittautuneet fiksummiksi täälläkin.
Huomaan kyllä, että aiheesta on tehty jo kaksikin avausta, mutta teen omani, kun Känän avausta pidän liian tylynä Rehnille ja sonni”miehen” avaus toimii varmasti Rehniä vastaan, kuten kaikki, mitä hän puoltaa tai pitää hyvänä.
- - -
Timo Soini näkyy ilmoittavan, että hän harkitsee pykimistä EU-parlamenttiin, mutta jos j kun tulee valituksi, ei ota parlamentaarikon paikkaa vastaan. Tuollaisen venkoilun näkyvät poliittiset kommentaattorit ymmärrettävästi tuomitsevan. Aamun Hesarin Karlssonilta on aiheesta hyvä piirros. Siinä Paavo Väyrynen ja Timo Soini ovat nokikkain ja Soini sanoo: ”Pääsisinköhän minäkin ministeriksi, jos uhkaan muuten lähteä euro-parlamenttiin?”
- - -
Täytyy vielä jatkaa kepupoliitikkojen kehumista:
Eduskunnassa on koetettu ratkoa ongelmaa, joka aiheutui siitä, kun Suomi päätti osallistua Naton valmiusjoukkojen harjoituksiin, mutta ei niiden päivystysvuoroihin, jolloin Nato ilmoitti, että siinä tapauksessa meillä ei ole asiaa Naton yhteisiin harjoituksiinkaan. Nyt puolustusasiain valiokunnassakin on oltu epävarmoja, pitäisikö sittenkin osallistua päivystykseen vai jäädä harjoituksistakin pois. No, tietysti on siellä myös varmoja kannastaan, ainakin vasureiden Esko-Juhani Tennilä, joka eräiden muiden tuella on koettanut vääntää asiaa sellaiseksi, että Suomi osallistuisi vain YK:n valmiusjoukkoihin. Siihen valiokunnan puheenjohtaja kepun Juha Korkeaoja sanoo, että YK:lla ei ole omaa voimaa, vaan se tarvitsee Natoa kriisinhallinnassa. Hyvä, Korkeaoja!
Vastaukset 41
Vanhimmat
...Rehnin tuken:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/12/lehtinen_rehn_tarvitsee_kansallista_tukea_433641.html
Sinipuna pukkaa kepulaista yhten EU:n tärkeimmistä viroista.
On tämä minusta hienoa.
Koskahan puoluesihteeri Korhonen varottaa, ettei keskusta saa tehdä kokoomulaista eikä osialidemokrattista EU-politiikkaa ja vaatii Jäätteenmäkeä keskustan ehdokkaaksi EU:n ulkoministeriksi?
Näin voisi hyvin käydä, kun kepuun mahtuu kaikenlaista poliittista fundamentalismia "liian liberaaleja" keskustalaisia kohtaan.
...tuollaista kauhuskenaariota, että kepu-Korhonen yrittäisi torpedoida Rehnin mahdollisuudet esittämällä tehtävään vailla mitään mahdollisuuksia olevaa kepulaisempaa Jäätteenmäkeä, mutta kun sen nyt tuot esille, niin selkäpiitäni jo karmii: hyvinkin niin saattaa käydä, sillä tuossa lajissa mikään ei ole mahdotonta kepulle.
Kauhuskenaarioni idea oli vain osoittaa saitin kepuidiooteille, mitä tuhoa heidän arvostamansa puoluesihteeri voisi hyvin tehdä, jos jatkaa niin kuin tähän asti haukkumalla joka asian, jota kokoomus on tukemassa sellaiseksi, ettei keskusta saisi siihen kajota, ettei keskustan luultaisi harjoittavan "kokoomuslaista politiikkaa".
Nyt kun demaritkin ovat mukana, niin Korhonen ehkä Rehnin hyväksyy, koska Korhonen on kepun kovin punamultamies. Tätähän saitin kepuidiootit eivät ymmärrä, kun Korhoselle hurraavat ja Vanhasta mollaavat. Vanhanen pitäö kepun porvaihallitusta johtamassa, mutta Korhonen alistaisi kepun jälleen SDP:n puoluekuriin, Urpiliselle kahvin katajaksi.
Siinä sinä olet parhaimmillaan, jätä politikointi viisaimmille!
Etkös sää joskus kehunut siirtyneesi asialliseen kirjoitteluun ja jättäneesi toisten nimittelyn vähemmälle?
Vaikka Korhonen hieman ärsyttävästi kirjoittaa, on hänen nimitteleminen kapi-idiootiksi turhaa herjaa kutiaville koirille, jotka eivät kai ole mitään pahaa sinulle tehneet.
Tällainen touhotus osoittaa, kuinka pihalla Suomen kokoomuslaiset mepit ovat. Demareiden ei pidä millään tavoin sotkeutua porvarisleirin sisäisiin intriikkeihin, niissä ei muuta kuin sotkee kätensä.
Suomalaisten demarimeppien tehtävänä on ainoana puolustaa suomalaisia EU:n säädöstyössä; ei kähelmöidä porvarisleirin sisäisessä mutapainissa.
niin vähän, että niille on aivan sama mitä ne kannattaa tai vastustaa!
eikä varsinkaan siellä missä asioista päätetään. Mutta kyllä demarit menee Reehnin taa, ei ne mitään kepulaisia ole,jotka mieluummin vaikka kärsivät itte, kun joku muun puolueen edustaja saisi mainetta ja kunniaa. Isänmaan etu kepuille ei merkkaa mitään.
Demareilla on varaa kannattaa sellaisia valintoja, jotka ovat Suomen kannalta parhaat. Puolueuskollisuus voidaan silloin sivuuttaa. Onhan SDP pyytänyt aiemmin mm. keputaustaista miestä presidenttiehdokkaakseen.
Toki on sanottava, että Kepussakin on virinnyt ajatus maksaa potut potuttuina. Kepusatraappi Erkki Laatikainen on nimittäin ehtinyt ehdottaa, että Kepu pyytäisi Erkki Liikasta presidenttiehdokkaakseen seuraaviin vaaleihin.
...ja haistaa hyvin oman puolueensa heikot mahdollisuudet ja pyrkii petaamaan puolueelleen hallituspaikat jatkossakin. Hän nimittäin viime eduskuntavaalien ja demarien rökäletappion jälkeen paheksui puoluessaan syntynyttä ilakointia asiasta varoittaen, että "demarit tulevat seuraavissa vaaleissa hallitukseen paraatiovesta". Nyt sellainen alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä - eri asia sitten on, onko siellä hallituksessa toisena kepu vai kokoomus. Veikkaan viimeksi mainitsemaani.
Sanot että demarien hallitusasema alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä.
Millä perusteilla olet moiseen päätynyt.
Menneet kunnallisvaalit ja kaikki mielipidemittaukset osoittavat, että demarien kannatus on laskenut. Demaritotuus väittää, että kannatuksen lasku on pysähtynyt ja se tarkoittaa puolueen aseman parantumista.
Keskusta on edelleen suurin eduskuntapuolueemme, ja demarit kolmas. Kakkosena oleva Kokoomus on mieipidemittauksissa nossut, samoin kuntavaaleissa, demarit ja keskusta painuneet alaspäin tasatahtia.
Kun katsoo demarien politiikkaa tällä hetkellä, ei mikään tue sen nopeaa elpymistä ohi Kepun. Urpilainen ei ole saanut aikaan sellaista uutta ohjelmaa joka olisi uskottava haaste hallituksen linjauksille. Uusien miljardien vaatiminen elvytykseen voi jostakusta kuulostaa viisaalta, muttei sittenkään poikkea hallituksen jo päättämistä toimista.
Vanhanen kerää lisäksi irtopisteitä Ahtisaaren Nobel-palkinnon kummisetänä.
Mitkä ovat siis sinun perusteet demarien marssille paraatiovesta hallitukseen?
PS jätä normaali kepukauna pois ja mieti pelkkiä asia-asioita
>> Sanot että demarien hallitusasema alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä.
Millä perusteilla olet moiseen päätynyt.
Paluuta hallitukseen. Ovat vinkuneet pää punaisena unelmia ym soopaa ei kansa sellaseen usko.
Nyt kun hallitus luotsaa Suomen tyylikkäästi laman yli on vaalivoitto 2012 ilmiselvä ja sossut painii mutasarjassa vasemmistoliiton kanssa.
...kumman meistä sitten todetaan olleen oikeassa! Toisella meistä on silloin syytä hävetä.
OK, perustat väitteesi siihen että aina kun maassa on mennyt huonosti oppositio pn voittanut.
Tarkastellaan sodanjälkeistä aikaa, sillä 30-luvun laman aikoihin meillä oli vielä kansalaissodan jäljiltä tilanne että hallitukset muodostettiin lähinnä porvaripuolueista (yhtä vähemmistöhallitusta ja talvisotaa edeltänyttä punamultaa lukuunottamatta)
Korean sodan noususuhdanteen aikaan meillä oli Kekkosen kansanrintama. SDP sai seuraavissa vaaleissa pienen tappion, Maalaisliitto hiukan vajaan %-yksikön kannatuksen lisäyksen ja SKDL pysyi ennallaan. Hallitusrintama kokonaisuudessaan sai pienen kannatuksen lisäyksen. Oppositiossa Kokoomus ja RKP menetti mutta kansanpuolue lisäsi kannatustaan, kaiken kaikkiaan voimasuhteet kääntyivät noin puoli prosenttiyksikköä hallituksen eduksi.
Seuraava lama iski 1958. Silloin meillä oli pitkään ammattiministeriöt, mutta lopulta 58 syntyi lyhytaikainen koalitio SDP:n, Maalaisliiton, Kokoomuksen ja RKP kesken (Fagerholm kolmonen). Tammikuussa 59 laman vielä painaessa saimme Maalaisliton vähemmistöhallituksen joka eri kokoonpanolla istui seuraaviin vaaleihin. Maalaisliiton kannatus pysyi kutakuinkin ennallaan noissa vaaleissa, oppositiossa olleiden SDP:n ja SKDL:n kannatus tippui yhteensä lähes 5%-yks ja vaikka mukaan otetaan TPSL niin siltikin vasemmiston kannatus tippui. Kansanpuolue oli opposition voittaja. Eli taaskaan lamahallitus ei kärsinyt tappiota.
1971 koimme minitaanpuman lähinnä metallilakon aiheuttaman viennin supistumisen vuoksi. Hallitusvastuussa Kepu, SDP, SKDL ja pienpuolueet. VuodenvaihteeN 71/72 vaaleissa voittajia vasemmisto ja Kristilliset, Kepulle lievä tappio, Kokoomukselle ja muulle oppositiolle selkeämpi tappio. Taas taantumahallitus lisäsi kannatustaan.
Öljykriisin aiheuttama lama koetteli 70-luvun lopulla. Sitä korjaamaan runnottiin kuuluisa Miettusen hallitus, josta SDP lähti aikanaan maatalouserimielisyyksien vuoksi ja tilalle tuli ensin Miettunen kolme, Kepun vähemmistöhallitus joka taas pian korvattiin Sorsan kansanrintamahallituksella. Tämän laman hallitukset hävisivät lamaa seuranneissa 1979 vaaleissa, Kokoomuksen noustessa yli 3%-yksikän voittoon. Siis ensimmäinen kerta kun voidaan sanoa huonojen aikojen jälkeen opposition voittaneen.
Viime laman muistamme, silloin SDP kieltäytyi hallitusvastuusta lamaan ennen ja se keskittyi laman aikana lähinnä ay-liikkeen vaatimusten esilläpitämiseen ja Ahon työreformin torppaamiseen. Silloin tosiaan seuraavissa vaaleissa hallitus romahti ja oppositio nousi.
Seuraava minitaantuma oli sitten 2001 kun IT-kupla puhkesi, meillä se ei juuri näkynyt kuin kasvun hidastumisena, mutta kansainvälisessä talouskehityksessä se luetaan taantumaksi. Meillä hallitus koalitio SDP-Kokoomus selvisi kohtuudella, SDP jopa lisäsi kannatustaan reilusti, joten taaskaan ei voida puhua hallituksen ja opposition kannatussuhteiden merkittävästä muutoksesta.
Kuten edeltä käy ilmi, meillä on oikeastaan yksi tapaus jossa lama näyttäisi selkeästi vaikuttaneen vaalitulokseen hallituksen tappioksi, 1995 vaalit.
Historian tuntemuksesi näyttää tässä valossa todella kehnolta, ja perustelusi siis vähintääkin kyseenalaiselta
…en toki paneutunut asiaan niin, että olisin esittänyt koko historiantuntemukseni, kuten sinä ilmeisesti pyrit tekemään. Heikohkoksi se kyllä osoittautuu; selailitkohan kirjojasi huolimattomasti. Muistinvaraisesti voin sanoa, että montakin virhettä tuossa on, mutta ei liene tarpeen niitä korjailla, enkä ehtisikään, kun on kutsu kylään lounaalle klo 15.00.
Ehkä minun olisi pitänyt painottaa enemmän pelkän oppositiossa olon kannatusta kasvattavaa merkitystä. Se kai oli suurin selittäjä demarien suureen voittoon vuonna 1995. Aivan samanlaisen rökälevoiton, 17 lisäpaikkaa (38 > 55) saivat demarit v. 1966 oltuaan oppositiossa kahdeksan vuotta, jona aikana tosin oli mukana hallituksissakin Kekkosen hajotustyön tuloksena emopuolueesta irtautunut TPSL.
Kyllä oppositiossa olo aina kasvattaa puolueen kannatusta, ja jos ja kun kuten nyt oppositioaika sattuu laman ajaksi, siitä tulee vielä erityislisä kannatukseen.
Et tosiaankaan paneutunut.
Omassa esityksesäni lähdin siitä, että hallitus-oppositioasetelma ei ole automaatio kannatuksen nousuun tai laskuun. Ja koska väität laman vielä korostavan vaikutusta, otin esimerkit juuri lama-ajoilta.
Myös hallitus- tai oppositiorintaman sisällä voi tapahtua muutosta niin, että kokonaisvaikutus on merkityksetön. Kunnallisvaalien tuloksesta voisi esimerkiksi vetää sen johtopäätöksen, että hallitusrintamassa Kepu kärsii kun Kokoomus j avihreät taas kasvavat, ja vastaavasti oppositiossa vasemmisto kärsiin ja porvarilliset pienpuolueet voittavat. Ja historia osoittaa että näin on ollut ennenkin.
Mutta korjaa ihmeessä jos korjattavaa on, sillä onhan se hyvä jos sinulla on virallisten vaalitulosten kumoavaa tietoa.
Kuten sanoin, tuo argumentti on kovin kehno peruste väitteelle, että SDP kävelee paraatiovesta hallitukseen seuraavien vaalien jälkeen.
Laatikaisen artikkelin kun lukee, niin hän paremminkin varoittelee omiaan päästämästä SDP:tä kasvamaan kuin ennustaa tuota paraatiovesta kävelemistä. Lueppa se artikkeli kokonaan ja ajatuksella, äläkä irroita siitä yhtä lausetta.
se tapaus, jos ymmärtäisit hävetä. Milloin muuten viimeksi olet niin tehnyt?
...olen elämässäni hävennyt. Jo lapsena isättömyyttäni, kunnes ymmärsin, ettei se ole omaa syytäni. Siitä sain vaimavaroja, jotka auttoivat minua olemaan lähes kaikessa muita parempi. Se trendi on jatkunut koko elämäni kouluissani ja työelämässä ja vähän muussakin, mm. naismaailmassa. Niissä kyllä toi menestys sitten myös seuraamuksia, joita sain katua ja hävetäkin.
Mutta jo vuosikymmeniä sitten opin yksityiselämässänikin toimimaan niin, ettei tullut häpeämisen vaan tyytyväisyyden ja ylpeydenkin aiheita. Viime vuosina kuitenkin olen joskus myös hävennyt itseäni. Siksi, että debatoin täällä. Mutta sitten ymmärsin, että ei tuo kepulaisseurakaan ole omaa syytäni. Ja vahva valistajan viettini on pitänyt minua täällä, joskus vastentahtoisestikin, sillä koen velvollisuudekseni tuoda valoa sinne, missä pimeintä on.
Tuossa nimenomaisessa asiassa, jota tarkoitat, en usko tulevan häpeämisen aihetta minulle, ja ei ehkä sinulle, kun et osanne hävetä; sellaisesta ominaisuudesta kertonee tuo vastineesikin.
näyttänyt enää olevan häpeämistä, vanhoistakin olet huomannut, että mitään häpeämistä ei ole. Minä kyllä häpeän syvästi, että sorrun sinulle vastaamaan. Nyt taas lupaan itselleni, että tämä on viimeinen kerta.
...niin monet täällä minulle aina vain yrittävät nokitella, vaikka aina toiseksi jäävät. Niin varmaan sinäkin taas kohta, ehkäpä sitten nikittömänä, niinhän eräät tekevät, kun ovat joutuneet häpeämään itseään nikillisenä minulle nokitellessaan.
Oikeastaan ei kyllä ole mikään häpeä jäädä toiseksi minun kanssani, joten voit kyllä ihan reilusti nikillisenäkin minulle vastailla.
On siinä "miehellä" (eihän sinua oikestaan mieheksi voi kutsua) suuret luulot itsestään.
Ei sinun kanssasi nokitellessa kukaan toiseksi jää, kyllä se olet sinä joka jää kakkoseksi ja, kun et sitä itse huomaa, häpäiset kerta toisensa jälkeen itsesi älyttömyyksilläsi.
!!!
Nykyisen tyylinen parlamentarismi näyttää minusta aika vahvasti siltä, että eduskuntavaaleissa suurimmaksi tullut puolue, hallitusneuvottelut aloittaessaan käyttäytyy sen verran vastuullisesti, että ottaa kahdesta seuraavaksi suurimmasta kumppanikseen aina sen, jonka kanssa uskoo asioiden helpommin hoituvan.
Aho yritti 1991 kepun veret pysäyttäneen vaalivoiton jälkeen saada sdp:n luopuman Paasion ilmoituksesta, että sdp jää oppositioon, mutta Paasio piti päänsä. Niinpä Ahon hallitus ei oikein kunnolla toiminutkaan, kun kepu koetti koko ajan vetää kokoomusta kölin alta. Näin silloiset kokoomusministerit ovat kertoneet.
1995, kun SDP voitti, Lipponen nosti kokoomuksen hallitukseen, koska sdp:n ja kepun välille jo 80-luvun lopulla syntynyt juopa oli edelleen suuri eikä Lipponen käytännön miehenä halunnut ryhtyä jatkamaan sitä kädenvääntöä, millä kepu aina yritti asioita vängätä.
1999 Lipponen valitsi edelleen kokoomuksen, koska EU-politiikka nähtiin erittäin tärkeäksi eikä kepuun luotettu sen EU-skeptisyyden vuoksi.
Jäätteenmäen valinta 2003 päätyi tietenkin sdp:een, koska punamulta oli ollut kepun tavoitteena jo maalaisliiton ajoista alkaen.
Se, että Vanhann 2007 valitsi kokoomuksen oli ainakin inulle hienoinen yllätys, mutta ehkä kepu oli saanut tarpeekseen sdp:n öykkärimäisetä vallantäyteydestä, jolla se koetti kyykyttää kepua mennen tullen koko Vanhasen 1. hallituksen ajan.
Kepussahan on aina ollut selvä enemmistö punamullan kannattajia, eli vanhoja maalaisliittolaisittain ajattelevia jakopoliitikkoja, joille kokoomuksen talousrealismi on myrkkyä, kun siitä ei niin helposti rahaa irtoa kuin demareiden kanssa tehdyistä lehmänkaupoista.
Oletan, että 2011 kokoomus vottaa vaalit ja valitsee hallituskumppaninsa. Seon joko keskust tai sdp sen mukaan, umpi puolueista on valmis sellaiseen markkinaehtoiseen politiikkaan, jonka avulla Suomi pystyy pärjäämään maailmalla niin, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoituspohja - kaikki verotulot - voidaan turvata mahdollisimman alhaisella veroasteella, koska korkea veroaste heikentää kansainvälistä kilpailukylyä vapailla markkinoilla.
minua. Onneksi ei minun tarvinnut kapille vastata, ei nikillisenä eikä nikittömänä.
Kokoomus tosiaan näyttäisi pääsevän asemaan jossa se voi valita kumppaninsa. Tilanne on aivan uusi suomalaisessa politiikassa, ainakin sodan jälekeisessä. Edellisen kokoomulaisen pääministerin valitsi vielä presidentti Koivisto kyllästyttyään hänkin Kepuun ja etenkin Väyryseen. Silloin presidentti vielä vaikutti ratkaisevasti hallituspohjaan.
Nyt siis mitä todennäköisimmin näemme tilanteen jossa Kokoomus muodostaa hallituksen. Eikä ole ollenkaan varmaa mikä se koalitio on. Kaksi suurta plus joukko pienenpiä vai löytyisikö pohja hieman yllättäen linjalta Kokoomus-Vihreät ja Kepu tai demarit otetaan vain apupuolueeksi? Ei aivan mahdoton skenaario jos vihreiden tuleva pj Anni Sinnemäki vetoaa myös maaseudun nuoriin ja saa Vihreille kannatusta kaupunkien ulkopuolellakin.
Kukaan ei siis kävele hallitukseen tuosta vaan, ei edes Kokoomus, sillä ei senkään voitto ole itsestään selvyys.
Vihreät voi olla yllätystekijä, vaikken uskokaan Sinnemäkeen muuta kuin nuorten äänestysaktiivisuuden lisääjänä.
Kokoomuksenkin on ensin vaalivoittonsa ansaittava, mutta näillä näkymin se on väistämätön, ellei sdp löydä asiaa politikointiinsa ja ellei kepu pysty vetämään yhtä köyttä ja samaan suuntaan kuin sen ministeriryhmä vetää.
Ei aivan mahdoton skenaario jos vihreiden tuleva pj Anni Sinnemäki vetoaa myös maaseudun nuoriin ja saa Vihreille kannatusta kaupunkien ulkopuolellakin.
Jos tuo kohtalaisen vauhko naisihminen valitaan gronbergin (tuon taivaanrannanmaalarin) tilalle vihreät voivat heittää hyvästit kannatuksen nousulle pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja ruveta katselemaan tulevaisuuden yhteistyökumppaneita vasemmiston suunnalta (jos kelpaavat niillekään).
Lueppas Osmo Soininvaaran mietteet Sinnemäestä. Osmo on melko fiksu ihminen ja antaa täyden tunnustuksen. Sinnemäen ulosanti on vähän heikkoa, siis puhe, tekstit sitäkin terävämpiä, enkä nyt tarkoita laulutekstejä. Kuten Soininvaara sanoo: "Anni on tavattoman lahjakas, poliittisesti kaukonäköinen ja ajattelutavaltaan looginen. Se, mikä minua erityisesti ilahduttaa on, että hän näkee vaivaa sen pohtimiseen, millaiseen lopputulokseen mikin toimi johtaa."
Ja muista, nuoret ajattelevat terveemmin kuin me vanhat
Ode nyt on toinen "torvi". Heittelee vain populistisia ajatuksia (jossain vaiheessa taisi olla mm. kieltämässä kesämökkejä) sinne sun tänne ja yrittää kai luoda kuvaa itsestään älykkönä.
Toisaalta se olisi selkeää jos suomalainen politiikka keskittyisi akseleille kokoomus/vihreät ja punamulta.
Ode voi olla mielestäsi torvi. Ja saat pitää mielipiteesi ihan vapaasti.
Joskus kannattaa myös miettiä miten muut ajattelee. Ode-torvi oli yksi Helsingin ääniharavista kunnallisvaaleissa. Moneen tuon torven jutut näemmä purivat.
Sinnemäki on siis mielestäsi samanlainen torvi. Saatat yllättyä kuinka moneen hänen juttunsa purevat.
Sinuun ei, se on selvä.
En oikein jaksa uskoa että vihreiden mainostaminen muutenkaan on kovin hedelmällistä keskustalaisten keskuudessa?
Tottakai vihreät "torvet" saavat ääniä siellä betoniviidakossa jossa on hyvin helppoa olla vihreä. Ainoa vihertävä jota hiukan kunnioitan on kalastaja Linkola joka myös elää niin kuin "saarnaa".
Soininvaara on lähinnä liberaali ja asioita asiallisesti pohtiva mieluummin kuin puolueensa nimiin politikoiva. minusta hän on myös analyyttisesti kriittinen ja aika suorapuheinen kaikkia puolueita kohtaan aina kun aihetta on.
Tiedän monen aikuisten lasteni tuttavapiireihin kuuluvan 30-40-vuotiaan arvostavan Soininvaaraa, mutta ei niinkään Sinnemäkeä, ota he pitävät aatteellisesti rajoittuneempana ja vasemmistolaisempana kuin Soininvaaraa.
Meihin "vanhempaan väkeen" Sinnemäki ei taida oikein vedota, ellemme sitten ole valmiiksi viherkärpäsen puremia, mitä itse en ole.
Soninvaaraa olisin koska tahansa voinut henkilönä äänestää, mutten ole äänestänyt, koska hänen iso äänisaaliinsa (taisi olla kunnallisvaaleissa valtakunnan äänikunkku) voi vetää mukanaan vaalimatematiikan johdosta mitä tahansa yhden asian elämäntapaintiaaneja, joita en taas missään nimessä haluaisi politiikkaa sotkemaan.
…tulin esittäneeksi kannattavani Olli Rehniä EU:n ulkoministeriksi, sillä kepulaiset näkyvät siitä pahastuneen. Varmaan ovat niitä, joista Minä vaan tuossa puhuu, eli korhoslaisia tai jyrkkiä EU:n vastustajia, joita kepulaisissa täälläkin on paljon, vaikka lähinnä vain CITY-Keskusta sitä avauksillaan julistaa.
Tein avaukseni syistä, jotka mainitsin:
>> aiheesta on tehty jo kaksikin avausta, mutta teen omani, kun Känän avausta pidän liian tylynä Rehnille ja sonni”miehen” avaus toimii varmasti Rehniä vastaan, kuten kaikki, mitä hän puoltaa tai pitää hyvänä
Saitin kepu- ja persuidioottien sönkötyksissä korostuu aivan sama ajattelukyvyn typeryys ja kyvyttömyys nähdä, mitä asioissa on kyse, kun jokaikinen poliittinen asia pitää panna joko/tai -laatikkoon. Näinhän on kommunismissa ja USA:ssakin ainakin Bushin aikana toimittu, kahtiajakaen, kun äly ei muuhun riitä: "olet joko puolellamme tai sitten meitä vastaan".
Kepun kahtiajakautuneisuuden historian kuvasit luhyesti, mutta kattavasti. Voi kunpa saitin kepuidiooteilla riittäisi malttia lukea se ja painaa mieleensä. Nykyinen keskustan kahtiajakautuneisuus ei todellakaan ole mitään uutta. Kahteen suuntan vetoa on tuossa puolueessa ollut vähintään niin kauan kuin maalaisliitto/kepu on ollut olemassa.
Kuppikuntiin jakautuminenhan on maalaisilla aina ollut geeneissä ja pitää heidät maalaisina, kun kaupunkeihin sopeutuvat vain ne, joilta tuo kahtijaon haittageeni puuttuu.
Olli Rehn ei muuten ole ollenkaan tyypillinen kepulainen. Tai on yhtä tyypillinen, mitä Ahtisaari on tyypillinen demari. Rehnillä on kepun jäsenkirja, mutta luulen hänen päätyneen siihen sellaisen valinnan tuloksena, joka liittyy hänen omaan liberaaliin ja oikeudenmukaisuutta tavoittelevaan luonteeseensa.
EU:n ulkoministerinä Rehn olisi ehdottoman asiantunteva ja koulutukseltaan enemmän kuin pätevä. Pari panelikeskustelua ja haastattelua seuranneena olen aika vakuuttunut siitä, että Rehnin rauhallinen ja tasapuolisuuteen pyrkivä, harkitseva, kaikki asiaan vaikuttavat tekijät huomioon ottava tapa suhtautua poliittisiin päätöksiin, on juuri se ominaisuus, joka on saanut Lehtisen SDP:stä ja Itälän kokoomuksesta vetämään Rehnin taakse koottavaa tukijoukkoa.
Nyt onkin hauska seurata niitä soraääniä, joita keskustasta epäilemättä kuuluu, koska kepulaisten joukossa todella on niin tyhmää sakkia, ettei heille kelpaa EU:n ulkoministeriksi mies, joka on "liian liberaali" eikä riittävästi "edusta keskustan perinteistä kannattajakuntaa".
Onneksi keskustan enemmistö on 90-prosenttisesti normaalia ja fiksua väkeä, joten pitää nyt panna kädet kyynärpäivä myöden ristiin, että Suomessa löytyisi niin vahva, puoluerajat ylittävä yhteisrintama, jonka tuella Olli Rehnistä saataisi EU:n ulkoministeri.
Se voisi olla vasta alkua Rehnin kansainväliselle poliittiselle uralle ja kuka ties Suomen toisen rauhannobelistin saamiselle.
Nimimerkki 'Minä vaan' (jatkossa Mv)olisi paljon vakuuttavampi missiossaan, jos toimisi itse oppiensa mukaisesti. Hän alkaa lähestyä KapiKorhosta ja Mielipidepankkia ajattelunsa dualistisuudessa. Näin Mv leimaa erimielisiä:
"Saitin kepu- ja persuidioottien sönkötyksissä korostuu aivan sama ajattelukyvyn typeryys ja kyvyttömyys nähdä, mitä asioissa on kyse, kun jokaikinen poliittinen asia pitää panna joko/tai -laatikkoon."
Olemalla aina täysin eri mieltä Mv tietenkin on ajattelevainen eikä koskaan varsinkaan yksinkertainen idiootti, joka toimisi kahtiajakaen, kun äly ei muuhun riitä. Eihän seuraavakaan ole kahtiajakamista, kun Mv on asialla:
"Kuppikuntiin jakautuminenhan on maalaisilla aina ollut geeneissä ja pitää heidät maalaisina, kun kaupunkeihin sopeutuvat vain ne, joilta tuo kahtijaon haittageeni puuttuu."
Oikeasti tuo Mv:n lausahdus on niin typerä, että sen rinnalla hiljaa olemalla vaikuttaisi Mv:kin Wittgensteinin veroiselta viisaalta. Mutta oikeasti noin järjetöntä kahtiajakamista harrastavat ainoastaan ne, joilla äly ei riitä ajatteluun. Asiat eivät koskaan ole mustavalkoisia, kuten palstan kepun vihaajat MPP, JKK ja Känä perinteisesti ovat toitottaneet, ja nyt joukkoon näkyy liittyneen myös Mv.
...osaat olla hauskakin, vaikka tavallisesti olet vain ikävystyttävä huomioissasi. Mutta tuossa esittämäsi musta huumori kyllä sai hymyilemään:
>> noin järjetöntä kahtiajakamista harrastavat ainoastaan ne, joilla äly ei riitä ajatteluun. Asiat eivät koskaan ole mustavalkoisia, kuten palstan kepun vihaajat MPP, JKK ja Känä perinteisesti ovat toitottaneet
Koska avasin saitin vasta hetkisitten,pitää kiittää nimim.minä vaan,mahtavan osuvista kirjoituksista,ja oikeaan osuvasta ja asillisesta ritiikistä,meitä keskustalaisia kohtaan.
Täytyy oikein kysyä miten tämä on mahdollista,että sinulla on näin laaja oikeudenmukainen keskusta tuntemus.Myöskin minä pidän Olli Rehn:niä ihan hyvänä ehdokkaana EU,n huippuvirkaan,mutta jos todella näin käy niin täytyy sanoa että miehellä käy tosi hyvä "mäsis"
Jos joku muu tälläkin saitilla kirjoittava,kirjoittaisi noin asiallisesti kuin sinä niin nimim, ei olisi vaatimattomasti"minä vaan" vaan MINÄ ITTE!!!!!!!
Koetan tuoda mielipiteeni esiin asiat edellä, eli ottaa kantaa siihen, mitä politiikassa tehdään ja vasta sitten siihen kuka tekee ja mistä puolueesta hän on.
Pyrin siis pitämään toisarvoisena kaikki asenteet ja mielikuvat puolueista, vaikka minullakin niitä toki on.
Kun asetan tärkeysjärjestyksen asiapohjalle, niin se, kuka mielipiteen kirjoittaa on myös toisarvoista. Niinpä voin olla ja usein olenkin täysin samaa mieltä tai jyrkästi eri mieltä mm. Mielipidepankin kanssa - aina asiasta, ja vain asiasta riippuen.
Et huomaa sitä, että ikävystyttävin olet juuri sinä itse: minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä, minä.
Muutahan kirjoituksesi eivät sisällä.
päämajassa sekoilemassa. Siellä voi käyttää energiaansa tuhojen lisäämiseen neuvottelemalla ja lupailemalla erilaisille häirikkövaltioille kuuta taivaalta ja autuutta liittymällä EU;hun ;) Ansiot aika avuttomia, ja toisten samanlaisten joutotyyppien arvostama varmasti - tekee jotain tärkeätä ..... kukaan ei vaan oikein tiedä mitä ja miksi. Mutta kalliiksi tulee noiden kaikkien banaaivaltioiden haaliminen EU;n tukien piiriin ;)